Oulun tiepiiri Toiminta- ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Oulun tiepiiri Toiminta- ja taloussuunnitelma

2 Tienpidon keskeisenä tavoitteena on osaltaan varmistaa matkojen ja kuljetusten toimivuus ja turvallisuus kestävällä tavalla. Tiepiiri suunnittelee tienpitoa kiinteässä yhteistyössä alueen muiden toimijoiden ja keskeisten asiakasryhmien kanssa osana liikennejärjestelmän ja alueen kehittämistä. Asiakkaiden tarpeet ja sidosryhmien mielipiteet ohjaavat tienpitoa ja sen suuntaamista. Tiepiirin perustienpidon rahoituskehys on edelleen niukka. Perustienpidon rahoitukseen kaivattaisiinkin kipeästi tasokorotusta, koska rahoituksen reaaliarvo on supistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Kun tiestön jokapäiväinen hoito on aina turvattava, on jouduttu pakosta tinkimään ylläpidosta ja alueellisista investoinneista. Tämä tarkoittaa valitettavasti huonokuntoisten päällysteiden ja siltojen määrän kasvua. Elinkeinoelämän ja yhdyskuntien kehityksen kannalta välttämättömiä alueellisia investointeja ja liikenneturvallisuushankkeita ei voida tehdä juuri lainkaan. Esipuhe Positiivista on se, että soratieverkon kuntotaso paranee puuhuollon turvaamiseen saadun lisärahoituksen ansiosta. Lisäksi vuoden 2009 ensimmäiseen lisätalousarvioon liittyen käynnistetään elvyttäviä infrastruktuurihankkeita, jotka mahdollistavat Oulun tiepiirissäkin usean alueellisen investointihankkeen toteuttamisen. Tulevaisuuden haasteista keskeisimpiä ovat maankäytön ja liikennejärjestelmän vuorovaikutteinen suunnittelu. Tiehallinnon velvoitteena on edistää ilmastomuutoksen näkökulmasta kestävän, liikkumistarpeet minimoivan liikennejärjestelmän ja yhdyskuntarakenteen syntyä. Edelleen on tärkeää, että palvelujen saatavuus turvataan myös muilla liikennemuodoilla kuin omalla autolla. Alueen elinkeinoelämän ja kuntien kehityksen kannalta on tärkeää, että päätieyhteydet toimivat. Keväällä 2008 hyväksytty liikennepoliittinen selonteko sisältää neljä tieyhteyttä Oulun piirin alueella. Valtatie 4 Oulu Kemi, valtatie 4 Jyväskylä Oulu, valtatie 8 Oulu Vaasa, sekä valtatie 22 Oulu - Kajaani. Edellä mainitut kehittämishankkeet on ajoitettu vuoden 2011 jälkeen toteutettaviksi. On ensiarvoisen tärkeää, että alueella löydetään selkeä yhteinen näkemys näiden hankkeiden sisällöstä ja toteuttamisjärjestyksestä. Tiehallinto uudistuu vuoden 2010 alusta, kun aluehallinnon uudistuksessa tiepiirit liittyvät osaksi aluekehittämisestä ja toimeenpanosta vastaavia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia (ns. ELY-virasto) yhdessä TE-keskusten, ympäristökeskusten ja läänihallitusten liikenneosastojen kanssa. Eräs uudistuksen haasteista on ohjauksen yhteensovittaminen niin, että liikennepolitiikan toteuttamiseen tarvittavat osaavat voimavarat säilyvät alueilla. Toinen uudistus liittyy liikennehallinnon virastouudistukseen, jolloin Tiehallinnon keskushallinto, Ratahallintokeskus ja Merenkulkulaitos yhdistyvät yhdeksi väylävirastoksi. Uudistus palvelee paremman liikennejärjestelmän kehittämistä ja parantaa tuottavuutta. Oulussa Matti Räinä Tiejohtaja 2

3 Lähtökohtia tienpidolle Tienpito on osa koko yhteiskunnan kehittämistä. Yhteiskunnallinen vastuu liikenteestä on laajempi kuin vastuu yleisistä teistä ja tieliikenneoloista. Tieverkkoa ylläpidetään ja kehitetään osana liikennejärjestelmää eri liikennemuotojen yhteistyönä. Myös laaja ja aktiivinen yhteistyö kuntien, maakuntien ja muiden valtionhallinnon toimijoiden kanssa on tärkeää muun muassa liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseksi entistä paremmin. Tienpidon lähtökohtana on taata liikenteelliset perusedellytykset koko maan elinkeinoelämälle, asumiselle ja yhteiskunnallisille palveluille. Tämä edellyttää panostamista ennen kaikkea tiestön liikennöitävyyteen ja tiepääoman säilyttämiseen liikenneturvallisuutta unohtamatta. Tienpidon yleiset tavoitteet Valtioneuvoston ja liikenneministeriön liikennepolitiikka ja toimintalinjaukset ohjaavat valtakunnassa tapahtuvaa tienpitoa. Odotuksia on muun muassa liikenneturvallisuuden, ympäristön, elinkeinoelämän toimintaedellytysten, alueellisen- ja sosiaalisen tasa-arvon ja yhteiskuntataloudellisuuden kehittämiseksi. Tavoitteena on, että tieliikenteessä loukkaantuu ja kuolee yhä vähemmän ihmisiä ja että suistumisja kohtaamisonnettomuuksien seuraukset ovat aikaisempaa lievempiä ja että jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus on entistä parempi. Ympäristön kannalta on tärkeää edistää kansallisen ilmastostrategian toteutumista ja arvokkaiden luonto- ja kulttuurialueiden säilymistä. On myös keskeistä vähentää tienpidosta ja liikenteestä aiheutuvia pohjavesi- ja meluhaittoja. Esteettömyys on myös tärkeä ympäristöön liittyvä ominaisuus, mitä korostetaan erityisesti kaupunki- ja taajamarakenteiden sisällä toimittaessa. Elinkeinoelämän toimintaa turvataan toimivilla ja turvallisilla päätieyhteyksillä satamiin ja terminaaleihin. Kuljetusten ennustettavuus, turvallisuus, sujuvuus ja luotettavuus ovat tärkeitä kaikkina vuodenaikoina. Yhteiskuntataloudellisuuden kannalta keskeistä on mitoittaa tienpidon toimet tehokkaiksi ja taloudellisiksi niin, että tieverkon kunto ja päivittäinen liikennekelpoisuus on turvattu. Tavoitteena on luoda edellytykset kuljetus- ja matkaketjuille eri liikenne- ja kulkumuotojen välille. Yhteiskuntatalouteen liittyy myös yhteiskuntarakenteen eheyttämisen ja tiivistämisen tukeminen, mikä vähentää liikkumisen tarvetta ja mahdollistaa joukkoliikenteen käyttämisen. 3

4 Tienpidon painotukset Tiestön talvihoidon laatutasoon tehdään liikennemäärien kehityksen ja talvihoidon uusien toimintalinjojen edellyttäviä tarkistuksia. Pitkien etäisyyksien Pohjois-Suomessa erityisesti talvihoidon merkitys korostuu. Talviajan liikenteen toimivuus varmistetaan päätiestöllä ja muilla teillä hoidon taso pidetään tyydyttävänä tai välttävänä tien liikenteellisestä merkityksestä riippuen. Kesäajan hoidon taso säilyy nykyisellä tasolla. Tieverkon kuntotilan ylläpitämisessä painotetaan tienkäyttäjien kokemaa palvelutasoa. Päällystetyllä tieverkolla tavoitteena on sen kunnon säilyttäminen nykyisellä tasolla. Päätiestöllä tavoitteena on yhtenäinen tien pinnan kunnon laatutaso. Pääosa silloista on tulossa peruskorjausikään ja niiden korjaustarve tarve lisääntyy nopeasti. Tavoitteena on, että ohjelmakaudella siltojen kunto pidetään nykyisellä tasolla. Tavoite on niukan tienpidon rahoituksen aikana haastava erityisesti ohjelmakauden loppupuolella. Sorateiden runkokelirikkoa vähennetään jatkamalla kelirikkokohtien korjaamista aiempia vuosien tapaan. Kelirikon määrä vaihtelee vuosittain, mutta pitkällä tähtäimellä kelirikkokohteiden määrä vähenee. Kelirikkoisten teiden kelirikkohaittoja poistetaan paitsi tärkeillä teollisuuden puuhuoltoa tukevilla reiteillä, myös elinkeinoelämän kuljetusten ja kansalaisten kulkemisen kannalta keskeisillä reiteillä. Sorateitä ei pääsääntöisesti muuteta päällystetyiksi teiksi. Päällystäminen voi tulla kysymykseen vain erityisistä syistä, kuten tien liikenteellisen merkityksen huomattava muutos. Toisaalta yksittäisiä vähäliikenteisiä päällystettyjä teitä voidaan muuttaa sorateiksi. Ympäristöä parantaviin toimenpiteisiin, voidaan kohdentaa perustienpidon rahoitusta vain vähäinen määrä. Melusuojaukset voivat tulla kysymykseen ainoastaan yksittäistapauksissa niiden liittyessä johonkin muuhun investointiin. Pohjavesisuojausten rakentamista tehdään valtakunnallisesti rahoitettavalla ohjelmalla. Liikenneturvallisuutta parantaviin alueellisiin investointeihin käytettävissä oleva rahoitus on vähäistä. Investoinnit ovat valtakunnallisten teemahankkeiden ja mahdollisen valtakunnallisen elvytysrahan varassa. Yhteenvetona voidaan todeta: Hoidon taso paranee talvihoidon uudistettujen toimintalinjojen käyttöönoton ja talvihoitoluokkien korotuksien myötä. Päällystetyn päätieverkon kunto säilytetään nykytasolla Huonokuntoisten siltojen määrää vähennetään Soratiet pidetään liikennettä tyydyttävässä kunnossa. Kelirikkohaittoja vähennetään. Uusia luonnonympäristön parantamishankkeita ei käynnistetä Liikenneturvallisuutta parannetaan investointeihin vuonna 2009 saadun valtiontalouden elvytyksen lisärahoituksen turvin, että pienin toimenpitein. Vuoropuhelua maankäytön suunnittelun suuntaan tehostetaan ja edistetään liikenneturvallisuutta Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko Valtioneuvosto luovutti keväällä 2008 Eduskunnalle Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän valmisteleman liikennepoliittisen selonteon Liikennepolitiikan linjat ja liikenneverkon kehittämis- ja rahoitusohjelman vuoteen Selonteon keskeisenä tavoitteena on liikennepolitiikan pitkäjänteisyyden lisääminen. Selonteko sisältää meneillään olevan vaalikauden väyläinvestointiohjelman vuoteen 2011 saakka sekä koko liikennejärjestelmää koskevan pitkäjänteisen liikenteen ja infrastruktuurin kehittämis- ja investointiohjelman vuoteen 2020 saakka. Liikenneverkon kehittämisen haasteita 2010 luvulla ovat kuljetusten kustannustehokkuuden ja täsmällisyyden parantaminen, arjen liikkumisen helpottaminen, alueiden tasapainoisen kehityksen edistäminen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen ja ympäristöhaittojen pienentäminen. Selonteko sisältää Oulun tiepiiriin alueella seuraavat vuoden 2011 jälkeen toteutettavat hankkeet (kustannukset päivitetty): Valtatie 4 Oulu Kemi 113 milj. euroa Valtatie 8 Vaasa Oulu 110 milj. euroa Valtatie 4 Jyväskylä Oulu 100 milj. euroa Valtatie 22 Kajaani Oulu yhteysväli 37 milj. euroa Edellisellä vaalikaudella käyttöön otettua teemahankemenettelyä jatketaan. Teemahankkeet ovat hankeohjelmia, joilla pureudutaan tietyn liikenneturvallisuussektorin ongelmiin, esim. joukko- ja kevyt liikenne, taajamat, pääteiden keskikaiteelliset tieosuudet, jne. Teemahankkeiden aloittamisesta päätetään erikseen ja Eduskunta päättää viime kädessä teemapakettien sisällöstä. 4

5 FAKTAA OULUN TIEPIIRISTÄ Toimintaympäristö Oulun tiepiirin alue käsittää Oulun läänin alueen Maakuntia on kaksi: Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluu 38 kuntaa ja Kainuun maakuntaan 9 kuntaa Oulun läänin alueella asuu asukasta. Tämä on noin 9 % koko maan väestöstä Maantieverkon pituus on 16,3 % koko maan maantieverkosta Valta- ja kantateistä kaikki ja seututeistä valtaosa ovat päällystettyjä, yhdysteistä 54 % on sorateitä Suomen maanteiden liikennesuorite on noin 36 miljardia autokilometriä. Oulun tiepiirin alueella kokonaisliikennesuoritteesta ajetaan noin 11 % Valtateillä liikennesuoritteesta ajetaan 52 %, vaikka valtateiden osuus koko tiepituudesta on vain 12 % Vuoteen 2040 liikenteen ennustetaan kasvavan Pohjois-Pohjanmaalla 45 % ja Kainuussa 22 % Henkilövahinko-onnettomuuksissa on ollut Oulun tiepiirissä viime vuosina laskeva kehitys Vakavat onnettomuudet tapahtuvat yleisemmin valtateillä ja ne ovat ohitus ja kohtaamisonnettomuuksia 5

6 Elvytystä tienpidon rahoituksella - investoinnit aikaistuvat Perustienpitoon vuodelle 2009 on valtion budjetissa osoitettu yhteensä 510,6 milj. euroa. Tästä Oulun tiepiirin osuus on 66,4 milj. euroa. Kainuun maakuntaan rahoitusta on osoitettu 17,8 milj. euroa. Lisäksi Eduskunta osoitti vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa 50 milj. euroa lisää tienpitoon ja nimesi toteutettavat alueelliset investointihankkeet. Oulun tiepiirin alueelle saadulla 7,5 milj. euron lisärahoituksella aloitetaan: Tönölänsalmen sillan korjaus, 3,0 milj. euroa Kuhmossa (ALV 0%) Vt 5 ja Mt 888 Ristijärven liikennejärjestelyt, 0,6 milj. euroa Vt 8 Koulutie Pattijoentie osa II, kevyen liikenteen väylä välille Koulutie - Lappanen, 1,54 milj. euroa Vt 20 Taivalkosken kevyen liikenteen väylä, 0,5 milj. Hyrynsalmen taajamajärjestelyt, osa II, 0,6 milj. euroa Mt 790 Vihannin taajamajärjestelyt, 0,85 milj. euroa Vt 20 Kiimingin keskustan liikennevalot ja kaistajärjestelyt, 0,39 milj.. Saatu lisärahoitus kasvattaa tuntuvasti alueellisten investointien rahoitusta vuosina Hankkeilla tulee olemaan positiivisia vaikutuksia liikenneturvallisuuteen, mutta myös työllisyyteen, sillä monet hankkeet sijoittuvat työttömyyden suhteen vaikeille alueille. Vuoden 2008 kolmannessa lisätalousarviossa Sotkamoon maantien 870 Viinamäki Pirttimäki parantamiseen osoitettiin 2 milj. euroa. Hanke käynnistyy vuonna Vastaavasti Limingan taajamajärjestelyt saivat vuoden 2009 talousarviossa rahoitusta noin 1 milj. euroa. Muut rahoitustahot Tiepitoon on mahdollisuus saada rahoitusta myös muilta rahoitustahoilta kuten EU:lta ja Työvoima- ja elinkeinokeskuksilta. Pohjois-Pohjanmaan EU-rahoitettavat hankkeet (ALV 22%): Mt 813 Lumijoki Liminka kevyen liikenteen väylä 2,3 milj. euroa vuosille Mt Matkailutien siirto Kalajoella 1,3 milj. euroa vuodelle 2009 Mt 8484 Virpiniemen kevyen liikenteen väylä 2,0 milj. euroa vuosille Mt 847 Perkkiöntien liikennevalot, 0,1 milj. euroa vuodelle 2009 Työvoima- ja elinkeinokeskuksilta haetaan rahoitusta seuraaville hankkeille (ALV 22%): Mt 7706 Ollintien liikennejärjestelyt 0,95 milj. euroa, Pyhäjärvellä Mt Kivimäki parantaminen ja päällystäminen 1,3 milj. euroa, Kajaanissa. Vuoden 2009 käytettävissä oleva rahoitus (ALV 0%): perusosuus EU+TE elvytysosuus ,7 32,2 10 milj Hoito Ylläpito Investoinnit Suunnittelu 1,9/6,4/10,4 3,5 6

7 Yksityisteiden valtionavustuksia myös puunkuljetusperustein Vuosina valtionavustuskelpoisia voivat olla myös sellaiset yksityistiet, joilla on puutavarakuljetusten kannalta huomattava merkitys. Valtio avustaa kyseisiä yksityisteitä em. vuosina yhteensä 30 milj. eurolla. Valtion talousarviossa vuodelle 2009 on varattu valtionavustuskelpoisten yksityisteiden avustamiseen yhteensä 23 milj.euroa, josta 10 milj. euroa käytetään puutavarakuljetusten kannalta tärkeille yksityisteille sekä 13 milj. euroa pysyvän asutuksen pääsyteille ja liikenteellisesti merkittäville yksityisteille. Teollisuuden puuhuollon turvaaminen Teollisuuden puuhuollon turvaaminen nousi esille Venäjän ilmoittaessa uusista korotetuista puutulleista Venäjältä Suomeen tuotavalle raakapuulle. Puutullien korotuksien arvioitiin lopettavan puutuonnin Venäjältä ja aiheuttavan ennen näkemättömän tarpeen lisätä kotimaan puuntuotantoa ja hakkuita teollisuuden puunsaannin turvaamiseksi. Huoli puun saamiseksi metsästä pois käynnisti keskustelun alemmasta tieverkosta ja sen kunnosta kyetä palvelemaan lisääntyviä puukuljetuksia. Niinpä valtakunnallisesti tehtiin päätös alemman tieverkon liikennöitävyyden parantamisesta. Oulun tiepiirin osuus vuosille puuhuoltoon kohdistetusta rahoituksesta on noin 18 milj. euroa. Rahoituksella korjataan ja uusitaan sellaisia huonokuntoisia siltoja ja teitä, joita uhkaa painorajoitus tai päällysteen rikkoutuminen puukuljetusten rasituksen vuoksi. Myös huonokuntoiset tiet ja sillat, jotka muodostavat esteen tai merkittävän haitan puunkuljetuksille tai puunkorjuukaluston siirroille kuuluvat puuhuoltorahoituksen piiriin. Tiehallinto avustaa tiekuntia yksityisteiden parantamishankkeissa sekä erityiskohteiden (lautat, talvitiet ja vuosittain purettavat sillat) ylläpidossa. Ensisijaisesti avustettavia parantamishankkeita ovat siltojen ja isojen rumpujen uusiminen tai vaurioiden korjaaminen. Näissä hankkeissa valtionavustus on 75 %. Muita avustettavia hankkeita ovat kantavuuden, kuivatuksen ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Näissä hankkeissa valtionavustus on 60 %. Vuosina Tiehallinnon kautta voivat saada avustusta myös tiet, joilla on puutavarakuljetusten kannalta huomattava merkitys. Avustusta voi saada 60 % tien parantamiseen ja 30 % uuden tien rakentamiseen. Oulun tiepiirillä on vuonna 2009 yksityisteiden avustamiseen käytettävissä noin 2,8 milj. euroa, josta 1,3 milj. euroa käytetään puutavarakuljetusten kannalta merkittäville teille. Oulun tiepiirissä on valtionavustuskelpoisia yksityisteitä 1449 kpl ja niiden yhteispituus on 4882 km. Määrärahojen niukkuudesta johtuen tiepiiri voi vuosittain avustaa tiekuntaa, mikä on noin puolet hakijoiden määrästä. Lisätietoa Tiehallinnon asiakaspalvelusta puh

8 Hailuodon liikenneyhteyden kehittämisen suunnittelu käyntiin Tiehallinnon Oulun tiepiiri, Oulun seutu, Hailuodon ja Oulunsalon kunnat, Metsähallitus Laatumaa sekä Oulun Seudun Sähkö ovat aloittaneet yhteistyössä Hailuodon liikenneyhteyden ja tuulivoiman kehittämishankkeen. Suunnittelutyö sisältää kolme suunnitteluhanketta: Hailuodon liikenneyhteyden yleissuunnittelun ja sen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA), tuulivoimalapuiston yleissuunnitelman YVA:n ja osayleiskaavat Hailuodon ja Oulunsalon kuntiin liikenneyhteyden ja tuulivoimalapuiston edellyttämille alueille. Hankkeen arvioidaan valmistuvan keväällä Liikenneyhteyden yleissuunnittelussa tutkitaan liikenneyhteyden kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset. Tavoitteena on tutkia lauttayhteyden kehittämistä ja kiinteän yhteyden mahdollisuutta. Ympäristövaikutusten arviointimenettely jakaantuu ohjelman ja selostuksen laadintavaiheisiin. YVA-ohjelma on suunnitelma siitä, kuinka ympäristövaikutusten arviointi aiotaan toteuttaa ja minkälaisia vaihtoehtoja arvioinnissa tarkastellaan. Kaavaprosessia viedään eteenpäin Hailuodon kunnassa ja Oulunsalon kunnassa yhtä aikaa, mutta tarvittava hallinnollinen käsittely tapahtuu kummassakin kunnassa erikseen. Osayleiskaavoituksen sisältö, työvaiheet ja aikataulu selvitetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osayleiskaavaluonnokset laaditaan vuorovaikutuksessa viranomaisten, alueen asukkaiden, maanomistajien ja muiden osallisten kanssa. 8

9 Tekemistä riittää Tiesitkö että... Ympäristöohjelma Oulun tiepiirissä laaditaan tienpidon eri näkökulmiin liittyen suunnitelmia ja selvityksiä. Suunnitelmien perustana ovat asiantuntijayhteistyö, monipuolinen tiestön ominaisuuksia kuvaava mittaus- ja tilastotieto sekä tienkäyttäjien, eri sidosryhmien ja yhteistyötahojen palaute ja parantamisesitykset. Oulun läänin alueella toteuttamista odottaa tällä hetkellä Noin 300 kevyen liikenteen väyläkohdetta, yhteispituudeltaan 650 km. Oulun tiepiirin alueella on maanteitä Maanteistä on valtateitä kantateitä seututeitä yhdysteitä Maanteistä on kestopäällystettyjä teitä kevytpäällystettyjä teitä SOP-teitä sorateitä km km 775 km km km km km 312 km km Tiehallinnolla on käytössään vuonna 2006 päivitetty ympäristöohjelma, joka ulottuu vuoteen 2010 saakka. Ohjelman keskeisiä ympäristöasioita ovat: pohjavesien suojelu tieympäristössä olevien arvokkaiden luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristökohteiden turvaaminen luonnon monimuotoisuuden edistäminen tienvarsien sekä levähdys- ja pysäköimisalueiden siisteys liikenteen päästöjen vähentäminen ja liikenteen melulta suojaaminen. Kevyen liikenteen eritasohankkeita 70 kpl. Tievalaistushankkeita 300 kohdetta, yhteispituudeltaan 550 km. Liittymiä, joiden parantamistarve on välitön 250 kpl. Näiden jo tiedossa olevien parantamistoimien toteuttaminen kestää nykyisellä rahoitustasolla vähintäänkin noin vuotta. Liikennesuorite on milj.ajon.km/v Kevyen liikenteen väyliä Valaistuja tieosia päätiet rampit ja kiertoliittymät kevyen liikenteen väylät Siltoja Lauttoja ja losseja 596 km km km 40 km 107 km kpl 2 kpl Teiden talvikunnossapitoon käytettävän suolan pitkäaikaisvaikutuksia seurataan Oulun tiepiirissä kuudella pohjavesialueella. Pohjavesialueet sijaitsevat Kalajoen, Kempeleen, Raahen ja Vihannin kuntien alueilla. Raahen Antinkankaan pohjavesisuojauksen rakentaminen sisältyy valtakunnalliseen pohjaveden suojausohjelmaan. Melusuojauksia toteutetaan lähinnä tiehankkeiden yhteydessä. Viime vuosina melusuojaushankkeet eivät ole edenneet toivotulla tavalla rahoitusresurssien niukkuudesta johtuen. VAIHTOEHTOJA: MITÄ MILJOONALLA SAA? Valtatien päällysteen uusimista Soratien kelirikkokorjausta Kevyen liikenteen väyliä Kevyen liikenteen alikulkuja Seututien peruskorjaamista Kiertoliittymiä Moottoritietä Keskikaiteellista ohituskaistatietä Tievalaistusta taajamassa ja taajaman ulkopuolella 18 km 15 km 5 km 2-3 kpl 2,5 km 2-3 kpl 180 m 1,2 km 37 km 55 km Tienpidolla ja liikenteellä on vaikutuksia myös ihmisten terveyteen. Esimerkiksi pölynsidontaan ja pienhiukkasten haittoihin kiinnitetään erityistä huomiota asutuilla alueilla. Ilmaston muutoksella on vaikutuksia tienpitoon. Leudot talvet lisäävät liukkauden torjunnan tarvetta. 9

10 TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA alkavat hankkeet alkavat hankkeet Pohjakarttaelementit Affecto Finland Oy. Karttakeskus L

11 NRO TIE NIMI KUNTA tuhatta VUONNA 2009 KÄYNNISTYVÄT HANKKEET POHJOIS - POHJANMAALLA kokonaiskustannukset (alv.0) Vihannin taajamajärjestelyt Vihanti Koulutie - Pattijoentie kevyen liikenteen väylä, osa II Raahe Taivalkosken kevyen liikenteen väylä Taivalkoski Kiimingin keskustan liikennevalot Kiiminki Limingan taajamajärjestelyt Liminka Kalajoen matkailutien siirto ja kiertoliittymä EU - rahoitus Kalajoki Kello - Virpiniemi kevyen liikenteen väylä EU - rahoitus Haukipudas Perkkiöntien liikennevalot EU - rahoitus Oulu Hannunpuhto - Hamarintie kevyen liikenteen väylä Ylivieska 250,0 VUONNA 2009 KÄYNNISTYVÄT HANKKEET KAINUUSSA (sis. alv 22 %) Tönölänsalmen sillan korjaus ja kevyen liikenteen väylä Kuhmo ,888 Ristijärven liikennejärjestelyt Ristijärvi Hyrynsalmen taajama, vaihe II Hyrynsalmi Viinamäki - Pirttimäki Sotkamo VUOSILLE EHDOLLA OLEVAT HANKKEET POHJOIS-POHJANMAA TAAJAMATEIDEN JA LIITTYMIEN PARANTAMINEN kokonaiskustannukset (alv.0) Rantsilan kohdan liittymäjärjestelyt Siikalatva Kempeleen ja Oulun eritasoliittymien kehittäminen Kempele, Oulu Alavieskan taajamajärjestelyt Alavieska Utajärven liittymäjärjestelyt Utajärvi Ouluntien liikennejärjestelyt Kuusamo Kuivaniemen ratasilta Ii Joutsentie - Poikkimaantie, tien nelikaistaistaminen Oulu ,18190 Merijärven taajamajärjestelyt ja kevyen liikenteen väylä Merijärvi Kalajoen taajamatien saneeraus Kalajoki Revonlahden liittymäjärjestelyt Siikajoki Purontien liittymän liikennejärjestelyt Kiiminki Kaisaniemenkadun kiertoliittymä Ylivieska Paavolan taajamatien pienet järjestelyt Siikajoki 150 KEVYEN LIIKENTEEN OLOSUHTEIDEN PARANTAMINEN Lakari - Kellokangas, kevyen liikenteen väylä Pudasjärvi Vesala - Ylikiiminki kk, Toritie - Lavatie kevyen liikenteen väylä Oulu Junttikangas - Ojalanperä kevyen liikenteen väylä Nivala Raudaskylän Hyttisillan kevyen liikenteen väylä Ylivieska Kiiminki - Alakylä, kevyen liikenteen väylä Kiiminki Alakylä - Kirkkotie kevyen liikenteen väylä Utajärvi Sievin taajama - Järvikylä, kevyen liikenteen väylä Sievi Tupos - Liminka kevyen liikenteen väylä Liminka Huvipolku - Keiskanmutka kevyen liikenteen väylä Haukipudas Rahja - Hiekkasärkät kevyen liikenteen väylä Kalajoki Ouluntulli-Iinatintie kevyen liikenteen väylä Oulu Vänrikintie - Karhuojantie kevyen liikenteen väylä Oulunsalo Reisjärventie - Kumisevantie kevyen liikenteen väylä Haapajärvi Järvikyläntie - Raivaajantie kevyen liikenteen väylä Nivala Markkuu - Sanginsuu kevyen liikenteen väylä Oulu Turkansaari - Pikkarala kevyen liikenteen väylä Oulu Pyhäjärventien kevyen liikenteen väylä Pyhäjärvi Olhava - Seljänperän th. kevyen liikenteen väylä Ii 250 LIIKENTEEN HALLINTA 4,8 Erikoiskuljetusreittien kehittäminen useita kuntia Mt 815 Vihiluodontien ja Teppolantien liikennevalot Kempele Linnanmaan länsirampin liikennevalot Oulu Vt 22 Kainuuntie, Sääskensuontie liikennevalot Oulu Hakatien liikennevalot Ylivieska Oulunseudun liikenteen opastus ja ohjaus Liminka, Kempele, Oulu, Haukipudas 700 SIDOSRYHMIEN KANSSA TOTEUTETTAVAT YHTEISTYÖHANKKEET JA HANKE-ESITYKSET (sis. alv 22%) ,7706 Pyhäjärvi, Ollintien liikennejärjestelyt Pyhäjärvi Palkkitien liikennejärjestelyt (Raision tehtaat) Ylivieska ,28 Nivalan kiertoliittymä Nivala Ailasto - kirkonkylä kevyen liikenteen väylä Hailuoto Rukan kevyen liikenteen järjestelyt Kuusamo Syötteen liittymä ja alikulku Pudasjärvi 500 KAINUU KEVYEN LIIKENTEEN OLOSUHTEIDEN PARANTAMINEN kokonaiskustannukset (sis. alv 22%) Härkökivenkatu - Pekkiläntie kevyen liikenteen väylä Sotkamo Kontinjoen kevyen liikenteen järjestelyt Sotkamo Risteen kevyen liikenteen väylä Suomussalmi Jormuan kevyen liikenteen väylä Häikiönmäentie - Losotörmäntie Kajaani Juuvintie- Juholantie kevyen liikenteen väylä Sotkamo Metelin alikulkukäytävä Paltamo Koulukadun alikulkukäytävä Kuhmo Ristijärven taajama, osa II Ristijärvi Mieslahden kevyen liikenteen väylä Paltamo Vaarankyläntien kevyen liikenteen väylä Lampitie - Puolangantie Paltamo Lentiiran kevyen liikenteen väylä Kuhmo 500 LIIKENTEEN OHJAUS 5,6,76 Liikenteen automaattivalvonta Kajaani, Sotkamo 260 LIIKENNÖITÄVYYDEN PARANTAMINEN Kivimäentien parantaminen välillä Mustantie - ajoneuvojen testauskeskus Kajaani

12 Tiestöllä tapahtuu vuoden 2009 aikana Siltojen korjaus- ja uusintakohteet Kelirikkokorjauksia (alustava) Päällystystöitä (alustava) Pohjakarttaelementit Affecto Finland Oy. Karttakeskus L

13 AKTIIVISTA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖTÄ Tavoitteena toimiva liikennejärjestelmä Tiehallinto osallistuu aktiivisesti liikennejärjestelmän suunnitteluun, jossa eri liikennemuodot sovitetaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on käyttäjälähtöinen ekotehokas liikennejärjestelmä. Pitkäjänteinen liikennejärjestelmätyö, joka kytkeytyy tiiviisti maankäytön suunnitteluun, on keskeinen keino pyrittäessä vaikuttamaan liikennetarpeiseen, eri liikennemuotojen väliseen jakaumaan, liikenteen toimivuuteen ja liikenneturvallisuuteen sekä tasa-arvoisiin liikkumismahdollisuuksiin. Olennaista on etsiä tienkäyttäjien ja yhteiskunnan kannalta pitkällä aikavälillä kestäviä ratkaisuja. Liikennejärjestelmän kehittämistä tarkastellaankin niin sanotun neliporrasajattelun mukaan. Se tarkoittaa ensisijaisesti vaikuttamista maankäyttöön, liikennetarpeeseen ja kulkumuotojen valintaan. Liikennejärjestelmätyötä- ja suunnittelua tehdään eri aluetasoilla. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on vakiintunut etenkin kaupunkiseutujen ja maakuntien tasolla tehtäväksi, mutta myös valtakunnallisia liikennepoliittisia linjauksia tehdään. Merkittävä osa liikennejärjestelmän suunnittelusta ja päätöksenteosta tehdään kuitenkin yksittäisten kuntien sisällä. Ajankohtaisina hankkeina liikennejärjestelmäsuunnittelun osalta ollaan käynnistämässä maakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimista yhteistyössä maakunnan liittojen kanssa. Lisäksi laaditaan Oulun Seudun liikennejärjestelmän aiesopimusta seuraavalle nelivuotiskaudelle. Kuntien kanssa tehdään myös jatkuvasti yleiskaavoitukseen liittyvää liikennejärjestelmäsuunnittelua. Turvallista ja esteetöntä liikkumista Liikenneturvallisuustyö on osa Oulun tiepiirin liikennejärjestelmätyötä. Liikenneturvallisuustyö on viime vuosina painottunut yhteistyöhön erityisesti kuntien, poliisin ja Liikenneturvan kanssa. Viranomaisyhteistyöllä on pyritty pitämään kuntakohtaiset liikenneturvallisuussuunnitelmat ajan tasalla ja kehittämään kunnan liikenneturvallisuustyötä. Kuntakohtaista liikennekasvatus ja valistustoimintaa kehitetään seutuorganisaatioiden kautta tarjoamalla liikenneturvallisuusryhmille hyviä käytännön toimintamalleja. Keskeistä on myös liikenneverkon käytön tehostaminen liikenteen ohjauksen keinoin ja pienin toimenpitein ennen varsinaista investointivaihetta. Esimerkkinä toimenpiteistä ovat täristävät reuna- ja keskiviivat, heijastavat reunapaalut, nopeusrajoitukset, automaattinen nopeuden valvonta ja näkemäraivaukset. Taajamissa rakennetaan nopeusrajoitusta tukevia toimenpiteitä, kuten saarekkeita ja korotettuja suojateitä. Pääteiden automaattisen nopeuden valvonnan lisäämistä jatketaan yhteistyössä poliisin kanssa. Tekniikan kehittyminen antanee tulevaisuudessa mahdollisuuden siirtyä nopeusvalvonnassa myös matka-aikaseurantaan. Vilkkaimpia valtatiejaksoja, kuten valtatietä 4 välillä Oulu - Kemi, tulee kehittää keskikaiteellisina ohituskaistateinä tai muutoin on tingittävä tiejaksojen nykyisistä nopeustasoista. Maanteillä kuolleiden lukumäärien kehitys Oulun tiepiiri suhteessa koko maahan Maanteillä loukkaantuneiden lukumäärien kehitys Oulun tiepiiri suhteessa koko maahan 13

14 Tiestön hoidon- ja ylläpidon puitteet sekä lähtökohdat Valtakunnallinen liikennepolitiikka, tienpidon tavoitteet ja määrärahakehykset luovat puitteet tiepiirin hoidon ja ylläpidon suunnittelulle. Suunnitteluun vaikuttaa toimintaympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset. Suunnittelussa otetaan huomioon yhteiskunnallinen vastuu tieomaisuuden hoidosta ja liikenneturvallisuuden edistämisestä sekä ympäristönäkökohdat. Tiepiiri selvittää säännöllisesti tienkäyttäjien ja sidosryhmien näkemyksiä ja odotuksia tienpidosta. Tietoa sidosryhmien esittämistä tarpeista ja painotuksista saadaan myös käytännön vuorovaikutustilanteissa. Palvelutasotavoitteet Hoitoa ja ylläpitoa ohjataan valtakunnallisilla linjauksilla, joiden tavoitteena on myös yhtenäistää laatutasoa tieyhteysväleittäin. Tienkäyttäjien erityistarpeita, kuten koululaisten liikkuminen, joukkoliikenne, raskas liikenne ja teollisuuden raaka-ainekuljetukset sekä energiakuljetukset otetaan huomioon tarvittaessa täsmähoidolla. Tienkäyttäjien tarpeet Tiehallinto teettää valtakunnallisen tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen vuosittain. Muuta kautta tulevaa asiakaspalautetta analysoidaan tiepiirissä. Talvihoito Tiestön talvihoitoa ohjataan talvihoidon toimintalinjoilla, jotka ovat osa tienpidon strategista suunnittelua. Toimintalinjoilla määritellään tiestön palvelutaso talviaikaan, mikä puolestaan ohjaa käytettäviä laatuvaatimuksia mm. tiestön lumisuuden, liukkauden ja tasaisuuden osalta. Koko maassa käytetään yhtenäistä palvelutasoa ja sitä kuvaavaa luokitusta. Valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti päätieverkolla pyritään mahdollisimman yhdenmukaiseen laatutasoon. 14

15 Muulla tieverkolla toteutetaan toimintalinjojen mukaista laatutasoa ottaen huomioon paikalliset olosuhteet. Talvihoitoon käytettävä rahoitus suunnittelukaudella on milj. euroa vuodessa. Talvihoidon laatutaso paranee ohjelmakaudella jonkin verran. Se johtuu talvihoidon uudistettujen toimintalinjojen käyttöönotosta ja talvihoitoluokkien korotuksista, joita tehdään liikennemäärien kasvun myötä. Varsin merkittävä muutos on, että yöajan laatuvaatimukset nostetaan samalle tasolle kuin päivällä valta- ja kantateillä alkaen. Muilta osin muutokset tulevat voimaan kilpailutusten yhteydessä. Päällystettyjen teiden ylläpito Vuosittain päällysteohjelmaan käytettävissä oleva määräraha on noin 19 milj. euroa, josta peruskorjauksiin käytetään noin 7 milj. euroa. Tällä rahoituksella päällysteitä voidaan uusia alle 400 km vuodessa. Toimenpiteet kohdistuvat välttämättömään tien pinnan kunnon hallintaan. Raskaampia ja rakenteen kuntoa ylläpitäviä toimenpiteitä tehdään aikaisempaa vähemmän. Pääteiden tien pinnan kunto voidaan suunnittelukaudella pitää nykyisellä tasolla. Muu tiestö sen sijaan rappeutuu jonkin verran. Nykyisellä rahoitustasolla päällystettyjen teiden kunto ohjelmakauden loppupuolella kokonaisuudessaan heikkenee. Sorateiden hoito ja ylläpito Sorateiden hoidon ja ylläpidon toimintalinjoja uudistetaan niin, että teiden liikenteellinen merkitys saa aikaisempaa enemmän painoarvoa. Tiet jaetaan kolmeen soratieluokkaan aiemman kahden sijasta. Luokittelu tapahtuu liikennemäärän, tien verkollisen aseman, maankäytön ja asiakastarpeiden perusteella: vilkkaat soratiet, perussoratiet sekä vähäliikenteiset soratiet. Sorateiden päivittäisestä laadusta huolehditaan hoidon avulla. Laatu määritellään erikseen tasaisuuden, pinnan kiinteyden ja pölyävyyden osalta. Laatuvaatimukset tiukkenevat kahdessa ylimmässä luokassa, mutta käytännössä parempi laatu näkyy tasaisuuden paranemisena vilkkaimmilla teillä sekä pintakunnon paranemisena pidemmällä aikavälillä pääosalla tiestöä. Pölyämistä hillitään entistä enemmän tien varren maankäytön mukaan. Lähtökohtana sorateiden rakenteellisen kunnon hallinnalle on tien kulkukelpoisuuden ja painorajoitusten hallinta verkollisesti liittymä- ja yhteysväleittäin. Runkokelirikkokorjauksia tehdään noin 35 km vuodessa ja niihin käytetään 2-3 milj. euroa. Kelirikkokorjauksia suunnitellaan yhteistyössä metsäsektorin kanssa ottaen huomioon teollisuuden puuhuoltoon liittyvät erityistarpeet. Hoidon toimintalinjat otetaan käyttöön syksystä 2009 alkaen aina alueurakoiden uudelleenkilpailutusten yhteydessä. Siltojen hoito ja ylläpito Suunnittelukaudella siltojen ylläpidon rahoitus laskee ja on vuosittain noin 4,8-5,3 milj. euroa. Suunnittelukaudella toteutetaan edelleen huonokuntoisten siltojen peruskorjauksia, mutta panostetaan suhteellisesti aiempaa enemmän vauriokorjauksiin. Ylläpidon rahoituksella ei pystytä vastaamaan siltojen kantavuus- ja leveyspuutteiden poistoon eikä suurten siltojen peruskorjauksiin. Suunnittelukauden toimenpiteillä ja rahoituksella siltojen kunto Oulun tiepiirissä pysyy alkuvaiheessa suunnilleen entisellään mutta huononee suunnittelukauden loppuosalla. 15

16 Talvihoidon laatu maanteillä alkaen Paljas ja pitävä, läpi talven suolattava Paljas, läpi talven suolattava, öisin mahdollisesti lievää liukkautta Osin lumipintainen, pakkaskelillä suolaamaton Taajamissa, hieman syvemmät urat sallittuja Lumipintainen, pistehiekoitettava, ongelmakelillä hiekoitetaan koko tie Sama kuin edellä, mutta hieman pidemmällä toimenpideajalla Pohjakarttaelementit Affecto Finland Oy. Karttakeskus L4356 Talvihoitoa tehostetaan Vilkkaimmilla teillä talvikeli ei juurikaan saa aiheuttaa merkittäviä lisäviiveitä liikenteelle Erittäin vilkkailla teillä liukkauden torjunnassa pyritään täydelliseen ennakointiin Yhtenäinen palvelutaso ympäri vuorokauden Alemmalla tieverkolla uraisuutta vähennetään ja liukkauden torjuntaan joustavuutta Tärkeiden kevyen liikenteen reittien huomioonottaminen 16

17 VALTATIEN 4 KEHITTÄMINEN OULU - KEMI VÄLILLÄ ON POHJOIS-SUOMEN KÄRKIHANKE Valtatie 4 on Pohjois-Suomen kannalta alueen keskeisin pohjois-eteläsuuntainen tieyhteys ja ainoa valtakunnan läpi johtava väylä. Valtatie 4 on myös osa Perämerenkaarta, joka yhdistää Suomen ja Ruotsin rannikko-seutujen asutuksen ja teollisuuden. Oulun ja Kemin lentoasemat, Perämeren satamat sekä yhteys Tornion rajanylityspaikalle lisäävät tien kansainvälistä merkittävyyttä. Hankkeen vaikutukset Elinkeinoelämän toimintaedellytykset sekä työ-, asiointi-, tavara- ja matkailuliikenteen olosuhteet paranevat. Valtatien liikenneturvallisuus paranee ja turvalliset ohitusmahdollisuudet lisääntyvät. Oulun kohdalla voidaan kehittää nopeaa seudullista joukkoliikennettä. Tavoitetilan ratkaisut moottoritie moottoriliikennetie keskikaide + ohituskaistat jatkuva ohituskaistatie Iin ohitustien varaus Kiireisimmät toimenpiteet Kemin kohta Moottoriliikennetien leventäminen moottoritieksi ja uuden kapean keskikaiteellisen moottoritieosuuden rakentaminen Kemin ja Simon Maksniemen välille. I Kello - Maksniemi 76,0 M (ind 150) Ohituskaistatie välille Pohjois-Ii - Maksniemi Kuivaniemen eritasoliittymä Liittymäjärjestelyjä Kevyen liikenteen järjestelyjä Moottoriliikennetie ohituskaistatieksi välillä Haukipudas - Räinänperä Moottoriliikennetie moottoritieksi välillä Kello - Haukipudas II Oulun kohta 37,0 M (ind 150) Nopean joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen Kaakkurin, Kontinkankaan, Laanilan ja Linnanmaan eritasoliittymien parantaminen ottaen huomioon joukkoliikenteen, maankäytön ja erikoiskuljetusten tarpeet Älykäs liikenne Oulu - Kemi yhteensä noin 113 M (ind 150) 17

18 ALUEELLINEN VIITOITUS- SUUNNITTELU Oulun tiepiirillä on käytössään alueelliset viitoitussuunnitelmat Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueilta. Suunnitelmia toteutetaan tieverkolle vuosittain viitoituksen toteutusurakoissa, hoidon alueurakoissa ja tienrakennushankkeiden yhteydessä. Toteutuksessa huomioidaan niin huonokuntoisen viitoituksen uusiminen kuin viitoitusjärjestelmän täydentäminen ohjeistuksen sekä maankäytön muutosten mukaisesti. Tiepiiri on laatinut yhdessä Pohjois-Pohjanmaan liiton sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymän kanssa myös palvelukohteiden maakunnalliset opastussuunnitelmat. Niissä on tehty kartoitus maakunnan merkittävimmistä, valtakunnallisesti tunnetuista palveluista, aktiviteeteistä ja nähtävyyksistä sekä määritelty asiat, joissa on tarvetta soveltaa valtakunnallisia viitoitusperiaatteita. Suunnitelmat toimivat yksityiskohtaisemman seudullisen ja matkailukeskuskohtaisen jatkosuunnittelun lähtökohtana. Vuonna 2008 Oulun tiepiiri laati yhdessä kuntien kanssa Kalajoen Hiekkasärkkien, Rukan, Syötteen ja Vuokatin matkailukeskusiin palvelukohteiden alueelliset opastussuunnitelmat ja käynnisti Rokua - Oulujärvi -alueen suunnitelman. Suunnittelutyö jatkuu vuonna 2009 Paljakka - Ukkohallan alueellisen suunnitelman sekä Oulun seudun, Koillismaan ja Jokilaaksojen seudullisten suunnitelmien laatimisella. Vuonna 2010 laaditaan Kainuun seudullinen suunnitelma. Uusien opasteiden asentaminen käynnistyi vuoden 2008 lopulla. 18

19 Aluehallinto uudistuu Aluehallinnon uudistamisen eli ALKU-hankkeen tavoitteena on parantaa valtion aluehallinnon kansalais- ja asiakaslähtöisyyttä, tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Uudistuksessa selkeytetään valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä, ohjausta ja aluejakoa. Lääninhallitukset, TE-keskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupavirastot, tiepiirit ja työsuojelupiirit lakkaavat ja niiden tehtävät kootaan vuoden 2010 alusta lähtien kahteen uuteen viranomaiseen, Aluehallintovirastoon (AVI) ja Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY). Tiepiirit ja lääninhallitusten liikenneosastot muodostavat liikenne- ja infrayksikön, joka tulee sijoittumaan ELY:een. Uudistus vahvistaa maakunnan liittojen rooleja aluekehitysviranomaisena. ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS (ELY) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tukee alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla Pääasiassa nykyisten TE-keskusten, tiepiirien, alueellisten ympäristökeskusten ja lääninhallitusten tehtäviä Tukee alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla Edistää yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa Toimii yhteistyössä maakunnan liitojen kanssa 15 virastoa, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta (Rovaniemi, Oulu, Seinäjoki, Jyväskylä, Tampere, Turku, Helsinki, Kuopio ja Kouvola), ja neljässä kaksi vastuualuetta (Kajaani, Joensuu, Mikkeli ja Lahti) ja kahdessa yksi vastuualue (Vaasa ja Pori) ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Päätoimipaikat ja toimipaikat Kaikki kolme vastuualuetta Kaksi vastuualuetta Yksi vastuualue Toimipaikka Vastuualueet Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri Ympäristö ja luonnonvarat ALUEHALLINTOVIRASTO (AVI) Aluehallintovirasto tukee alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä Pääasiassa nykyisen lääninhallituksen, ympäristölupavirastojen, alueellisten ympäristökeskusten ja työsuojelupiirien tehtäviä Tukee alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla kootusti lupa-, valvonta- ja oikeusturvatehtäviä alueilla Edistää perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Toimii yhteistyössä kuntien ja valtion paikallishallinnon kanssa. Kuusi virastoa, joilla kuusi päätoimipaikkaa (Rovaniemi, Oulu, Mikkeli, Hämeenlinna, Turku ja Vaasa) ja kuusi toimipaikkaa (Helsinki, Tampere, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio ja Joensuu). ALUEHALLINTAVIRASTOT Päätoimipaikat ja toimipaikat Päätoimipaikka Toimipaikka Vastuualueet Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat Poliisi Pelastustoimi ja varautuminen Ympäristöluvat Työsuojelu 19

20 Kuvat: kansi: Marjo Paavola ja Heino Heikkinen, muut: Tiehallinto Ulkoasu: Turbiiniryhmä Oy, paino: Kalevaprint Oy Ota meihin yhteyttä Tiehallinnon asiakaspalvelunumerot (suomenkielinen palvelu) (ruotsinkielinen palvelu) Palvelu arkisin klo 9-16 Sähköpostiosoite Tienkäyttäjän linja, 24 h puh pvm, ilmoitukset tien kunnosta ja liikenteen ongelmista Ajankohtaista tietoa tiestöstä ja Tiehallinnosta internetissä ( tiesää- ja häiriötiedot toimintasuunnitelmat ohjeet lupien ja yksityistieavustusten hakemiseen hanke-esittelyt tiedotteet, uutiset ja kuulutukset palvelulupaus ja tienpidon toimintalinjat kilpailuttamisohjelmat Oulun tiepiiri Veteraanikatu Oulu Faksi etunimi.sukunimi@tiehallinto.fi Lisätietoja suunnitelmasta antavat Tiejohtaja Matti Räinä puh Talouspäällikkö Tuomo Kanniainen puh Liikennejärjestelmävastaava Risto Leppänen puh Tienpidon suunnittelija Matti Keinänen puh