3. SEKTORIN TIETOTEKNINEN OSAAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA

Transkriptio

1 3. SEKTORIN TIETOTEKNINEN OSAAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA Tuula Kontio 2012

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO AINEISTO Aineiston kerääminen Aineiston kuvaus YHDISTYSTEN TIETOKONEEN KÄYTTÖ JA OSAAMISTASO Tietokoneen käyttö yhdistystoiminnassa Yhdistyksen hallituksen tietotekninen osaaminen Tietotekniikka koulutuksen tarve ja opetusmenetelmä YHDISTYSTEN KÄYTÖSSÄ OLEVAT TOIMITILAT Pääsääntöiset toimitilat ATK-OSTOPALVELUT Ulkopuolinen atk-tukipalvelu ATK-LAITTEISTOT, OHJELMISTOT JA TIEDOTUS Laitteistot ja ohjelmistot YHTEENVETO TULOKSISTA LIITTEET 2

3 TIIVISTELMÄ: 3.sektorin toimijoiden tietotekninen osaaminen ja koulutustarpeet Kaakkois-Suomessa Raportissa kartoitettiin järjestöjen, yhdistysten ja seurojen tietoteknisiä valmiuksia ja koulutustarpeita sekä niiden käytössä olevia atk-laitteistoja. Kartoitus toteutettiin syyskuussa 2011 sähköisellä kyselyllä. Kohderyhmänä olivat kaikki Kaakkois-Suomen kunnat (Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Miehikkälä, Parikkala, Pyhtää, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari ja Virolahti). Vastauksia saatiin yhteensä 503. Tulosten mukaan 90 %:lla on mahdollisuus käyttää tietokonetta yhdistystoiminnassa. Vastaajista noin puolet käyttää tietokonetta yhdistystoiminnassa päivittäin tai lähes päivittäin ja vahva enemmistö käyttää tietokonetta myös muuhun kuin yhdistystoimintaan. Kartoituksen tulosten mukaan 3.sektorin henkilöstön tietotekninen osaaminen on hyvä. Vajaa 2/3 osa vastaajista katsoo tietoteknisen osaamisen olevan riittävää, mutta lisäkoulutustakin halutaan. Reilu neljännes vastaajista toivoo lisäkoulutusta yhdistyksen www-sivustojen ylläpitoon ja viidennes lisäkoulutusta perus atk-ohjelmista. Yhdistyksen mukaan tarkasteltuna heikointa osaaminen on vanhus-, eläkeläis- ja veteraaniyhdistyksillä sekä sosiaali- ja terveysalan yhdistyksillä. Kyselyn mukaan parhaiten hallitaan sähköpostin sekä Internetin käyttö. Heikointa on videoneuvottelun hyödyntäminen. Vastaajista suurin osa on kuitenkin sitä mieltä, että yhdistystoiminta vaatii tietokoneen käyttöä. Myös ajantasaisia yhdistyksen internetsivuja pidetään yhä enenevässä määrin tärkeinä. Vain alle kymmenesosa vastaajista ei näe yhdistyksen internetsivuja tarpeellisiksi. Sosiaalisen median rooli yhdistysten toiminnassa on kasvamaan päin, mutta vielä kuitenkin melko uusi tapa tuoda yhdistyksen toimintaan näkyvyyttä. Yli neljännes vastaajista ei koe sosiaalista mediaa yhdistysten tulevaisuuden viestintäkanavana. Positiivista kartoituksen tulosten mukaan on se, että puolet vastaajista toivoo tietoteknistä lisäkoulutusta itselleen. Vastausten perusteella on havaittavissa, että tietoteknistä perusosaamista kuitenkin pidetään tarpeellisena ja osaamisen avulla voidaan monipuolistaa yhdistyksen toimintaa ja viestintää. 3

4 1 JOHDANTO Kolmas sektori on käsite, jolla Suomessa ei ole vakiintunutta sisältöä. Yleisesti sitä käytetään kuitenkin kuvaamaan organisaatioita, jotka eivät ole osittainkaan kaupallisia tai julkisia (Muukkonen et al. 2007). Tässä raportissa kolmannella sektorilla tarkoitetaan järjestöjä ja yhdistyksiä. Suomi on tuhansien yhdistys maa, patentti- ja rekisterihallituksen rekisterissä on noin yhdistystä (patentti-ja rekisterihallitus 2012). Kolmannen sektorin toiminnalla on ollut ja on yhä maaseudulla suuri merkitys. Järjestöillä on ollut suuri merkitys myös tapahtumien ja juhlien järjestäjänä, ympäristön hoitajana ja kunnostajana, perinteen ja historian tallentajana ja elvyttäjänä. asukas- ja kylätoiminnan ylläpitäjänä sekä palo- ja pelastustoimen vapaaehtoisena täydentäjänä. Näiden konkreettisten merkitysten lisäksi järjestötoiminnalla on vaikutuksia myös paikallisen yhteisöllisyyden vahvistamiseen, yhteisöjen toimivuuteen, sosiaalisen pääoman muodostumiseen, paikalliseen demokratiaan, kansalaisten keskinäiseen vuorovaikutukseen ja sosiaaliseen tukeen sekä vapaaehtoistoiminnan muodostumiseen. Lisäksi kunta- ja palvelurakenteen muuttuessa kolmannen sektorin toiminnassa korostuu rooli julkisten palvelujen täydentäjänä, palvelujen tuottajana ja myyjänä. (Pihlaja 2010). Teknologinen kehitys luo uusia mahdollisuuksia parantaa kansalaisten arkea ja työn tuottavuutta. Se tarjoaa myös lukuisia uusia sovellusalueita ja palvelumahdollisuuksia niin elinkeinoelämälle kuin julkiselle, yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Uudet toimintatavat parantavat sektoreiden tuottavuutta, tehokkuutta ja kilpailukykyä sekä mahdollistavat uusia liiketoimintatapoja. Tieto- ja viestintäteknologian käyttöönotto ja hyödyntäminen lisäävät ihmisten välistä tasa-arvoa, sosiaalisia kontakteja ja osallisuutta sekä helpottavat tiedon ja palveluiden saatavuutta. Tämän vuoksi tieto- ja viestintäteknologian hyväksikäyttöä tulee yhteiskunnallisin ja konkreettisin toimin edistää. Tietoyhteiskuntakehitystä on edistettävä kaikilla osa-alueilla niin infrastruktuurin, asioinnin, palveluiden ja sisältöjen kehittämisessä kuin perusedellytysten kuten turvallisuuden ja luottamuksen varmistamisessa. (Arjen tietoyhteiskuntaohjelma). TARKKA on esiselvitys tietoteknologian hyödyntämisen resursseista ja avoimen varhaiskasvatuksen tilasta ja tarpeista Kaakkois-Suomen maaseudulla. Hankkeen on rahoittanut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Ely). Esiselvityshankkeen toteuttajana on toiminut Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom. Hankkeen toteuttaminen aloitettiin touko- 4

5 kuussa 2011, ja sen rahoitus päättyi Hankkeelle on kuitenkin saatu jatkoaikaa heinäkuun 2012 loppuun. Hankkeessa on kartoitettu Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson järjestöjä sekä laadittu Kymenlaaksoon väestörakennekartat postinumeroalueittain. Kartaston avulla voidaan helpottaa järjestöjen toimintaa väestön ikä huomioiden. Etelä-Karjalan vastaava kartta on laadittu aiemmin. Hankkeen aikana laadittiin sähköinen kysely alueen yhdistysten, järjestöjen ja seurojen toimijoille, jolla selvitettiin heidän näkemyksiään tietoteknisistä valmiuksista, koulutustarpeista ja heidän käytössä olevista laitteistoistaan yhdistystoiminnan näkökulmasta. Tämän raportin tarkoituksena on esitellä kyselyn tuloksia ja toimenpide-ehdotuksia. Raportti tulee toimimaan myös jatkohankkeen MontEri (- monitoimijamallit maaseudun sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi) esiselvityksenä. Raportti tuo esille myös järjestöjen toimitilojen nykytilan. Lisäksi tietoteknologian lisääntyneen käytön myötä tarkastellaan sen hyödyntämistä kolmannen sektorin toiminnassa. Millaiset toimijoiden tietotekniset taidot ovat nyt ja onko tarvetta lisäkoulutukselle. Lisäksi selvitellään kolmannen sektorin tietoteknisten laitteiden ja ohjelmistojen hyödyntämistä järjestötoiminnassa. Kunta- ja palvelurakenteen uudistusten myötä on yhä haastavampaa säilyttää lähipalvelut kylillä ja tähän haasteeseen haetaan apuja kolmannelta sektorilta ja sen toiminnan kehittämiseltä. Palvelujen järjestämiseen tullaan tarvitsemaan myös uusia ja tehokkaampia toimintamalleja ja tietoteknologian hyödyntäminen auttaa monessakin asiassa, kuten tiedottamisessa ja viestinnässä. 5

6 2 AINEISTO 2.1 Aineiston kerääminen Yhdistysten ja järjestöjen yhteystietojen keräämistyö aloitettiin kesällä Etsintä tuotti n nimeä, joita karsittiin seuraavasti: Tulevasta kyselystä jätettiin ulkopuolelle mm. poliittiset järjestöt ammattijärjestöt vesiosuuskunnat suku- ja ystävyysseurat yhdistykset/järjestöt, joilla ei ollut sähköistä tai tavallista osoitetta Valittu kohdejoukko oli lopulta vajaa 1200 järjestöä ja yhdistystä. Loppukesästä suunniteltiin kyselylomake Webropol -ohjelmiston (datan analysointi- ja kyselytyökalu) avulla. Syyskuussa 2011 yhdistyksille/järjestöille lähetettiin kysely sähköisesti (ks. liite1) sekä osin postitse. Tämä raportti on koostettu 3.sektorin toimijoille suunnatun kyselyn tietotekninen osaamisen ja laitteiston nykytila perusteella. Kyselyaineisto kerättiin henkilökohtaisella linkillä Internetin kautta tai paperilomakkeella. Vastauksia tuli 503, joista n.4 % saapui paperisena. Vastausprosentti oli 43. Vastausprosenttiin vaikutti näkyvästi kohderyhmän saavuttamattomuus. Valittujen yhdistysten ja järjestöjen yhteystiedot eivät olleet ajan tasalla. Kyselyn kohderyhmänä olivat kaakkoissuomalaiset yhdistykset ja järjestöt. Kysely pyrittiin lähettämään mm. puheenjohtajille, toimitus- tai toimialajohtajille. Kuitenkin puuttuvien järjestötietojen takia lähetys tapahtui hyvinkin erilaiselle joukolle järjestöihmisiä ja niinpä vastaajat on tuloksissa kategorisoitu. 2.2 Aineiston kuvaus Kysely lähetettiin n yhdistykselle, jolla oli sähköpostiosoite tai tavan osoite. Kyselyyn vastasi yhteensä 503 järjestö/yhdistys toimijaa. Vastanneiden yhdistysten lukumäärä vaihtelee kunnittain, mitä selittää mm. yhdistyksen toimialueen laajuutta useamman kunnan alueelle. (Kuvio 1.) Suurimpien kuntien, Lappeenranta ja Kouvola, osuus on huomattava. 6

7 Kuvio 2 esittää kyselyyn vastanneiden yhdistysten toimialaa. Suurin osa vastanneista yhdistyksistä, lähes viidennes, (18 %), kuului liikunta- ja urheiluseuroihin sekä sosiaali- ja terveysyhdistyksiin (16,5 %). Pienintä alle 3 % osuutta edustavat palo- ja pelastus (1,0 %) sekä maanpuolustus (2,7 %). Yhdistysten keskimääräinen perustamisvuosi oli kyselyyn vastanneiden mukaan Kuvio 1 Kyselyyn vastanneiden yhdistysten toimialue(%) Kuvio 2 Vastaukset toimialueittain(%) 7

8 3 YHDISTYSTEN TIETOKONEEN KÄYTTÖ JA OSAAMISTASO Langaton tekniikka ja valokuituverkko tulevat lähivuosina korvaamaan haja-asutusalueilla toimivan telepalveluiden lankaverkon. Suurin syy tähän on puhelinpylväiden elinkaaren päätepisteen lähestyminen. Lisäksi käyttäjät ovat viestinnässään siirtyneet matkapuhelimiin ja kiinteistä eli lankapuhelimista on luovuttu. Internetin ja sähköisten viestintämuotojen käyttö lisääntyy nopeasti ja käyttäjät vaativat yhä enemmän nopeutta tiedonsiirtoon. Sähköisten viestintämuotojen käyttö vaatii myös osaamista. Tämän luvun tarkoitus on kuvata yhdistystoimijoiden tietokoneen käyttöä yhdistystyössä ja muulloin sekä osaamista. Vaikka he eivät joutuisikaan käyttämään tietokonetta yhdistystyössään, voivat he olla kiinnostuneita atk:sta työssä ja vapaa-ajallaan. Tietoteknistä osaamista kuvataan vastaajan näkemyksenä yhdistyksen hallituksen atk-taidoista yleisesti sekä osaamista toimialoittain ja aihealueittain. Tieto- ja viestintätekniikka nopean kehittymisen myötä vuosia sitten saatu atk-oppi on jo vanhahtavaa eikä välttämättä vastaa tarvetta. Aiempaa tietoteknistä koulutustaustaa ei kyselyssä kysytty. Koulutustarvetta selvitetään kolmen kysymyksen avulla: toivotaanko tietoteknistä koulutusta lisää ja millaista koulutuksen tulisi muodoltaan olla. Lisäksi kysyttiin kuinka pitkän matkan he ovat valmiita kulkemaan koulutuspaikalle. Verkon kautta opiskelu on lisääntymässä opiskelumuotona. Verkko-opiskelu vaatii kuitenkin osaamista. Opiskelumuotoa valittaessa on määriteltävä kohderyhmän osaamistaso. Tila kysymys nousee myös merkittäväksi huomioinnin kohteeksi. Vaatimusten mukaisia tiloja voi olla hankala löytää maaseudulta ja silloin tiloja täytyy etsiä kuntien keskusten lähettyviltä. Tämä vaikuttaa koulutusmatkan pituuteen opiskelijoilla. Yhdistykset toimivat hajallaan eri kylissä, joten sopivan ryhmäkoon aikaan saamiseksi opiskelijoita joudutaan yhdistelemään eri kylien alueelta valittuun koulutuspaikkaan. 3.1 Tietokoneen käyttö yhdistystoiminnassa Kuvio 3 kuvaa vastanneiden mahdollisuus käyttää tietokonetta yhdistystoiminnassa. Ainoastaan hieman yli 10 % ei voi käyttää tai ei antanut vastausta ko. kysymykseen. Vajaa kolmannes ei vastanneista koki tietokoneen puuttumisen haittaavan yhdistystoimintaa. Saadun vastaustuloksen perusteella tietokonetta kuitenkin pääsääntöisesti hyödynnetään yhdistystoiminnassa. Kuvio 4 kuvaa vastaajien tietokoneen hyödyntämistä yhdistystoiminnassa sekä käyttöä muulloin. Vastausten perusteella päivittäin tietokonetta yhdistystoiminnassa käyttää n. viidennes vastaajista. Yhdistystoiminta 8

9 on useille jäsenille ns. vapaa-ajan toimintaa, joten päivittäistä käyttöä nimenomaan yhdistystoiminnassa ei esiinny kovin mittavassa määrässä. Tietokonetta vähintään viikottain yhdistystoiminnassa käyttää ¾ vastaajista. Ainoastaan pari prosenttia ei käytä tietokonetta ollenkaan yhdistystoiminnassa. Jopa 85 % vastaajista käyttää tietotekniikkaa muuhun päivittäinen tai lähes päivittäinen. tästä voi päätellä, että tietotekniikan rooli kasvaa edelleen arkisessa ja työkäytössä. Saatujen vastausten perusteella voidaan todeta, että tietotekniikkaa käytetään aktiivisesti, mutta atk:n hyödyntäminen järjestötoiminnassa on vielä melko vähäistä. Kuviossa 5 vertaillaan toimialoittain tietokoneen käyttöä yhdistystoiminnassa. Sosiaali- ja terveysalan yhdistyksistä kolmannes käyttää tietokonetta päivittäinen. Myös nuorison kulttuuri- ja harrastusyhdistyksissä, Martoissa ja liikunta- ja urheiluseuroissa tietokoneen päivittäinen hyödyntäminen on aktiivista (yli neljännes). Yhdistyksistä suurin osa hyödyntää tietotekniikkaa vähintään viikottain (80 90%). Vähiten viikottaista käyttöä on maanpuolustuksella (44 %), asukas-, kylä- ja kotiseutuyhdistyksillä (61 %) sekä kulttuuriyhdistyksillä (66 %). Kuvio 3 Tietokoneen käyttömahdollisuus yhdistystoiminnassa (%) 9

10 Kuvio 4 Tietokoneen käyttö (%) Kuvio 5. Tietokoneen käyttö yhdistystoiminnassa toimialoittain (%) 10

11 3.2 Yhdistyksen hallituksen tietotekninen osaaminen Osaamista kartoitettiin kysymyksellä: Millaisena näet yhdistyksen hallituksen atk-taidot ajatellen yhdistystoimintaa? Asteikko oli riittävästä erittäin puutteelliseen (kuviot 6 ja 7). Vastaajista reilusti yli puolet (62 %) pitää atk-taitoja riittävinä. Toimialoittain tarkasteltuna lähes puolet (49 %) sosiaali- ja terveysalan järjestöistä omaa puutteelliset atk-taidot ja erittäin puutteelliset taidot on viidenneksellä vanhus- ja eläkeläisjärjestöistä. Aihealueittain tarkasteltuna (kuvio 8) heikointa on grafiikka ohjelmistojen (esim.powerpoint) käyttö, jossa yli kolmannes ei hallitse ohjelmiston käyttöä. Heikkoa on myös laitteistonhallintaan liittyvät asiat, taulukkolaskenta, videoneuvottelu sekä yhdistyksen internetsivustojen ylläpito, joissa heikko osaaminen on yli neljännes. Epätietoisuus videoneuvottelusta ja sosiaalisen median käytöstä kuvastuu vastauksissa suurilla en osaa sanoa vastauksien määrällä (30 37%). Sähköposti, Internetin käyttö, tekstinkäsittely ja käyttöjärjestelmä ovat osatuimpia aihealueita. Kuvio 6. Hallituksen jäsenten atk-taitojen % -osuus (%) 11

12 Kuvio 7. Hallituksen atk-taidot toimialoittain (%) Kuvio 8 Hallituksen jäsenten perus atk-taidot aihealueittain 12

13 3.3 Tietotekniikka koulutuksen tarve ja opetusmenetelmä Kysyimme yhdistyksiltä lisäkoulutuksen tarvetta tietotekniikkaan. itselleen lisäkoulutusta toivoi puolet vastaajista ja toinen puoli katsoi lisäkoulutuksen tarpeettomaksi hallitukselle yli puolet (58 %) toivoi lisäkoulutusta yhdistyksen jäsenille vajaa puolet (44 %) toivoi lisäkoulutusta Aihealueittain tarkasteltuna yli neljännes vastaajista haluaisi lisäkoulutusta yhdistyksen Internet sivustojen ylläpitoon (kuvio 9). Vähiten koulutusta tarvitaan sähköpostin ja Internetin käyttöön. Avoimena kysymyksenä sai vastaaja mainita myös muita näkemiään koulutustarpeita /-toiveita. (kuvio 10) Näissä vastauksissa ilmeni kokonaisvaltaisen koulutuksen toive, jota toivoi reilu neljännes (31 %). Kokonaisvaltaisena koulutuksena on nähtävissä esim. toimisto-ohjelmien ja sitä kautta tarvittavien oheisohjelmien kuten sähköpostin käytön. Koulutussuunnitelmasta on laadittu erillinen raportti. Vastaajilta kysyttiin myös opetusmenetelmää, jolla haluttaisiin opetus toteuttaa. Valittavana olivat seuraavat kolme menetelmää: lähi-, monimuoto- ja etäopetus. Yli puolet vastaajista toivoi lähiopetusta, joka ainakin tukee vähäisiä atk taidon omaavia parhaiten (kuvio 11). Koulutusmatkaa kysyttäessä reilu kolmannes haluaisi sen olevan alle 10 km. Noin viidennekselle vastaajista matkan pituudella ei ole merkitystä. (kuvio 12). Viidennes jätti kysymykseen vastaamatta. 13

14 Kuvio 9 Lisäkoulutustarve Kuvio 10 Muu lisäkoulutus toive / tarve 14

15 Kuvio 11 Toivottu opetusmenetelmä Kuvio 12 Toivottu matka koulutuspaikalle 15

16 4 YHDISTYSTEN KÄYTÖSSÄ OLEVAT TOIMITILAT Tämän luvun tarkoitus on kuvata yhdistysten tilankäyttöä eli missä yhdistykset pääsääntöisesti kokoontuvat. Kokoontumistilan saaminen yhdistyksen käyttöön on joskus hyvinkin hankalaa. Kylillä ei välttämättä ole käytössä mitään yhteistä tilaa, jota yhdistykset voisivat vuokrata tai muuten lainata kokoontumisajan käyttöön. Kyselyssä tiedusteltiin vastaajilta mitä tiloja he pääsääntöisesti käyttävät ja ovatko tilat maksullisia. Lisäksi tiedusteltiin tilojen tarkoituksenmukaisuutta yhdistyksen toiminnan kannalta. 4.1 Pääsääntöiset toimitilat Yhdistystoiminta kuuluu suurelta osin vapaa-ajantoimintaan. Toimitiloja joudutaan lainaamaan muilta yhteisöiltä, kuten kouluilta, kunnalta tms. Usein yhdistys kokoontuu myös jäsenten kotona. Kyselyn tulosten perusteella reilu neljännes yhdistyksistä omistaa omat toimitilat. Tällöin voidaan olettaa, että kyseessä on jo kooltaan mittavampi yhdistys. Tulosten perusteella vuokra- ja muiden tilojen osuus on todella merkittävä (kuvio 13). Muut tilat 39 % Omat tilat 27 % Vuokratut tilat 34 % Omat tilat Vuokratut tilat Muut tilat Kuvio 13 Pääsääntöiset toimitilat 16

17 5 ATK-OSTOPALVELUT Tämän luvun tarkoitus on kuvata yhdistysten käyttämän atk-tuen tarvetta. Kyselyn alussa pyydettiin ottamaan kantaa viiteen esitettyyn väittämään. Näiden väittämien tulokset käydään tässä luvussa ensiksi läpi. Tämän jälkeen kuvataan atk-tuen tarvetta ja millaista tuen tarve on ollut yhdistyksillä. Lisäksi luvussa selvitetään keneltä atk-tukea on ostettu tai saatu sekä onko tukitoiminta ollut maksullista. 5.1 Ulkopuolinen atk-tukipalvelu Kyselyssä lähestyttiin vastaajia ensiksi viidellä väittämällä. Väittämien avulla on tarkoitus selvittää tietokoneen käytön tarpeellisuus yhdistystoiminnassa, yhdistyksen Internet sivustojen tarpeellisuus, tulevaisuuden näkymiä liittyen yhteisöpalveluihin sekä maksullisen atk-palvelun käyttö. Väittämiin vastattiin samaa mieltä - jokseenkin samaa mieltä - eri mieltä. (Taulukko 1) Tulosten perusteella yli kolmannes (39 %) vastanneista yhdistyksistä on joutunut turvautumaan ulkopuoliseen atk-apuun ja näistä neljännes on ollut maksullisia. Vajaa puolet atk-avusta on saatu/ostettu hallituksen jäsenen tuttavalta tai sukulaiselta ja neljännes on ostanut palvelun yksityiseltä yritykseltä (Taulukko 2 ) Samaa mieltä Taulukko 1 Vastaajien mielipiteet esitettyihin väittämiin Jokseenkin samaa mieltä Eri mieltä Ei vastausta Yhdistystoiminta vaatii tietokoneen käyttöä ,4 % 17,9 % 1,9 % 0,8 % Ajantasaiset internet sivut ovat yhdistykselle tärkeät ,6 % 20,0 % 8,0 % 1,4 % Internet sivujen ylläpitäminen on haaste yhdistykselle ,3 % 32,1 % 11,7 % 1,9 % Yhteisöpalvelut (Facebook, Twitter) ovat yhdistysten tulevaisuuden viestintäkanavia ja työskentelyalustoja ,1 % 40,7 % 28,8 % 4,3 % Yhdistyksenne on halukas maksamaaan ulkopuoliselle ATK-tuesta ,5 % 27,0 % 65,6 % 2,9 % 17

18 ONKO YHDISTYKSENNE KÄYTTÄNYT ULKOPUOLISTA ATK-APUA? vastaaja lkm %-osuus Ei vastausta 7 1 % Kyllä % Ei % ONKO ATK-APU OLLUT YHDISTYKSELLENNE MAKSULLISTA? vastaaja lkm %-osuus Ei vastausta % Kyllä % Ei % Taulukko 2. Yhdistysten käyttämän ulkopuolisen atk avun käyttö ja maksullisuus Kyselyssä kysyttiin myös keneltä yhdistys on atk-apua saanut / ostanut. Atk-tuki on suurimmalta osin saatu hallituksen jäsenen tuttavan tai sukulaisen tuottamana. Neljännes vastaajista on ostanut tukipalveluita yksityiseltä yritykseltä. Vajaa viidennes saa tukipalvelut kattojärjestöltään.. Kuvio 14 Yhdistysten atk-apu 18

19 6 ATK-LAITTEISTOT, OHJELMISTOT JA TIEDOTUS Tämän luvun tarkoitus on kuvata yhdistysten käyttämien atk-laitteistojen ja ohjelmistojen nykytilaa. Tänä päivänä puhutaan paljon maaseudun tietoliikenneyhteyksien puolesta. Valtakunnallisen laajakaista hankkeen tavoitteena on saada lähes kaikille 100 Mbit/s nopeudella toimiva valokuitutai kaapeliverkko enintään kahden kilometrin päähän. Tämän kartoituksen tulosten perusteella yhdistysten yhteistoiminnan kehittäminen mahdollistuu. Tulokset kuvaavat nykytilaa ja miten mm. järjestöjen sähköisen viestinnän kehittäminen on mahdollista. Lisäksi kyselyn lopussa tiedustellaan järjestöjen käyttämiä viestintätapoja. 6.1 Laitteistot ja ohjelmistot Laitteiston osion tulosten perusteella suurimmalla osalla yhdistyksistä on käytössään kannettava tietokone (65 %) tai pöytätietokone (55 %). Yleisin tulostuslaite on monitoimilaite, jossa samassa on sekä skanneri, kopiokone että tulostin. Muina laitteina mainittiin videotykki. Lisäksi tuloksista käy ilmi, että käytössä olevat laitteet ovat yleensä jäsenistön omia (taulukko 3) Lukumäärä %-osuus Pöytätietokone % Kannettava tietokone % Minikannettava 26 5 % Tablet (esim.ipad) 6 1 % Kännykkä nettitoiminnolla % Videokamera Digikamera Skanneri Väritulostin % 42 % 23 % 35 % Mustavalkotulostin % Kopiokone % Monitoimilaite (skanneri, kopiokone, tulostin samassa) % Muu, mikä? 35 7 % Ei mitään 27 5 % Taulukko 3 Yhdistysten käytössä olevat laitteet 19

20 Yhdistykset käyttävät pääasiassa sähköpostia, Internettiä ja tekstinkäsittelyä (yli 90 %). ¾ osa yhdistyksistä käyttää myös taulukkolaskentaa yhdistystoiminnassa. Muina ohjelmistoina mainittiin kuvankäsittelyohjelma sekä järjestöjen omat ohjelmistot (Taulukko 4) Lukumäärä %- osuus Tekstinkäsittely % Taulukkolaskenta % Grafiikka % Sähköposti % Internet % Facebook % Twitter 18 4 % Reaaliaikainen neuvotteluohjelmisto (Skype, Messenger tms.) % Muu, mikä 27 5 % Taulukko 4 Yhdistysten käytössä olevat ohjelmistot 6.2 Tiedotus Kyselyyn vastanneista järjestöistä yli ¾ käyttää tiedotuskanavanaan sähköpostia ja lehtiä. Reilusti yli puolet käyttää myös paperista tiedotetta ja Internettiä. Sosiaalisen median osuus on varmastikin vahvassa kasvussa ja nyt sen osuus on jo viidennes. Muina tiedotusvälineinä mainittiin puhelin toimintoineen, jäsenlehdet ja alueradio (Taulukko 5). Lukumäärä %-osuus Ilmoitustaulu (kaupat, kirjastot) % Lehdet % Paperinen tiedote % Internet (omat sivustot) % Sähköposti % Facebook % Twitter 5 1 % Muu, mikä? % Taulukko 5 Eri tiedotuskanavien osuus järjestötoiminnassa 20

21 Järjestöillä/yhdistyksillä on taustalla usein ns.kattojärjestö. Kattojärjestöjen rooli on hyvinkin vaihtelevaa. Aluejärjestö/valtakunnallinen keskusjärjestö tarjoaa myös usein palveluja alajärjestöilleen. Kyselyn perusteella yli puolelle vastanneista järjestöistä oma kattojärjestö tarjoaa nettisivustojen alustaratkaisut. Samanlainen nettisivujen rakenne pitää järjestön yleisilmeen rauhoittavana ja usein myös jää sivuston kävijän mieleen. Nettisivujen päivitystä tarjoaa hieman yli kolmannes kattojärjestöistä. Intranetin ja extranetin osuus on myös reilu kolmannes. 21

22 7 YHTEENVETO TULOKSISTA Raportissa tarkasteltiin yhdistysten tietoteknisiä perusvalmiuksia. Perusvalmiuksia ovat esimerkiksi työkaluohjelmien, (esim. tekstinkäsittelyn ja taulukkolaskennan käyttö) sekä Internetin ja sähköpostin käyttö. Kartoituksen kohderyhmänä olivat kaakkoissuomalaiset yhdistykset. Kartoitus toteutettiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa Kysely tuotti 503 vastausta vastausprosentin ollessa hieman yli 40 %. Osaamista tarkasteltiin atk-taitojen riittävyyden näkökulmasta ja koulutushalukkuutta opetusmenetelmän sekä lisäkoulutustarpeen kartoittamisella. Kartoituksen tulosten perusteella 3.sektorin henkilöstön tietotekninen osaaminen on hyvä. Vajaa 2/3 osa vastaajista katsoo tietoteknisen osaamisen olevan riittävää Tulosten mukaan 90 %:lla on mahdollisuus käyttää tietokonetta yhdistystoiminnassa. Vastaajista noin puolet käyttää tietokonetta yhdistystoiminnassa päivittäin tai lähes päivittäin ja vahva enemmistö käyttää tietokonetta muuhun kuin yhdistystoimintaan. Viidennes vastaajista toivoo lisäkoulutusta perus atk-ohjelmista. Yhdistyksen mukaan tarkasteltuna heikointa osaaminen on vanhus-, eläkeläis- ja veteraaniyhdistyksillä sekä sosiaali- ja terveysalan yhdistyksillä. Yhdistysten käytössä yleisimmin ovat sähköposti, Internet ja tekstinkäsittely (yli 90 %). Yhdistyksistä ¾ käyttää myös taulukkolaskentaa yhdistystoiminnassa. Muita käytössä olevia ohjelmistoja ovat kuvankäsittelyohjelma sekä järjestöjen omat ohjelmistot. Sosiaalisen median käyttö on vielä melko pientä, mutta lisääntymään päin. Kartoituksen perusteella järjestöjen tietotekninen osaaminen on hyvä, mutta lisäkoulutustakin kaivataan. Vajaa kolmannes vastaajista toivoo kokonaisvaltaista koulutusta lisää. Kokonaisvaltainen koulutus pitää sisällään nykyajan kansalaiselta vaadittavat atk-taidot, kuten tekstinkäsittelyn, taulukkolaskennan, sähköisen viestinnän ja Internetin peruskäytön. Tietotekniikan ja etenkin ohjelmistojen nopea kehitys tuo myös tarvetta päivittää vanhoja taitoja. Tästä voidaan myös päätellä, että atk-taidoilla on merkitystä myös 3.sektorin toiminnassa. Yli puolet vastaajista toivoi lisäkoulutusta hallituksen jäsenille. Väittämien perusteella 80 % vastaajista on samaa mieltä siitä, että yhdistystoiminta vaatii tietokoneen käyttötaitoja. Yksi tapa toteuttaa kokonaisvaltainen koulutus on lähteä ryhmän tarpeista rakentamaan koulutusta. Avoimeen oppimisympäristöön sijoitettu koulutus ei sido liikaa perinteiseen opetustyyliin vaan oppijalla on mahdollista oppia niitä asioita, joita hän tarvitsee järjestö-/yhdistystoiminnassaan. Kyse- 22

23 lystä on laadittu koulutussuunnitelma, jossa on tarkemmin selitetty avoimen oppimisympäristön koulutusta. Järjestö-/yhdistystoiminnassa tulisi myös pohtia, mitä kaikkea tietotekniikalla voisi olla annettavana toiminnalle. Kartoituksen tuloksia käytetään apuna laadittaessa tietoteknisiä osaamistasoja toimijoille. Tasot noudattavat kansalaiselta vaadittavia atk-taitoja. Tärkeää on, että yhditysten - /järjestöjen välinen toiminta ja vaikuttaminen hyödyntää tietoteknologian suomia mahdollisuuksia. Tietotekniikka tulisi siis nähdä järjestö-/yhdistystoiminnan apuvälineenä, jolla voidaan parantaa ja tehostaa heidän toimintaansa. Tämän raportin perusteella yhdistysten-/järjestöjen tietoteknologian hyödyntämisen lisääminen tulisi lähteä liikkeelle toimijoiden osaamisen lisäämisestä. Esimerkiksi sähköisen viestinnän lisääminen ja tietotekniikan laajempi hyödyntäminen järjestötyössä edellyttää tänä päivänä tietoteknistä osaamista. Tällä hetkellä osaaminen Kaakkois-Suomen järjestö-/yhdistystoimijoilla on hyvä, mutta puutteisiin tulisi tarjota koulutusta. 23

24 LÄHTEET Arjen tietoyhteiskuntaohjelma Liikenne- ja viestintäministeriö. Saatavissa: [ viitattu ] Muukkonen,M.,Karppinen, S.,Kukkonen, T.,Kurko,H.,&Kainulainen,J Kolmannen sektorin tutkimus- ja koulutus. Alkukartoitus Joensuun ja Kuopion yliopistoissa sekä Diakonia- (Itä / Pieksämäki), Humanistinen- (Joensuun kampus / Niittylahti) että Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulussa.julkaisematon. Patentti- ja rekisterihallitus (viitattu ) Pihlaja, R.2010.Kolmas sektori ja julkinen valta. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut nro 61.Sastamala:Vammalan kirjapaino Oy. 24

25 25 LIITTEET

26 26

27 27

28 28