Vuoden Opettaja 2012 Anu Wiik

Transkriptio

1 RSO SFiL RUOTSIN SUOMALAINEN OPETTAJALIITTO SVERIGES FINSKA LÄRARFÖRBUND 40. vuosi Vuoden Opettaja 2012 Anu Wiik 1

2 2 Tiedote

3 Botkyrkan Ruotsinsuomalainen Koulu Sverigefinska Skolan i Botkyrka Kaksikielinen ja -kulttuurinen Tvåspråkig och tvåkulturell Esikoulu/förskola (år 1-5) Esikoululuokka/ förskoleklass Vapaa-ajankoti/ fritidshem Luokat 1-9/ årskurserna 1-9 Ilmoittautumiset ja lisätietoja - För anmälan och information: Puh/tel: faksi/fax: E-posti/e-post: exp@sverigefinskaskolan.com Hemsida: Adress: Utbildningsvägen 4, TUMBA (Lähellä Tumban asemaa/ Nära Tumba station) Tiedote

4 ÖREBRO LÄNS LANDSTING Fellingsbro folkhögskola är en landstingsskola som har en tydlig profil då vi, bland andra, vänder oss till personer med funktionsnedsättning samt har yrkesutbildningar inom området. Vi har också en stor allmän kurs. Skolan är politiskt och religiöst obunden och tillgänglig för alla. Kurser i Fellingsbro: - Allmän kurs - Allmän grundkurs - Allmän kurs för invandrare - Behandlingspedagog - Personlig assistent - Projektlinje -lindrig utvecklingsstörning - Baskurs - Asperger - Vildmark och Samhälle Kurser på Örebrofilialen: - Teckenspråkstolk- och Dövblindtolkutbildning - Teckenspråkslinje - Syntolkutbildning Bergsvägen Fellingsbro Tel: Fax: fellingsbro.fhsk@folkbildning.net 4 Tiedote

5 Kielikoulu kiittää Lupasin viime lehden pääkirjoituksessa palata Örebron kunnan ja Ruotsinsuomalaisen Kielikoulun kiistaan avustusasioissa. Nyt voi lukija hyvällä syyllä kysyä, eikö muualla tapahdu merkittäviä asioita kun vaan Örebron asioita pohditaan kerta toisensa jälkeen. Kyllä varmaan tapahtuu, mutta tämä Örebron kiista on Kielikoulun tapauksessa niin pöyristyttävä, ettei sitä todeksi uskoisi ja niinpä jatkan kirjoittamista siitä. Seuraavat seikat ovat viime kerran jälkeen tapahtuneet. Kielikoulu oli ajautunut siihen, että emme pystyneet maksamaan kaikkia veroja, vaan pikkuhiljaa jouduimme tilanteeseen, että konkurssi uhkasi kruunun verovelan takia. Kielikoulu oli jo käräjillä tästä asiasta, mutta saimme lykkäystä kuukauden hoitaaksemme puuttuvat verorästit. Nyt tapahtui jotain aivan fantastista. Saatuaan tietää asioiden oikean tilanteen, ryhtyi Upplands Väsbyn Ruotsinsuomalaisen koulun rehtori, Markku Peura, keräämään varoja toisilta ruotsinsuomalaisilta kouluilta ja muilta suomalaisilta yhteisöiltä Kielikoulun verovelkojen maksamiseksi. Siinä hän onnistuikin vallan mainiosti ja päivää ennen määräajan umpeutumista kykeni Kielikoulu maksamaan pois verovelan. Kielikoulu maksaa luonnollisesti vähitellen takaisin velat näille solidaarisille yhteisöille. Luettelen kaikki nämä verotalkoisiin osallistujat: Botkyrkan, Göteborgin, Eskilstunan sekä Upplands Väsbyn ruotsinsuomalaiset koulut, Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto (RSKL), Ruotsinsuomalaisten Nuorten liitto, Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunta, Tukholman Ruotsinsuomalainen Esikoulu, Ruotsin Suomalainen Opettajaliitto (RSO) sekä Ruotsin Suomalainen -lehti. Viimeksi mainittu antoi avustuksensa ilman takaisinmaksuvelvoitetta. Kielikoulu on jo maksanut ensimmäisen takaisinmaksuerän yllämainituille. Takaisinmaksuaika on 18 kuukautta. Haluan tämän lehden välityksellä vielä kerran kiittää auttajia tästä suurenmoisesta avusta ja yhteenkuuluvuuden osoituksesta. Suurkiitokset! Surkuhupaisaksi Kielikoulun verovelat täällä Örebrossa tekee se, että paikallinen naisjalkapalloseura KIF, joka pelaa eliittisarjassa, ajautui myös konkurssin partaalle verovelkojensa takia (1,3 miljoonaa kruunua). Nyt riensi Örebron kunta hätiin ja myönsi KIF:ille tuon summan suuruisen lainan ja niin naiset pelaavat edelleenkin jalkapalloa eliittisarjassa. Tämä on tietysti hyvä asia, mutta missä on Örebron kunnan tasavertaisuusperiaate? Kielikoululle Örebron kunta on itse velkaa niin paljon, että niillä rahoilla verovelat olisi kerralla voitu hoitaa kuntoon. Oikeustoimet kuntaa vastaan ovat edenneet siihen pisteeseen, että odotamme päivämäärää milloin kiistan pääkäsittely alkaa käräjäoikeudessa. Olen kesän aikana laatinut 28 sivua todisteita kuntaa vastaan ja liitteitäkin on kertynyt 33 nippua asiakirjoja. Kunnan antamat vastineet ovat olleet, lievästi sanottuna, virheellisiä. Meidän on kuitenkin pystyttävä todistamaan nämä virheellisyydet oikeudelle. Lopuksi toivotan lukijoille Hyvää syksynjatkoa! Matti Lautkoski puheenjohtaja Tiedote

6 Olisiko Sinunkin aika liittyä jäseneksi? Jo 80 vuotta ulkosuomalaisten etuja ajanut Suomi-Seura ry on voittoa tavoittelematon järjestö, joka toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla. Neuvontapalvelumme auttaa kaikissa ulkomaille muuttoon, siellä asumiseen ja Suomeen paluuseen liittyvissä kysymyksissä. Ulkosuomalaisparlamentin kautta ulkosuomalaisten asiat tulevat Suomen päättäjien tietoon ja käsittelyyn. Suomi-Seura Mariankatu 8, Helsinki Puh (0) Fax +358-(0) Kaksoiskansalaisuus on jo saavutettu, mutta paljon työtä on jäljellä. Haluatko kirjeäänestysmahdollisuuden, Suomi-koulujen toiminnan kehittyvän ja suomenkielisen seniorihoidon? Jäsenyytesi on tärkeä voidaksemme jatkossakin turvata Suomi-Seuran ja ulkosuomalaisparlamentin toiminnan ja jatkaa ulkosuomalaisten edustajana. Liity sinäkin jäseneksi Suomi-Seuraan! [ ] Kyllä, haluan liittyä Suomi-Seuran jäseneksi: Nimi... Synt. aika... Osoite... Sähköposti.... Maksan jäsenyyden vuodelle / vuosille... Jäsenmaksu 25 euroa kalenterivuodelta. Lisäksi seuraavat samassa osoitteessa asuvat perheenjäseneni haluavat liittyä Suomi-Seuraan. Perheenjäsenen jäsenmaksu 12 euroa kalenterivuodelta. Nimi / nimet... [ ] Lähettäkää minulle lasku [ ] Luottokortilla (Visa / Euro / MasterCard) CVV-koodi:... Maksan.... euroa kortin nro... voimassaolo Päivämäärä Allekirjoitus Lähetä osoitteella: SUOMI-SEURA (FINLAND SOCIETY), Mariankatu 8, FI-00170, Helsinki, Finland tai käy liittymässä jäseneksi osoitteessa

7 Vuoden opettaja 2012 Anna Anu Viik Kesäkuun 19:ntenä Ruotsin opettajaliitto nimitti gotlantilaisen äidinkielenopettaja Anna Anu Viikin Vuoden Opettajaksi. Tuomaristo kiitteli perusteluissaan erityisesti hänen kykyään käyttää sosiaalisia medioita opetuksessaan. Hän voitti vaihtelevilla, haastavilla ja verkkoutuneilla työtavoilla. Aiemmin 20 vuotta luokanopettajana toimineella Viikillä on suomenoppilaita neljällätoista koululla. Nyt heitä on 23, enin osa Visbyssä, mutta kauimmaisiin on 50 kilometriä. Suurin ero luokkaopetukseen verrattuna oli, että yhtäkkiä ei opettajainhuonessa ollut kollegoita, eikä kouluilla omaa luokkahuonetta. Opetustuntien määrä oli kuitenkin sama. Verkko-opetus Facebookissa on tullut avuksi. Oppilaat julkaisevat sinne muodostetussa ryhmässä kotitehtävänsä ja antavat toisilleen vihjeitä aiheeseen liittyvistä sivustoista. Nuoremmat oppilaat eivät ole verkossa, vaan nettiryhmä toimii linkkinä opettajan ja vanhempien välillä. Viik kirjoittaa alakoululaisten vanhemmille tuntien teemat ja kännykkäfilmejä siitä, mitä koulussa tapahtuu. - Verkossa voi myös pitää yhteyksiä toisiin opettajiin ja äidinkielen ryhmiin niin Ruotsissa kuin Suomessa. - Facebookissa on kirjoitettava oikein ja se motivoi oppilaita, Viik sanoi. Verkko on tärkeä väline opetuksessa. Siellä on pelejä, filmejä ja lastenradio-ohjelmia. Viik miettii paljon, kuinka hän saisi oppilaitaan motivoitua eri opetustavoilla. Mutta tarkoituksena ei ole, että kaiken pitää vain olla hauskaa. - Ei ole kysymys vain ajanvietteestä, välillä on opiskeltava ahkerasti. Tietokone ei ole vastaus kaikkeen ja se on väline, jota pedagogin on käytettävä oikein ja takoituksella (med ett syfte och mål). Se ei kuitenkaan ole pelkkää kielenopiskelua, vaan paljolti myös kyse oppilaiden kansallisesta identiteetistä ja muuhun kouluun integroitumisesta. Levittääkseen käsitystään oppimisesta ja äidinkielestä Anna Anu Viik osallistuu kollegojensa pätevyyden kehittämispäiville. Hän on jättänyt Nettikoulu -projektisuunnitelman RSKL:lle, joka on keskustellut kansankorkeakoulujen kanssa. Viikin esikuva on korkeatasoinen nettikoulu Kulkuri, josta hän on yhteydessä Jyväskylän yliopistoon. - Paras yhdistelmä minulle olisi puoliaikaa opetusministerinä ja toinen puoli äidinkielenopettajana, hän sanoi kolmen palkintoehdokkaan haastattelussa puoliksi tosissaan. Viikiä kiinnostavat kouluasiat monella tasolla: rakenteet, koulupolitiikka ja tutkimuskin. - Ruotsin koululla on paljon opittavaa Suomesta. Mutta Ruotsin koulu on pitkällä tasaarvo- ja demokratiakysymyksissä. Anu Viik on kotoisin Kilpisjärveltä ja suunnitteli ryhtyvänsä metsänvartijaksi kotiseudulleen. Hän läpäisi tiukat karsinnat ja oli suuren hakijamäärän (1500) parhaita, mutta työhön valittiin kuitenkin mies. Ei voitu kuvitella, että nainen selviytyisi rankasta virasta. Vaikka siellä ei mitään metsää olekaan, tunturikoivuja vain, Viik kertoi Sisuradion toimittaja Soili Huokunalle. Opettajapalkinnon saajan tulee olla innostunut ja aineensa osaava. Hänen pitää luottaa oppilaiden omiin kykyihin ja onnistua herättämään heidän uteliaisuutensa, kiinnostuksensa ja halunsa oppia. Vuoden opettaja tekee yhteistyötä ja luo hyvät suhteet oppilaisiinsa, työtovereihin ja vanhempiin. Lisäksi hän on avoin miettimään työtapojaan ja muuttamaan niitä sekä ammatillisesti kehittämään itseään. Kuva kannessa: Ruotsin opettajaliitto - Sveriges lärarförbund MP Tiedote

8 8 Ruotsin uutisia (lähde:sisuradio, julkaisupäivä uutisen edessä) Suomen opettajien koulutus yhä hämärän peitossa Hallitus ilmoitti Suomen presidentin vierailun yhteydessä huhtikuussa, että se aikooensi vuodestalähtien panostaa 3 miljoonaa kruunua vuodessa suomen opettajien kouluttamiseen. Tukholman yliopisto mainittiin mahdollisena tahona, joka voisi tehtävän saada. Yliopiston suomen kielen osastolle mitään lisätietoa hankkeesta ei kuitenkaan vielä kesäkuussa tullut. Tukholman yliopiston suomen kielen professori Jarmo Lainio piti vaikeana lähteä suunnittelemaan koulutusta näin vähillä tiedoilla. Jo itse rahasumma mietitytti: se voisi riittää opettajakoulutuksen perusrakenteeseen, mutta laajempaa opettajakoulutusta sillä ei saa! Lainio arvioi. Koulutusministeriöstä ei myöskään haluttu antaa Sisuradiolle lisätietoa siitä, miten asiassa on tarkoitus edetä. Ministeriön mukaan se tieto tulisi hallituksen syysbudjetin yhteydessä. - Jotta koulutus voitaisiin potkaista käyntiin syksyllä 2013 tarvitsisimme enakkotietoa, jo ennen syysbudjettia, ainakin vihjeitä siitä, mihin suuntaan lähdetään. Muuten koulutus varmasti alkaisi vasta Akateemisessa maailmassa kun pitää ottaa myös huomioon pitkät rekrytointiprosessit. Lainio sanoi. Koulutuksen käynnistäminen mitä pikimmiten olisi kuitenkin toivottavaa, Lainio toteaa: - - Meillähän on huutava pula suomenkielisistä opettajista esimerkiksi esikoulupuolella, niin vapaakouluissa kuin kunnallisellakin puolella. Joka vuosi ilman opettajiameiltä katoaa suomen oppijoita muihin eisuomenkielisiin koulutuksiin. Äidinkielenopettajien laillistaminen Punavihreä oppositio ja ruotsidemokraatit runttasivat toukokuussa valtiopäivillä läpi ehdotuksen, jonka mukaan äidinkielenopettajiltakin tulee vaatia laillistamista. Koulutusministeri Björklundin valtiosihteeri Bertil Östberg sanoi, että tämä aiheuttaisi mittavia ongelmia. Monet äidinkielenopettajat eivät vaatimuksia täyttäisi eivätkä enää saisi antaa arvosanoja eivätkä saisi vakituisia virkoja. Eikö sitten voisi ajatella niin että myös äidinkielenopettajille käynnistettäisiin koulutuksia, että he voisivat pätevyyden saada? - Saamme nyt katsoa, mikä on mahdollista. Tähän ei ole helppoa ratkaisua sillä monelta äidinkielenopettajalta puuttuu jopa korkeakouluopintoihin oikeuttava koulutus. Tie on siis pitkä, mutta tutkimme nyt sitten asian uudelleen valtiopäivien toiveesta. Suomen ja muiden kansallisten vähemmistökielten osalta hallituksen pöydällä on jo kattava ehdotus laillistamiseen johtavista koulutuksista sekä tulevien opettajien että nykyisten opettajien jatkokoulutuksen Tiedote osalta. Laillistamisvaatimus olisi tärkeä opettajien statuksen ja ammattiroolin takia. Se vähentäisi riskiä, että äidinkielenopettajia pidetään toisen luokan opettajina ja takaisi oppilaille hyvän opetuksen. Koulutusministeriöstä ei kuitenkaan vielä osata sanoa, miten hallitus tähän ehdotuksen suhtautuu. Vapaakoulut antaneet parempia arvosanoja Tukholman yliopiston tekemästä tutkimuksesta käy ilmi, että yksityiset vapaakoulut antavat oppilailleen kunnallisia kouluja paremmat arvosanat kansallisissa kokeissa. Tästä huolimatta tarkastusjärjestelmää ei tulla uudistamaan. Koulutusministeriön valtiosihteeri Bertil Östbergin mukaan keskitetty tarkastuslautakunta olisi liian kallis vaihtoehto. Hänen käsityksensä on, että olisi kuitenkin hyvä, jos usempi opettaja tarkastaisi kokeet. Koulutoimentarkastaja tulee puuttumaan perusteettoman hyviä arvosanoja antaneiden koulujen käytäntöihin. Vain viidesosa Tukholman esikoulupaikoista toteutunut Vain viidesosa Tukholman kunnan lupaamista sadasta uudesta suomenkielisestä esikoulupaikasta on toteutunut. Kunta kartoitti tarpeen vuodenvaihteessa ja totesi, että ainakin sata uutta paikkaa tarvitaan. Ainoat uudet paikat on nyt luotu Tukholman ruotsinsuomalaisen koulun uudelle esikouluosastolle Fridhemsplanille keskikaupungilla. Esikoulun 3-5-vuotiaiden uusi Karhunpennut-osasto avasi ovensa maanantaina Esikoulu on

9 viiden elinvuotensa aikana laajentanut jo kolme kertaa ja nyt paikkoja on 67 ja osastoja neljä. Kistassa sijaitsevan Lilja-koulun esikouluunkin luodaan tar - peen vaatiessa lisäpaikkoja. Tietyt kaupunginosat, kuten Årsta-Enskede-Vantör, yrittivät kevään aikana saada aikaan suomenkielistä esikoulutoimintaa mutta eivät siinä onnistuneet lähinnä pitkien matkojen takia.tukholman eteläosassa on edelleen huutava pula suomenkielisistä esikoulupaikoista. Jos muu ei auta, kaupunginosat on käskytettävä järjestämään niitä, sanoo esikoulutoiminnasta vastaava kunnanneuvos Lotta Edholm. Suurkaupungeissa uskotaan tulevaisuuteen Sisuradion mukaan ruotsinsuomalaisten vapaakoulujen esikoululuokilla aloittaa tänä syksynä yhteensä reilut 90 oppilasta. Varsinkin suurkaupunkialueilla uskotaan, että tämänhetkiset ruuhkat esikouluihin tulevat näkymään myös ruotsinsuomalaisten koulujen oppilasmäärän kasvuna. Tukholman ruotsinsuomalaisen koulun rehtori Heli Lindström: - Koulussamme on nyt sellainen tilanne, että kahtena tulevana vuotena esikoululuokille on jonossa paljon lapsia. Varovaisen arvion mukaan tämä saattaa johtaa siihen, että saamme kouluumme kaksi esikoululuokkaa. Lindströmin mukaan Tukholman alueelle on perustettu paljon kaksikielisiä esikouluja jamonivalitsee myös jatkaa kaksikielisessä mallissa myös koulussa. Pienemmillä paikkakunnilla aloittavien lasten määrä on vakaa ruotsinsuomalaiskoulujen esikoululuokilla, suuriin oppilasmäärän kasvuihin ei vielä uskalleta luottaa. Suomenkielinen esikouluosasto myös Märstaan Sigtuna seuraa viiden muun suomen kielen hallintoaluekunnan esimerkkiä. Suomenkielinen tai kaksikielinen esikouluosasto on kahtena viime vuonna avattu Uppsalaan, Huddingeen, Boråsiin, Österåkeriin ja Sundbybergiin. Sigtunassa suomenkielinen toiminta käynnistyi Märstassa Aspbackenin esikoulussa. Sijainti valittiin Marja Salakarin mukaan hyvien kulkuyhteyksien perusteella. Lapsia osastolle näyttää myös riittävän. Sigtuna on kuulunut suomen kielen hallintoalueeseen vuoden 2010 alusta asti, mutta esikouluhanke eteni konkreettiselle tasolle vasta sen jälkeen, kun kunta kartoitti kiinnostuksen suomenkieliseen esikouluun ja kutsui vanhemmat koolle.vanhemmat ovat ajaneet esikoulun perustamista aktiivisesti. Lukutaito heikkenee Euroopassa Joka viides yli 15- vuotias eurooppalainen - noin 73 miljoonaa EU:n asukasta - lukee ja kirjoittaa niin huonosti, että heillä on vaikeuksia selvitä arjessa. Huonolla lukutaidolla tarkoitetaan sitä, ettei lukija saa tekstistä irti kuin yksinkertaisinta informaatiota tai sellaisia asioita, joista hänellä on tietoa jo ennestään. EU-raportin mukaan eniten heikosti lukevia on Bulgariassa, 41 prosenttia. Ruotsi sijoittuu tilastossa keskivaiheille 17 prosentilla. Suomi on tilaston paras, mutta sielläkin heikosti lukee 8,1 prosenttia 15- vuotiaista. Tämä on herätyskello kriisistä, joka koskee kaikkia maita, todetaan raportissa, joka otetaan esille maiden opetusministerien kokouksessa lokakuussa. Luvut huonontuivat dramaattisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta kehitys on ollut negatiivinen vuosikymmenien ajan, myöntää Ruotsin koulutusministeri Jan Björklund TT:lle. Hänen mielestään syynä ovat puutteellinen opettajankoulutus ja liian alhaiset vaatimukset. - Tulevassa opetussuunnitelmassa lukemaan ja yksinkertaisempaa matematiikkaa aletaan opetella jo esikoulussa. Ala-asteen opettajankoulutus aloitetaan uudestaan ja myös erityisopettajia aletaan kouluttaa. Opetusneuvos Erica Jonvallen Kouluvirastosta toteaa, että jokaiselle lapselle on henkilökohtainen katastrofi, ellei opi lukemaan. - Mutta on myös yhteiskunnallinen ongelma, kun suuri nuorten ryhmä ei voi osallistua yhteiskunta- ja työelämään täydellä painolla. (Sisuradio, TT) Ruotsille moitteita Venäjältä Venäjän kulttuuriministeri Vladimir Medinsk loukkasi monen mielestä Suomea sekä Venäjän kielivähemmistön edustajia suomalaisugrilaisten maailmankongressissa Unkarissa. Kielivähemmistöjen e- dustajat tuskin tunnistivat itseään Medinskin kuvauksesta, että suomalaisugrilaisten kansojen asiat olisivat hyvin Venäjällä. Tiedote

10 Medinsk moitti myös Ruotsia kielipolitiikasta: - Ministerin mukaan Suomelle oli onni, että se joutui Venäjän vallan alle aikanaan. Hänen mukaansa ruotsinsuomalaisten huono kohtelu on nykyaikainen esimerkki siitä, mitä olisi voinut tapahtua elleivät venäläiset olisivat antaneet suomen kielen kehittyä automonian aikana, kertoo paikan päälläunkarissamedinskin puhetta kuunnellut toimittaja Kirsi Blomberg. Venäjän historiaan perehtynyt, Tukholman entinen suurlähettiläs Heikki Talvitie sanoi Sisuradiolle, että venäläiset o- vat tehneet Ruotsissa vertailevaa tutkimusta suomen kielen asemasta ja ovat päätyneet pessimistiseen tulokseen: suomen kielellä on hyvin heikko asema Ruotsissa. Venäläiset olivat sanoneet Talvitielle ihan suoraan, että Ruotsissa suomen kielellä ei ole tulevaisuutta. Kulttuuri säilyy, jos nuoret aktivoituvat Suomalaisugrilaisten maailmankongressissa aiheena oli kieli ja kansa. Karjalan tasavallan kulttuuriministeri Lena Bogdanova toivoi, että kongressissa puhutaan kulttuurin elävänä pitämisestä nuoret aktivoimalla. - Suomalaisugrilainen perinne on rikas.eepokset ja kulttuuriperinteet ovat todella tärkeitä ja ne tulee säilyttää. Bogdanovan mukaan kulttuurin säilyttämiseksi ja kehittämiseksi tulee kehittää uusia menetelmiä sekäjärjestää uudenlaisia projekteja jotka ovat myös mielenkiintoisia nuorelle polvelle. - Meidän täytyy miettiä miten esimerkiksi Kalevalasta 10 tulisi mielenkiintoinen myös nuorisolle. Ei kuulu koulun tehtäviin Koulutarkastusvirasto tutkii Kalixin eli Kainuun kunnan päätöstä evätä suomen opiskelu lähes puolelta siihen pyrkineistä oppilaista. Tarkastusvirasto haluaa muun muassa tietää, millä tavalla kunta on yrittänyt tukea oppilaita, jotka eivät heikoista peruskielitaidoista johtuen ole yltäneet äidinkielenopetuksen kurssisuunnitelman tavoitteisiin. - Koulun tehtäviin ei kuulu tukea niitä, jotka eivät opi kieltään kotona,vastaa Kalixin koulutuspäällikkö Charlotte Sundqvist.Hänen mukaansa asiaa ei myöskään muuta se, että Kalix kuuluu suomen ja meänkielen hallintoalueeseen, koska vähemmistölaissa konkreettinen oikeus omakieliseen toimintaan rajoittuu esikouluun. - 69:stä oppilaasta 37 jää ilman opetusta, osa heistä on saanut opiskella suomea aikaisemmin. Miten heille käy nyt? - He jatkavat koulunkäyntiään aivan tavalliseen malliin mutta eivät saa äidinkielenopetusta. Vasta jos Koulutarkastusvirasto vaatii toista tulkintaa laista tai jos lakia muutetaan, muuttuu Kalixin käytäntö. Tiedote Suomen kielen vasta-alkajat hallintoalueen vastuulle Hallstahammarissa suomen kielen vasta-alkajien opettaminen on siirretty koulutoimelta hallintoaluekunnan suojiin. Ei ole tiedossa kuinka suomenkielenopetus vasta-alkajille järjestetään, mutta peruskoulun aluepäällikkö Sirkka Nilssonin mukaan opetus tullaan todennäköisesti aloittamaan muutaman kuukauden sisällä. Koulutoimi ei siis vastaisi suomen kielen opetuksesta kunnassa.käytännössä tämä mahdollistaisi 30 suomen kielen opetukseen jonottavan lapsen äidinkielen opetuksen saannin, vaikka heiltä puuttuukin kielen perustaidot. - Täysin suomea taitamattomia oppilaita on vaikea opettaa opintosuunnitelman vaatimusten mukaisesti. Lupaan kuitenkin, että suomen opetusta järjestetään vastaalkajillekin, sanoo äidinkielen opetuksesta Hallstahammarin peruskouluissa vastaava Annechatrin Brandén. Suomenoppilaiden määrä puoliintuu Uumajassa Uumajan kunta on päättänyt ensi vuonna evätä äidinkielen opiskelun niiltä kansallisiin vähemmistöihin lukeutuvilta oppilailta, joilla ei ole koululain edellyttämiä perustietoja kielessä. Kunta teki päätöksen asiassa kuulematta vanhempia ja muita asianosaisia. Uumajan kouluhallinnon kehitysjohtaja Lena Enmark tunnustaa, ettei neuvonpitoa järjestetty, mitä hän nimittää erehdykseksi. Päätös tehtiin kesäkuun alussa, mutta vanhemmat saivat kuulla siitä kirjeitse vasta kesälomien aikaan. Suomea Uumajassa lukee tällä hetkellä noin 120peruskoulun oppilasta. Kunta arvioi, että tästä määrästä karsiutuu pois reilut 50 lasta, kun päätöstä ryhdytään ensi syksynä soveltamaan koululain edellyttämällä tavalla

11 Koska äidin kieli on oppiaine, josta saa todistuksen, se on mahdottomuus silloin, kun perustiedot puuttuvat,perustelee kehitysjohtaja Lena Enmark Uumajan kouluhallinnosta. Hänen mukaansa vähemmistökielten vahvistamiseen ja elvyttämiseen on kuitenkinlöydettävä keinoja myös vasta-alkajien kohdalla. Uumajan päätöksellä vakavat seuraukset Uumajassa vanhemmat ja kieliaktivistit ovat reagoineet voimakkaasti kunnan päätökseen rajoittaa äidinkielenopetusta. Kunta päätti tiukentaa käytäntöään niin, että jatkossa vain ne oppilaat, joilla on perustiedot kielessä, saavat opetusta. Jos päätös toteutuu on sillä vakavat seuraukset,uskoo vanhempi ja kieliaktivisti Hanna Outakoski. - Jos niiltä oppilailta, jotka ovat jo opiskelleet kieltä, viedään mahdollisuus jatkaa opintoja, on sehirvittävä iskulasten omaatuntoa ja kieliylpeyttä kohtaan! Outakoski puuskahtaa ja jatkaa: - Jos taas aivan pienille ei edes anneta mahdollisuutta o- piskellaon meillä taas pian uusi sukupolvi, joka myöhemmin miettii, miksi he eivät saaneet oppia omaa kieltään. Outakoski näkee päätöksellä olevan myös muita pitkän tähtäimen vaikutuksia: - Jos katsoo äidinkielenopetuksen sääntöjä niin käy selväksi, että jos et ole opiskellut äidinkieltä peruskoulussa et saa sitä myöskään lukiossa tehdä ja et täten myöskään yliopistossa. Tämä siis tarkoittaa, että mahdollisuudet opiskella kieltä jatkossa loppuvat kokonaan! Mutta Uumajan kuntahan sanoo, että tulee muita toimia vähemmistökielten revitalisoimiseksi äidinkielenopetuksen sijaan? - Kyllä, mutta mitä se toiminta voisi olla, siitä ei ole keskusteltu missään. Minäkin olen ollut yli vuoden vähemmistökielten opetustilannetta puivassa kunnan ryhmässä ja siellä ei ole tätä sanallakaan mainittu. Outakoski kertoo, että ryhmässä on päinvastoin suunniteltu äidinkielenopetuk-sen vahvistamista: - Olemme jo kahden vuoden ajan ajaneet äidinkielenopetuksen lisäämistä ja nyt saaneet siihen jopa varojakin kunnalta ja sitten- kuin salama kirkkaalta taivaalta -tuleekin päätös, että opetusta aletaan leikkaamaan! lainmuutoksesta, vaan siitä, että kaksi kuntaa on alkanut tulkita lakia toisin. Nyt on ajankohtaista katsoa, kuinka laki toimii, sanoi Reinfeldt. - Jos tällaista koulutusta olisi olemassa, pitää kysyä, kuka sen maksaa. Koulutusministeriöstä onkin vuosina 2009 ja 2010 sanottu Sisuradiolle, että hallitus on tietoinen siitä, että vähemmistökielten äidinkielenopetuksesta tulee ottaa pois vaatimus perustiedoista kielessä, mutta että siihen ei ole silloin ollut varaa. Nyt koulutusministeri Jan Björklund sanoo edelleenolevansa tietoinen ongelmasta, mutta ei lupaa lain muutosta - ainakaan ensihätään: - Olemme tietoisia ongelmasta ja siitä, että jotkut haluavat muuttaa lakia. Katsomme nyt, mitä seurauksiasiitä olisi ja voitaisiinko lakiamuuttaa, mutta emmelupaa sitä. - En halua luvata päivämäärää, mutta marraskuun 15:ntenä tulee selvitys etäopetuksen järjestämisestä, mutta sen enempää en halua luvata, sanoi Björklund. (Sisuradio ja Oddasat ) Reinfeldt ja Björklund eivät lupaa lainmuutosta Pääministeri Fredrik Reinfeldtiltä ja koulutusministeri Jan Björklundilta ei heru lupausta koululain muutoksesta, he toteavat TV:n saamenkielisille Oddasat -uutisille. Ministeritkommentoivat ensi kertaavähemmistölasten Vaatimus perustiedoista kielessä, oikeutta äidinkielenopetukseen jotta opetusta saa, ei ole sen jälkeenkun on selvinnyt, uusi: se oli peruskouluasetuksessa että yhä useammatlapset jäävät (grundskoleförord- ilman opetusta laissa olevan ningen),siihen asti kunnes uusi perustietovaatimuksen takia. koululaki astui voimaan heinäkuussa Reinfeldt vierittää vastuuta yksittäisille Tarkempia sään- kunnilleja miettii töjä esimerkiksi siitä, millä muutoksen rahoittamista. ehdoilla äidinkielenopetusta Hänen mukaansa ongelmana pitää järjestää oli peruskoulu- on kuitenkin yksittäisten asetuksessa, mutta kun hallitus kuntien tulkinta laista. muokkasi uusiksi koululain, - Se että kysymys on nyt nostettiin säännöt lakiin. Juridisesti tullut ajankohtaiseksi, ei johdu painoarvossa ei ole eroa, Tiedote

12 muttanyt näyttää käyneen niin, että osissa kunnista huo-mattiin säännöt vasta kun uuteen koululakiinalettiin tutustua. Näin kävi esimerkiksi Kalixissa. Noin puolet oppilaista jäi ilman suomen opetusta. (Sisuradio) Suomenruotsalaiset lapset pitävät itseään kaksikielisinä Valtaosa Suomessa asuvista suomenruotsalaisista lapsista ja nuorista pitää itseään kaksikielisenä. Suomenruotsalaisnuoret ovat ylpeitä suomenruotsalaisuudestaan ja haluavat siirtää ruotsin kielen myös omille lapsilleen. Nuorten ja lasten asenteita on Suomessa selvitetty kahdessa tuoreessa tutkimuksessa. Niiden mukaan suomenruotsalaisuus on suurten muutosten edessä. Yksikielisen vähemmistökulttuurin aika alkaa olla ohi. Tutkimusten mukaan valtaosa kouluikäisistä suomenruotsalaislapsista pitää itseään kaksikielisenä. Moni osaa paremmin suomea kuin ruotsia. Tästä huolimatta he ovat ylpeitä suomenruotsalaisuudestaan. - Monet kasvavat suomenkielisessä perheessä ja ympäristössä, mutta käyvät ruotsinkielistä koulua. Tästä huolimatta he pitävät itseään suomenruotsalaisina, kertoo kasvatustieteen tohtori, dosentti Camilla Kovero laajassa ajatushautomo Magmalle tekemässään selvityksessä. Helsingin yliopistossa sosiaalipsykologiasta väitelleen Anna Henning-Lindblomin mukaan jopa 70 prosenttia suomenruotsalaisista nuorista pitää 12 itseään kaksikielisenä tai jopa suomenkielisenä. Camilla Koveron mukaan suomenruotsalaisen kulttuurin säilyttämisen kannaltakoulu on tärkeä. Tästä kertoo muun muassa se, että hänen tutkimuksessaan nuoret tunsivat itsensä sitä enemmän suomenruotsalaisiksi mitä vanhempia he olivat. Samalla myös ruotsin kielen käyttö lisääntyi. - Tämä kuvaa sitä, että koulun ruotsinkielisellä kulttuurilla ja ympäristöllä on yllättävän suuri vaikutus näiden lasten kielelliseen yhtenäisyyden tunteeseen, Kovero sanoo. Nuorten kielellinen identiteetti ei riipu niinkään paljon kotona puhutusta kielestä, vaan siitä, mihin ryhmään nuoret uskovat kuuluvansa. Ruotsissa hyvät käytännöt koulukiusaamisen vähentämisessä Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteerin Mirjam Kallanderin mukaan Suomen tulisi ottaa Ruotsista mallia koulukiusaamisen vähentämisessä. Tuoreen raportin mukaan kiusaaminen suomalaisissa kouluissa on lisääntynyt. Ruotsissa koulukiusaamista on taas Suomeen verrattuna vähän. Mallia voitaisiin ottaa esimerkiksi ruotsalaisissa kouluissa olevista oppilasasiamiehistä, joille oppilaat voivat kertoa kiusaamisesta. Suomessa vastaavaa käytäntöä ei ole. Yhtä viidestä varhaisnuoresta kiusataan Ruotsin koulussa Koulukiusaaminen on odotettua yleisempää. Arviolta yksi viidestä peruskoulun Tiedote yläasteen ja kuudennen luokan oppilaasta ilmoittaa joutuneensa kiusauksen kohteeksi viimeisen vuoden aikana. Tämä käy ilmi koulukiusaamista vastustavan Friends-järjestön vuotuisesta raportista. Koulussa tapahtuvan kiusaamisen rinnalle on kulovalkean tavoin levinnyt nettikiusaaminen. Sitä ei ole välttämättä edes mielletty koulukiusaamiseksi ja siksi se ei näy tilastoissa. Erityispedagogi Leena Vuorenmaa sanoo, että oppilaat eivät itsekään oikein ymmärrä tätä eivätkä siksi osaa siitä välttämättä kertoakaan kotona. Koulunkin kannalta on tärkeää, että kiusaustapaukset tulevat tietoon, jotta niihin voidaan puuttua. Koulun on järjestelmällisesti kartoitettava koulukiusaaminen ja työskenneltävä pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti sen torjumiseksi yhteistyössä oppilaiden kanssa. Useat oppilaat kokevat myös turvattomuutta koulussa. Sitä koetaan ennenmuuta vessoissa ja pukuhuoneissa. Ainoastaan kuusi kymmenestä ilmoittaa kokevansa olonsa kouluaikana täysin turvalliseksi. ny-rapport-fran-friends Rahan puute alkaa näkyä koulujen tuloksissa Koulujen välinen paremmuusvertailu ontuu. Esimerkiksi lukiokelpoisuutta vertailtaessa joukkoon luetaan myös lukuvuoden aikana kuntaan muuttaneet oppilaat, joukossa maahanmuuttajat. Esimerkiksi Timråssa maahanmuuttajataustaisista joka viides jää ilman lukiopätevyyttä.

13 - Meillä on ollut valmisteluluokalla tosipaljon eri maista tulevia oppilaita. Valmisteluluokalla 29 oppilaasta 12 tuli suoraan yhdeksännelle luokalle, joten on aivan selvää, ettei heistä kukaan saa peruskoulun päästötodistusta, sanoot imrån koulutoimenjohtaja Mika Santala. Hätähuuto hallitukselle Pääministeri Reinfeldt sai vakavan kirjelmän Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnalta, Saamelaiskäräjiltä ja Ruotsin tornionlaaksolaisten keskusliitolta, jotka vaativat perustaitovaatimuksen poistamista koululaista. Kalix, Uumaja ja Hallstahammar olivat päättäneet kiristää vaatimuksia niin, että jopa puolet äidinkielen oppilaista oli jäämässä ilman opetusta. Asia oli nostettu esille myös Ruotsin arkkipiispan ja vähemmistöjen maaliskuussa Euroopan neuvostolle jättämässä raportissa. Kirjeessä pääministerille todetaan, etteivät Euroopan neuvoston puiteyleissopimus kansallisten vähemmistöjen suojelusta ja kieliperuskirja anna mahdollisuutta e- sittää sellaisia ennakkovaatimuksia. Näiden sopimusten mukaan oikeutta äidinkielen oppimiseen voidaan rajoittaa vain, jos kansalliseen vähemmistöön kuuluvien määrä paikkakunnalla on pieni eikä opetukselle ole riittävästi kysyntää. Tästä hallitus on jo vuosia sitten saanut tietoa vähemmistökielten tilannetta selvittäneistä mietinnöistä. Valtiopäivien perustuslakivaliokunta on myös saanut Hugo Valentin Centrumin laatiman perusteellisen raportin tilanteesta ja tarvittavista toimenpiteistä, allekirjoittajat toteavat. - Perustaitovaatimuksesta keskusteltiin puiteyleissopimuksen - He ovat silti mukana tässä tuloksessa. Pitäisikö heidät jättää tilastoinnin ulkopuolelle? - No, nyt jopa maan hallitus miettii tätä asiaa. Pitäisi olla edes sellainen ehto, että Ruotsissa on ollut pakko olla 3-5 seurantaseminaarissa helmikuussa Koulutusministeriön valtiosihteeri myönsi silloin, että nykyiset säädökset ovat ongelma, mutta perustaitovaatimuksen poistaminen on resurssikysymys. Sen jälkeen ei ole tapahtunut mitään - määräys on edelleen koululaissa (10 kap. 7 skollagen 2010:800), vähem-mistöjen edustajat toteavat kirjeessään. - Se, että yhä useammat lapset haluavat saada äidinkielenopetusta, on valtava, positiivinen suunnanmuutos. Se viittaa siihen, että hallituksen vähemmistöuudistus on jo johtanut tuloksiin ja asennemuutokseen. Opetukseen hakeutuu yhä uusia oppilaita ja monet kunnat ovat olleet suurpiirteisiä koululain tulkinnassaan. - Tämä myönteinen kehitys on nyt vaarassa, kun muutamat kunnat ovat tiukentaneet laintulkintaansa. Esimerkkinä tästä kielletään 50 oppilaalta Uumajassa, 40 oppilaalta Kalixissa ja runsaalta 20 oppilaalta Hallstahammarissa o- sallistuminen äidinkielenopetukseen. Monet perheet ovat Ruotsin aikaisemmin käyttämän sulauttamispolitiikan takia menettäneet vähemmistökielen eivätkä voi siirtää sitä lapsilleen... Voimme havaita, että yksittäisiä oppilaita kohdellaan mielivaltaisesti ja jopa loukkaavasti kielitaitoja testattaessa. Vaadittavalle kielitaidolle ei näytä olevan mitään suuntaviivoja. Arvioinnit ovat erilaisia eri kouluissa, todetaan kirjeessä. - Mitä yksityisen oppilaan halulle jatkaa vähemmistökielen vuotta, että on edes jonkinlainen mahdollisuus opetella kieltä ja ottaa vastaan opetusta, koulutoimenjohtaja Santala toteaa. - Jos tulee vaikka Afganistanista tai jostakin Afrikan maasta ja pannaan ruotsinkieliseen kouluun, kun ei ole kuullut kieltä, (jatkuu s.20) omaksumista merkitsee se, että hän ei osaa sitä tarpeeksi voidakseen saada opetusta? Ruotsilla on samalla kansanoikeudellinen velvoite säilyttää ja kehittää näitä kieliä. - Hallitus on edellisen ja kuluvan hallituskauden aikana panostanut reippaasti koulutusalalle. Silti ei ole katsottu olevan varaa muuttaa tätä koululain määräystä. Tämä heikentää hallituksen vähemmistöpolitiikan uskottavuutta erityisesti vähemmistö- ja alkuperäiskansojen lasten ihmisoikeuksien osalta. - Kansalliset vähemmistöt ja alkuperäiskansa saamelaiset ovat esittäneet nämä ongelmat useita kertoja hallitukselle ilman tulosta. Siksi vetoamme jälleen hallitukseen ja pääministeriin koululain tarkistamisesta ennen kuin vielä useammat lapset menettävät oikeutensa omaan kieleensä. Kirjeen allekirjoittajina olivat: Markku Peura, Ruotsinuomalaisten valtuuskunta, Per Mikael Utsi, Sametinget; Tore Hjorth, Svenska tornedalingars riksförbund (Käännös ruotsista/ lyhennelmä: Matti Pilhjerta) Tiedote

14 Kesäkursseilla Axevallassa 14 AXEVALLA Suomen kielen ja kirjallisuuden elvytyskursseille osallistui parikymmentä tietojensa päivitystä kaipaavaa hallintoalue- ja kirjastohenkilöä tai opettajaa. Paula Ehrnebo luennoi kielikysymyksistä ja Heli Henriksson Vasara kirjallisuudesta. Kesäkurssin järjestivät RSKL ja Axevallan kansankorkeakoulu. Samansisältöinen kurssi pidettiin kesällä 2011, mutta nyt oli uudet osanottajat. Heidät toivotti tervetulleiksi kansankorkeakoulun opettaja Jouko Ojala. Kerron, mitä kielenhuollon asioista puhuttiin, eivätkä nekään kaikki mukaan mahdu ja kirjallisuus on jätettävä toiseen yhteyteen. Paula Ehrnebo, Kielineuvoston entinen varatoimitusjohtaja, on paininut kielenhuollon ja kielilainsäädännön parissa vuosikymmeniä. Tämä alansa ehdoton auktoriteetti Ruotsissa ei sanattomaksi nytkään jäänyt minkään suomen kielen kysymyksen edessä. Niitä ensiksi: Sanotaanko kymmennen vaille vai kymmentä vaille? - Molemmat käyvät. Kymmentä vailla on tavallisin, erittäinkin Länsi-Suomessa. (Vajaan jaylimenevän määrän ilmaisemiseen käy sekä nominatiivi että partitiivi). - Samoin voidaan käyttää sekä on kylmä että on kylmää. Onko oikein sanoa: mennään koululle? - Päätteellä -lla, -llä ilmaistaan alueella olemista, -ssa, -ssä - päätteillä taas talon sisässä oloa. Mutta ulkopaikallissijan käyttö on yleistymässä: laitoksella, salilla, jumpalla. Sanotaanko lauantai vai lauvantai? - Kirjoitetaan lauantai, mutta useimmiten kuitenkin sanotaan lauvantai, mikä on vanhentunut sana. Samoin sanotaan enää, vaikkei enään ole väärin sekään. Miten lämpötilaväli ilmaistaan? asteeseen Vertailu ja aika: kun - kuin - Kuin sanaa käytetään vertailussa: niin kuin ennen. Kun ilmaisee aikaa. Miten liitetään pääte ruotsalaisiin paikannimiin? - Pääte liitetään suoraan nimeen: Forsmarkiin - vaikka sanotaan Forsmarkkiin. Nimet jaetaan tavuihin suomen kielen mukaan, jos on tarve, mutta yritä välttää jakamista Esim Göteborgissa - mikä äännetään ruotsalaisittain jööteborissa - pitäisi jakaa: Göteborgis-sa. Mutta sitä kannattaa välttää. Kirjoitetaan mieluummin paikka: Folkets Hus kuin Folkets Husilla Tiedote Samoin suomalaisyhdistysten lyhenteissä: TSSiin, ESSin, ToSSille Info sitten? Informaatio? - Kaikille sanoille ei ole hyviä suomennoksia, vaikka ruotsinsuomalaisten ehkä on vaikea hyväksyä, että ruotsalaiset ja suomensuomalaiset käyttävät lainasanoja. Suomessakin käytetään priorisoida. Päivämäärä Kielenhuollon suositusten mukaan suomenkielisessä tekstissä käytetään nousevaa päiväystä. Päivissä ja kuukausissa on järjestysluvun pisteet: tai 17. elokuuta 2012 pistettä ei pidä unohtaa, silloinkaan kun on kyse rajakohdasta: Kymmentä pienempiin päivää ja kuukautta merkitseviin numeroihin ei suositeta etunollia (ei siis kirjoiteta: ). Vuosiluvusta voi epävirallisissa yhteyksissä jättää kaksi ensimmäistä numeroa merkitsemättä eli voi kirjoittaa Kuukauden nimen voi kirjoittaa myös näkyviin: 17.elokuuta 2012 Laskevaa päiväystä ei suositella ruotsissakaan normaaliin asiakirjoittamiseen (juoksevaan tekstiin kirjeen-

15 vaihdossa, tiedotteissa, jne.), sillä se hidastaa lukemista. (Laskevaa järjestystä päiväkuukausi-vuosi - usein muodossa 17/08/12 - käytetään EU:n alueella yhtenäisesti ainakin elintarvike- ja lääkepakkauksissa.usa:ssa käytetään päiväyksissä järjestystä kuukausipäivä-vuosi, koska puheessa sanotaan August 17th Tämä on brittiläistä perua, mutta vanha emämaa on siirtynyt eurooppalaiseen tyyliin. Toim. huom.) Kellonaika Lyhenteessä klo ei ole pistettä, koska sanan viimeinen kirjain näkyy. - Tunnit ja minuutit erotetaan toisistaan pisteellä ja ohjelmissa kello-sanan voi jättää pois: Luento alkaa Tasatunteihin ei merkitä nollia: Ovet avataan klo 15 - Kellonaikoihin ei yleensä etunollia: Kahvitauko on klo Etunolla voi olla tarpeen puhuttaessa aamuyön tunneista: Kadun lakaisu alkaa klo 04 Digitaalikelloissa ja kansainvälisessä tietoliikenteessä on usein etunollat ja kaksoispiste 09:08, mutta ne eivät kuulu suomalaiseen asiatekstiin. Vuorokauden ensimmäinen tunti merkitään kuitenkin nollalla: kone laskeutuu 0.45 Taivutus on kuten numeroissa yleensä, mutta kiertäkää sitä, jos olette epävarmoja: - ennen klo 15:tä :n koneella :een mennessä Ruotsin suomenkieliset paikannimet Yleensä paikannimiä ei suomenneta. Siitä on kansainväliset sopimukset, mutta on kauan käytössä olleita. Suomen nimistönhuoltajien kanssa on neuvoteltu näistä ja teoriassa ne ovat samat kuin Suomessa. Ruotsinkielisten nimien käyttö on alkanut levitä. 1. Vanhat sovinnaisnimet: - Tukholma, Uumaja, Luulaja, Haaparanta, Kiiruna, Jällivaara, Karunki, Piitime, Seittenkaari (Seskarö) Kalix (on tosin myös Kaihnu, mutta sen voi sekoittaa Suomen Kainuuseen), sanotaan Ruotsin Ylitornio (jos halutaan olla varmoja siitä, kummalla puolen väylää liikutaan). - Juutinrauman silta (Öresund), Laukaanjoki (Inkerinmaalla) 2. Maakunnat - Värmlanti, Gotlanti, Öölanti, Upplanti, Norrlanti, Lappi - Taalainmaa, Itä-Götanmaa, Länsi-Götanmaa mutta: - Bohuslän, Dalsland, Gästrikland, Halland, Hälsingland, Jämtland, Södermanland (Sörmland), Västerbotten, Västmanland, Ångermanland - Småland, Skåne (historiaa käsittelevissä vanhemmissa teksteissä voi olla: Smoolanti, Skoone) - Blekinge, Bohuslän, Härjedalen, Medelpad, Närke nimistä tehtiin selvitys, jonka mukaan enimmät maakuntien nimet voisivat päättyä -lanti, mutta sitten joku toimittaja keksi, että osataan me sanoa d- kirjain. Silti sanotaan: Västmanlannin. Sitten on muutamia leikillisiä, Moirana (Mo i Rana), Keeveli (Gävle), Puuroinen (Borås), Jööttepori, Jislavesi. Viimeiset ehdotti yleisö. Paikannimien taivutus 1.Konsonanttiloppuiset: Lundiin, Boråsissa, Faluniin 2.Lyhyeen vokaaliin päättyvät: Tullingeen, Tumbaan, Borlängeen 2.Äännettäessä pitkään vokaaliin päättyvät: Vällingbyhyn, Växsjöhön, Hjohun, Tranemohun, Malmöhön, Örebrohun Suomessa tosin sanotaan Porvooseen (- ja Ruotsissa Thaimaaseen, vaikka pitää olla Thaimaahan toim. huom.) - Päätettä liitettäessä ei käytetä heittomerkkiä, vaan se liitetään suoraan nimen loppuun. Ei siis: Farsta Strand iin, Tyresö hön tai Axvall iin (kylä, jossa Axevallan korkeakoulu on). Mitä ja millaista on ruotsinsuomi? Aamulla vien lapset daagikseen ja lähden sitten töihin. Jos olen hängig, en voi mennä sinne smittaamaan toisia, sen on chefi kieltänyt. Silloin otan kontaktin försäkringskassaan ja sjukskriivaan itseni. On hyvä, kun 1980-luvun alussa maakuntien sitten saa sjukpenningiä. Minä Tiedote

16 16 käytän aina handlatessani kaikkia rabatteja ja extrapriissejä, mutta silti on joskus tuffia. Nyt on kuitenkin kesä ja voin joskus ottaa komppia ja mennä insatsilägenheettini altaanille suulaamaan. Sitten sitä taas jaksaa paiskia töitä landstingetillä tai hemtjänstissä tai missä sitä nyt jobbaa. ruotsinsuomi on sitä suomea, jota käytetään Ruotsissa sekä suullista että kirjallista suomea, yksi suomen varieteetti aina ei tarpeen käyttää nimitystä ruotsinsuomi Ruotsi vaikuttaa sanastoon Rakenteisiin Sanajärjestykseen Ääntämiseen Intonaatioon Kielenhuolto ja sanastotyö Pyritään säilyttämään ruotsinsuomi mahdollisimman samanlaisena kuin suomensuomi - yhteinen kielioppi - yhteinen oikeinkirjoitus - yhteinen yleiskielen sanasto Yhteiskuntatermit eroavat Ehrnebo valotti ruotsinsuomalaisen sanastotyön periaatteita: - Usein selvitään sanasanaisella käännöslainalla: familjehem = perhekoti, personnummer = henkilönumero, - Toisinaan on tehtävä selventävä lisäys, ellei merkitys aukea suorasta käännöksestä: närståendepenning = läheishoitoraha. - Käännöksissä on noudatettava johdonmukaisuutta. Verk = virasto (Suomessa usein: laitos), arbetsmarknad = työmarkkina, ersättning = korvaus, bidrag = avustus. Työmarkkinajärjestöjen nimissä arbetare = työväki, anställd = työntekijä kuten: Hotelli- ja ravintolatyöntekijäin liitto. - Vain yksi nimitys on suosituksena. Ruotsissa on Utbildningsdepartementet = Koulutusministeriö, Suomessa Undervisningsministerium = Opetusministeriö (Opetus- ja kulttuuriministeriö) - Vakiintunutta nimitystä on vaikea muuttaa: vapaa-ajankoti (Suomessa: koululaisten ilta-päiväkoti) Tiedote Utrikes namnbok - Viranomaisten, valtion laitosten, järjestöjen, EU:n elinten ja tittelien sekä eri maiden nimet löytyvät Utrikes namnbokkirjasta seitsemällä eri kielellä. Ruotsinsuomalaiset olivat mukana antamassa suosituksia: - Yksi pitkulainen viraston nimi syntyi kovasta yrittämisestä huolimatta: Totalförsvarets pliktverk eli Pliktverket tuli muotoon = maanpuolustusvelvollisuusvirasto, Ehrnebo tunnusti. Mutta toisaalta hän saattoi olla tyytyväinen siihen, että ruotsalaiset kollegat Kielineuvostossa oli saatu järkiinsä tätä kuusikielistä Utrikes namnbok -luetteloa laadittaessa. Suomalaisten neuvosta ei lähdetty kääntämään ruotsalaisten virastojen, järjestöjen sekä EUnimien englanninkielisiä, selittäviä ja pitkiä nimiä, vaan käytetään omia mahdollisimman lyhyitä ja napakoita. Kielen muuttumisesta - Sanasto muuttuu koko ajan. Nuoremmat eivät enää tiedä, mikä on kuhilas, luoko tai maitopussi. Uusia tietotekniikan käsitteitä tulvii kieleen koko ajan, mutta uudet sanat saattavat sitten olla käytössä vain lyhyen ajan. Puhe on hetkellinen ilmiö eikä puhekieltä ei huolleta. Toisaalta puhekielisyyksiä siirtyy ja hyväksytään kirjakieleen. Siinä on sitten pulma niille, jotka yrittävät opettaa huoliteltua kieltä: saa vastaansa nuorilta, että eihän sitä sillä tavalla sanota. - Ääntäminen ja intonaatio muuttuvat niin hitaasti, ettemme huomaa sitä. Mutta ä on muuttumassa a:ksi, Helsingin seudulla nuoriso sanoo : Menen Jarvenpaahan, niinpa. Lauseissa on myös loppukiekaus, Ehrnebo sanoi. - Murteiden käyttö julkisuudessa alkoi yleistyä luvulla. Varsinkin paikallisradioiden ansiosta viestintäkulttuuri muuttui, kansa otti käyttöön sille tutun kielen. Miten syntyy uusia sanoja? On viisi tapaa, joilla suomeen saadaan uusia sanoja, Paula Ehrnebo kertoi. Niitä ovat: 1. Yhdistämällä olemassaolevia - hidaskassa, hygieniatarra,

17 häirikkölumi, juoksulounas, vesijalanjälki 2. Johtamalla entisistä - lannistin, digisovitin, kimalle, reiluttaja, heräämö, marttailla, hintava, eskari, muskari 3. Lainaamalla - sitaattilainoja: lasagne, tsunami, stroke - mukautettuja lainoja: vokkipannu, kivi, liisaus - käännöslainoja: paperiton, vakuutuskassa, potilaskortti 4. Antamalla uusi merkitys - karppi, bongata, mäyräkoira 5. Keksimällä uusi sana - vapuri Koululaisille järjestetyn kilpailun tuloksia: 1. Handsfree = vapuri, kättö, korvain, käpälävapaus 2. Doping = merkityksen perusteella: pirtelö, hauisvirkistys, hiihtäjän kahvi, karpaasin mustikkasoppa, ponneaine, puhtipiriste, vauhtihuume, voimamoska; Moraalisesta aspektista: puijausmömmö, rötösrohto, huiputin, turmaliemi, kuntovilunki, kirikiri-aine 3. Leggings = sporttihousut, ihokkaat, makkarankuoripökät, koipeliinit, potkuhousut, liskopöksyt, varaiho Uudehkoja sanoja kapselikahvi, ekoluokka, lutkaliike, kokemusasiantuntija, pyörätasku, sormitunniste, putkihuivi, sixpack, ilmaveivi, valelääkäri, jasmiinivallankumous, asustekoira, euro-orpo, helikopterivanhemmat, kalapuikkoviikset, koiranomi, maidoke Aluehallintovirasto (AVI tai avi), elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY tai ely), maailmanenglanti, henkilöskanneri, kukkahattutäti (kukkis), lemmenlukko, livettää, nopeajuna, nanosukset, vuotosivusto, sissiviljely, vihapuhe, maabrändi, kestävyysvaje apinaenglanti, lapsisakko, teinikarkotin, lelupoika, keikkapappi, vihkiturismi, pyramidihuijaus, kännykkäisä, rehellisyysvaje, luomurinnat, sekstari, petoturismi, seurahevonen Ruotsin uudesta kielilainsäädännöstä - Vuoden 2009 kielilaki on puitelaki ja velvoitelaki. Sen mukaan Ruotsin pääkieli on ruotsi. Se on kattava ja yhteiskunnan toimintaa ylläpitävä kieli, jota on voitava kaikilla yhteiskunnan aloilla. Julkisissa yhteyksissä käytetyn kielen on oltava korrektia, yksinkertaista ja huoliteltua. Jollei niin ole, voi valittaa Kielineuvostoon tai oikeuskanslerille. - Kansalliseen vähemmistöön kuuluvalle on annettava mahdollisuus käyttää, kehittää ja oppia äidinkieltä. On lain hengen vastaista rajoittaa tai estää käyttämästä muita kieliä kuin ruotsia esim. työpaikalla tai vapaa-aikana. Kielineuvosto valvoo lain toteutumista. - Lakiteksteissä on se perusristiriita, että saadakseen opetusta on oltava perustaidot, muttei sanota sitä, missä ne pystyy hankkimaan. Lisäksi laeissa on pahanlainen käännösvirhe: kunnilla on erityisiä velvollisuuksia järjestää vanhusten ja lastenhuoltoa kokonaan tai osittain vaikka kielisopimusten mukaan pitäisi olla kokonaan tai oleellisilta osiltaan, Ehrnebo huomautti. Miten lait ovat vaikuttaneet? Ehrnebo arvioi, että: -Tietoisuus kielestä on kasvanut ja kolmas polvi on kiinnostunut, vanhustenhoito ja esikoulut ovat lisääntyneet. Suomen instituutin kielikursseille on kovat jonot. Nykyajan vanhemmat tietää, että on hyvä olla kaksikielinen. Toivotaan, että saisi rohkeutta puhua. - Mutta pitää muistaa, että ellemme tee mitään, ei meille mitään tarjotakaan. Kielineuvostolle on tullut pari tuhatta kysymystä vuosittain. Niitä voi lähettää osoitteella neuvonta@kielineuvosto.se tai ottaa yhteyttä neuvontapuhelimella (klo 9-12). vastauspankissa on runsaasti valmiita kysymyksiä vastauksineen. Ne kannattaisi katsoa ensin. Eri aloilta painettuja sanastoja on kolmetoista. Viimeksi ilmestyi sosiaalialan sanasto vuonna Tulossa on koulualan sanasto ensi vuonna. Matti Pilhjerta Tiedote

18 Äiti ja tytär samalla kurssilla AXEVALLA Merja Bahlsten lahjoitti tyttärelleen Mia-Marikalle suomen kielen ja kirjallisuuden kurssin rohkaisuksi kirjastonhoitajaksi valmistumisesta. Hän lähti itse mukaan Mian kaveriksi, sillä koki omienkin tietojensa tarvitsevan kohennusta. Vaikka ei uskoisi, niin upeasti Merja suomea haastattelussa puhuu: 18 - Kävin 80-luvulla 20 pisteen suomen kurssin Göteborgissa. Mutta siitä on aikaa. On hyvä kerrata kielenhuoltoasioita. Kirjallisuutta luen kyllä, mutta nyt oli kiva kuulla uusista kirjoista. Uudissanoista tuo jytky jämähti ja marttailu. - Kumpikin kurssin opettajista olivat päteviä. Odotuksia kurssista oli kyllä: aina jotakin saan. Mutta sain enemmänkin. Täällä voi myös tavata uusia ihmisiä ja sai kontakteja. Sain kuulla uppsalalaisten käyttämästä etäopetuksesta. Nyt on nimet ja meillä on mahdollisuus jatkaa kontaktia. Merja Bahlsten toimii boråsilaisessa Kulttuuri 75 -seurassa ja on ollut n. 20-jäsenisen Kylälaulajat-kuoron johtajana: - Arvi Krekula oli johtajana ennen minua ja minä olen nyt ollut kymmenen vuotta. Olemme esiintyneet vuosijuhlissa ja nyt torilla hallintoaluejuhlissa. Säestin Arja Saijonmaata. - Vedän vauvamuskaria ja seuraan suomenkielistä esikoulutoimintaa. Se on nyt uusissa tiloissa ja on oma osasto. Paljon on kiinni vanhempien aktiivisuudesta. Koordinoija kävi kartoittamassa tilannetta ja tarpeita. Monitoimitilat ja eläkeläistoiminta olisivat toiveissa. Miia-Marika Wivolin valmistui keväällä kirjastonhoitajaksi ja hänellä on ollut sijaisuuksia kaupunginkirjastossa ja korkeakoulun kirjastossa. Innostus lähteä alalle syntyi, kun hän Göteborgissa tapasi kirjastonhoitajan, joka tuntui tietävän kaiken kaikesta. Lapsuudessa hän luki paljon Kitty-kirjoja, joita pidettiin huonolaatuisina kirjoina. Mia Tiedote Mia-Marika Wivolin ja Merja Bahlsten uskoo kuitenkin, että ne saivat hänet sitten lukemaan vaikeampia kirjoja. Hänen toiveenaan on pystyä innostamaan kaikenikäisiä lukemaan sellasta, mikä heille sopii ja mistä he ovat kiinnostuneet. Kari Hotakaisen Ihmisen osa oli tehnyt häneen vaikutuksen. Hän kirjoittaa niin järisyttävän selvästi ihmisestä ja suhteesta muihin ihmisiin. Miia-Marika tunnustaa, ettei ole suomalaista kirjallisuutta paljon lukenut: - Saan pitkän kotiläksyn. - Kieliosuus on ollut mulle hirveän tarpeellinen. Olen itse saanut tulkita uudissanoja ja käyttää mielikuvitusta, Mia sanoo huvittuneena. - Kävin suomeksi 1-5 -luokat ja äidiltä olen oppinut. MP

19 Suomenopettajia Axevallassa Arja Röstlund Sirkka-Liisa Morad (vas.) ja Anne Harbom Jäderlund ottivat Messin seinustalla aurinkoa ruokatauon aikana Sirkka-Liisa Morad, Uppsala - Ohjelma oli hyvä ja kaikki oli tarpeellista. Saimme tietää uusimmista kirjoista ja kirjailijoista. Sirkka-Liisa opettaa suomea lapsille koko peruskoulussa. Viime vuonna oli 50 oppilasta aina yläasteelle asti. Anne Harbom Jäderlund, Uppsala - Uudet sanat kiinnostivat. Kirjallisuudesta palautui paljon mieleen ja tuli halu lukea uudestaan. Eilinen retki tuli aivan bonuksena. Silmä lepäsi siellä Hornborgan järvellä eri lintuja katsellessa. Annella oli viime keväänä 60 oppilasta etäoppilaat mukaan luettuina. - Nyt on haussa puoli virkaa lisää tai enemmänkin, että saataisiin pienemmät alueet. Etäopetus on auttanuut niitä, jotka asuvat kaukana. - Uppsalassa on suomalainen esikoulu ja lauantaikoulu. Nyt on alkanut tulla enemmän 6-vuotiaita. Lapset ovat jo kolmatta maahanmuuttajapolvea. Suomesta ei enää muuteta Uppsalaan luvun alussa oli lähes 100 oppilasta suomalaisilla luokillakin ja yli kymmenen opettajaa. Lisäksi minua kiinnosti määrätyt sanat ja uudempi kirjallisuus. - Minulle on kyllä paljon uutta, Vuonna 2000, kun menin suomalaiseen kuoroon tuli heti piisi, jota en ollut kuullutkaan. Kolmeenkymmeneen vuoteen en ollut käyttänyt suomea ja luulin, ettei suomalaisia Linköpin-issä olekaan. Mentiin keittiöön ja puhuttiin siellä. Kun minun lapset oli pieniä, ne luuli sen takia, että kaikki naiset osaa suomea. Sitten lastenlapset kysyy ihmeissään: mitä, eikö isoäiti osaa? - Olen opettanut suomea aikuisille Folkuniversitetissä. Ryhmät on olleet aika tasaisia, vaikka toiset osasi jo lauseita. Kieliopin opetus on vaikeampaa. Jos toiset osaa kieliopin perusteet ja alkaa selittää, toiset ei tiedä ollenkaan, mistä on kysymys. Se on vaikeaa. MP Arja Röstlund Linköping - Etupäässä olin etsimässä uusia sanoja, joita voisi käyttää nuorten kanssa. No sellaisiahan olivat paukkumaissi (popcorn) ja jytky. Tiedote

20 Ruotsin Suomalaisen Opettajaliiton syyskokous lauantaina Örebron kielikoululla Krokusgatan 16, Örebro Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat Hallituksen kokous Lounas Syyskokous n Luento ajankohtaisesta aiheesta Tervetuloa! RSO:n hallitus 20 Ruotsin uutisia jatkoa sivulta 13 ehkä ei osaa edes lukea - silloin on vaikeaa saada todistusta vuoden, parin koulunkäynnin jälkeen. Mikä on tilanne Ruotsissa, jos otetaan huomioon vain Ruotsissa koulunsa käyneet? - No tilanne on vähän parempi, mutta ei sekään ole hyvä. Jos otetaan esimerkiksi Timrå, ei10-15% saa pätevyyttä lukioon. Luku on aivan liian iso. Mikä täällä mättää? - Katsoimme keväällä 10 vuotta taaksepäin tuloksia, näimme että koko ajan tulokset ovat menneet huonommiksi. - Syitä on monia. Yksi syy on se, että koulujen taloudelliset ehdot ovat heikentyneet. Kuntien satsaukset kouluun ovat paperituote, niitä ei ole käytännössä tehty koskaan. Siitä kärsivät eniten oppilaat, suomii Santala. Tutkija Outi Hovatta on vuoden ulkosuomalainen Kantasolututkija, professori Outi Hovatta on valittu vuoden ulkosuomalaiseksi. Karoliinisessa instituutissa Tukholmassa työskentelevä Hovatta palkittiin kansainvälisesti merkittävästä urasta lapsettomuushoitojen sekä kantasolututkimuksen kehittäjänä. Aiemmin vuoden ulkosuomalaiseksi on nimitettyjä ovat esimerkiksi Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjä Linus Torvalds, jääkiekkoilija Saku Koivu sekä säveltäjä Esa- Pekka Salonen. Tiedote Vuoden ulkosuomalaisen arvonimen myöntää vuosittain ulkomailla asuvalle suomalaiselle tai suomalaissiirtolaisen jälkeläiselle Suomi-seura. Kriteerinä on muun muassa kansainvälisesti merkittävä ura sekä Suomen tunnetuksi tekeminen maailmalla. Yli 400 tieteellistä julkaisua julkaissut professori Outi Hovatta on yksi kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaistutkijoita. Hän kehittämänsä munasarjakudoksen pakastusmenetelmä mahdollistaa naisen hedelmällisyyden säilymisen ennen syöpähoitoja. Menetelmä on johtanut useiden terveiden lasten syntymään. Hän on tutkimusryhmineen myös kehittänyt kantasolututkimusta.