Avustushakemus: Hankeavustus

Transkriptio

1 Avustushakemus 1 (16) Lähetetty :10 Avustushakemus: Hankeavustus Nimenkirjoittaja Järjestön nimi SIRPA JOUHKIMO KUOPION INVALIDIT RY Järjestönumero 1476 Käyttötarkoitus Sosiaali- ja terveyspalveluja (sote-palveluja) käyttävän kuntalaisen terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen Pohjois-Savossa siten, että kuntalainen ja hänen läheisensä löytävät järjestöjen vertaistoiminnan, vapaaehtoistyön, ohjauksen ja neuvonnan piiriin riippumatta asuinkunnastaan. Käynnistetään Pohjois-Savon vertaistuenkeskus, joka toimii palveluintegraattorina edistäen järjestöjen toiminnan tunnettuutta ja tavoitettavuutta kuntalaiseen, kuntaan, maakuntaan ja sotepalvelujen tuottajiin nähden. Haettu avustus Perustiedot Käyttötarkoitus Sosiaali- ja terveyspalveluja (sote-palveluja) käyttävän kuntalaisen terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen Pohjois-Savossa siten, että kuntalainen ja hänen läheisensä löytävät järjestöjen vertaistoiminnan, vapaaehtoistyön, ohjauksen ja neuvonnan piiriin riippumatta asuinkunnastaan. Käynnistetään Pohjois-Savon vertaistuenkeskus, joka toimii palveluintegraattorina edistäen järjestöjen toiminnan tunnettuutta ja tavoitettavuutta kuntalaiseen, kuntaan, maakuntaan ja sote-palvelujen tuottajiin nähden. Toiminnan tai hankkeen nimi Pohjois-Savon vertaistuenkeskus Toiminnan tai hankkeen alkamisajankohta Toiminnan tai hankkeen päättymisajankohta

2 Avustushakemus 2 (16) Toiminnan maantieteellinen alue Alueellinen Kuopio Tekeekö avustuksen saaja muutakin kuin STEA-rahoitteista toimintaa? Avustuksen saaja tekee vain STEA-rahoitteista toimintaa Tilojen käyttö - Vuokratilat Kuvaus tiloista: Toimistotilat kahdelle työntekijälle. Toiminta ja sisältö Toiminnan tarve ja miten tarve on selvitetty? Pohjois-Savossa (P-S) on yleisesti tiedossa, että kuntalaiset eivät löydä järjestöjen toimintaan mukaan, kunnat ja P-S:n sairaanhoitopiiri kokevat järjestöjen toiminnan pirstaleiseksi ja vaikeaksi hahmottaa ja että järjestöjen rooli tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntien palvelurakenteiden uudistamisessa (sote- ja maakuntauudistus) on epäselvä. Järjestökeskus Majakan aluetyöntekijöiden mukaan kuntalaiset eivät löydä järjestöjen toimintaa tällä hetkellä kovinkaan hyvin eli tarvetta toiminnan tunnettuuden ja tavoitettavuuden lisäämiseen heidän mielestään on sekä kuntalaisen että sotealan työntekijöiden osalta. Järjestökeskus Majakassa toimii valtakunnallisten järjestöjen aluetyöntekijöitä yhteensä 23 eri järjestöstä ja 40 työntekijää, keskeisiä toimintamuotoja P-S alueella ovat osallisuuden edistäminen, vapaaehtois- ja vertaistoiminnan tukeminen, vaikuttaminen, tiedotus, koulutus sekä kuntoutus. Kuopion kaupungin ylimmän virkamiesjohdon (palvelualueina perusturva, hyvinvoinnin edistäminen ja terveydenhuolto) kanssa käydyistä keskusteluista ja niistä kirjoitetuista muistioista ilmenee, että sote-alan työntekijät kuvaavat järjestöjen toimintaa pirstaleiseksi, hajanaiseksi sekä vaikeasti hahmotettavaksi. Näin ollen työntekijöiden on vaikea ohjata kuntalaista hänen

3 Avustushakemus 3 (16) hyvinvointiaan lisäävien toimintojen piiriin järjestöihin. Sotepalveluja käyttävällä ihmisellä on jokin sairaus, vamma tai muu haitta taustalla ja hänen jaksamistaan ja hyvinvointiaan voidaan tukea järjestöissä edullisesti mm. vertaistukea ja vapaaehtoistyön tekemisen paikkoja tarjoten. Itä-Suomessa on paljon köyhyyttä ja heikoimmassa asemassa olevien kuntalaistenkin on taloudellisesti mahdollista osallistua järjestöjen toimintaan. P-S:n sairastavuusindeksi on maan kolmanneksi korkein heti Kainuun ja Etelä- Savon jälkeen (THL sairastavuusindeksi: ikävakioitu ). Järjestöerityisyyden perustana ovat yleishyödyllisyys ja arvot, joten toiminnassa ei ole keskeisintä voiton maksimointi vaan tietyn väestöryhmän elämäntilanteen kohentaminen. Palveluja tuotetaan myös pienille erityisryhmille. Kytkös asiakkaisiin on poikkeuksellisen tiivis. Toiminta on usein lähtenyt jonkin ihmisryhmän palvelun tai tuen tarpeista ja sitä on kehitetty pitkäjänteisesti yhdessä kyseisen sairauden, vamman tai vaikean elämäntilanteen kokeneiden ihmisten kanssa. Tällöin sairauden, vamman tai elämäntilanteen erityispiirteet ovat tulleet tutuiksi ja niihin on voitu kehittää vaikuttavia toimintatapoja ja palveluja. (Järjestöbarometri 2016, 116) Järjestöjen toimintaympäristössä on käynnissä paljon muutoksia ja yksi keskeisimmistä ja suurimmista on sote-uudistus. Järjestöihin kohdistuvista sote-uudistuksen vaikutuksista järjestöt itse nimeävät mm. kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvät vaikutukset. Yli puolet valtakunnallisista järjestöistä ja vajaa viidennes yhdistyksistä arvioi sote-uudistuksen vaikuttavan merkittävästi järjestöjen toimintaan ja toimintaedellytyksiin. Sote-uudistus muuttaa totuttuja rakenteita ja toimintatapoja ja muutos koskettaa myös järjestöjä sekä niiden hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan toimintaympäristöä ja yhteistyörakenteita kunnissa. (Järjestöbarometri 2016, 102, ). SOSTE:n jäsenjärjestöistä yhteensä 458 sote-järjestöä on P- S:ssa. Sote-uudistus tulee muuttamaan myös sote-alan työntekijän organisaatirakennetta ja säästötavoitteet julkisissa palveluissa ovat n. 80 miljoonaa euroa. Tiedetään yleisesti, miten paljon järjestöillä on hyviä palveluja ja kuntalaisen tulisi löytää ne. Tämä vähentää sote-palveluiden tarvetta ja kuormitusta sekä ennaltaehkäisee tulevaa sote-palveluiden tarvetta tuoden selkeitä kustannussäästöjä maakunnalle ja kunnille. Järjestöjen vahvuutena on tulkita sote-uudistuksen ytimessä olevien asukkaitten ja asiakkaitten palvelukokemusten muutoksia. P-S vertaistuenkeskuksen tavoitteena on varmistaa ihmisten osallisuus, yhdenvertaisuus ja tarkoituksenmukainen kasvokkainen ja digitaalinen kohtaaminen. Toiminnan tavoitteet 1. Sote-palveluja käyttävän kuntalaisen terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen Pohjois-Savossa siten, että kuntalainen ja hänen läheisensä löytävät järjestöjen vertaistoiminnan, vapaaehtoistyön, ohjauksen ja neuvonnan piiriin riippumatta asuinkunnastaan. 2. Ankkuroidaan järjestötyötä maakunnan ja kunnan rakenteisiin

4 Avustushakemus 4 (16) synnyttäen uudenlaisen järjestöjä osallistavamman toimintakulttuurin: hankkeen toimenpiteet tiivistävät järjestöyhteistyötä tulevan maakunnan, kuntien sekä sote-toimijoiden kanssa. 3. Luodaan yhteistyössä toimivia ja saavutettavia palvelupolkuja julkisen sektorin, yritysten ja järjestöjen välille sote- ja maakuntauudistuksen keskellä. 4. Tuodaan näkyväksi järjestöjen vahva ammatillinen osaaminen, jotta järjestöt nähdään luotettavana ja yhdenvertaisena hyvinvointipalvelujen tuottajana, erityisosaamisena kansalaistoiminta (vertaisuus ja vapaaehtoisuus). 5. Tuotetaan järjestöjen organisointi- ja koordinointimalli, vertaistuenkeskus, joka toimii yhden luukun ja kolmen klikkauksen periaatteella palveluintegraattorina tuntien sote-järjestöjen tuottaman hyvinvointitarjottimen - tarjotaan mm. asiakasneuvontaa ja ohjausta. Toiminnan kohderyhmät Sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät ihmiset, asukkaita Pohjois-Savossa on henkilöä, joista 15 % on paljon sotepalveluja käyttäviä eli Merkille pantavaa on se, että tämä 15 % väestöstä käyttää 85 % sotepalveluista. P-S:n vertaistuenkeskus kohdistaa toimet väestönryhmiin, joiden keskuudessa eriarvoisuuden ja/tai yhdenvertaisuuden puutteen kokemus, osallisuuden vähäisyys ja kasvokkaisen ja digitaalisen kohtaamisen kysymykset rajoittavat palveluiden hyödyntämistä. Kohderyhmässä on mukana kaikki ikäryhmät. Hankkeessa kehitettävä toimintaperiaate on hyödynnettävissä muihinkin maakuntiin. Toiminnan sisältö ja toteutus Hanke käynnistyy syksyllä Aiesopimuskumppaneiden kanssa käydään tarkemmat yhteistyöneuvottelut hankkeen yhteistyön sisällöistä. Hankkeen ohjausryhmä muodostetaan laaja-alaisesti (kaikki ikäryhmät huomioiden, hankkeen tavoitteen kannalta keskeiset toimijat mukana). Hankkeen ohjausryhmä tullaan valitsemaan alueen sote-järjestöedustajista ja julkisen sektorin toimijoista, kuten jo nyt on tehty Tukipilarin ohjausryhmän osalta. Hanketyöntekijät ovat heti kesän 2017 jälkeen hankerahoituksen varmistuttua mukana maakunnallisten hankkeiden koordinaatiohankkeen palveluiden yhteiskehittämisessä. Koordinaatiohanke antaa asiantuntijuutensa ja konseptinsa hankkean avuksi kuullen myös yksittäisen hankkeen tarpeita koordinoinnin suhteen. JÄRJESTÖTYÖN ANKKUROINTI: Syksyllä toteutetaan aloitusfoorumi yhteisen

5 Avustushakemus 5 (16) tavoitetilan selkeyttämiseksi ja sen jälkeen pienfoorumit aloittavat toimintansa aloitusfoorumissa esiin nousseiden keskeisten teemojen parissa. Teemojen valintakriteerit: ajankohtaisuus, koskettavat sekä pieniä että suuria yhdistyksiä/järjestöjä, ovat linjassa hankkeen tavoitteiden sekä valtakunnallisen koordinaatiohankkeen tavoitteiden kanssa, koskettavat jollakin tavalla myös alueen yrittäjiä (win-win -näkökulmasta). Järjestöjen tulee foorumityöskentelyjen aikana selkeyttää ja vahvistaa kuvaa siitä, että 1) järjestöt toimivat monimuotoisena älykkäänä verkostona kumppaneiden kanssa P-S:ssa, 2) P-S:n maakunnassa järjestöt ovat osallistavien rakenteiden kokonaisuudessa mukana 3) järjestöt osaavat toimia P-S:n maakunnan rakenteissa vaikuttavasti 4) järjestöillä on P-S:ssa toimintaedellytykset kansalaistoimintaan, järjestölähtöiseen auttamistyöhön ja palvelutoimintaan ja 5) järjestöt vastaavat toiminnallaan P-S:ssa muuttuneen toimintaympäristön haasteisiin. TOIMIVAT PALVELUPOLUT: Aloitusfoorumissa valitaan teemat, joihin perustettavat pienfoorumit (n. 7 kpl) etsivät vastauksia jatkotyöskentelyn aikana 1) miten järjestöt ja järjestöjen koordinaatio tapahtuu tulevassa maakunnassa 2) mikä on järjestöjen rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä suhteessa maakuntaan ja kuntiin 3) mikä on järjestöjen rooli maakunnan ja kuntien suhteen matalan kynnyksen toiminnassa 4) miten sotepalvelujen käyttäjien ääni saadaan kuulumaan heitä koskettavien päätösten valmistelussa. Osallistetaan järjestöt yhteiseen suunnitteluun pienfoorumeiden avulla sekä valikoimalla teemat tarkasti koskettaen kaikkia mukana olevia tahoja. Mikäli emme saa maakunnan, kuntien ja soten toimijoita sitoutettua mukaan foorumeiden työskentelyyn, suunnitellaan lobbaamista muulla tavoin järjestötyön ankkuroimiseksi julkisen sektorin rakenteisiin. Pienfoorumit ostavat tarvittaessa koulutusta itselleen ja/tai yhteisesti kaikkien foorumeiden tueksi. Voidaan myös kutsua asiantuntijavierailijoita pienfoorumiin tai ostaa muunlaista tukea valitun teeman työstämisen tueksi, jos pienfoorumiin sitoutuneet toimijatahot kokevat, ettei pienfoorumin oma osaaminen riitä ja/tai yksittäisen pienfoorumin osallistujat eivät kata toimijakentän kokonaisuutta riittävästi ratkaistakseen valittuun teemaansa liittyvää asiaa/sisältöä/kysymystä - keskiössä kuntalainen ja hänen hyvinvointiaan tukevina vaikuttajina kunta, maakunta, sote, järjestöt ja yritykset. Hankkeen aikana toteutetaan sekä suurelle yleisölle avoimia seminaareja että rajatulle osallistujajoukolle tarkoitettuja täsmäseminaareja. Seminaarien lukumäärä tarkentuu hankkeen edetessä, myös seminaarien kohderyhmien osalta toteutus tarkentuu hankkeen alettua. Tarvittaessa toteutetaan tietoiskukampanjoita alueen yrityksille järjestöjen toiminnasta. LAATUTYÖ: Etsitään koulutuksilla ratkaisua siihen, millä tavalla järjestöjen ammatillinen osaaminen ja laatu todennetaan järjestöjen toiminnassa. Osana laatutyötä järjestämme pienfoorumeita, joissa kehitämme asiakaskokemuksia kerääviä työtapoja. Tämän jälkeen järjestämme koulutusta esim. reklamaatioiden vähentämisestä palvelumuotoilun avulla. Sisältö ja toiminta vahvistavat visiota sote-järjestöjen toiminnasta: monimuotoinen, älykäs, vaikuttava. POHJOIS-SAVON VERTAISTUENKESKUS: Hanketyöntekijät kontaktoivat

6 Avustushakemus 6 (16) alueen järjestötoimijat ja kartoittavat järjestöjen tarjoamat keskeiset toimintamuodot (mitä, kenelle, miten, missä, milloin). Rakennetaan Kuopion kaupungin alueella toimivien sote-järjestöjen toiminnasta hyvinvointitarjotin syksyllä , jota hyödynnetään asiakasneuvonnassa ja ohjauksessa. Toimintaperiaate pilotoidaan Kuopiossa ja jalkautetaan myöhemmin v Pohjois-Savon kaikkiin kuntiin. Jalkauttaminen tapahtuu tulevaisuusfoorumeissa paikkakunnittain, lähellä kuntalaista. Miksi pilotointi tapahtuu Kuopiossa? Kuopion asukasluku on tällä hetkellä n henkeä, joka on 2/3 Pohjois-Savon maakunnasta. Ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi (v luku oli 114,5) on ollut seurantavuodesta 2008 koko ajan Kuopiossa lähes sama, mutta korkein suhteessa vertailukaupunkeihin. Kuntaliitosten myötä Kuopio tarjoaa maakuntatyyppisen toimintaympäristön, jossa palvelut ovat sekä isossa keskuskaupungissa että kaupunkitaajamissa kuin maaseudullakin (kuntaliitokset Vehmersalmi 2005, Karttula 2011, Nilsiä 2013, Maaninka 2015, Juankoski 2017). Pohjois-Savon maakunnan erityispiirteenä on neljänapaisuus, jossa Kuopiolla on ollut vahva veturin rooli. Tukipilarilla on jo nyt vahvaa yhteistyötä sekä sote- että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijoiden (hyte) kanssa Kuopion kaupungissa mm. yhteistyö hyvinvointikertomukseen liittyen. Sisältö ja toiminta vahvistavat visiota kuntalaiselle: "kaikki nämä palvelut ovat maksimissaan kolmen klikkauksen päässä sinusta". Esimerkki: ensimmäinen klikkaus on se, että sote-työntekijä tarjoaa asiakkaalle P-S:n vertaistuenkeskuksen puhelinnumeron ja pyytää asiakasta soittamaan neuvontanumeroon; toinen klikkaus on se, kun asiakas soittaa P-S:n vertaistuenkeskukseen, josta hän saa ohjausta ja neuvontaa lähialueensa järjestölähtöisestä auttamistyöstä; kolmas klikkaus on se, kun asiakas ottaa yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse oikeaan henkilöön tai tapaa järjestötoimijan kasvotusten sopivassa järjestössä ja pääsee mukaan sellaiseen toimintaan, joka lisää hänen terveyttään, hyvinvointiaan ja sosiaalista osallisuuttaan. Yhden luukun ja kolmen klikkauksen toimintatavan toteutuksessa hyödynnetään palvelumuotoilua ja toimintatavan brändääminen tapahtuu koulutuksen ja viestinnän avulla. TUKIPILARIN VERKOSTOT: Olemassa olevia verkostoja on tarkoitus hyödyntää hankkeessa monin tavoin. Siksi on perusteltua kuvata verkostot tässä sisältö-osiossa. Kokemuksemme mukaan verkostoissa syntyy uusia avauksia, synergiaetuja ja hyötyjä, joita ei osata etukäteen toiminnan sisällössä välttämättä kuvata. Tukipilari on alunperin perustettu kuopiolaisten vammais- ja kansanterveysyhdistysten yhteistyöorganisaatioksi. Osa yhdistyksistä toimii tällä hetkellä koko P-S:n alueella. Myös valtakunnallisten järjestöjen kanssa on yhteistyösopimuksia, koska heidän tällä alueella toimivat vertaistukiryhmät toimivat Tukipilarin tiloissa. Tukipilarilla on Kuopion alueella hyvin toimivat rakenteet keskeisten järjestöjen yhteistyöorganisaationa. Tukipilari on jo luotettava ja tunnustettu yhteistyökumppani järjestöjen keskuudessa. Sillä on yli 20-vuotinen toimintahistoria ja valmis olemassa oleva konsepti järjestöjen yhteistyöstä ja järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Tukipilarilla on 1) yhteistyösopimukset 40 vammais- ja kansanterveysjärjestön kanssa, 2) kumppanuussopimukset Kuopion kaupungin, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin, Savon ammatti- ja

7 Avustushakemus 7 (16) aikuisoppilaitoksen, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Kuopion konservatorion kanssa (kumppanuussopimuksissa on sovittu tavoitteellisesta ja pitkäjänteisestä yhteistyöstä), 3) osallisuus vapaaehtoistyön, omaishoidon ja terveyden edistämisen verkostoissa sekä 4) jäsenyys Itä-Suomen Hyvinvointivoimalassa. Tukipilarilla on pitkä kokemus yhteistyöstä julkisen sektorin kanssa mm. valtakunnan tasolla ja Itä-Suomen alueella. Tukipilari on mukana SOSTE:n Itä-Suomen aluetyönverkostossa. Verkosto kokoaa yhteen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen Itä-Suomen alueellisesta toiminnasta vastaavia työntekijöitä. Verkosto kokoontuu säännöllisesti yhteiseen kehittämiseen ja vaikuttamiseen liittyvien ajankohtaisten asioiden pariin. Tukipilarilla on Itä-Suomen alueen Valikko-verkoston koordinaattorirooli ja edustus valtakunnallisessa Valikko -verkostossa. Verkostot koostuvat eri sektoreilla (kolmas, julkinen, yksityinen) työskentelevistä henkilöistä. Tukipilari on mukana vertaistuen kehittämisessä (Voimaa arkeen) ja KYSjärjestöyhteistyö on tiivistä (asiantuntija-osaamisen vaihto, Potilaan Päivä - tapahtuma vuosittain, infotapahtumat, viestintäyhteistyö tilaisuuksista ja tapahtumista tiedottamisessa, kokoukset 4 krt/vuosi). Aiesopimusten kautta olemassa olevat verkostot laajenevat ja mukana ovat esim. alueen keskeiset lapsi-, nuoriso- ja päihdejärjestöt. Aiesopimusten kautta maantieteellinen alue on laajentunut Siilinjärven kunnan sekä Varkauden alueelle Vammel ry:n kautta, joka on järjestöjen yhteistyöorganisaatio. TIEDOTUS JA VIESTINTÄ: Sloganina on "apu maksimissaan kolmen klikkauksen päässä". Viestinnän ja tiedotuksen sisällössä ja toteutuksessa pääajatuksena on maksimissaan kolmen klikkauksen päässä -mielikuva: järjestötoimijat ovat jokaista kuntalaista lähellä, helposti saavutettavissa ja tavoitettavissa, edelleen kehitetään "kotisivuoptimointi" -tyyppistä viestiä. Vahvistetaan visiota siitä, että vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen kysyntä ja tarjonta kohtaavat helposti P-S:ssa. Tulokset ja vaikutukset Tavoite 1, tulos: Kuntalainen ja hänen läheisensä löytävät järjestöjen vertaistoiminnan, vapaaehtoistyön, ohjauksen ja neuvonnan piiriin "kolmella klikkauksella" riippumatta asuinkunnasta. Vaikuttavuus on todennettavissa seurantatiedoilla, jossa alku- ja loppumittauksella arvioidaan osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja sosiaalisen saavutettavuuden muutosta. P-S:n vertaistuenkeskukseen tulevat yhteydenotot lisääntyvät keskimäärin 5 % kuukaudessa. Tavoite 2, tulos: Järjestöt ovat ankkuroituneet maakunnan ja kuntien rakenteisiin siten, että järjestöillä on osallisuutta ja vaikuttavuutta rakenteissa.

8 Avustushakemus 8 (16) 50 % niistä kuntien sote-toimijoista, jotka hankkeen alkumittauksessa kokevat järjestökentän pirstaleiseksi, kokevat loppumittauksessa, että järjestökenttä näyttäytyy heistä strukturoidummalta. 40 % P-S:n sote-järjestöistä ovat jollakin tavalla mukana hankkeen toiminnoissa (183 kpl). Hankkeen ja valtakunnallisen koordinaatiohankkeen selvitysten mukaan 30 % näistä sote-järjestöistä (55 kpl) on tullut enemmän vaikuttamisen paikkoja maakunnan ja kuntien rakenteissa hankkeen toimintoihin osallistumisen ansioista. Tavoite 3, tulos: On löydetty toimivia ja saavutettavia palvelupolkuja julkisen sektorin, yritysten ja järjestöjen välille sote- ja maakuntauudistuksen keskellä. Palvelupolkujen nykytilanne ja muutos kuvataan. Yksi palvelupoluista otetaan taloudellisen vaikutusanalyysin kohteeksi tehokkuuden ja hyödyn näkökulmista (henkilötyövuodet ja henkilöstömäärät hankkeen alussa ja lopussa). Tavoite 4, tulos: Järjestöt nähdään luotettavana ja yhdenvertaisena hyvinvointipalveluiden tuottajana, erityisosaamisena kansalaistoiminta. Laatukoulutukseen osallistuneista järjestöistä 40 % on sitä mieltä, että koulutus on antanut valmiuksia oman toiminnan laadun kehittämiseen. Julkisen sektorin ja yritysten palautteen mukaan järjestötyön luotettavuus on tarkastelujaksolla (hankkeen alku - hankkeen loppu) lisääntynyt 20 % ja 15 % vastaajista kokee järjestöjen yhdenvertaisuuden lisääntyneen hyvinvointipalveluiden tuottajina. Tavoite 5, tulos: Yhden luukun ja kolmen klikkauksen periaatteella toimiva palveluintegraattori tarjoaa asiakasneuvontaa ja ohjausta sote-järjestöjen tuottaman hyvinvointitarjottimen pohjalta. P-S:n alueen sote-järjestöistä 40 % on jollakin tavalla mukana hankkeen toiminnoissa (183 kpl) ja näistä 60 % (110 kpl) on ajantasaiset tiedot P-S:n vertaistuenkeskuksen hyvinvointitarjottimella. Kuntalaisten tilastoiduista yhteydenotoista sekä sote-toimijoilta kerätyistä palautteista selviää, että yhden luukun ja kolmen klikkauksen periaate toteutuu 45 % kontaktointiketjuista (esimerkki 1) asiakas -> sote-toimija, 2) asiakas -> P-S:n vertaistuenkeskus, 3) asiakas -> sote-järjestö) Hankkeessa kehitetyt toimintatavat ovat hyödynnettävissä kaikissa Suomen maakunnissa. Seurannan ja arvioinnin toteutus Hankkeen työntekijät keräävät tietoa arvionnin ja seurannan tueksi mm. kuinka monta sote-järjestöä on tavoitettu hankkeen aikana. Selvitetään kaikkien kuntien sote-järjestöjen palvelut aluksi pilotoiden Kuopiossa, myöhemmässä vaiheessa muissa kunnissa: kuinka paljon sote-järjestöjä on alueilla ja millaista järjestölähtöistä auttamistyötä heillä on, kuinka moni sote-järjestöistä, maakunnan toimijoista, kunnista ja yrityksistä on mukana hankkeen toiminnoissa alussa, hankkeen puolivälissä ja lopussa, millaisissa toiminnoissa toimijat ovat mukana (ohjausryhmä, asiantuntija-apu, yhteissuunnittelussa ja/tai toteutuksessa tai osallistujana aloitusfoorumissa, pienfoorumeissa, seminaareissa, koulutuksissa). Järjestöjen roolia maakunnan ja kuntien rakenteissa hankkeen alussa ja 2 vuoden päästä itsearvioidaan. Palveluintegraattorin ohjaus- ja neuvontatoiminnasta kerätään monipuolista tilastotietoa mm. yhteydenottojen määrä, syy ja minne asiakas ohjattiin.

9 Avustushakemus 9 (16) Kuntalaisen osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja sosiaalisen saavutettavuuden muutosta arvioidaan alku- ja loppumittauksin suhteessa sote-järjestöjen toimintaan. Ohjausryhmä seuraa ja arvioi kvartaaleittain hankkeen edistymistä ja tekee itsearvioinnin toiminnastaan vuosittain. Arviointijärjestelmää kehitetään koko ajan. Tukipilari on mukana STEA:n rahoittamassa ARTSI-toiminnassa kaudella 2016/2017. Projektissa kehitetään arviointi- ja seurantakäytäntöjä yhdessä arvioinnin asiantuntijoiden kanssa. Tätä osaamista hyödynnetään hankkeen seurannan ja arvioinnin toteutuksessa. Seuraamme toimintaa kerättyjen pikapalautteiden, paperi- ja nettikyselyiden (NovaForms) ja suullisen palautteen avulla. Palautteita kerätään foorumeiden, seminaarien, koulutusten ja tapahtumien osallistujilta. Keräämme vuosittain tammikuussa palautetta edellisen vuoden toiminnastamme yhteistyökumppaneiltamme ja järjestöiltä sähköisellä NovaForms kyselyllä. Tämän lisäksi laskemme seuraavat indikaattorit: - Kävijöiden kokonaismäärä verkkosivuilla keskimäärin/kk - Facebookin kävijämäärä/vuosi - Twitterin seuraajamäärän/vuosi - Instagramin seuraajamäärän/vuosi - Mediaosumien lukumäärän/vuosi (lehtijutut, radiojutut, TV-lähetykset) Viestinnän toteutus Hankkeen aluksi tehdään viestintäsuunnitelma kuukausitasolla, jossa huomioidaan että viestintä on monikanavaista, samansuuntaista ja tavoitteellista. Viestintäkanavat: - some (Facebook, Twitter, Instagram, Youtube, Periscope), tarvittaessa somemarkkinointi - kirjoitetaan blogia, jossa kuvataan ja kerrotaan hankkeen etenemisestä - nettisivut - hyödynnetään olemassa olevia viestintäkanavia kuten esim. liittojen ja järjestöjen kotisivuja ja julkaisuja - Tukipilarin sähköpostikirjeet ja nettisivut - P-S:n alueella toimivien sote-järjestöjen ja yhdistysten nettisivut ja viestintä - olemassa olevien verkostojen sähköpostilistat - radio- ja lehtimainonta - kokeillaan erilaisia markkinoinnin ja viestinnän keinoja, esim. sissimarkkinointi ja tarinallisuus

10 Avustushakemus 10 (16) Viestintää segmentoidaan sote-järjestöille, kunnille, maakunnalle, sotetoimijoille (julkinen sektori ja yritykset) sekä kuntalaisille. Lisäksi hyödynnetään suullisesti tapahtuvaa viestintää yhteistyökokouksissa, puhelinsoitoin, vierailuilla ja henkilökohtaisissa tapaamisissa. Riskit ja niiden hallinta Riski: aikataulu on liian tiukka. Varautuminen: priorisoidaan teemat, joihin etsitään ratkaisuja. Riski: lainvalmistelu ja isot muutokset toimintaympäristössä. Varautuminen: hankkeen sisällöt tullaan toteuttamaan joka tapauksessa riippumatta lainvalmistelun aikatauluista. Järjestöjen toimintakenttä on murroksessa ja toimintakulttuuri vaatii uudistumista. Riski: pilotointi ei etene Kuopiosta muualle maakuntaan. Varautuminen: hankevalmistelun kiireellisyydestä huolimatta esim. Siilinjärven kunta on saatu aiesopimuksella hankkeeseen mukaan ja samoin Varkauden alueen keskeinen järjestötoimija Vammel ry on aiesopimuksella mukana. Tukipilarin yhteistyösopimukset eivät koske yksistään Kuopiossa toimivia järjestöjä vaan koko Pohjois-Savon alueella toimivia järjestöjä. On nyt jo maakunnallista kattavuutta järjestöjen keskuudessa. Riski: laaja-alainen yhteistyö ei onnistu Pohjois-Savon alueella. Varautuminen: koordinaatiohankkeen konseptit ovat käytössä ja niitä muokataan alueen erityispiirteet huomioiden. Riski: henkilöstöresurssit ovat alimitoitetut. Varautuminen: ohjausryhmän kokoonpano mietittävä osaamisen ja vaikuttamisen osalta tarkasti siten, että se voi omalta osaltaan tukea henkilöstöä työtehtävissä ohjauksen ja neuvonnan keinoin. Riski: kunta, maakunta ja/tai sote voi halutessaan luoda oman hankkeen sisältöjen kanssa kilpailevan toimintaperiaatteen. Varautuminen: Kuopion kaupunki on pyytänyt Tukipilaria hakemaan hanketta, joten 2/3 maakunnan väestöstä ei osallistu kilpailevan toimintaperiaatteen piiriin. Riski: toimijakentässä on hyvin paljon pieniä järjestöjä, jotka toimivat vapaaehtoispojalta, emmekä tavoita toimijoita. Varautuminen: selkeytetään heti hankkeen alussa sitä, montako kertaa yhtä yksittäistä yhdistystä kontaktoidaan ilman vastetta.

11 Avustushakemus 11 (16) Arvio kilpailuvaikutuksista Ei ole kilpailuvaikutuksia, koska vastaavaa toimintaa on epärealistista tarjota markkinahintaan. Alueen sosiaali- ja terveysalan yrityksillä ei löydy riittävää substanssiosaamista. Arvio toiminnan suhteesta julkisen sektorin tehtäviin Hanke tukee julkisen sektorin toimintaa. Järjestöyhteistyö tulevan maakunnan, kuntien ja sote-toimijoiden kanssa on hankkeen toiminnan ydintä. Hanke toimii julkisen sektorin rajapinnoilla. Julkisen sektorin palvelutoiminnan puolelle ei mennä toteuttamaan lakisääteisiä palveluja vaan toimitaan muutoin yhteistyössä. Yhteiseen tavoitteeseen jokaisella toimijalla on oma tulokulmansa. Hanke ei siis tee lakisääteistä toimintaa, joka on määrätty kunnille ja maakunnalle. Yhteistyökumppanit Yhteistyökumppanit Yksittäinen kumppani: Kuopion kaupunki Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kuopion kaupunki aiesopimus.pdf Yksittäinen kumppani: Siilinjärven kunta

12 Avustushakemus 12 (16) Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Siilinjärven kunta aiesopimus.pdf Yksittäinen kumppani: Kuopion Ensikotiyhdistys ry Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kuopion Ensikotiyhdistys ry aiesopimus.pdf Yksittäinen kumppani: Kuopion Setlementti Puijola ry Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kuopion Setlementti Puijola ry aiesopimus.pdf Yksittäinen kumppani: Kuopion seudun Nuorisoasunnot ry Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kuopion seudun Nuorisoasunnot ry aiesopimus.pdf Yksittäinen kumppani: MLL:n Järvi-Suomen piiri ry Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: MLL Järvi-Suomen piiri ry.pdf

13 Avustushakemus 13 (16) Yksittäinen kumppani: Nuorten Palvelu ry Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Nuorten Palvelu ry aiesopimus.pdf Yksittäinen kumppani: Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry aiesopimus.pdf Yksittäinen kumppani: Vammel ry Yhteistyömuoto: Ohjausryhmäjäsenyys Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Vammel ry aiesopimus.pdf Yksittäinen kumppani: Yhteistyösopimukset Yhteistyömuoto: Viestinnällinen yhteistyö Kuvaus tehtävästä: Liitteenä olevasta yhteistyösopimuksesta selviää yhteistyön muodot Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Yhteistyösopimukset 40 kpl.pdf

14 Avustushakemus 14 (16) Yksittäinen kumppani: Kumppanuussopimukset Kuvaus tehtävästä: Liitteenä olevasta kumppanuussopimuksesta selviää yhteistyön muodot Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kumppanuussopimukset.pdf Tavara- ja palveluhankinnat Erittely tavara- ja palveluhankinnoista Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Vastaa nettisivujen suunnittelusta ja toteutuksesta, hankkeen graafisesta ilmeestä, rollupi:sta, käyntikorteista, mainosmateriaalista ja jakotuotteista. Palveluntuottaja jos tiedossa: Jessedesing Hinta-arvio: Kulutili: Ulkopuoliset palvelut Perustelu ostolle: Hankkeen tunnetuksi tekeminen verkkosivujen ja mainosmateriaalien avulla. Kilpailutettava hankinta: Ei Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: ICT-tukipalvelut Palveluntuottaja jos tiedossa: MarskiData Hinta-arvio: Kulutili: Ulkopuoliset palvelut Perustelu ostolle: Työrauhan turvaaminen: ICT-tukipalvelut, ICTlaitteiden kunnossapito sekä varmuuskopiointi. Kilpailutettava hankinta: Ei

15 Avustushakemus 15 (16) Ulkopuolelta ostettavat palvelut ja hankinnat yhteensä Miten kilpailutus hoidetaan? Palveluntuottajat on jo kilpailutettu tarjouspyynnöillä Tukipilarin / Kuopion Invalidit ry:n toimesta aiemmin. Lähipiirihankintojen käyttö Avustuskohteeseen ei liity lähipiirihankintoja Ohjelmat Toiminnan liittyminen ohjelmaan tai teemaan Toiminta liittyy avustusohjelmaan tai teemaan Mihin? Järjestö 2.0 mukana muutoksessa 3A Miten haettava toiminta liittyy ohjelmaan tai teemaan? Rahoittajan asettama tavoite: vahvistetaan järjestöjen roolia ja toimijaverkostojen muodostumista sote- ja maakuntauudistuksessa sekä maakuntien ja kuntien sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tukena. Hankkeemme liittyy suoraan rahoitusohjelmaan huomioiden yksilön hyvinvoinnin, järjestöjen roolin vahvistamisen ja yhteistyön lisäämisen sekä yhteistyöverkostojen tiivistämisen muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankeidean taustalla on kahden vuoden pitkäjänteinen yhteistyö SOSTE:n Itä- Suomen aluetyön verkostossa kuntapäättäjiin vaikuttamisen työryhmässä. Verkosto kokoaa yhteen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen Itä-Suomen alueellisesta toiminnasta vastaavia työntekijöitä. Yhteistyön tuloksena syntyi hankeidea Kuopion kaupungin ylimmän virkamiesjohdon

16 Avustushakemus 16 (16) (palvelualueina perusturva, hyvinvoinnin edistäminen ja terveydenhuolto) kanssa käydyssä palaverissa. Hankesuunnitelma toimitettiin Pohjois-Savon liitton kommentoitavaksi mahdollisen rahoituksen löytymistä varten samaan aikaan, kun STEA julkaisi Suomi 100 -avustusohjelmansa. Päätettiin hakea rahoitusta tätä kautta, koska hankeidea oli jo pitkällä ja Pohjois-Savon liiton kanssa neuvottelut eivät olleet ehtineet käynnistyä vielä kunnolla. Olemme tietoisia siitä, että Pohjois-Savon liiton taloudelliset resurssit syksyn 2017 osalta ovat erittäin niukat ja jos hankerahoitusta olisi jääty odottamaan heidän kauttaan, hankkeen aloittaminen olisi viivästynyt ainakin ensi vuoteen. Tällöin olisimme olleet auttamattomasti myöhässä sote- ja maakuntauudistusta ajatellen. Sisällöstä vastaava yhteyshenkilö Nimi Susanna Kähkönen Sähköpostiosoite Puhelin Taloudesta vastaava henkilö Nimi Sirpa Jouhkimo Sähköpostiosoite Puhelin