Vammaisten lasten koulutus hankeraportti 2/2014, Nepal

Transkriptio

1 1 Vammaisten lasten koulutus hankeraportti 2/2014, Nepal Kumppani Forward Looking Hankkeen kuvaus Suomen Lähetysseuran tuki vammaisten lasten kouluille menee paikallisen kumppanin Forward Lookingin (FL) kautta. Forward Looking on nepalilainen vammaistyötä tekevä kansalaisjärjestö. Tuki ohjautuu kummilapsitoiminnalle. Kummiohjelman puitteissa tuetaan lähes 400:aa näkö-, kuulo- ja liikuntavammaista oppilasta eri koulutusasteilla peruskoulusta yliopistoon. Isompia ryhmiä kouluikäisiä kummioppilaita tuetaan yhteensä 10:ssä eri oppilaitoksessa, sekä erityiskouluissa että inklusiivisissa resurssiluokissa, ja asuntoloissa eri puolilla Nepalia. Hankkeen tavoitteena on, että vammaiset lapset ja nuoret saavat koulutusta ja merkittävästi aiempaa paremmat mahdollisuudet elää yhteiskunnassa täysipainoisesti ja tasa-arvoisessa asemassa muiden kanssa. Kummituki mahdollistaa kouluun pääsyn sellaisille oppilaille, jotka muuten jäisivät koulutuksen ulkopuolelle vammansa, taloudellisen tilanteen ja vaikean kouluun pääsyn vuoksi. Useissa tapauksissa tuki tarkoittaa myös asuntolapaikan ja ympärivuorokautisen huolenpidon tarjoamista. Kumppanikoulujen opetuksen laadukkuutta tuetaan muun muassa järjestämällä opettajille koulutusta ja tuottamalla opetusmateriaaleja. Verkostoitumalla, tukemalla vammaisten lasten koulutuksen alalla tehtävää tutkimusta ja luomalla yhteyksiä paikallisiin vammaisjärjestöihin sekä koulutusta suunnitteleviin ja asetuksia säätäviin virkamiehiin Forward Lookingin työntekijät myös pyrkivät tekemään vaikuttamistyötä vammaisten lasten koulutuksen kehittämiseksi koko maassa. Hankkeen toiminnot raportointiaikana Vammaisten lasten koulutus hankkeen toiminnot ovat jatkuneet entisenlaisina raportointiaikana. Tuemme tällä hetkellä 358 vammaista lasta ja nuorta. Noin puolet heistä opiskelee koulutason opinnoissa ja noin puolet suorittavat jatko-opintoja. Vammaisia nuoria myös valmistuu kummiohjelmastamme ja heistä ilahduttavan moni on saanut työ- tai harjoittelupaikan. Moni toki joutuu alkuun työskentelemään hyvin alhaisella palkalla, mutta toivoa on, että työkokemuksen myötä myös palkka nousee.

2 2 Vammaisten tilanne Nepalissa voi yhä olla hyvin vaikea. Edelleen yleisesti uskotaan, että vammaisuus on seurausta edellisen elämän teoista ja perheen vammaista lasta saatetaan piilotella ja hävetä. Asenteet vammaisten lasten kouluttamiseksi voivat olla kielteisiä. Esimerkiksi kuulovammaisia lapsia haastatellessa kuulee usein, miten lapsi on kokenut kelpaavansa vain keräämään ruohoa eläimille. Kyse ei ole ainoastaan lapen kokemuksesta, vaan näin todella moni vammaisen lapsen vanhempi ajattelee. Viittomakielen ja opiskelun myötä kuulovammainenkin saa oman kielen, oppii oman nimensä ja tulee arvostetuksi jäseneksi yhteisössään. Vammaisten lasten koulujen tekemä hyvä työ ei vaikuta vain tämän hetken oppilaiden tilanteeseen, vaan välillisesti vaikutukset kertaantuvat koko vammaisten ihmisten yhteisön eduksi. Koulut ovat vahvoja asennevaikuttajia. Kun vammaisillakin lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus saada laadukasta opetusta, he voivat edetä opinnoissaan muiden tavoin ja heidän työllistymismahdollisuutensa parantuvat. Kun perheet, viranomaiset, muut opettajat ja kouluja ympäröivä yhteisö puolestaan näkevät vammaisenkin ihmisen olevan taidokas ja pärjäävä, heidänkin koulutukseensa ollaan valmiita satsaamaan jatkossa enemmän. Muut ymmärtävät, että vammaiset ihmiset eivät ole hävettävä ja piiloteltava taakka, vaan pystyviä, pärjääviä ja taitavia ihmisiä siinä missä muutkin. Forward Lookingin tekemä vaikuttamistyö on kantanut hedelmää. Nepalin hallitus on tullut entistä tietoisemmaksi vammaisten lasten kouluttamisen tärkeydestä ja samoin haasteista, joita kouluissa on. Hallitus on lisännyt tukeaan näkö- ja kuulovammaisten lasten kouluihin, mikä on todella hienoa. Tästä syystä vammaisten lasten ja nuorten parissa tehtävän kummityön painopiste tullee pikkuhiljaa siirtymään liikuntavammaisten lasten tukemiseen, sillä hallituksen tukiohjelma kattaa ainakin toistaiseksi ainoastaan näkö- ja kuulovammaiset. Seuraamme tietysti myös tarkkaan, miten hallituksen tukiohjelma käytännössä toteutuu. Hankkeen tulokset ja vaikutukset raportointiaikana Forward Lookingin työntekijät ja Lähetysseuran Nepalin kummityön koordinaattori tekevät paljon kenttämatkoja eri puolille Nepalia. Kenttämatkoilla tapaamme kummioppilaitamme ja monitoroimme hankkeitamme. Alla muutaman kummioppilaan kuulumisia. Olemme Kailalin läänissä Nepalin kaukolännessä. 14-vuotias poika Mahes Bhat tuli kummioppilaiden yhteiseen tapaamiseemme isänsä kanssa, sillä puheentuottaminen on hänelle vaikeaa. Isä on poikaansa kohtaan kovin rakastava ja huolehtiva. Kehumme heitä kumpaakin. Köyhän perheen elämä vammaisen pojan kanssa ei ole helppoa, mutta he jaksavat kuitenkin luottaa tulevaisuuteen. Mahes opiskelee luokalla 9 ja on niin etevä opinnoissaan, että antaa tukiopetusta luokkatovereilleen. Mahes on todella älykäs. Ongelmana hänellä on puheentuottamisen ja nielemisen vaikeuden lisäksi kömpelyys. Mahesin oikea käsi ei toimi ollenkaan.

3 3 Hän on kovin älykäs ja pärjää hyvin koulussa, isä Hari Singh Bhat sanoo, Mutta pidämme pois hänet muista sosiaalisista tilanteista, sillä hän ei esimerkiksi pysty kunnolla nielemään ruokaansa ja syöminen on sotkuista. Isä työskentelee maanviljelijänä ja tekee myös rakennustöitä, mitä sattuu kulloinkin olemaan tarjolla. He omistavat pienen palan maata, mutta siitä saatava ravinto ei riitä koko vuodeksi. Yhteisössämme koko perhettämme syrjitään Mahesin vamman takia, isä kertoo katse maahan luotuna. Joskus Mahesin äiti pakottaa pojan ostoksille, että tämä uskaltaisi mennä jonnekin ihmisten ilmoille, muuallekin kuin vain kouluun. Olemme ylpeitä pojastamme. Kummituen avulla hän pystyy käymään koulua. Kouluttautuminen on hänelle nyt kaikkein tärkeintä! isä sanoo. Mahes Bhat Sunila Chaudhary on 16-vuotias kummioppilaamme luokalta 10. Sunila otti juuri viime viikkojen aikana osaa suureen peruskoulun päättävään SLC-kokeeseen (School Leaving Certificate). Kokeen tuloksesta riippuu, voiko hän jatkaa luokille 11 ja 12. Sunila on lyhytkasvuinen. Sunilan perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi kolme lasta, Sunilan isosisko ja pikkuveli. Sunilan vanhemmat työskentelevät kummatkin huonostipalkatuissa rakennustöissä. Lempiaineeni koulussa on luonnontiede. Matematiikasta en oikein pidä. Haluaisin opiskella paljon ja edetä pitkälle. Sunila kertoo. Sunila Chaudhary

4 4 Kouluun kestää kävellä tunnin suuntaansa. Sunilaa on lyhytkasvuisuuden takia syrjitty ja kiusattu paljon. Missä tahansa kävelenkin, minulle huudetaan, että tuolla kulkee lyhyt, lyhyt! Sunila sanoo. Koulussa kiusaaminen on vähäisempää mutta yhteisössä toisinaan raakaa. Minua haukutaan myös siksi, etten kykene ruumiilliseen työhön siinä missä muut. Sunila lisää kuitenkin, että haukkuminen on vähentynyt koulunkäynnin myötä. Kun ihmiset huomasivat, että minä jatkan koulunkäyntiä, enkä lopetakaan kesken, he ymmärsivät, että myös minusta voi olla johonkin. Kummituki auttoi minua jatkamaan koulunkäyntiä. Ennen tukea oli todella vaikea saada kokoon rahoja mm. koulutarvikkeita varten. En olisi voinut jatkaa näin pitkälle ilman tukea. Kiitos siitä! Sunila sanoo ujosti. Bimala Tamang (26) puolestaan on tukemamme näkövammainen nuori, joka on juuri saanut työpaikan! Hän työskentelee opettajana Morangin läänissä Itä-Nepalissa. Bimala on kotoisin 7-henkisestä perheestä Morangin viereisestä läänistä Ilamista, joka on kuuluisa teetuotannostaan. Bimalan ollessa 5-vuotias hänellä todettiin viherkaihi. Vanhemmat veivät tytön lääkäriin, mutta hoidot eivät auttaneet. Bimala kertoo muistavansa lääkärin sanat: On parasta, että tyttö alkaa harjoitella lukemista pistekirjoituksella. Bimala pääsi Dharanissa sijaitsevaan näkövammaisten kouluun. Lähetysseura tukee Dharanin koulua. Luokan 12 jälkeen Bimala suoritti tuellamme alemman korkeakoulututkinnon kasvatustieteistä. Bimala Tamang Olen todella onnellinen, kun sain töitä, ja kaikki kiitos kuuluu Forward Lookingille, kun autoitte minua eteenpäin, sanoo Bimala. Nyt olen koulutettu ja itsenäinen ja hyvin ylpeä niistä asioista! Bimala kertoo pitävänsä opettajan työstä. Vapaaaikanaan hän lukee, kuuntelee musiikkia ja laulaa. Muita huomioita/viestit työn tukijoille Koulutuksen ja tietoisuuden levittämisen kautta vammaisten asema paranee pikku hiljaa Nepalissakin. Nepalin hallituskin on työssä entistä enemmän mukana ja erilaisia tukisysteemejä vammaisille on kehitteillä ja saatu aikaan, mikä on hienoa.

5 5 Suurin osa tuen piirissä olevista lapsista ja nuorista on hinduja. Toki mukana on kristittyjäkin tuen saamisen edellytyksenä ei kuitenkaan ole uskonto. Kaikki ovat aina hyvin kiitollisia kummituesta, joka mahdollistaa opiskelun. Koskettavaa on erityisesti kiitollisuus siitä, että vammaisista, Nepalin yhteiskunnan syrjimistä ihmisistä, välitetään. Moni vammainen kumminuoremme usein kysyykin, miksi autamme heitä. He saavat työmme kautta kuulla ja kokea kristinuskosta hyvin konkreettisesti. Pyydämmekin rukoustukea kaikille vammaisille lapsille ja nuorillemme, jotka kohtaavat elämässään todella paljon vaikeuksia ja haasteita. Rukoillaan myös koko Nepalin puolesta, jotta yhteiskunta voisi muuttua suvaitsevammaksi. Kiitos tuestanne! Ilman tukeanne tätä työtä olisi mahdotonta tehdä!