VALTIMON KUNTA KORTTELIN 34 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Maanmittauslaitos ortokuva. Maankäytönsuunnittelu KAAVAHARJU

Transkriptio

1 VALTIMON KUNTA KORTTELIN 34 ASEMAKAAVAN MUUTOS Maanmittauslaitos ortokuva Maankäytönsuunnittelu Leväsentie 23 H KUOPIO Yhteyshenkilö: Jorma Harju Puh: S-posti: jorma.harju@kaavaharju.fi

2

3 Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi ja tavoite Alueen sijainti LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Yhdyskuntarakenne Väestö, elinkeinot ja palvelut Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Liikenne Tekninen huolto Erityisalueet ja erityiskohteet Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE KAAVASUUNNITTELUN TAVOITTEET VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Viranomaisyhteistyö Lausunnot ja muistutukset sekä niiden huomioonottaminen Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS Kaavan rakenne Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Vaikutukset taajamarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset palveluihin ja sosiaalisiin oloihin Vaikutukset liikenneverkostoon Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 8 Liitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta 1:2000 Asemakaavan seurantalomake (lisätään lopulliseen kaava-aineistoon)

4

5 VALTIMO korttelin 34 asemakaavamuutos Maankäytönsuunnittelu 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Kaavan nimi ja tavoite Korttelin 34 asemakaavamuutos. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa korttelin 34 maankäyttö vastaamaan nykytilannetta ja ottaa huomioon kortteliin suunniteltu uusi koulu. Kaavalliset muutokset ovat vähäisiä. 1.2 Alueen sijainti Kaavamuutosalueena on koulukeskuksen korttelialue, jota rajaavat Keskuskatu, hautuumaa, valtatie 6 ja Sepänkatu. KUVA 1: Kaavamuutosalueen sijainti ja rajaus punaisella Valtimo_koulukeskus_AKmuutos_selostus_ docx sivu 1 / 8

6 Maankäytönsuunnittelu VALTIMO korttelin 34 asemakaavamuutos 2 Lähtökohdat 2.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalueella korttelissa 34 toimii Valtimon koulu, kirjasto ja paloasema (Y-alueet). Lisäksi korttelialueella on kaksi asuin-, liike- ja toimistorakennusten tonttia ja yksi omakotitalon (AO) tontti. Lisäksi yhdelle voimassa olevan kaavan mukaiselle AL-tontille on rakennettu yleinen pysäköintialue. 2.2 Yhdyskuntarakenne Kortteli 34 sijaitsee keskeisellä paikalla osana kirkonkylän taajamarakennetta. 2.3 Väestö, elinkeinot ja palvelut Korttelissa 34 toimivat julkiset ja / tai yksityiset palvelu- tai liiketoiminnot työllistävät arviolta noin henkilöä. Valtimon koulu on alueen merkittävin työllistäjä. Korttelin asuintiloissa asuu arviolta noin asukasta. 2.4 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Kaavoitettavalla alueella ei ole kulttuuriympäristö- tai rakennusperintökohteita. Alueella ei ole myöskään tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. 2.5 Liikenne Taajaman keskustan halki kulkee Keskuskatu (mt 15941), jonka varrelle taajaman palvelut, kuin myös koulukeskuksen kortteli 34, ovat keskittyneet. Korttelialueen liikennettä palvelevat myös Opinkuja ja Sepänkatu. 2.6 Tekninen huolto Kortteli 34 kytkeytyy kaikkiin normaaleihin taajamarakenteeseen sisältyviin kunnallisteknisiin ja sähkö- /kaapeliverkostoihin. 2.7 Erityisalueet ja erityiskohteet Suunnittelualueella ei ole erityisalueita tai -kohteita. 2.8 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella ei ole ympäristöhäiriöitä aiheuttavia toimintoja, eikä niitä ole asemakaavan myötä suunnitteilla. Ennen uudisrakentamisen toteuttamista tehdään tarvittavat maaperätutkimukset vanhan öljysäiliön osalta. 2.9 Maanomistus Suunnittelualue on pääsääntöisesti Valtimon kunnan omistuksessa. Sivu 2 / 8 Valtimo_koulukeskus_AKmuutos_selostus_ docx

7 VALTIMO korttelin 34 asemakaavamuutos Maankäytönsuunnittelu 3 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Maakuntakaavan 1. vaihe on vahvistettu valtioneuvostossa 2007, kaavan 2. vaihe ympäristöministeriössä 2010 ja 3. vaihe ympäristöministeriössä vuonna KUVA 2. Ote Pohjois-Karjalan vahvistettujen vaihekaavojen maakuntakaavayhdistelmästä Maakuntakaavan vahvistetuissa vaihekaavoissa asemakaavamuutosalue on osa taajamatoimintojen aluetta (A). Pohjois-Karjalassa maakuntakaava laaditaan vaiheittain. Kaavan kolme ensimmäistä vaihetta on hyväksytty. Parhaillaan laadittavana oleva 4. vaihekaava on ehdotusvaiheessa. Maakuntakaavaehdotuksen aineisto on ollut nähtävänä ja lausunnoilla välisen ajan. KUVA 3. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihekaavaehdotuksesta Maakuntakaavan 4. vaihekaavaehdotuksessa ei ole esitetty muutoksia nyt asemakaavoitettavalle alueelle. Yleiskaava Valtimon taajamassa on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä yleiskaava. Valtimo_koulukeskus_AKmuutos_selostus_ docx sivu 3 / 8

8 Maankäytönsuunnittelu VALTIMO korttelin 34 asemakaavamuutos KUVA 4: Ote Valtimon taajaman yleiskaavasta Yleiskaavassa kortteli 34 on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon (PY) sekä keskustatoimintojen (C) alueeksi. Alueen itäosassa on merkintä puhdistettavasta / kunnostettavasta maa-alueesta (saa). Myös valtatien melualue ulottuu korttelialueelle. Asemakaava Valtimon kirkonkylän asemakaava on hyväksytty v Sittemmin kirkonkylän alueelle on tehty yksittäisiä asemakaavamuutoksia 5-10 kpl. Koko taajama-alueen asemakaavan päivittäminen ja numeeristaminen on ollut valmisteilla ja odottanut valtimon taajaman yleiskaavan valmistumista. Voimassa olevassa asemakaavassa kaavamuutosalueella on opetustoimintaa (YO), julkisten palvelujen (Y), asuin- ja liikerakennusten (AL) sekä erillispientalojen (AO) aluevaraukset. KUVA 5: Ote voimassa olevasta asemakaavasta Pohjakartta Suunnittelualueella on käytössä hyväksytty numeerinen asemakaavan 1:2000 mittakaavainen pohjakartta. Rakennusjärjestys Valtimon kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Valtimon uusi rakennusjärjestys on hyväksytty Valtimon kunnanvaltuustossa ja astuu voimaan Sivu 4 / 8 Valtimo_koulukeskus_AKmuutos_selostus_ docx

9 VALTIMO korttelin 34 asemakaavamuutos Maankäytönsuunnittelu 4 Kaavasuunnittelun tavoitteet Tavoitteena on muuttaa korttelin 34 asemakaava vastaamaan nykytilannetta ja ottaa huomioon kortteliin suunniteltu uusi koulu. Koulun aluevarauksen ohella muutetaan tilan 70:2 asemakaava nykytilanteen mukaisesti pysäköintialueeksi ja lyhennetään Opinkujan katualuetta. Kokonaisuudessaan kaavalliset muutokset ovat vähäisiä ja kohdentuvat kunnan omistamille alueille. KUVA 6: Asemapiirustus suunnitellusta uudesta koulurakennuksesta (Sillman arkkitehtitoimisto) 5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisiksi alueidenkäyttötavoitteiksi tuli lainvoimaiseksi (maankäyttö- ja rakennuslaki 22 ). Päätöksessä tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1) toimiva aluerakenne, 2) eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista (maankäyttö- ja rakennuslaki 24 ). Nyt laadittava asemakaavamuutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. 6 Asemakaavan suunnitteluvaiheet 6.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Koulukeskuksen alueelle on tarpeen toteuttaa uudisrakennus purettavan koulurakennuksen B (kosteusvaurioita) tilalle. Koulualueen tilantarpeen ja pihajärjestelyjen takia voimassa olevaa asemakaavaa tulee muuttaa. Katso kohta 4 Kaavasuunnittelun tavoitteet. Valtimo_koulukeskus_AKmuutos_selostus_ docx sivu 5 / 8

10 Maankäytönsuunnittelu VALTIMO korttelin 34 asemakaavamuutos 6.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain ( ) myötä asemakaavoituksen ominaisuuksiin kuuluu huolehtia siitä, että eri intressiryhmien (osallisten) mahdollisuus osallistua asioiden käsittelyyn on riittävän laajaa, oikeisiin asioihin kohdistuvaa ja oikein ajoittuvaa. Suunnitteluun osallistutetaan päättäjät, kuntalaiset ja ne intressiryhmät, joita tarkastelualueen kehittäminen erityisesti koskettaa. Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Keskeiset osalliset: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, alueidenkäyttö Valtimon kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat Maanomistajat Alueen rajanaapurit Vireilletulo Asemakaavamuutoksen vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja alustavan asemakaavan muutoskartan (valmisteluvaihe) nähtävillä olosta on tiedotettu Valtimon kunnan kuulutuksella. Lisäksi alueen maanomistajia ja rajanaapureita on tiedotettu kaavamuutoksesta kunnan toimesta suorilla yhteydenotoilla Viranomaisyhteistyö Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Valtimon kunnan edustajien kesken on pidetty neuvottelu, jossa on todettu kaavamuutoksen perusteet ja menettelytapa kaavan muuttamiseksi Lausunnot ja muistutukset sekä niiden huomioonottaminen Pohjois-Karjalan ELY-keskus esittää lausunnossaan seuraavaa: Kaavassa olisi hyvä ottaa kantaa myös siihen, miten lähelle eri tonttien välisiä rajoja rakentaminen voi sijoittua. Keskuskadulle ei tulisi sallia nykyisten lisäksi uusia liittymiä, joten tarvittavat liittymäkiellot tulee myös esittää kaavassa. Kaavamuutoksessa tulee arvioida, onko alueella sellaisia rakennetun kulttuuriympäristön arvoja, jotka tulisi kaavassa ottaa huomioon. Mahdollinen pilaantunut maa-alue (vanha kaatopaikka) tulee osoittaa kaavakartalla. Kaavaan tulee ottaa määräys, jonka mukaan alueen pilaantuneisuus on selvitettävä ja alueen kunnostustarve arvioitava maankäytön mukaisesti ennen rakentamiseen ryhtymistä. Pohjakartan kuvaustekniikka tulisi korjata selkeämmin luettavaksi ja samalla tarkistaa pohjakartan ajantasaisuus. Vastineena lausuntoon todetaan seuraavaa: Koska kyseessä on hyvin pitkälle jo rakennettu alue ja toisaalta kaavassa osoitetut tontinrajat ovat ohjeellisia, ei rakennusaloja ole tarvetta eikä perusteltua tällä alueella osoittaa jo esitettyä tarkemmin. Rakennusten väliset etäisyydet tällä alueella ovat määriteltävissä riittävästi rakennusjärjestyksen ja rakennuslupamenettelyn pohjalta. Keskuskadun osalta ei ole tarvetta osoittaa liittymän rajoitemerkintöjä, koska näiltä osin liittymät ovat jo olemassa eikä liittymiä ole tarpeen eikä perusteltua toteuttaa toisin (poistaa nykyisiä tai tehdä uusia). Koko taajaman asemakaavasuunnittelun yhteydessä on arvioitu rakennetun kulttuuriympäristön arvoja; näitä arvoja ei kohdennu nyt kaavoitettavalle alueelle. Yleiskaavassa osoitettu laajemman kokonaisuuden kulttuurivyöhykemerkintä (sk) on perusteltua tarkastella koko taajaman asemakaavassa, mutta ei tässä pienen alueen asemakaavamuutoksessa. Sivu 6 / 8 Valtimo_koulukeskus_AKmuutos_selostus_ docx

11 VALTIMO korttelin 34 asemakaavamuutos Maankäytönsuunnittelu Seuraavien töiden yhteydessä ei ko. korttelialueella ole havaittu/raportoitu pilaantuneita maa-aineksia: nykyinen kirjasto rakennettu 1983, koulukeskuksen peruskorjaus 1998, koulukeskuksen A -talon seinien vesieristys, salaojitus ja sadevesiputkien kaivaminen 2010, lähiliikuntapaikan rakentaminen koulukeskuksen A -talon etupihalle / kirjaston takapihalle 2011, A -talon siipiosan purkaminen Mahdollisen pilaantuneen alueen olemassa olo tulee ensin määritellä tarkemmin, ennen kuin merkintä on perusteltua osoittaa asemakaavakartalle. Tämä voidaan selvittää yksityiskohtaisemmin koko taajaman asemakaavaprosessin yhteydessä. Pohjakartta on virallisesti aikanaan hyväksytty, eikä siihen tässä yhteydessä voida tehdä muutoksia. Muutosten tekeminen edellyttäisi asianmukaista ja kaavasta erillistä pohjakartan hyväksymiskäsittelyä. Asemakaavamuutosehdotuksesta jätettiin yksi muistutus. Muistutuksessa todetaan, että koulukeskuksen kortteliin ei tarvitse tehdä mitään kaavamuutoksia, koska mitään uusia koulu- tai keittiörakennuksia ei tarvitse rakentaa. B -koulutalon purkutuomiosta on menossa valitus korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Muistutuksessa esitetään kaikkien uudisrakennushankkeiden jäädyttämistä ja poistamista toteutuslistoilta. Vastineena em. muistutukseen todetaan seuraavaa; asemakaavamuutos on perusteltua tehdä, koska voimassa oleva asemakaava ei vastaa alueen nykyistä maankäyttöä. Alueelle on mm. rakennettu yleinen pysäköintialue ja yksi asuinrakennustontti on poistettu ko. käytöstä. Kaavalliset muutokset kohdentuvat pääasiassa em. alueille. Nämä alueen ovat myös kunnan omistamia. Nyt laadittava asemakaavamuutos ei muuta muistutuksessa mainitun B-koulutalon kaavallista tilannetta. Sekä voimassa olevassa että nyt asemakaavamuutoksessa ko. rakennus on osa yleisten (Y, YO) rakennusten korttelialuetta. Kaavamuutoksella ei ratkaista ko. rakennukseen liittyviä purkuasioita Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset Valmisteluvaiheen kuuleminen suoritettiin pitämällä alustava kaavamuutosluonnos nähtävillä ja suorilla yhteydenotoilla alueen maanomistajiin ja rajanaapureihin. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan asettaa asemakaavamuutosehdotuksen yleisesti nähtäville. Ehdotusvaiheen aineisto pidettiin yleisesti nähtävillä Kokouksessaan kunnanhallitus käsitteli kaavamuutosehdotuksesta saatua palautetta ja päätti esittää asemakaavamuutosehdotuksen valtuustolle hyväksyttäväksi. Täydennetään prosessin edetessä. 7 Asemakaavamuutoksen kuvaus 7.1 Kaavan rakenne Kokonaisrakenteen osalta asemakaavamuutos noudattelee voimassa olevaa asemakaavaa. Alueen rakentamisen määrä suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan ei ole oleellisesti muutu (aluekohtaiset rakentamistehokkuudet ovat samat kuin vanhassa kaavassa). Rakentamisen määrään eniten vaikuttaa yhden ALtontin muuttaminen yleiseksi pysäköintialueeksi (LP). Kaavamuutos mahdollistaa uuden koulurakennuksen rakentamisen. 7.2 Aluevaraukset Kaavamuutoksella määritellään korttelin 34 yleisten rakennusten (Y), asuin-, liike- ja toimistorakennusten (AL), erillispientalojen (AO), yleisen pysäköinnin (LP) -alueet ja korttelin sisäinen katualue (Opinkuja). Aluevaraukset ja niihin liittyvät kaavamerkinnät on esitetty kaavakartalla. Valtimo_koulukeskus_AKmuutos_selostus_ docx sivu 7 / 8

12 Maankäytönsuunnittelu VALTIMO korttelin 34 asemakaavamuutos 7.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset taajamarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos ei aiheuta muutoksia taajamarakenteeseen. Muutoksella mahdollistuu korttelin maankäytön täydentävä rakentaminen nykytilanteen ja suunnitelmien pohjalta Vaikutukset palveluihin ja sosiaalisiin oloihin Kaavamuutos mahdollistaa uuden koulurakennuksen rakentamisen ja parantaa siten julkisten palvelujen olosuhteita Vaikutukset liikenneverkostoon Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia taajaman päätieverkostoon. Korttelialueen sisäinen katu (Opinkuja) toteutetaan nykyistä lyhempänä, mutta siitä ei sinänsä aiheudu liikenteellisiä haittoja. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa 2009 mainittuja parantamistoimenpiteitä koulun alueella on jo toteutettu seuraavasti: Koulukeskuksen pihaan on rakennettu lähiliikuntapaikka 2012 (ei autoja välituntipihalle) Seppälä -tilan paikalle on rakennettu parkkipaikka / oppilaskuljetusten jättöpaikka 2013 Keskustorin liikennejärjestelyt ovat valmistuneet 2013 Koulukeskuksen uudisrakennuksen valmistuessa Opinkuja toimii periaatteessa ainoastaan huoltotienä (valmistuskeittiö), lisäksi Opinkujan varressa on opettajien pysäköintipaikka. Paloasemalla on oma liittymä Keskuskadulta (Opinkujalta lisäksi liittymä paloaseman talliin, jossa säilytetään säiliöautoa). 7.4 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueella ei ole ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja. Kaavamuutoksella ei osoiteta alueille uutta, ympäristöä häiritseviä toimintoja. Ennen uudisrakentamisen toteuttamista tehdään tarvittavat maaperätutkimukset vanhan öljysäiliön osalta. 8 Asemakaavan toteutus Asemakaava tullaan hyväksymään Valtimon kunnanvaltuustossa. Rakennusluvat voidaan myöntää kaavassa osoitetulle rakentamiselle kaavassa määritellyillä reunaehdoilla. Kuopiossa Ma a nkäy tönsuunnit telu Jorma Harju Kaavoitusinsinööri Sivu 8 / 8 Valtimo_koulukeskus_AKmuutos_selostus_ docx