Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 200/2008 vp Käräjäoikeusverkoston uudistaminen Lapissa Eduskunnan puhemiehelle Oikeusministeriö esittää oikeusministeri Tuija Braxin johdolla, että vuoden 2010 alussa voimaan tulevassa käräjäoikeusverkoston uudistuksessa lakkautettaisiin Lapin käräjäoikeus Sodankylästä ja Kemijärven käräjäoikeus Kemijärveltä. Tämä tarkoittaisi sitä, että ministeriön esitys vähentäisi käräjäoikeuksien määrän Lapissa kahteen. Päätoimipaikat olisivat tulevaisuudessa esityksen mukaan Rovaniemellä ja Kemissä. Lapin käräjäoikeudesta Kittilä, Muonio ja Enontekiö liitettäisiin Kemi-Tornion käräjäoikeuteen, ja loput Lapin käräjäoikeuden kunnista sekä Kemijärven käräjäoikeus siirtyisivät Rovaniemen käräjäoikeuteen. Ministeri Braxin esityksessä Lapin tuomiopiirit jaettaisiin itä länsisuunnassa eikä pohjoinen eteläsuunnassa, kuten maakunnallinen työryhmä on uudistuksesta ehdottanut. Näyttää siltä, että paikallisten asiantuntijoiden arviointikykyyn ei tässä tapauksessa luoteta, mikä on hyvin harmillista. Muutos tietäisi Lapin käräjäoikeuden alasajoa ja käräjämatkojen pitenemistä huomattavasti nykyisestä, vaikka Sodankylään jäisikin vielä ainakin toistaiseksi käräjäoikeuden pysyvä sivutoimipiste. Asiasta päätettäessä on syytä huomioida Lapin erityispiirteet eli pitkät etäisyydet ja harva asutus. Lapin pinta-ala on kolmasosa Suomesta, ja ihmisille on taattava inhimilliset asiointimatkat myös eri viranomaisiin. Esimerkiksi Enontekiön Hetasta on matkaa Kemiin 366 kilometriä ja matkaan kuluu aikaa lähes 5 tuntia. Muoniosta Kemiin on matkaa 290 km ja Kittilästä 270 km. Oikeusministeriön esittämä malli on toteutuessaan kova isku myös Sodankylän työpaikoille, joissa yli puolet henkilöstöstä siirtyy pois Sodankylästä. Alueellisen työryhmän mallissa, jossa Kemijärven käräjäoikeus olisi liitetty Lapin käräjäoikeuteen, olisivat työpaikat pääosin säilyneet Sodankylässä. Etäisyyksien lisäksi oikeusministeriön esittämässä uudistusmallissa saamelaisalue jakautuisi kahden käräjäoikeuden alueelle, mikä ei olisi järkevää. Tähän ovat hyvin seikkaperäisesti puuttuneet lausunnoissaan sekä Lapin käräjäoikeus että Rovaniemen hovioikeus. Saamelaisalue tulisikin ehdottomasti säilyttää yhden käräjäoikeuden toimialueella, kuten tilanne nyt on. Maakunnassa asiaa selvittänyt työryhmä esitti oikeusministeriölle, että Kemijärven käräjäoikeus liitettäisiin Lapin käräjäoikeuteen ja Kemi- Tornion käräjäoikeudesta mahdollisesti myös Kolarin kunta, jolloin Ylä-Lappiin olisi saatu suurempi käräjäoikeus kuin nyt ja koko tunturialue olisi kuulunut Lapin käräjäoikeuteen. Rovaniemen hovioikeus puolestaan esitti lausunnossaan, että Lapissa säilyisi kolme käräjäoikeutta. Lapin käräjäoikeuden perustamista perustellaan juuri saamelaisasioiden osaamisella sekä Ylä-Lapin maaoikeuskysymysten asiantuntemuksella. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Versio 2.0

2 Millä perusteella oikeusministeriö teki maakunnallisen työryhmän tasapainoisesta esityksestä poikkeavan esityksen ja päätyi esittämään Lapin käräjäoikeuden lakkauttamista ja koska Lapin käräjäoikeuden jatkamiselle on olemassa aiemmin kuvatun mukaisesti erittäin vahvat maantieteelliset ja paikallistyöllisyyteen sekä saamelaisalueeseen liittyvät perusteet, niin mihin toimenpiteisiin ministeriö ryhtyy lakkauttamisesityksen uudelleenarvioimiseksi? Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2008 Janne Seurujärvi /kesk 2

3 Ministerns svar KK 200/2008 vp Janne Seurujärvi /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Janne Seurujärven /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 200/2008 vp: Millä perusteella oikeusministeriö teki maakunnallisen työryhmän tasapainoisesta esityksestä poikkeavan esityksen ja päätyi esittämään Lapin käräjäoikeuden lakkauttamista ja koska Lapin käräjäoikeuden jatkamiselle on olemassa aiemmin kuvatun mukaisesti erittäin vahvat maantieteelliset ja paikallistyöllisyyteen sekä saamelaisalueeseen liittyvät perusteet, niin mihin toimenpiteisiin ministeriö ryhtyy lakkauttamisesityksen uudelleenarvioimiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Oikeusministeriön asettama työryhmä esitti mietinnössään Pohjois-Suomeen perustettavaksi kaksi käräjäoikeutta nykyisten neljän asemasta. Työryhmän esitys perustui tiukkaan toimeksiantoon, jonka mukaan tavoitteena oli muodostaa maakuntapohjaisia käräjäoikeuksia, joiden väestömäärä olisi yli asukasta ja tuomareita olisi yli 10. Työryhmän tuli ehdotusta tehdessään ottaa huomioon myös maakunnan väestön kokonaismäärä ja alueelliset erityisolosuhteet. Työryhmän esityksen mukaan Lappiin olisi perustettu Lapin käräjäoikeus, jonka väestömäärä olisi ollut hieman yli asukasta ja se olisi muodostettu nykyisestä Lapin käräjäoikeudesta sekä Kemijärven käräjäoikeuteen kuuluvista Pelkosenniemen ja Savukosken kunnista. Työryhmä esitti myös Rovaniemen käräjäoikeuden tuomiopiirin uudelleen järjestelyä siten, että Kemi-Tornion käräjäoikeus sekä Kemijärven käräjäoikeudesta Kemijärvi ja Salla olisi liitetty Rovaniemen käräjäoikeuden tuomiopiiriin. Näin olisi muodostunut lähes asukkaan käräjäoikeus. Työryhmän mietinnöstä pyydettiin lausunnot yli 350 taholta. Lausuntoa pyydettiin tuolloin niiltä kunnilta, joiden alueella olisi tapahtunut muutoksia. Saatu lausuntopalaute Pohjois-Suomen osalta oli varsin ristiriitaista. Vaikka lausunnonantajat yleensä kannattivat työryhmän esittämiä yleisiä tavoitteita suuremmista käräjäoikeuksista, niin useissa lausunnoissa todettiin, että käräjäoikeuksia tulisi olla kolme. Lausunnoissa myös esitettiin Kemijärven käräjäoikeuden liittämistä kokonaan tai osittain Lapin käräjäoikeuteen. Niin ikään Kemi-Tornion käräjäoikeuden säilyttämistä itsenäisenä kannattivat monet lausunnonantajat. Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota myös Rovaniemen ja Kemi-Tornion alueen kulttuurieroihin sekä siihen, että liikenneyhteydet ja asiointisuunnat Lapin alueella kulkevat pohjoisetelä-suunnassa. Oikeusministeriö on päätynyt esittämään Kemi-Tornion käräjäoikeuden tuomiopiirin laajentamista sekä Kemijärven, Lapin ja Rovaniemen käräjäoikeuksien yhdistämistä lähinnä kolmella perusteella. Ensinnäkin näin muodostettavat kaksi käräjäoikeutta vastaisivat väestöpohjaltaan ja tuomarimäärältään lähes käräjäoikeusverkoston kehittämiselle asetettuja tavoitteita. Näin muodostettavan Länsi-Lapin (Kemi-Tornion) käräjäoikeuden väestöpohja olisi noin asukasta ja Itä-Lapin (Rovaniemen) käräjäoikeuden runsaat asukasta. Toiseksi tämä jako oli- 3

4 Ministerns svar si yhteneväinen poliisihallinnon aluejakojen kanssa ja kolmanneksi saaduissa lausunnoissa puollettiin vahvasti Kemi-Tornion käräjäoikeuden säilyttämistä tosin monissa hieman eri muodoissa. Nyt esitetyssä mallissa saamelaisalue jakautuisi kahden eri käräjäoikeuden kesken. Enontekiö tulisi kuulumaan Kemi-Tornion käräjäoikeuden tuomiopiiriin. Tältä osin lausunnoissa kiinnitettiin huomiota siihen, että saamelaisten asioita käsitellään jo nyt kahdessa käräjäoikeudessa, kun saamelaisten maaoikeus-, yrityssaneeraus- ja ulosottovalitusasiat käsitellään Rovaniemen eikä Lapin käräjäoikeudessa. Ministeriö ei ole pyytänyt Lapin käräjäoikeuteen kuuluvilta kunnilta eikä Saamelaiskäräjiltä lausuntoa työryhmämietinnöstä, koska alkuperäinen esitys ei olisi vaikuttanut niiden asukkaiden eikä saamelaisalueen tuomioistuinpalveluiden järjestelyihin. Nyt esillä oleva vaihtoehto aiheuttaisi tässä suhteessa muutoksia. Sen vuoksi ministeriö on päivätyllä kirjeellään pyytänyt esityksestä lausuntoa Lapin käräjäoikeudelta, Lapin liitolta, Lapin lääninhallitukselta, Saamelaiskäräjiltä sekä Enontekiön, Inarin, Kittilän, Muonion, Sodankylän ja Utsjoen kunnilta. Palveluiden saatavuuden turvaamiseksi ja työpaikkojen säilyttämiseksi Sodankylässä säilyy käräjäoikeuden pysyvä sivutoimipiste, jossa on riittävä määrä tuomareita, kansliahenkilökuntaa ja haastemiehiä. Lisäksi Itä-Lapin käräjäoikeudella olisi erilliset istuntopaikat Inarissa, Kemijärvellä ja Utsjoella. Länsi-Lapin käräjäoikeuden erilliset istuntopaikat sijaitsisivat Kittilässä, Muoniossa ja Ylitorniossa. Muutos nykytilaan istuntopaikkojen suhteen olisi siis vain Tornion istuntopaikan lakkaaminen. Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2008 Oikeusministeri Tuija Brax 4

5 Ministerns svar KK 200/2008 vp Janne Seurujärvi /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 200/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Janne Seurujärvi /cent: På vilken grund lade justitieministeriet fram ett förslag som avvek från landskapsarbetsgruppens balanserade förslag och stannade för att föreslå att Lapplands tingsrätt ska dras in och vad tänker ministeriet göra för att förslaget om indragning ska omprövas, eftersom det i enlighet med vad som beskrivits tidigare finns mycket starka geografiska grunder och grunder med hänsyn till den lokala sysselsättningen och sameområdet för att Lapplands tingsrätt ska få fortsätta? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Den arbetsgrupp som justitieministeriet hade tillsatt föreslog i sitt betänkande att det i norra Finland ska inrättas två tingsrätter i stället för de nuvarande fyra. Arbetsgruppens förslag grundade sig på ett stramt uppdrag som innebar att målet var att inrätta landskapsbaserade tingsrätter, vars befolkningsunderlag skulle vara över invånare och antalet domare över 10. Arbetsgruppen skulle vid förslaget också beakta det totala antalet invånare i landskapet och de regionala särförhållandena. Enligt arbetsgruppens förslag skulle i Lappland ha inrättats Lapplands tingsrätt, vars befolkningsunderlag skulle ha varit något över invånare. Tingsrätten skulle ha bestått av den nuvarande Lapplands tingsrätt samt av Pelkosenniemi och Savukoski kommuner som hör till Kemijärvi tingsrätt. Arbetsgruppen föreslog också att domkretsen för Rovaniemi tingsrätt skulle nyregleras på ett sådant sätt att Kemi-Torneå tingsrätt och från Kemijärvi tingsrätt Kemijärvi och Salla hade anslutits till domkretsen för Rovaniemi tingsrätt. På detta sätt skulle det ha bildats en tingsrätt med ett befolkningsunderlag på nästan invånare. Man begärde utlåtanden angående arbetsgruppens betänkande av över 350 remissinstanser. Man begärde då ett utlåtande av de kommuner på vilkas områden det skulle ha skett förändringar. Remissvaren var i fråga om norra Finland mycket motsägelsefulla. Fastän remissinstanserna i allmänhet understödde arbetsgruppens allmänna mål angående större tingsrätter, konstaterades det i flera utlåtanden att det bör finnas tre tingsrätter. I utlåtandena föreslogs det också att Kemijärvi tingsrätt helt eller delvis ska sammanslås med Lapplands tingsrätt. Många remissinstanser understödde också att Kemi-Torneå tingsrätt skulle förbli självständig. I utlåtandena fäste man också uppmärksamhet vid de kulturskillnader som råder mellan Rovaniemiområdet och området för Kemi-Torneå samt att trafikförbindelserna och riktningen för att uträtta ärenden går i nord-sydlig riktning i Lappland. Justitieministeriet har närmast på tre grunder beslutat att föreslå att domkretsen för Kemi-Torneå tingsrätt utvidgas och att Kemijärvi, Lapplands och Rovaniemi tingsrätter slås samman. För det första motsvarar de två tingsrätter som inrättas i fråga om sitt befolkningsunderlag och antalet domare nästan de mål som uppställts för utveckling av tingsrättsorganisationen. Befolkningsunderlaget för Västra Lapplands (Kemi- 5

6 Ministerns svar Torneå) tingsrätt är ca invånare och för Östra Lapplands (Rovaniemi) tingsrätt drygt invånare. För det andra sammanfaller denna indelning med polisförvaltningens områdesindelning och för det tredje förordades starkt i utlåtandena ett bevarande av Kemi-Torneå tingsrätt visserligen i många former som något avvek från varandra. I den nu föreslagna modellen delas sameområdet upp mellan två olika tingsrätter. Enontekis ska höra till domkretsen för Kemi-Torneå tingsrätt. Till denna del fäste man i utlåtandena uppmärksamhet vid att samernas ärenden redan för närvarande behandlas vid två tingsrätter, eftersom samernas jorddomstols-, företagssaneringsoch utsökningsbesvärsärenden behandlas vid Rovaniemi och inte vid Lapplands tingsrätt. Justitieministeriet har inte begärt ett utlåtande angående arbetsgruppsbetänkandet av de kommuner som hör till Lapplands tingsrätt och inte heller av sametinget, eftersom det ursprungliga förslaget inte skulle ha inverkat på arrangemangen för domstolstjänster för invånarna i dem eller för sameområdet. Det nu aktuella alternativet medför ändringar i detta hänseende. Ministeriet har därför med ett brev av begärt ett utlåtande angående förslaget av Lapplands tingsrätt, Lapplands förbund, Lapplands länsstyrelse, sametinget samt av Enontekis, Enare, Kittilä, Muonio, Sodankylä och Utsjoki kommuner. För att trygga tillgången till tjänster och bevara arbetsplatserna bibehålls i Sodankylä en bestående filial där det finns ett tillräckligt antal domare, kanslipersonal och stämningsmän. Dessutom ska Östra Lappland tingsrätt ha särskilda sammanträdesplatser i Enare, Kemijärvi och Utsjoki. Västra Lapplands tingsrätts särskilda sammanträdesställen ska vara placerade i Kittilä, Muonio och Övertorneå. Den enda ändringen jämfört med nuläget är alltså endast att sammanträdesstället i Torneå dras in. Helsingfors den 4 april 2008 Justitieminister Tuija Brax 6