Toiminta- ja taloussuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue. Kuva: Marja Laine

Transkriptio

1 Toiminta- ja taloussuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Kuva: Marja Laine

2 Esipuhe Ely-keskukset ovat toimineet nyt reilut kaksi vuotta ja ovat tuona aikana osoittaneet roolinsa uutena vahvempana alueellisena kehittäjäviranomaisena. ELY-keskuksilla on myös aikaisempaa laajempi ja vahvempi rooli koko liikennejärjestelmän kehittäjänä yhteistyössä maakunnallisten liittojen, kuntien ja Liikenneviraston kanssa. Kainuun osalta merkittävä hallinnollinen muutos tulee tapahtumaan vuoden 2013 alusta, kun hallintokokeilu lakkaa ja liikennerahoitus palautuu Liikenneviraston tulosohjaukseen. Pohjois-Suomen kannalta merkittävä liikennepoliittinen saavutus oli sekä valtatie 4:n että Pohjanmaan radan noteeraaminen EU:n TEN ydinverkkoon. EU komission esitys vahvistaa n seudun asemaa koko Barentsin liikenteen solmukohtana ja avaa myös kyseisille väylille mahdollisuudet EU-rahoitukseen. Liikennepolitiikan tulevien vuosien tavoitteita on linjattu keväällä 2012 valmistuneessa liikennepoliittisessa selonteossa. Liikennepoliittisen selonteon otsikko on Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä. Liikennejärjestelmän tehtävä on luoda toiminta- ja kasvumahdollisuuksia sekä kilpailukykyä koko Suomelle. Sen tehtävä on saada ihmiset voimaan hyvin sekä tuottaa hyvät yhteydet kouluihin, työpaikoille ja ennen kaikkea ihmisten välille. Selonteko lupaa perusväylänpidon rahoituksen tasokorotusta seuraavalla hallituskaudella. Isoja investointeja on aikaisempaa vähemmän ja niiden painopiste on rataliikenteessä. Joukkoliikenteen asemaa sekä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutteisuutta korostetaan. Selonteossa valtatielle 22 Kajaani on osoitettu 45 M rahoitus, jolla tieosuuden liikennöitävyyttä voidaan parantaa merkittävästi. Lisäksi n kaupunkiseudulle selonteossa on osoitettu 10 M ns. MAL-rahoitus kuntien kanssa tehtäviin joukko- ja kevyenliikenteen hakkeisiin. Alueen toimijoiden tärkeimmäksi tiehankkeeksi listaama valtatien 4 kehittäminen n ja Kemin välillä on suurten hankkeiden 10-vuotislistalla. Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämien uusien tiejärjestelyjen rahoitusta ei selonteossa vielä päätetty, mutta siinä on varattu kuitenkin rahoitusosuus erikseen päätettäville elinkeinoelämän kuljetustarpeille. Taustatietoja Pohjois-Pohjanmaan ELYn liikennevastuualueesta Alue käsittää Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat Alueella asuu asukasta. Tämä on noin 9 % koko maan väestöstä Maantieverkon pituus on 16 % koko maan maantieverkosta Valta- ja kantateistä kaikki ja seututeistä valtaosa ovat päällystettyjä, yhdysteistä 55 % on sorateitä Vuoteen 2040 liikenteen ennustetaan kasvavan Pohjois-Pohjanmaalla 45 % ja Kainuussa 22 % Henkilövahinko-onnettomuuksissa on ollut alueella viime vuosina laskeva kehitys NORJA Liikennejärjestelmän kehittäminen ja tiestön ylläpito kamppailee lähivuodet vähenevien määrärahojen kanssa. Linjausten mukaan panostetaan edelleen tiestön päivittäisen liikennöitävyyden turvaamiseen, pääteiden ylläpitoon, liikenneturvallisuuteen ja joukkoliikenteen toimintakykyyn. Liikenneturvallisuustoimissa painottuvat pienet, tehokkaat toimenpiteet. Nykyisellä rahoitustasolla pienten investointien määrä on kuitenkin erittäin rajallinen. Tässä suunnitelmassa on esitetty Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen tienpidon päälinjat ja rahankäytön kohdentuminen suunnittelukaudella Linjaukset pohjautuvat Liikenneviraston ELYille määrittelemiin tulostavoitteisiin. ssa Matti Räinä Ylijohtaja 2 Botnian käytävä Tornio Luulaja Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Barents Link RUOTSI Kajaani Vaasa 4 Rovaniemi 4 Kuusamo Kemi Jyväskylä Seinäjoki VENÄJÄ Helsinki Via Baltica

3 Tavoitteena on toimiva ja turvallinen liikennejärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus osallistuu aktiivisesti liikennejärjestelmän kehittämiseen, missä eri liikennemuodot sovitetaan toimivaksi kokonaisuudeksi. Olennaista on etsiä tienkäyttäjien ja yhteiskunnan kannalta pitkällä aikavälillä kestäviä ratkaisuja. Liikennejärjestelmän kehittämistä tarkastellaankin niin sanotun neliporrasajattelun mukaan, mikä tarkoittaa ensisijaisesti vaikuttamista maankäyttöön, liikennetarpeeseen ja kulkumuotojen valintaan. Neliporrasajattelussa tietoimenpiteissä edetään vaiheittain pienistä ratkaisuista isoihin. Liikenneturvallisuustyö on merkittävä osa liikennejärjestelmätyötä. ELY-keskuksen toiminta on viime vuosina painottunut yhteistyöhön erityisesti kuntien, poliisin ja Liikenneturvan kanssa. Viranomaisyhteistyöllä pidetään kuntakohtaiset liikenneturvallisuussuunnitelmat ajan tasalla ja edistetään kuntatason liikenneturvallisuustyötä. Kuva: Liikenneturva Joukkoliikenteen palveluja halutaan kehittää Ely-keskus on määritellyt tavoitteellisen joukkoliikenteen palvelutason toimivalta-alueelleen vuosille Tavoitteellinen palvelutaso suuntaa ELY-keskuksen toimia joukkoliikenteen järjestämisessä ja hankinnassa. Palvelutasoa halutaan nostaa erityisesti n seudulla sekä n ja muiden maakuntakeskusten välisessä liikenteessä. Haluttua palvelutasoa päästään toteuttamaan täysimääräisesti siirtymäkauden päätyttyä kesästä 2014 alkaen. Matkaketjujen toimivuus ja joukkoliikenteen sujuvuus ovat keskeisiä joukkoliikenteen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä. Suunnittelukaudella kehitetään erityisesti n seudulla ja ELY-alueen joukkoliikenteen kehittämiskäytävillä joukkoliikenteen infraa matkaketjujen toimivuuden ja joukkoliikenteen sujuvuuden näkökulmasta. ELY-keskus ostaa alueellaan palvelujen turvaamiseksi kuntien välisiä vuoroja ja myöntää kaupunkiseuduille valtionavustuksia lippujen hinnanalennuksiin ja palvelujen ostoon. Palvelujen ylläpitämiseen osoitettu rahoitus ei ole seurannut kustannusten nousua ja uhkana on, että linja-autoliikenteen palvelut tulevat suunnitelmakaudella edelleen heikentymään harvaan asutuilla alueilla. Joukkoliikenteen palvelujen rahoitukseen on vuonna 2012 käytettävissä 5,6 milj. euroa. Yksityisteiden avustaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus avustaa vuosittain käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yksityisteiden parantamista, lauttoja, vuosittain purettavia siltoja ja talviteitä. Vuonna 2012 avustus teiden parantamiseen on 50 % ja siltojen parantamiseen 75 % hyväksytyistä kustannuksista. Kunnossapitoa ei avusteta. Avustamiseen käytettävä määräraha on tänä vuonna 1,3 M. Valtion apuun oikeutettuja yksityisteitä on noin 5100 km / 1500 kpl, josta Pohjois-Pohjanmaalla noin km / 1000 kpl ja Kainuussa 1600 km / 500 kpl. Vuosittain myönteisiä avustuspäätöksiä tehdään hankkeiden koosta riippuen kpl. Niukat määrärahat eivät ole mahdollistaneet kaikkien hakijoiden avustamista vuosittain. 3

4 Rahoituskehys 2012 MAL-sopimus n kaupunkiseudulle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle on osoitettu tienpitoon vuonna 2012 uutta määrärahaa yhteensä 59,2 milj.. Pohjois-Pohjanmaalla ja Vaalassa on käytettävissä 42,6 milj. ja Kainuun hallintokokeilualueella 16,6 milj.. Joukkoliikenteen tukeen Pohjois-Pohjanmaan ELY t oimialueelle on osoitettu 5,6 milj.. Lisäksi yksityisten teiden korjausavustuksiin on osoitettu 1,2 milj. ja maanhankintaa varten 1,1 milj.. Tieverkon hoito ja ylläpito vie käytössä olevasta tienpidon rahoituksesta, joka sisältää saldot ja ulkopuolisen rahoituksen, liki 70 %. Uus- ja laajennusinvestointeihin käytetään noin 12 % käytettävissä olevasta rahoituksesta. Suurimmat laajennusinvestoinnit ovat ntaipaleen ja Rukan EU osarahoitettavat hankkeet Kuusamossa. Korvausinvestoinneista merkittävin hanke on Vt 4 Ala-Temmes - Haaransilta leventämis- ja rakenteenparantamishanke. Vihannin pohjavesisuojauksia toteutetaan osana valtakunnallista pohjavesisuojausten teemaohjelmaa. Vuonna 2013 kokonaisrahoituksen ennakoidaan vähenevän jonkin verran nykyisestä. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimusmenettelyn tavoitteena on eheän, toimivan ja kilpailukykyisen kaupunkiseudun luominen valtion ja seudun kuntien yhteistyönä. n seudulla valmistellaan parhaillaan MAL-sopimusta, valmiselutyössä on mukana myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sopimuksessa käsitellään liikenteeseen liittyvänä sekä liikennepalveluja että liikenneinfrastruktuuriin liittyviä toimenpiteitä. Liikennejärjestelmän osalta tavoitteena on erityisesti maankäytön ja liikenteen toimien yhteensovittaminen sekä kestävän liikkumisen (joukkoliikenne, kävely ja pyöräily) edistäminen. MAL-aiesopimusmenettelyn edistämiseksi valtio rahoittaa pieniä liikenneverkon kehittämistoimia n seudulla 5 M :lla. Rahoituksen edellytyksenä on, että kunnat osoittavat rahoitusta vastaavalla summalla 5 M. Rahoitus on kuluvalle hallituskaudelle. MAL -hankkeet 10 M Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joukkoliikenteen kehittäminen Kokonaisrahoitus vuonna 2012 POP ELYn liikennevastuualueella 69,1 milj. euroa (alv 0%, ilman saldoja) Tienpidon rahoitus tuoteryhmittäin vuonna 2012 yhteensä 64,8 milj.euroa (alv 0%, sis. saldot) Tienpito alueittain: Pohjois-Pohjanmaa (+Vaala) Kainuu Ulkopuolinen rahoitus (Pohjois-Pohjanmaa) Muut: Maanhankinta Yksityistiet 2 1,1 1,2 16,6 42,6 Liikenteen suunnittelupalvelu Käyttö Korjausinvestoinnit Uus- ja laajenusinvestoinnit Ylläpito Hoito 1 2,3 8,1 9,8 20,6 23 Joukkoliikenne 5,6 Milj. euroa milj.euroa

5 Ehdolla investointihankkeiksi VUONNA 2012 KÄYNNISTYVÄT HANKKEET POHJOIS-POHJANMAA kokonaiskustannukset KUNTA tuhatta euroa (alv 0%) NRO TIE NIMI n eritasoliittymän kehittäminen Lakari - Kellokangas, kevyen liikenteen väylä Pudasjärvi Linnanmaan länsirampin liikennevalot Rukan kevyen liikenteen järjestelyt, vaihe I EU-rahoitus Kuusamo Liikennejärjestelyt Ojanperänkankaan kohdalla Kuntarahoitus Liminka ntulli-iinatintie kevyen liikenteen väylä /88Vihannin pohjaveden suojaus Vihanti 2000 KAINUU Juuvintie- Juholantie kevyen liikenteen väylä Sotkamo Varistien littymäjärjestelyt Kajaani 335 VUOSILLE EHDOLLA OLEVAT HANKKEET TEIDEN JA LIITTYMIEN PARANTAMINEN Liittymäjärjestely Vt5/Lomakyläntie Suomussalmi Rantsilan kohdan liittymäjärjestelyt Siikalatva Alavieskan taajamajärjestelyt Alavieska Kuivaniemen ratasilta, ELY (50%) LIVI (50%) Ii Mt 815 Vihiluodontien ja Teppolantien liikennevalot Kempele /6Sotkamontien liittymäjärjestelyt Kajaani /28 Mainuan liittymäjärjestelyt Kajaani Merijärven taajamajärjestelyt ja kevyen liikenteen väylä Merijärvi Purontien liittymän liikennejärjestelyt Kiiminki Vaalan taajamajärjestelyt Vaala Kaisaniemenkadun kiertoliittymä Ylivieska Paavolan taajamatien pienet järjestelyt Siikajoki Ristijärven taajama, osa II Ristijärvi 500 KEVYEN LIIKENTEEN OLOSUHTEIDEN PARANTAMINEN Jalonkaarteen kevyen liikenteen alikulku Suomussalmi Vesala-Ylikiiminki kk kevyen liikenteen väylä, ehdolla MAL-hankkeeksi Junttikangas - Ojalanperä kevyen liikenteen väylä Nivala Raudaskylän Hyttisillan kevyen liikenteen väylä Ylivieska Kiiminki-Alakylä, kevyen liikenteen väylä, ehdolla MAL-hankkeeksi Kiiminki Sievin taajama -Järvikylä, kevyen liikenteen väylä Sievi Tyngän kevyen liikenteen alikulkukäytävä Kalajoki Tupos-Liminka kevyen liikenteen väylä, ehdolla MAL-hankkeeksi Liminka Ailasto-kirkonkylä kevyen liikenteen väylä Hailuoto Huvipolku-Keiskanmutka kevyen liikenteen väylä Haukipudas Markkuu-Sanginsuu kevyen liikenteen väylä, ehdolla MAL-hankkeeksi Värminkoski-Iivarinpolku kevyen liikenteen väylä, ehdolla MAL-hankkeeksi Liminka Koulukadun alikulkukäytävä Kuhmo Reisjärventie -Kumisevantie kevyen liikenteen väylä Haapajärvi Järvikyläntie -Raivaajantie kevyen liikenteen väylä Nivala Pyhäjärventien kevyen liikenteen väylä Pyhäjärvi Olhava - Seljänperän th. kevyen liikenteen väylä Ii Pakarintie-Ollilantie kevyen liikenteen väylä Tyrnävä 400 ERILLISRAHOITETTAVAT HANKKEET Paltamo-Vartius tien leventäminen, ENPI CBC-rahoitus Kuhmo Mattilanperä-Kopsa kaivostien parantaminen Raahe Kalajoen taajamatien saneeraus Kalajoki Rukan kevyen liikenteen järjestelyt, vaihe II Kuusamo Syötteen liittymä ja alikulku Pudasjärvi Vartiuksen raja-aseman liikennejärjestelyt I, ENPI CBC-rahoitus Kuhmo Kontijoen kevyen liikenteen väylä ja alikulku Sotkamo KÄYNNISTYVÄT KEHITTÄMISHANKKEET (LIVI) 22 -Kajaani useita kuntia MAL-hankkeet LiVi 50% kunnat 50% n seutu Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit (ehdolla) useita kuntia

6 Rantsila Ii Kuhmo Kuusamo Pudasjärvi Suomussalmi Sotkamo Vaala Kajaani Puolanka Taivalkoski Pulkkila Utajärvi Yli-Ii Pyhäjärvi Sievi Hyrynsalmi Paltamo Ruukki Muhos Kalajoki Ristijärvi Haapavesi Pyhäntä Nivala Liminka Raahe Haapajärvi Vihanti Kärsämäki Oulainen Ylivieska Pyhäjoki Reisjärvi Kiiminki Haukipudas Hailuoto nsalo Rahoitettaviksi esitetyt alueelliset investointihankkeet Kiiminki Muhos Liminka Kempele nsalo Pohjakartta Karttakeskus L km 6

7 Tiestön hoito ja ylläpito Tiestön hoitoa ja ylläpitoa ohjataan valtakunnallisilla linjauksilla, joiden tavoitteena on taata mahdollisimman yhtenäinen laatutaso yhteysvälettäin. Hoidon tason määrittelyssä otetaan huomioon erityistarpeet, kuten mm. elinkeinoelämän kuljetukset ja joukkoliikenne. Tiestön hoidon alueurakoitsijat Talvihoito ennakoitavat keliolosuhteet Tiestön talvihoitoa ohjataan talvihoidon toimintalinjoilla, joilla määritetään tiestön palvelutaso talviaikaan.tavoiteltava palvelutaso määritetään laatuvaatimuksilla, jotka puolestaan ohjaavat tehtäviä toimenpiteitä mm. tiestön lumisuuden, liukkauden ja tasaisuuden osalta. Valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti päätieverkon hoidon taso on korkeampi kuin muulla tieverkolla. Talvihoitoon käytettävä rahoitus suunnittelukaudella on noin n. 13 milj. euroa vuodessa. Destia Oy Koillistie Määttä Oy NCC Roads Oy YIT Rakennus Oy Raahe-Ylivieska Ii Siikalatva Pudasjärvi- Taivalkoski Puolanka Kajaani Kuusamo Suomussalmi Kuhmo Talvihoitoluokat maanteillä s, normaalisti aina paljaana 1, paljas, läpi talven suolattava 1b, osan talvea lumipintaisena T1b, 1b-luokka taajama-alueella II, pääosin lumipintainen III, lumipintainen, hiekoitus vain pahimmissa olosuhteissa Kuusamo Taivalkoski Yli-Ii Pudasjärvi Ii Haukipudas Kiiminki Hailuoto nsalo Kempele Puolanka Suomussalmi Lumijoki Liminka Muhos Raahe Ruukki Tyrnävä Utajärvi Hyrynsalmi Pyhäjoki Vihanti Rantsila Vaala Ristijärvi Paltamo Kalajoki Merijärvi Oulainen Pulkkila Kestilä Kajaani Alavieska Ylivieska Haapavesi Pyhäntä Sotkamo Kuhmo Sievi Nivala Kärsämäki Haapajärvi Pyhäjärvi Reisjärvi 7 Pohjakartta Karttakeskus L km

8 Päällystettyjen teiden ja siltojen ylläpito päätieverkon kunto säilyy ennallaan Päällystettyjen teiden ylläpitoon on vuosittain käytettävissä noin milj. euroa. Tällä rahoituksella päällysteitä voidaan uusia noin 250 km vuodessa. Tienpidon strategian mukaisesti päätieverkon kunto pyritään pitämään nykyisellä tasolla. Muiden päällystettyjen teiden kunto heikkenee. Lisäksi vähäliikenteisiä päällystettyjä teitä joudutaan muuttamaan sorateiksi. Siltojen ylläpitoon on käytettävissä vuosittain noin 5 milj.. Suunnittelukaudella toteutetaan huonokuntoisten siltojen perus- ja vauriokorjauksia. Huonokuntoisten siltojen määrä lisääntyy. Sorateiden hoito ja ylläpito liikennettä tyydyttävä kunto Sorateiden hoidossa ja ylläpidossa teiden liikenteellinen merkitys saa aikaisempaa enemmän painoarvoa. Tiet jaetaan kolmeen hoitoluokkaan. Luokittelu tapahtuu liikennemäärän, tien verkollisen aseman, maankäytön ja asiakastarpeiden perusteella: vilkkaat soratiet, perussoratiet sekä vähäliikenteiset soratiet. Sorateiden päivittäisestä liikennöitävyydestä huolehditaan hoidon avulla. Sorateiden rakenteiden kunnostukseen on käytettävissä hieman alle miljoona euroa vuodessa. Pahimpien runkokelirikkoisten kohtien kunnostuksia voidaan tehdä noin 10 km vuodessa. Tiestöllä tapahtuu vuoden 2012 aikana Siltojen korjaus ja uusintakohteet Päällystystöitä Kuusamo Taivalkoski Yli-Ii Pudasjärvi Ii Haukipudas Kiiminki Hailuoto Raahe nsalo Kempele Lumijoki Liminka Ruukki Muhos Tyrnävä Utajärvi Puolanka Hyrynsalmi Suomussalmi Pyhäjoki Vihanti Rantsila Vaala Ristijärvi Kalajoki Merijärvi Kestilä Paltamo Alavieska Oulainen Kajaani Himanka Ylivieska Haapavesi Pyhäntä Sotkamo Kuhmo Sievi Nivala Kärsämäki Haapajärvi Pyhäjärvi 100 km Reisjärvi 8 Pohjakartta Karttakeskus L 4356

9 Merkittäviä rahoituspäätöksen saaneita tiehankkeita Vt 22 -Kajaani Hallitus sopi keväällä 2012 hallituskaudella aloitettavista liikennehankkeista. Pohjois- Pohjanmaan ELYn toiminta-alueella valtatien 22 valikoitui toteuttamisohjelmaan. Valtatie 22 yhdistää Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskukset n ja Kajaanin. Tie on valtakunnallinen matkailutie (Tervantie). Autoliikenteen sujuvuus paranee etenkin n kaupunkiseudulla ja säilyy muilla vilkasliikenteisillä osuuksilla vähintään nykyisellä tasolla liikenteen kasvusta huolimatta. Valtatien ja liittymien liikenneturvallisuus paranee.kevyen liikenteen yhteydet ja turvallisuus paranevat. Aikataulu Tie- ja rakennussuunnitelmien laadinta aloitetaan välittömästi. Toteuttamisvalmius on olemassa osalle liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyjä. Toteuttaminen etenee vaiheittain ja painottuu TTS-jakson loppupuolelle. Kustannukset Koko yhteysvälin kustannusennuste on 45 milj. hankkeen arvioidun toteutusajankohdan hintatasossa. Hankkeessa ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä: n kaupungin alueella tie levennetään nelikaistaiseksi välillä Joutsentie Iinatti, ja Iinatin eritasoliittymää täydennetään uusin rampein ssa parannetaan Poikkimaantien ja nlahdentien liittymiä Tietä levennetään välillä Utajärvi Vaala ja Vaala Paltamo. Viskaalinmäen, Hyrkkään ja Kivesvaaran kohdille ohituskaistoja Liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyjä n, Muhoksen, Utajärven, Vaalan ja Paltamon kohdilla Pohjaveden suojaus Vaalan kohdalle. Luonnos toimenpiteiksi: 9

10 Rahoituspäätöstä odottavia merkittäviä tiehankkeita Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit Fennovoima Oy on tehnyt päätöksen rakentaa Pyhäjoen Hanhikiveen ydinvoimalaitoksen. Voimala-alueelle on rakennettava valtatieltä (vt 8) uusi tie sekä tarvittavat kevyen liikenteen väylät. Lisäksi edellytetään toimenpiteitä välille Kalajoki-Liminka. Ehdotetut toimenpiteet Vt 8:ltä voimalaitokselle uusi maantieyhteys ja kevyen liikenteen väylät järjestelyineen Hanhikiven kohdalle kanavoitu liittymä ja kevyen liikenteen väylä 4 km (Parhalahti Hurnasperä) Pyhäjoen vesistösiltojen (2 kpl) parantaminen Raahen ja Pyhäjoen tasoliittymäjärjestelyt Raahe - Liminka ohituskaistat (4 kpl) Lapinkankaan kohdalla tien ja radan ylikulkusillan parantaminen Lisäksi tievalaistusta 5 km, liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyjä, kevyen liikenteen väyliä ja alikulkukäytävä sekä riista-aitoja. Kustannukset Kustannusennuste on noin 30 M. Vt 8 parantamiskohteiden osuus noin 24 M. Ydinvoimalaitoksen tieyhteys 6 M esitetään toteutettavaksi jälkirahoitushankkeena. 10

11 Rahoituspäätöstä odottavia merkittäviä tiehankkeita Haaparanta Tornio Kemi Simo Vt 4 - Kemi Pohjois-Suomen tärkein liikenneyhteys on pahoin ruuhkautunut ja turvaton. Tarvittavat toimenpiteet ovat: Ii - Simon Maksniemi keskikaiteellisia ohituskaistoja riista-aidoin Taajamien kohdille liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyjä Eritasoliittymät Kuivaniemelle ja Viantiejoelle Haukiputaalle 2+1-ohituskaistatie ja 2+2- moottoritie n kohdalla: eritasoliittymiä parannetaan kolmannet kaistat välille Kainuuntie (vt22) - Kuusamontie (vt20) melusuojauksia lisätään nopean joukkoliikenteen järjestelytl Kustannusarvio on 130 milj. euroayt 1. vaiheen kustannusarvio on113 milj.euroa. Valtatie 4 -Kemi -yhteysväli Kehittämisen tavoitetila Moottoritie Moottoritie 3+3 kaistaa Jatkuva ohituskaistatie Hailuoto Haukipudas Kuivaniemi Ii Kello Liminka Olhava 8 4 Iin kohdan ohikulkutievaraus km Havainnekuva WSP Environmental Oy. Hailuodon liikenneyhteyden kehittäminen Hailuodon lauttayhteydeltä odotetaan nykyistä parempaa palvelutasoa, lisäksi lauttayhteys on kallis ylläpitää. Selvitysten perusteella kiinteä yhteys voitaisiin rahoittaa nykyiseen liikennepalveluun käytettävällä vuosirahoituksella. Kiinteän yhteyden kustannusarvio on 60 milj. euroa. Hailuodon liikenneyhteys Lauttayhteyden korvaaminen kiinteällä Hailuoto Haukipudas yhteydellä Kello 20 Ii Liminka 8 4

12 Pohjois-Pohjanmaan ELYn toimialat ja tehtävät Liikenne-ja infrastruktuuri vastuualue yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut maaseutuyrittäjyys ja maaseudun elinvoimaisuus, kalatalous elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen työmarkkinoiden toiminta ja työllisyys liikennejärjestelmä teiden kunnossapito tiehankkeet liikenteen lupa-asiat joukkoliikenne saaristoliikenne liikenneturvallisuus ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus kulttuuriympäristön hoito luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö vesivarojen käyttö ja hoito ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietoisuuden edistäminen osaaminen ja kulttuuri kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimi 20 km maahanmuutto, maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen Yhteystiedot www-osoite: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Veteraanikatu 5, OULU PL 86, OULU puhelinvaihde: s-posti: s-posti kirjaamo: Lisätietoja suunnitelmasta antavat Ylijohtaja Matti Räinä puh Yksikön päällikkö, Ohjaus Tuomo Kanniainen puh Yksikön päällikkö, Suunnittelu Risto Leppänen puh Yksikön päällikkö, Liikennejärjestelmä Timo Mäkikyrö puh Asiakasneuvonta Tieliikenteen asiakaspalvelu: (ma-pe klo 9-16) Neuvonta ja palautteet: Tienkäyttäjän linja - ilmoitukset tiestönkunnosta ja liikenteen ongelmista: (24 h/vrk) Neuvonta yksityisteiden valtionavustuksista: (ma-pe klo 9-16)