Tampereen keskustan uusi pysäköintitutkimus 2017

Transkriptio

1 Tampereen keskustan uusi pysäköintitutkimus Versio 1.1 Ota, KKa, TRa, JLa, JTu Tarkistanut: JMä Hyväksynyt: [Hyväksyjä] [pvm] KAU42439

2 2 (21) Tampereen keskustan uusi pysäköintitutkimus SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Työn lähtökohdat ja tavoitteet Tutkimuksen osapuolet TUTKIMUSMENETELMÄT JA LÄHTÖAINEISTOT Asemakaavat Paikkatietoaineistot Rakennuslupapiirustukset Isännöitsijähaastattelut Ilmakuvat Maastokäynnit ja valokuvaus Kadunvarsipaikkojen laskennat PYSÄKÖINTITUTKIMUKSEN PYSÄKÖINTIDATAT Pysäköintipaikka aineistot Tietokannan käyttö TULOKSIA JA ANALYSOINTIA Tuloksista yleisesti Pysäköinnin kokonaisuus, keskustan länsiosa Kiinteistökohtaiset autopaikkatiedot YHTEENVETO... 20

3 Tampereen keskustan uusi pysäköintitutkimus (21) Työssä käytettyjen termien ja lyhenteiden selitteet: Autopaikkanormi Kerrosneliömetri (k m2) Kiinteistötunnus Käyttötarkoitusalue Pysäköintioikeus Tehokkuusluku (e luku) Velvoiteautopaikka Asemakaavassa ilmoitettu autopaikkojen määrä ap/ x k m2. Normi väljenee, kun autopaikkoja rakennetaan vähemmän ja tiukkenee, kun autopaikkoja rakennetaan enemmän suhteessa kerrosalaan. Voidaan määritellä erikseen käyttötarkoituksen mukaan. Rakennusten ulkoseiniä myöten kerrosten yhteenlaskettu pintaala. Kiinteistökohtainen tunnusnumerosarja, joka osoittaa yksilöllisesti kiinteistölle tunnuksen sen sijaintikunnan, kaupunginosan, korttelin ja tontin numeron mukaisesti. Asemakaavassa merkitty käyttötarkoitus: mm. asuinrakennusten, liike ja toimistorakennusten, keskustatoimintojen, teollisuusrakennusten ja yleisten rakennusten korttelialueet. Oikeus käyttää velvoiteautopaikkaa. Tehdään erillinen sopimus. Tontti tai korttelikohtainen tehokkuusluku osoittaa rakennusoikeuden ja tontin pinta alan suhteen enimmäisarvon. Asemakaavassa ja rakennusluvassa määrätty autopaikkanormin mukainen autopaikka, joka sijaitsee kiinteistön tontille tai muualla. Ei sisällä suoraan pysäköintioikeutta.

4 4 (21) Tampereen keskustan uusi pysäköintitutkimus 1 Johdanto 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet Tampereen kaupunki käynnisti keskustan pysäköintitutkimuksen laadinnan marraskuussa Työ on luonteeltaan taustaselvitys ja osa Tampereen keskustan kehittämishanketta, jossa liikennejärjestelmän pitkän tähtäimen tavoitteena on tehostaa keskustan ajoneuvopysäköintiä ja sen osana laajentaa maanalaista pysäköintipaikkatarjontaa. Kunkun parkki pysäköintilaitos on esitetty osana keskustan maanalaista pysäköintilaitosten verkostoa Tampereen keskustan strategisessa osayleiskaavassa (ehdotusvaihe 2015). Pysäköintitutkimuksen avulla on tarkoitus päästä kiinni Tampereen keskustan ajoneuvopysäköinnin kokonaisuuteen, joka on hiljalleen muodostunut vuosikymmenten aikana autojen tullessa osaksi kaupunkikuvaa. Valtaosa keskustan pysäköintipaikoista on rakenteellisia autopaikkoja kiinteistöjen omilla tonteilla, ja nämä eivät suoraan näy yleisessä katukuvassa. Kuitenkin voidaan olettaa keskustan pysäköintipaikkojen tuottavan keskustaan ja sinne johtaville väylille myös tänä päivänä katukuvassa näkyvää liikennettä. Tampereen kaupungilla ei ole ollut käytettävissä koottua kiinteistökohtaista ajantasaista tietoa pysäköintipaikkojen määrästä. Työn tavoitteena on koota pysäköintipaikkoja koskevat tiedot yhteen paikkaan ja jatkossa hyödynnettävään formaattiin. Tietoja voidaan hyödyntää jatkossa erityisesti kaupunkisuunnittelussa, kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa.

5 Tampereen keskustan uusi pysäköintitutkimus (21) Kuva 1. Tarkastelualue ja kaupunginosat. 1.2 Tutkimuksen osapuolet Tutkimustyön organisoinnin osapuolet ovat Tampereen kaupungin kaavoitus, rakennusvalvonta ja tietohallintoyksikkö. Tutkimustyön aineiston kokoamisessa mukana ovat kiinteistö ja taloyhtiöiden vastuuhenkilöt ja isännöitsijät, kiinteistöjen omistajat ja operaattorit. Tutkimuksen toteuttajana Sito Oy. Tutkimuksesta ovat vastanneet Tero Rahkonen, Jussi Lassila, Janne Tuominen, Oona Takala, Katri Kalliomäki ja Stefan Plomp. Tampereen kaupungilta työryhmän puheenjohtajana on toiminut Veikko Vänskä.

6 6 (21) Tampereen keskustan uusi pysäköintitutkimus 2 Tutkimusmenetelmät ja lähtöaineistot 2.1 Asemakaavat Pysäköintitutkimuksen keskeisenä lähtöaineistona ovat rakentamista ohjaavat asemakaavat, joissa määritellään rakennusoikeudet ja velvoiteautopaikat. Asemakaavatiedoista kerättiin Excel taulukkoon kiinteistöittäin kaavan numero, vahvistumisvuosi ja käyttötarkoitusalue sekä saatavilla olevat tontin rakennusoikeus, tehokkuusluku, autopaikkanormi ja velvoiteautopaikat. Suunnittelualueella voimassa olevien asemakaavojen vahvistumisvuosi vaihtelee Asemakaavojen vahvistumisvuoden mukaan yhtenäisimpiä alueita ovat asuinrakennusvaltaiset Amuri ja Pyynikki. Suurinta vaihtelu on taas Tammerkosken kaupunginosassa. Kuva 2. Ajantasaisen asemakaavan vahvistumisvuosi. Vanhimmissa asemakaavoissa ei autopaikkavelvoitetta ole lainkaan, joten autopaikkoja on toteutettu vaihtelevasti: Tampereen kaupungin rajapinnasta saatujen kerrosalojen mukaan laskettuna toteutunut mediaani k m2/ap on 160. Asemakaavoissa autopaikkavelvoitteet yleistyivät 1960 luvulla, jolloin yleisesti käytetty normi oli 1ap/100 k m2. 60 ja 70 luvuilla toteutettiin eniten autopaikkoja suhteessa kerrosalaan; mediaani arvo on 1ap/115 k m2. Vuosina mediaani toteutettujen autopaikkojen suhde kerrosalaan on 1ap/140 k m2 ja 2000 luvulla 1ap/130 k m2.

7 Tampereen keskustan uusi pysäköintitutkimus (21) Taulukko 1. Autopaikkojen tunnuslukuja ajantasaisen asemakaavan vahvistumisvuoden mukaan luokiteltuna. Laskennassa käytetyt kerrosalat on saatu Tampereen kaupungin rajapinnasta Tonttien lkm Autopaikkojen lkm Keskim. AP/tontti Autopaikkanormi 1/100 1/80 1/200 1/80 1/300 Mediaani k m2/ap Tonttien lukumäärään on laskettu myös tontit, joilla ei ole kiinteistöjä tai autopaikkoja. Autopaikkojen lukumäärään on laskettu myös LPA:ille sijoitetut velvoitepaikat. Autopaikkoja Asemakaavan vahvistumisvuosi Kiinteistöjä AP määrä Kiinteistöjen määrä Kuva 3. Autopaikkojen ja kiinteistöjen määrät ajantasaisen asemakaavan vahvistumisvuoden mukaan luokiteltuna. Vuonna 2016 julkaistussa Pysäköinti osana kaupunkikehitystä pysäköintipolitiikan mukainen autopaikkanormi Tampereen keskustassa on asuinrakennuksissa 1ap/150 k m2, toimistotiloissa 1ap/120 k m2 ja liiketiloissa 1ap/ k m2. Autopaikkamäärä voi olla pysäköintinormia 20 prosenttia alempi, mikäli toteutetaan autopaikkojenpaikkojen vuoroittaiskäyttö ja/tai nimeämättömyys sekä keskitetty rakenteellinen pysäköinti. Vastaavasti autopaikkanormi voidaan ylittää pääsääntöisesti enintään 120 %, mutta kuitenkin tapauskohtaisesti harkinnan mukaan. Keskusta alueella kiinteistöjen käyttötarkoitus on usein yhdistelmä eri toiminnoista. Koska autopaikkanormiin vaikuttaa käyttötarkoitus, ei asemakaavojen velvoiteautopaikkojen kehityksestä voida tehdä suoria johtopäätöksiä. Asumisen osalta autopaikkanormi on löyhtynyt eli velvoiteautopaikkoja on täytynyt rakentaa vähemmän kuin aiemmin. Useissa taloyhtiöissä on toteutettu autopaikkoja enemmän kuin velvoite on vaatinut.

8 8 (21) Tampereen keskustan uusi pysäköintitutkimus Käyttötarkoitusalueiden mukaan Hämeenpuiston ja Tammerkosken välinen alue on monimuotoista aluetta, jossa asuminen yhdistyy liike ja toimistotoimintoihin. Hämeenpuistosta länteen on pääosin asumisen ja julkisten palveluiden aluetta. Kuva 4. Ajantasa asemakaavan mukaiset käyttötarkoitusalueet. (Lähde: Paikkatietoaineistot Työn pohjana hyödynnettiin Tampereen kaupungin paikkatietomuotoisia rajapinta aineistoja (WFS). Kiinteistörajojen ja tunnusten perusteella koottuun yhtenäiseen aineistoon liitettiin tietoa muun muassa kerrosneliöihin, pinta aloihin ja omistajatietoihin liittyen. Myös autopaikkoihin liittyvät inventointitiedot ja muut taulukkomuotoiset taustatiedot yhdistettiin paikkatietoaineistoon kiinteistötunnuksen perusteella. Tarvittaessa kiinteistötunnuksiin ja rajoihin liittyviä tietoja päivitettiin manuaalisesti, mikäli aineistoissa havaittiin epätäsmällisyyksiä. 2.3 Rakennuslupapiirustukset Autopaikkojen lukumäärä, tyyppi ja sijainti selvitettiin pääosin kahden lähteen kautta. Ensisijaisena lähdeaineistona olivat Rakennusvalvonnan arkiston rakennuslupapiirustukset ja toissijaisena isännöitsijähaastattelut. Suurin osa rakennuslupapiirustuksista tutkittiin Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan sähköisen asiointipalvelun, Tapsan, kautta. Piirustuksia käytiin läpi uusimmasta alkaen, kunnes löytyi tieto rakennettavista autopaikkamääristä. Excel taulukkoon tallennettiin autopaikkatieto tyypeittäin (maanpäällinen pihapaikka, autokatospaikka, autotallipaikka sekä maanalainen autopaikka). Myös muut, lupapiirustuksissa esiintyneet, kiinnostavat tiedot kirjattiin ylös mm. toteutunut kerrosala, käyttötarkoitusosuudet, asuntojen lukumäärä.

9 Tampereen keskustan uusi pysäköintitutkimus (21) Ennen vuotta 1989 tehtyjen rakennuslupapiirustusten osalta tutkimusaineistoa täydennettiin tarkastelemalla mikrofilmiltä rakennusvalvonnan arkistossa kohteita, joista ei saatu tietoa isännöitsijähaastatteluista. 2.4 Isännöitsijähaastattelut Projektin aikana lähetettiin kiinteistöjen isännöitsijätoimistoihin aloituskirje, jossa esiteltiin pysäköintitutkimuksen taustaa ja tavoitteita. Projektin edetessä isännöitsijätoimistoihin oltiin yhteydessä puhelimitse. Suunnittelualueella 14 suurinta toimistoa isännöivät 222 kiinteistöä. Alla on esitetty kiinteistöjä koskevat kysymykset, jotka lähetettiin joko toimistoihin tai suoraan kiinteistöjen isännöitsijöille. Haastatteluista saatiin tieto 226 kiinteistöstä. Kuva 5. Kiinteistöt, joista saatu autopaikkamäärä haastattelutietona isännöitsijältä.

10 10 (21) Tampereen keskustan uusi pysäköintitutkimus Haastatteluissa ilmoitettuja autopaikkamääriä verrattiin rakennusluvissa oleviin ja suurimpien poikkeamien syitä selvitettiin ja huomiot kirjattiin Excel taulukkoon. Yleisimmät poikkeamat koskivat maanalaista pysäköintiä. Haastatteluissa mainituista autopaikoista ei ollut merkintää Tapsassa olevissa rakennuslupapiirustuksissa, koska sähköiseen arkistoon oli viety tarkasteluhetkellä vuoden 1989 jälkeiset rakennuslupapiirustukset. Muutamassa kohteessa oli rakennettu enemmän autopaikkoja kuin rakennuslupapiirustuksiin oli merkitty. Suurimmassa osassa kohteista, joissa oli saatavissa autopaikkatieto rakennuslupapiirustuksista ja haastatteluista, autopaikkamäärät olivat samat. Osa poikkeamista selittyy eroissa kirjaamiskäytännöillä: kiinteistön muualla sijaitsevien autopaikkojen ja tontilla sijaitsevien muiden kiinteistöjen autopaikkojen määrä kirjattiin vaihtelevasti. Kokonaisuutena haastatteluissa ilmoitetut ja rakennuslupien mukaiset autopaikkamäärät vastasivat hyvin toisiaan, pienet heitot suuntaansa kumosivat toistensa vaikutukset. Aineiston mukaan tutkimusalueella on toteutettu 22 autopaikkaa enemmän kuin mitä rakennuslupiin on merkitty. Aineistossa on mukana kiinteistöt, joissa saatiin autopaikkamäärät sekä haastatteluista että rakennuslupapiirustuksista. Aineistossa ei ole mukana kiinteistöjä, joiden maanalaista pysäköintiä ei ole merkitty Tapsaan. Tietolähteiden vertailu, poikkeamat Haastattelu rakennuslupa Kiinteistöjen määrä 2.5 Ilmakuvat Kuva 6. Tietolähteiden autopaikkamäärien vertailua. Y akselin positiivinen osuus kuvaa, että autopaikkoja on toteutettu enemmän kuin rakennusluvassa on merkitty. Aineistossa ei ole mukana kohteita, joissa Tapsassa ei ollut merkintää maanalaisesta pysäköinnistä. Autopaikkamäärien arvioinnissa ilmakuvia hyödynnettiin erityisesti Pyynikin alueella. Kaikkiin kiinteistöihin linkitettiin GoogleMapsin osoitetieto, jonka avulla on helppo tarkastella kohteen ulkoasua ja välitöntä ympäristöä kuvamuodossa. 2.6 Maastokäynnit ja valokuvaus Maastokäyntien avulla tarkennettiin tietoja niiden kohteiden osalta, joista haastattelu tai rakennuslupatietoa ei ollut saatavilla. Lisäksi verrattiin muutaman kohteen autopaikkamääriä rakennusluvissa merkittyihin. Huomiot kirjattiin Excel taulukkoon, mutta paikkatietoaineistossa säilytettiin rakennuslupiin merkitty autopaikkamäärä. Maastokäynnin aikana kohteet valokuvattiin ja autopaikkojen määrä laskettiin niiltä osin, joilta se oli mahdollista. Kuvat pyrittiin ottamaan siten, että ne osoittaisivat mahdollisimman hyvin, minkä tyyppistä pysäköintiä kiinteistössä on. Erikseen laskettiin vielä autopaikat pysäköintipaikkojen laadun mukaan, joilla sitten täydennettiin tietokantaa. Osa kiinteistöistä sisälsi rakennettuja pysäköintitiloja tai lukittuja sisäpihoja, joiden autopaikkoja ei päästy laskemaan. Tällöin kuva otettiin kiinteistön pysäköinnin sisäänajosta tai muusta

11 Tampereen keskustan uusi pysäköintitutkimus (21) kiinteistön osasta ja ne paikat laskettiin, jotka olivat selkeästi näkyvillä. Muutamien kohteiden osalta saatiin lupa kuvata ja laskea paikat myös lukittujen tilojen sisältä paikalle sattuneelta asukkaalta tai työntekijältä. Tällöin paikkamäärä ja kuvat otettiin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Kuva 7. Viitekuva erään kiinteistön sisäpihalta. Havainnollistaa sisäpihan pysäköintiä. 2.7 Kadunvarsipaikkojen laskennat Amurin ja Pyynikin alueiden kaikkea kadunvarsipysäköintiä ei löydy kaupungin tietokannasta, joten alueiden maastossa suoritettiin kadunvarsipaikkojen laskenta. Laskennan tavoite oli kartoittaa riittävällä tarkkuudella kadunvarsipysäköinnin kapasiteetti näillä alueilla, ottamatta huomioon, oliko pysäköinti maksullista tai sallittua vain osan aikaa vuorokaudesta tai viikosta. Laskennat suoritettiin merkitsemällä maastokäynnin perusteella kadunvarsipysäköinnin sallivat katuosuudet karttaan. Osuuksien pituuksista saatiin laskettua arvio mahdollisesta paikkamäärästä kullekin osuudelle, jotka sitten laskettiin yhteen alueiden kadunvarsipaikkojen määrän kartoittamiseksi. Tällä täydennettiin kaupungilla jo olevia tietoja kadunvarsipysäköinnistä.

12 12 (21) Tampereen keskustan uusi pysäköintitutkimus Kuvat 8 ja 9: Karttakuvat kadunvarsipysäköinnistä Amurin ja Pyynikin alueilta niiltä osin, joista kaupungilla ei ollut erillistä paikkatietoa.

13 Tampereen keskustan uusi pysäköintitutkimus (21) 3 Pysäköintitutkimuksen pysäköintidatat 3.1 Pysäköintipaikka aineistot Koko kerätty pysäköintipaikka aineisto on koottu yhteen päätaulukkoon (excel muoto), sekä sen paikkatietomuotoiseen (shape) yksinkertaistettuun aineistoon. Taulukkoaineisto perustuu kiinteistötunnuskohtaiseen tarkasteluun. Taulukkoaineisto koostuu kiinteistötiedoista (mm. osoite ja isännöintitiedot), kaavatiedoista, rakennuslupatiedoista sekä pysäköintipaikkatiedoista ja niiden lisätiedoista (mm. Google kuvalinkki kohteesta). Pysäköintipaikkatietoja on mahdollista tarkastella tietolähteen mukaisesti (rakennuslupa aineistot, haastattelutieto, maastokäynti, ilmakuvat). Pysäköintipaikkatiedot on jaoteltu maanpäällisiin autopaikkoihin, katospaikkoihin, autotallipaikkoihin ja maanalaisiin paikkoihin, siltä osin kun tietoa on ollut käytettävissä. Kiinteistön pysäköintiä koskevia lisätietoja on koottu taulukon lisätietoja sarakkeeseen, josta ilmenee mm. käytetty rakennuslupatunnus sekä mahdolliset viitteet muualla sijaitsevien autopaikkojen sijainneista. Taulukon loppuun on koottu autopaikkamääristä lisäksi yhteenvetosarake, johon on kerätty lopulliset autopaikkamäärätiedot eri tietolähteitä hyödyntäen kappaleen 3.2. mukaisella priorisointijärjestyksellä. Näitä paikkamääriä on hyödynnetty myös paikkatietotarkasteluissa. Kiinteistötunnuksen perusteella paikkatietoaineistoon on myöhemmin yhdistettävissä tarkempia taustatietoja taulukkoaineistoon perustuen. 3.2 Tietokannan käyttö Lopullisissa analyyseissa kullekin kiinteistölle annettiin yksittäinen tieto autopaikkamääristä ja niihin liittyvistä tarkennuksista. Ensisijaisesti tieto perustui rakennuslupa aineistoon ja toissijaisesti haastattelutietoon. Mikäli molemmat tiedot puuttuivat, tietolähteenä käytettiin maastokäynnin pohjalta laskettuja määriä tai ilmakuvan perusteella arvioituja määriä. Osasta kiinteistöjä paikkamäärää ei pystytty arvioimaan minkään käytettävissä olevan tiedon pohjalta. Lopullisessa aineistossa autopaikkatieto saatiin jonkin käytettävissä olevan tietolähteen pohjalta määritettyä 414 kiinteistölle. kiinteistöjen määrä tietolähde tieto kerätty käytetty lopulliseen aineistoon rakennuslupa haastattelu maastokäynti 37 8 ilmakuva YHT 414 Autopaikkoihin liittyvät inventointitiedot yhdistettiin kiinteistötunnuksen perusteella paikkatietoaineistoksi. Paikkamäärän lisäksi paikkatietoaineistoon liitettiin kiinteistöihin liittyviä taustatietoja kaupungin rajapinta aineistoista, joiden pohjalta tarkempia analyyseja on tehty.

14 14 (21) Tampereen keskustan uusi pysäköintitutkimus Kuva 10. Autopaikkamäärän tietolähde. Kiinteistökohtaisten paikkamäärien lisäksi taustatietona kerättiin autopaikkatietoja yleisiltä pysäköintialueilta, pysäköintilaitoksista ja kadunvarsipysäköinnistä. Tiedot yleisistä pysäköintialueista ja pysäköintilaitoksista saatiin kokonaisuudessaan kaupungin rajapinta aineistoista. Kadunvarsipysäköinnin osalta osa aineistosta oli saatavilla niin ikään rajapinta aineistoista, mutta Amurin ja Pyynikin alueilla suoritettiin lisäksi maastokäynti, jonka perusteella kadunvarsien pysäköintipaikkojen määrät arvioitiin tarkemmin niiltä alueilta, joilta sitä ei ollut muuta kautta saatavilla.

15 Tampereen keskustan uusi pysäköintitutkimus (21) 4 Tuloksia ja analysointia 4.1 Tuloksista yleisesti Kiinteistöjen autopaikkamääriä on selvitetty neljän eri lähteen pohjalta. Ensisijaisesti paikkamäärä on haettu rakennuslupapiirustuksista, josta on saatu tieto yhteensä 267 tarkastelualueen kiinteistölle. Isännöitsijähaastatteluja on suoritettu koko tarkastelualueella riippumatta siitä, onko paikkamäärä saatu selville rakennuslupa aineistoista. Haastattelujen avulla tieto paikkamääristä on saatu 226 kiinteistölle, joista pääosa on ollut kiinteistöjä, joista rakennuslupa aineiston mukainen paikkamäärä on ollut selvillä. Pääosin haastattelujen ja rakennuslupa aineistojen mukaiset paikkamäärät ovat olleet yhteneviä tai eronneet toisistaan vain vähän. Maastokäynnin perusteella paikkamäärä on selvitetty 37 kiinteistölle ja ilmakuvan perusteella 96 kiinteistölle. 4.2 Pysäköinnin kokonaisuus, keskustan länsiosa Kiinteistökohtaisen tarkastelun ohella autopaikkamääriä ja niihin liittyviä taustatietoja tarkasteltiin ja vertailtiin tarkastelualueen seitsemän kaupunginosan välillä. Analyyseissa käytetyt paikkamäärät perustuivat eri tietolähteisiin kuvan 10 mukaisesti. Kokonaisuudessaan tarkastelualueen autopaikkamääräksi saatiin , joista maanpäällisiä paikkoja oli (47 %). Muualla kuin kiinteistön omalla alueella oli näiden paikkojen lisäksi yhteensä autopaikkaa. Kiinteistöille osoitettujen paikkojen lisäksi tarkastelualueella oli kadunvarsipaikkoja yhteensä 2897.

16 16 (21) Tampereen keskustan uusi pysäköintitutkimus Kuva 11. Autopaikkamäärä kiinteistöittäin. autopaikkamäärä kiinteistöjen määrä kokonaispaikkamäärä maanpäällisten paikkojen määrä kiinteistöjen määrä Kuva 12. Autopaikkojen ja kiinteistöjen lukumäärä kaupunginosittain Kaupunginosittain tarkasteltuna suurin osa paikoista sijaitsi Nalkalan alueella, jossa oli yhteensä yli 2600 autopaikkaa. Kaupunginosista vähiten paikkoja oli Pyynikillä, jossa kiinteistöjä

17 Tampereen keskustan uusi pysäköintitutkimus (21) oli kaupunginosista eniten, mutta kerrosneliöiltään ne olivat selvästi muuta aluetta pienempiä. Lisäksi kaksi kolmasosaa Pyynikin alueen autopaikoista oli maantasopaikkoja. Vastaavasti esimerkiksi Finlaysonin alueella vain alle neljännes kaikista autopaikoista oli maantasossa. Tarkempi kaupunginosakohtainen vertailu autopaikkojen määristä ja rajapinta aineistoista saaduista kiinteistöaineistoista on esitetty taulukossa 2. Taustamateriaaleissa oli jonkin verran puutteita esimerkiksi kerrosneliöihin (k m 2 ) liittyvissä tiedoissa, jonka lisäksi aineiston luotettavuudesta ei voitu kaikilta osin varmistua. Kaikissa autopaikkoihin ja taustatietoihin liittyvissä analyyseissa suodatettiin pois ne rivit, joilta tieto joltakin osin puuttui. Kadunvarsien, erillisten pysäköintialueiden ja pysäköintilaitosten paikkatiedot on saatu Tampereen kaupungin rajapinta aineistosta (WFS). Amurissa ja Pyynikillä aineistoa on täydennetty maastokäynnillä niiltä osin, joilla rajapinta aineistoa ei ollut saatavilla. Pysäköintipaikkamäärissä ei ole mukana LEAP, linja autojen, taksien eikä moottoripyörien pysäköintipaikkoja.

18 18 (21) Tampereen keskustan uusi pysäköintitutkimus Taulukko 2. Kiinteistö ja autopaikkatietoja kaupunginosittain. FINLAYSON TAMMER KOSKI NALKALA AMURI POH JOINEN AMURI ETELÄ KAAKINMAA PYYNIKKI TAUSTATIEDOT YHT Pinta ala 0,27 km 2 0,23 km 2 0,33 km 2 0,31 km 2 0,18 km 2 0,32 km 2 0,27 km 2 1,91 km 2 Korttelien määrä Kiinteistöjen määrä Kiinteistölle osoitettuja autopaikkoja Kiinteistöjen maanpäällisiä paikkoja Kiinteistön muualle sijoitettuja autopaikkoja AUTOPAIKKATIEDOT YHT Kadunvarsipaikkoja Yleisiä pysäköintialuepaikkoja Pysäköintilaitospaikkoja Keskimääräinen kiinteistön k m 2 * Keskimääräinen k m 2 / autopaikka ** Keskimääräinen autopaikkamäärä / kiinteistö MUUT TIEDOT KA * kerrosalatietoa hyödynnetty vain niiden kiinteistöjen osalta, joista se on ollut saatavilla **suodatettu pois kiinteistöt, joissa alle 10 autopaikkaa tai alle 50 kem 2 / autopaikka Taulukon mukaiset autopaikkamäärät, maanpäälliset paikkamäärät ja muualla sijaitsevat paikkamäärät perustuivat kuvan 10 mukaisiin tietolähteisiin. Pysäköintilaitosten paikkamäärät sekä pysäköintialueiden ja kadunvarsipaikkojen määrät perustuivat pääosin kaupungin rajapinta aineistoihin, joita täydennettiin Amurin ja Pyynikin alueilla maastokäyntihavainnoilla.

19 Tampereen keskustan uusi pysäköintitutkimus (21) 4.3 Kiinteistökohtaiset autopaikkatiedot Tarkemmat kiinteistö ja korttelikohtaiset autopaikkoihin liittyvät analyysit on esitetty raportin liitteissä. Tehdyn tarkastelutyön ja kaupungin rajapinta aineistojen pohjalta muodostettiin seuraavat kartta aineistot: Liite 1: Autopaikkamäärät kiinteistöittäin Liite 2: Autopaikkamäärät kiinteistöittäin niiden kiinteistöjen osalta, joista tieto oli saatavilla rakennuslupa aineistosta Liite 3: Autopaikkamäärät kortteleittain Liite 4: Maanpäälliset autopaikkamäärät kiinteistöittäin Liite 5: Kiinteistön maanpäällisten paikkojen osuus kaikista autopaikoista Liite 6: Kiinteistön maanpäällisten paikkojen suhde kiinteistön pinta alaan Liite 7: Muualla kuin kiinteistön omalla tontilla sijaitsevien autopaikkojen määrä Liite 8: Kiinteistön kerrosalan suhde autopaikkamäärään Liite 9: Autopaikkamäärät Kunkun parkin vaikutusalueella Liite 10: Yleisten pysäköintialueiden, pysäköintilaitosten ja kadunvarsipysäköinnin paikkamäärät Liite 11: Amurin ja Pyynikin kadunvarsipysäköinnin laskennat

20 20 (21) Tampereen keskustan uusi pysäköintitutkimus 5 Yhteenveto Tiedonkeruun onnistuminen Pysäköintitutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa ajoneuvopysäköinnin kokonaisuus Tampereen keskustan länsiosassa. Tutkimuksen avulla saatiin kartoitettua 92 % tarkastelualueen kiinteistöistä ja niiden pysäköintipaikkamääristä, kun aineistosta rajattiin pois yleiset alueet kuten tori ja puistoalueet, joille ei ollut olemassa yksilöllistä kiinteistötunnusta (pääosin 0000 päätteiset kiinteistöt). Työn aikana selvitettiin myös eri menetelmien käytettävyys pysäköintipaikkatietojen kartoittamisen apuna. Pysäköintitutkimuksen tiedonkeruuta nopeutti merkittävästi rakennusvalvonnan sähköisen arkiston käyttömahdollisuus sekä kiinteistöjen isännöinnin yleinen positiivinen suhtautuminen autopaikkatietojen antamiseen. Yhteensä läntisen keskustan kiinteistöjen alueella on noin autopaikkaa, josta noin puolet sijaitsee yksityisissä tai yleisissä autotalleissa ja halleissa ja noin puolet on maantasoautopaikkoja. Keskustan kehittämisstrategian tavoitteet Tampereen keskustan kehittämisstrategian mukaisia liikennejärjestelmän muutoksia voidaan peilata olemassa olevaan kaupunkikeskuksen pysäköintijärjestelmään. Kehittämisohjelman mukaan tavoitevuonna keskustassa pysäköinti tullaan järjestämään keskitetysti ja tehokkaasti ja nykyisiä pysäköintialueita tullaan tavoitteiden mukaisesti muuttamaan ihmisten aktiiviseen käyttöön tai rakentamiselle. Pysäköintitutkimuksen mukaan Tampereen keskustan länsiosassa on yhteensä noin maantasoautopaikkaa kiinteistöjen alueella ja lisäksi noin kadunvarsipaikkaa. Kiinteistöjen maantasossa sijaitsevat autopaikat sitovat yhteensä noin 12 hehtaaria kaupunkitilaa, mikä tarkoittaa noin 6 % koko tarkastelualueen pinta alasta (191 ha). Keskustan kehittämisen tavoitteena on vähentää kadunvarsipysäköintipaikkoja keskustan kehän sisäpuoliselta alueelta puolet nykyisestä. Tämä tarkoittaa noin autopaikan poistamista katutilasta ja näiden paikkojen korvaamista maanalaisen pysäköinnin uudella paikkatarjonnalla (Kunkun parkki). Koko läntisen tarkastelualueen näkökulmasta kyse on noin % vähenemästä kadunvarsipaikoissa. Keskustan strategisen osayleiskaavaehdotuksen mukaan (2015) sekä keskustan länsi että itäpuolelta pyritään vähentämään kiinteistöjen pihojen ja pienten laitosten autopaikkoja yhteensä noin 600 kpl. Läntisen keskustan osuus tästä on noin 300 ap (50%). Kunkun parkin vaikutus pysäköintiin ja liikenteeseen Kunkun parkin rakentaminen tulevaisuudessa tuo Finlaysonin, Tammerkosken ja Nalkalan alueille lisää autopaikkoja yhteensä noin autopaikan verran. Kunkun parkki nostaa läntisen keskusta alueen (tutkimuksen tarkastelualue) autopaikkamäärää noin 4,5 %, kun samaan aikaan oletetaan toteutuneeksi em. tavoitteellinen kadunvarsipaikkojen vähentäminen keskustakehän sisäpuolisella alueella sekä yllä mainittu keskustan pihojen autopaikkojen siirtymä maanalaiseen keskitettyyn pysäköintiin. Kunkun parkin nettolisäys läntisen keskustan autopaikkojen osalta on noin +600 autopaikkaa. Kunkun parkin tehokkuus pysäköintilaitoksena perustuu vuorottaiskäyttöön ja nimeämättömiin autopaikkoihin. Tavoitetilanteessa voidaan olettaa Kunkun parkin jokaisen autopaikan tuottavan noin 3 4 käyntiä vuorokaudessa, mikä tarkoittaa maksimissaan noin

21 Tampereen keskustan uusi pysäköintitutkimus (21) ajon/vrk. liikennetuotosta koko laitoksen liikennetuotoksena. Vertailun vuoksi voidaan laskea koko keskustan länsiosan nykyisen autopaikkamäärän (13 700) tuottavan noin ajon/vrk liikennetuotoksen. Laskennassa on oletettu, että yksi asumisen autopaikka tuottaa keskimäärin 1,0 pysäköintiä vuorokaudessa, ja kadunvarsipaikat ja laitospysäköintipaikat tuottavat keskimäärin 2,0 pysäköintiä/autopaikka vuorokaudessa. Liikennetuotosarvioita tarkastellessa tulee huomata, että kaikki keskustan nykyisten pysäköintipaikkojen tuottamat matkat kulkevat ainakin osittain keskustan katuverkon kautta, mutta tulevaisuudessa Kunkun parkin liikenne ollaan ohjaamassa suoraan Rantatunnelin maanalaisesta liittymästä uuteen kalliopysäköintilaitokseen. Tampereen keskustan Paramics liikennemallin (WSP 2/) mukaan vuonna 2040 Kunkun parkin liikenteestä noin neljä viidesosaa saapuu pysäköintiin suoraan Rantatunnelista, eikä siten rasita keskustan maanpäällistä katuverkkoa. Autopaikkatiedon hyödyntäminen ja tutkimuksen jatko Keskustasta kootun pysäköintipaikkatiedon käyttömahdollisuudet ovat monipuoliset erityisesti kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. Liikennesuunnittelu ja kaavoitus voivat hyödyntää kiinteistö ja aluekohtaisia pysäköintipaikkatietoja päivittäisessä työssään suunnittelun lähtötietona. Koottua autopaikkatietoa voivat jatkossa hyödyntää myös kiinteistöt itse esimerkiksi autopaikkojen sisään tai ulosvuokrauksen kautta. Kaupungin rakennusvalvonta on myös todennut tarvitsevansa lisätietoa kiinteistöjen pysäköinnin nykytilasta. Keskustan kaupunkitilan kehittämisen linjaukset on koottu Viiden tähden keskusta vision alle, ja nyt etsitään keinoja niiden toteuttamiselle. Samalla Tampereen keskustan liikennejärjestelmän poikkeuksellisen suuret muutokset ovat käynnistyneet Rantatunnelin käyttöönoton ja raitiotien rakentamisen aloituksen myötä. Seuraavaksi on tarkoitus päättää Näsikallion uuden eritasoliittymän rakentamisesta keskustan alle sekä Kunkun parkin toteuttamisesta. Tässä päätöksenteossa on selkeää hyödyntää kortteli ja kiinteistökohtaista autopaikkatietoa. Jatkossa liikenteen ja myös pysäköinnin digitalisaatio ja sen mahdollistamat pysäköinnin uudet palvelut ovat mahdollisia vain pysäköinnin kokonaisuuden tuntemisen kautta. Tärkeää on sekä tiedon avoimuus, että myös riittävä ajantasaisuus ja paikkansapitävyys. Pysäköintipaikkojen määrä ei vaihtele suuressa mittakaavassa nopeasti, mutta aineiston päivittämiseen tulee varautua viimeistään 5 10 vuoden aikajänteellä. Vuoden aikana on tarkoitus täydentää pysäköintipaikkatiedon koonti koko keskustan alueen kattavaksi tietokannaksi.