PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 Puunjalostustekniikan osasto PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut: Leena Hauhio Toimitustyöhön osallistuneet: opintosihteeri Satu Patama opintoneuvojat ja harjoitteluneuvoja ISSN Helsinki 2004 Edita Prima Oy

2 2 OPINTO-OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE Kädessäsi oleva puunjalostustekniikan opinto-opas on tärkeä käsikirja tutkinnon rakenteeseen ja opintohallintoon. Tutustu oppaaseen huolella, sillä siinä on tietoa opiskelusta ja opinnoista puunjalostustekniikan koulutusohjelmassa. Oppaan avulla voit suunnitella opintojasi, tutustua ohjeisiin ja säädöksiin ja löytää oman tiesi puunjalostustekniikan diplomi-insinööriksi. Osastolla on käynnistynyt vuosille ajoittuva kansainvälisen koulutusohjelman kehittämishanke, jonka seurauksena puunjalostustekniikan opetus kansainvälistyy ja muuttuu osittain englanninkieliseksi (pääaineopetus). Tutkintovaatimukset määräytyvät opintojen aloitusvuoden mukaisesti. Tutkinnon 1. osa ja opintosuunnan opinnot suoritetaan saman oppaan mukaan. Siksi onkin tärkeää, että säilytät fuksi -vuoden opinto-oppaan. Tarvittaessa voit siirtyä opiskelemaan myöhemmän opinto-oppaan mukaan. Teknillinen korkeakoulu on siirtymässä kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen Siirtymäsäännöksistä ja mahdollisuudesta siirtyä uuteen tutkintorakenteeseen tiedotetaan erikseen säännösten valmistuttua. Tämä opinto-opas, opintopolun varrella tarvittavia lomakkeita ja lisätietoa opintojaksoista on puunjalostustekniikan osaston www-sivuilla: Jos tunnet kaipaavasi lisää neuvoja, käänny rohkeasti isohenkilön, opintoneuvojien, opettajatutorin, opintosihteerin ja opintojen suunnittelijan puoleen. Autamme sinua mielellämme! Antoisaa opiskeluvuotta!

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 OSASTON ESITTELY Yleistä Osaston hallinto Laboratoriot Virastomestarit Kirjastot OPINTONEUVONTA JA OPINTOJEN OHJAUS Opintosihteeri Opintojen suunnittelija Opinto-, kv-, abi- ja harjoitteluneuvojat Muu neuvonta ja ohjaus KOULUTUKSEN TAVOITTEET, OPETUS JA OPINTOJEN RAKENNE Koulutusohjelman tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet Opetus Opintojen rakenne Opintotyypit Opiskelun kulku Tutkinnon ensimmäinen osa Opintosuunnat Pääaineet Tutkintorakenteen uudistaminen PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN OPINTOJEN RAKENNE Tutkinnon I osan opinnot Kemiallisen puunjalostuksen ja paperitekniikan opintosuunta (1021) Suunnan opinnot (30,0 31,0 ov) Pääaineet Puun mekaanisen tekniikan opintosuunta (1022) ( Suunnan opinnot (30,5 32 ov) Puutekniikan pääaine (21-22 ov) (2075) Puurakennetekniikan ja puutuotteiden kehityksen pääaine (22-23 ov) (2224) Sivuainekokonaisuudet Suositeltavia sivuaineita muista koulutusohjelmista Vapaasti valittavat opinnot ja harjoittelu HARJOITTELU Harjoittelua koskevat määräykset Harjoittelukirja Harjoittelun hyväksyminen Harjoittelupaikan hankinta Harjoittelu ulkomailla Työnhakuun ja uraan liittyvät palvelut TKK:ssa... 41

4 4 5.7 Ulkomailla harjoittelevien matka-apurahat KANSAINVÄLISYYS DIPLOMITYÖ Diplomityön toteutus Selostuksen kirjoittaminen Oikeudellisia kysymyksiä Hyödyllistä luettavaa Kypsyysnäyte ja seminaariesitelmä OPINTOSUORITUKSET, OIKEUSTURVA JA KURINPITO OPISKELUUN LIITTYVIÄ KÄYTÄNNÖN ASIOITA Luento- ja tutkintokaudet Luku- ja tenttijärjestys Ilmoittautuminen opintojaksolle ja tentteihin Suoritusmerkinnät ja opintosuoritusten rekisteröinti Opintosuoritusten vanheneminen Ulkopuoliset suoritukset Insinöörien opintohyvitykset Hakemukset puunjalostustekniikan koulutusohjelmassa Todistus BSc-tutkinnon tasoa vastaavista opinnoista Koulutusohjelman vaihto Tutkintotodistuksen saamiseen liittyvät toimenpiteet OPINTOYHTEISTYÖSOPIMUKSET JOO eli joustava opiskeluoikeus Opintoyhteistyö Jyväskylän yliopiston kanssa TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIN YLIOPISTO-OPETUS Täydentävät opinnot Avoin yliopisto-opetus STUDIEVÄGLEDNING PÅ SVENSKA Förord Avdelningen för träförädlingsteknik Viktiga platser för teknologen Anmälan till högskolan Studier vid avdelningen för träförädlingsteknik Uppbyggnaden av examen Anmälan till studieperiod och tentamen Praktik Val av studieinriktning och huvudämne Läsåret Ordlistor Studier vid andra högskolor Studiestöd och stipendier Behöver du råd?... 69

5 5 13 JATKO-OPISKELU Yleistä Tutkimusalat Jatkotutkinnon rakenne ja tavoitteet Tutkintovaatimukset Jatko-opiskelijaksi hakeminen ja jatkotutkintoa varten vahvistettavat asiat LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3a Liite 3b Liite 3c Liite 4a Liite 4b Liite 4c Liite 5 Liite 6 Opintosuuntien ohjeelliset lukujärjestykset kahdelle ensimmäiselle lukuvuodelle Opintojaksojen suositeltavat suoritusajankohdat Diplomityön nimilehti Diplomityön nimilehti, ruotsinkielinen Diplomityön nimilehti, englanninkielinen Lisensiaatintutkimuksen nimilehti Lisensiaatintutkimuksen nimilehti, ruotsinkielinen Lisensiaatintutkimuksen nimilehti, englanninkielinen Opintojaksojen lisäykset ja poistot lukuvuoden opetusohjelmaan Jatko-opintojen suorittamiseen liittyviä asioita

6 6 1 OSASTON ESITTELY 1.1 Yleistä Puunjalostusosasto muodostettiin vuonna 1941 siirtämällä koneinsinööriosaston tehdasteollisuuden opintosuunnalta puun mekaanisen teknologian ja paperiteknologian sekä kemian osastolta puun kemiallisen teknologian professuurit perustettavalle osastolle. Ensimmäisenä osaston tilana Otaniemen ja samalla koko korkeakoulun ensimmäisenä rakennuksena Otaniemessä valmistui vuonna 1954 saharakennus. Vuonna 1966 valmistui korkeakoulun ja VTT:n yhteinen puutekninen laboratoriorakennus. Seuraavana vuonna valmistui osaston päärakennus, johon osaston kaikki muut tilat sijoitettiin. Vuoden 1987 alusta puunjalostusosasto muuttui puunjalostustekniikan laitokseksi, joka hallinnollisesti kuului prosessi- ja materiaalitekniikan osastoon. Teknillisen korkeakoulun hallintoorganisaatio muuttui alkaen. Tällöin puunjalostustekniikan laitos muuttui jälleen puunjalostustekniikan osastoksi. Puunjalostustekniikan osasto kuuluu prosessitekniikan osastoryhmään yhdessä kemian tekniikan osaston sekä materiaali- ja kalliotekniikan osaston kanssa. 1.2 Osaston hallinto Osaston hallintoa hoitavat osastoneuvosto ja osastonjohtaja. Osastoneuvosto voi tarvittaessa asettaa asioita valmistelemaan pysyviä tai tilapäisiä työryhmiä tai toimikuntia. Osastoneuvoston kokoonpano asti: Jäsenet: Varajäsenet: prof. Tero Paajanen (pj) prof. (ma.) Matti Kairi prof. Hannu Paulapuro prof. Juhani Aittamaa prof. Janne Laine prof. Juhani Aittamaa prof. Tapani Vuorinen prof. Pirkko Oittinen prof. Panu Tikka N.N. prof. Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela prof. Olli Dahl prof. Antti Arjas, ulkopuolinen jäsen johtaja Ilkka Kartovaara, Stora Enso Oyj prof. (ma.) Jouni Paltakari yli-insinööri Erkki Tuompo opettava tutkija Marjo Määttänen assistentti Anne Vikkula laboratorioteknikko Terho Konttinen virastomestari Ari Häkkinen tekn.yo. Christian Järnefelt tekn.yo. Soile Hanttu tekn.yo. Hanna Kunnas tekn.yo. Pasi Kolehmainen tekn.yo. Mari Rakkolainen tekn.yo. Emilia Vänskä Opiskelijajäsenten toimikausi on kalenterivuosi. Pöytäkirjanpitäjä: opintosihteeri Satu Patama Esittelijät: Opintosihteeri Satu Patama (tutkintojen suorittamiseen liittyvät asiat) Hallintopäällikkö Marjukka Petänen (henkilöstö-, yleis- ja taloushallintoasiat) Opintojen suunnittelija Leena Hauhio (opetussuunnitelmat, muut opintoasiat)

7 Osastonjohtaja ja osaston varajohtaja ( asti) Osastonjohtaja: prof. Tero Paajanen, Pm Osaston varajohtaja: prof. Tapani Vuorinen, P Osastonjohtaja ja varajohtaja ovat tavattavissa sopimuksen mukaan. Osaston hallintopäällikkö Marjukka Petänen Osaston kanslia Koulutusohjelman kanslia pyritään pitämään avoinna opiskelijoita varten ma - pe ja Muina aikoina sopimuksen mukaan. Opintosihteeri Satu Patama, P Opintojen suunnittelija Leena Hauhio, P212a Vastaanotto tiistai ja torstai klo tai sopimuksen mukaan. Opintoneuvojat Outi Suomi (KPP), P212b Riikka Holopainen (PMT), Pm Kaisa Kankaanpää (GR), G Pia Forsström (kv-asiat, ruotsink), P212b Mikko Salo (abi-asiat), P212b Harjoitteluneuvoja Soile Hanttu, P 212b Opinto- ja harjoitteluneuvojien vastaanottoajat ilmoitetaan lukukauden alussa. Puunjalostustekniikan osaston postiosoite: PL 6300, TKK käyntiosoite: Vuorimiehentie 1 puhelinvaihde: (09) 4511 telefax:

8 8 1.3 Laboratoriot Puunjalostuksen kemian laboratorio (Vuorimiehentie 1; PL 6300, TKK) professori Tapani Vuorinen, P305, , professori Janne Laine, P307, , dosentti Raimo Alén, Jyväskylän yliopisto, (014) dosentti Anna-Stiina Jääskeläinen, vv. laboratorioinsinööri Riitta Hynynen, P304, , assistentti Esa Pirttinen, P337, 451 assistentti Anne Vikkula, P337, 451 erikoisopettaja Klaus Niemelä, Oy Keskuslaboratorio, osastosihteeri Kristiina Holm, P306, 451 telefax Paperitekniikan laboratorio (Vuorimiehentie 1; PL 6300, TKK) professori Hannu Paulapuro, P209, , professori (ma) Jouni Paltakari P207, , dosentti Risto Ritala, Tampereen teknillinen yliopisto, (03) dosentti Kaarlo Niskanen, Oy Keskuslaboratorio, laboratorioinsinööri Timo Ylönen, P203, 451 yliassistentti Kirsi Keskinen, P267, 451 assistentti Helena Jylkkä, P267, 451 assistentti Suvi Katajamäki, P267, erikoisopettajat Olli Hakkila, ; Timo Korpi, Eka Chemicals Oy, ; Antti Palokangas, ; Tiina Pöhler, Oy Keskuslaboratorio, suunnittelusihteeri Anne Neva, P208, 451 telefax Selluloosatekniikan laboratorio (Vuorimiehentie 1; PL 6300, TKK) professori Panu Tikka, P103, 451 dosentti Carl-Anders Lindholm laboratorioinsinööri Ursula Klemetti, P102, 451 opettava tutkija Marjo Määttänen, P106, 451 assistentti Mia Lindfors, P137, 451 assistentti Janne Tamminen, P137, 451 erikoisopettajat Jorma Halmepuro, Kari Kovasin, Torolf Laxen toimistosihteeri Saija Helasuo P105, 451 telefax

9 Prosessiteollisuuden ympäristötekniikan laboratorio (Tekniikantie 3 (kiinteistö remontissa 04/05: tarkista osoite ennen vierailua); PL 6400, TKK) professori Olli Dahl, G2, 451 dosentti Ilkka Savolainen, , ilkka.savolainen@vtt.fi assistentti Juhani Turunen, G5A, 451 erikoisopettaja Risto toimistosihteeri Kaija Niemi, G6, , telefax Puutekniikan laboratorio (Puumiehenkuja 2 B; PL 5100, TKK) professori (ma) Matti Kairi, Pm4, 451 professori N.N., Pm2, 451 dosentti Marketta Sipi, yli-insinööri Erkki Tuompo, Pm8, , opettava tutkija Jussi Virtanen, Pm9, , assistentti Tero Lahti, Pm13, assistentti Jukka Honkanen, Pm3, 451 erikoisopettajat Hannu Hirsi sekä laboratorion tutkijat toimistosihteeri Eeva Alho, Pm1, 451 telefax Henkilö käyttää sähköpostia (etunimi.sukunimi@hut.fi). 1.4 Virastomestarit Ari Häkkinen P Veli Pulkkinen P

10 Kirjastot Puunjalostustekniikan osaston kirjasto (PK) Vuorimiehentie 1 A; PL 6300, TKK kirjastoamanuenssi Kati Mäenpää puh , fax sähköposti: kati.maenpaa@hut.fi Kirjasto on avoinna ma-pe klo Henkilökunnalle ja osaston opiskelijoille lukusali on avoinna ma-to klo , pe klo (lukukauden ulkopuolella ma-pe ). Kirjastossa on paperitekniikkaan, puunjalostuksen kemiaan, selluloosatekniikkaan, ympäristönsuojelutekniikkaan ja mediatekniikkaan liittyvää kirjallisuutta. Kirjastosta on verkkoyhteydet elektroniseen kampuskirjastoon. Asiakaspäätteiltä on TEEMU- ja TENTTUtiedonhakujärjestelmien lisäksi käytettävissä yli 3000 elektronista kokotekstilehteä ( ja lukuisia kokoteksti- ja viitetietokantoja ( Kirjastossa on myös CD-ROM- lukuasema. Puutekniikan laboratorion kirjasto (PK Pm) Puumiehenkuja 2 B; PL 5100, TKK toimistosihteeri Eeva Alho, puh , fax , sähköposti: eeva.alho@hut.fi Kirjastossa on mm. sahatavaran ja puulevyjen tuotantoon ja jalostukseen, huonekaluteollisuuteen ja rakennepuusepän teollisuuteen liittyvää kirjallisuutta. Kirjasto on avoinna lukukausien aikana ma-pe Teknillisen korkeakoulun pääkirjasto Otaniementie 9; PL 7000, TKK Kirjasto on paitsi korkeakoulun kirjasto myös maan teknillinen keskuskirjasto. Sen välityksellä voi tilata kaukolainoja ja jäljenteitä maan muista kirjastoista ja ulkomailta. Yhteystiedot: neuvonta, tiedustelut, lainojen uusimiset, puh , lainaus@hut.fi Laina-ajat ja lainaus: kirjat 4 viikkoa lehdet 1 viikko Kurssikirjojen lukusalikappaleita saa yö- ja viikonloppulainaan. Yölainan voi hakea illalla klo ja viikonloppulainan lauantaina klo (kesällä poikkeavat ajat). Laina on palautettava seuraavana kirjaston aukiolopäivänä viimeistään klo 9, lauantaisin klo 10. Jos kurssikirja palautetaan myöhässä, lainaaja voidaan asettaa määräaikaiseen yö- ja viikonloppulainakieltoon. Tarkempia tietoja kirjaston palvelumuodoista ja kokoelmista löytyy www-sivuilta osoitteesta:

11 11 2 OPINTONEUVONTA JA OPINTOJEN OHJAUS 2.1 Opintosihteeri Opintosihteerin keskeisiä tehtäviä ovat mm: - neuvoa tutkinnon suorittamista koskevissa opintohallinnollisissa asioissa - osastoneuvostoon menevien tutkintoasioiden valmistelu - diplomityön aiheet ja diplomitöiden hyväksyminen - kotimaisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden jatko-opinto-oikeudet - muut jatko-opintoasiat - väitöskirja-asiat - perus- ja jatkotutkintojen valmistumiseen liittyvät asiat (mm. tutkintotodistukset) - opintorekisterin ylläpito ja virallisten suoritusotteiden antaminen - erilaisten hakemusten vastaanotto (tutkinnon ensimmäinen osa, harjoittelun hyväksyminen, JOO-opinnot) - osastoneuvoston kokousten pöytäkirjan pitäjä - opintoneuvonta ja päätöksistä tiedottaminen Opintosihteeri Satu Patama Puhelin (09) Huone P211, Vuorimiehentie 1 Sähköposti: satu.patama@hut.fi Koulutusohjelman kanslia pyritään pitämään avoinna opiskelijoita varten ma - pe ja Muina aikoina sopimuksen mukaan. 2.2 Opintojen suunnittelija Puunjalostustekniikan osaston opintojen suunnittelijan tehtäviä ovat mm. - vastaanottaa ja valmistella osastoneuvoston ja osastonjohtajan käsiteltäväksi meneviä tutkintoasioita sekä toimia opintoasioiden esittelijänä osastoneuvostossa (opetusohjelma, opinto-opas, opintosuunnitelmat, tutkinnon rakenne, ulkomailla tai muissa korkeakouluissa suoritettujen opintojen hyväksyttäminen, ulkomailla perustutkinnon suorittaneiden jatkoopinto-oikeudet, opiskelijavalinta) - toimia yhteistyössä opintotoimiston kanssa opintoihin liittyvien asioiden suunnittelussa, toteuttamisessa ja tiedottamisessa - osaston opinto-oppaan toimittaminen - puunjalostustekniikan osaston osuuden toimittaminen opetusohjelmaan - neuvoa opintoasioissa (mm. suuntien ja pää-/sivuaineiden valinnat, koulutusohjelman vaihto, kv-opinnot) - opintojen seuranta Opintojen suunnittelija Leena Hauhio Puhelin (09) Huone P212a, Vuorimiehentie 1 Sähköposti: leena.hauhio@hut.fi Vastaanotto: tiistai klo ja torstai klo tai sopimuksen mukaan.

12 Opinto-, kv-, abi- ja harjoitteluneuvojat Osastolla toimivat opintoneuvojat ovat opiskelijoita, joiden puoleen voi kääntyä opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Opinto- ja harjoitteluneuvojien vastaanottoajat ilmoitetaan lukukauden alussa. Eri opintosuuntien opintoneuvojat tavoittaa yhteisellä sähköpostiosoitteella Opintoneuvojien tehtävänä on neuvoa mm. - opiskelutekniikkaan liittyvissä kysymyksissä - tutkintovaatimuksiin ja ainevalintoihin liittyvissä kysymyksissä - henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinnassa - erilaisissa anomustilanteissa - opintosuunnan ja pää-/sivuaineen valintaan liittyvissä kysymyksissä - oikeusturvakysymyksissä - opintojaksojen korvaavuuskysymyksissä ja - kaikissa muissa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä, jossa opiskelija ei tiedä kenen puoleen hänen tulisi kääntyä. Kemiallisen puunjalostuksen ja paperitekniikan opintosuunta: Opintoneuvoja Outi Suomi huone P212b Puhelin (09) sähköposti: popinto@hut.fi Puun mekaanisen tekniikan opintosuunta: Opintoneuvoja Riikka Holopainen huone Pm14 puutekniikan laboratoriossa Puhelin (09) sähköposti: popinto@hut.fi Graafisen tekniikan opintosuunta (ennen lukuvuotta aloittaneille): Opintoneuvoja Kaisa Kankaanpää huone G136 viestintätekniikan laboratoriossa Puhelin (09) sähköposti: opintoneuvoja@media.hut.fi, popinto@hut.fi Ruotsinkielinen opintoneuvonta: Opintoneuvoja Pia Forsström huone P212b Puhelin (09) sähköposti: popinto@hut.fi Kansainvälisen opintoneuvojan tehtävänä on mm. - neuvoa puunjalostustekniikan opiskelijoita kaikissa ulkomailla opiskeluun liittyvissä kysymyksissä - auttaa puunjalostustekniikan ulkomaalaisia opiskelijoita opintoihin liittyvissä kysymyksissä (Linkage-opiskelijoille on oma Linkage-koordinaattori) - koordinoida ulkomaalaisille opiskelijoille tarkoitettu tutorkoulutus oman osaston sisällä

13 - avustaa opintojen suunnittelijaa kansainvälisiin opintoihin liittyvissä tehtävissä. Kansainvälisyydestä tarkemmin luvussa 6. Opintoneuvoja, kansainväliset asiat: Pia Forsström huone P212b Puhelin (09) sähköposti: 13 Opintoneuvoja, abi-info ja uusien opiskelijoiden rekrytointi - abi-esittelyjen koordinointi ja abi-esittelyt kouluissa tms. - uusien opiskelijoiden rekrytointikampanja - uudet opiskelijat Abi-info ja uusien opiskelijoiden rekrytointi Opintoneuvoja Mikko Salo huone P212b Puhelin (09) sähköposti: mikko.salo@hut.fi vastaanotto: sopimuksen mukaan Harjoitteluneuvojan tehtävänä on mm. - neuvoa erilaisissa harjoitteluun liittyvissä kysymyksissä - järjestää harjoitteluseminaari - välittää harjoittelupaikkoja puunjalostustekniikan koulutusohjelman opiskelijoille - hoitaa perinteisen ulkomaanharjoittelupaikkojen hakuprosessi Harjoittelusta tarkemmin luvussa 5. Harjoitteluneuvoja: Soile Hanttu huone P212b Puhelin (09) sähköposti: pharjo@hut.fi 2.4 Muu neuvonta ja ohjaus Opintojaksokohtaista opintoneuvontaa antavat kaikki ko. opintojakson opettajat ja assistentit, joiden puoleen voi kääntyä opintojaksoa ja sen opiskelua koskevissa kysymyksissä. Opettajien ja assistenttien vastaanottoajat on ilmoitettu opettajien huoneiden ovissa ja ilmoitustaululla sekä osaston www-sivuilla. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille annetaan opintojen ohjausta syyslukukauden alussa pienryhmäohjauksella ja erityisellä, tätä tarkoitusta varten suunnitellulla opintojaksolla Eri Johdatus opiskeluun (1 ov). Pienryhmäohjaus, ns. isoveli(sisko)toiminta on uusille opiskelijoille syyslukukauden aikana annettavaa ohjausta. Pienryhmäohjauksen tavoitteet ovat seuraavat:

14 14 - Nykyisen opiskelujärjestelmän ja opintoympäristön tunteminen. Pienryhmäohjauksen tavoitteena on auttaa opiskelijoita opintojen alkuun ja antaa heille opiskeluprosessia ja opiskeluympäristöä koskevat tarvittavat tiedot. - Koulutusalan ja korkeakoululaitoksen tunteminen. Pienryhmäohjauksessa pyritään antamaan opiskelijalle ne taustatiedot, jotka hän tarvitsee ymmärtääkseen koulutuksensa tavoitteet ja merkityksen sekä itsensä että yhteiskunnan kannalta. Pyrkimyksenä on myös saada opiskelija kiinnostumaan opiskeluympäristönsä, koulutusalansa ja korkeakoululaitoksen kehittymisestä. - Sosiaalisten kontaktien kehittyminen. Pienryhmäohjauksen tavoitteena on edesauttaa opiskelussa lähes välttämättömän, opiskelutovereista muodostuvan viiteryhmän kehittymistä. Edelleen tavoitteena on edellytysten luominen tasapainoisten ihmis-suhteiden kehittymiselle. Pienryhmä toteutetaan osastolla alle kymmenen hengen ryhmissä. Ryhmän toimintaa ohjaa tehtäviin koulutettu, vapaaehtoinen, vanhempi opiskelija. Pienryhmätoiminta aloitetaan syyskuun alussa ja se jatkuu ainakin osan syyslukukautta. Osastolla käynnistettiin opettajatutortoiminta lukuvuonna kahden ensimmäisen vuoden opiskelijoille.

15 3 KOULUTUKSEN TAVOITTEET, OPETUS JA OPINTOJEN RAKENNE Koulutusohjelman tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet Koulutusohjelman ammatillisena perustana ovat mekaanisen ja kemiallisen puunjalostus-teollisuuden, paperiteollisuuden, graafisen teollisuuden sekä näiden teollisuuksien koneita, laitteita ja järjestelmiä valmistavan teollisuuden teknistieteellistä asiantuntemusta edellyttävät tehtävät. Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet toimia em. teollisuuksien käyttö-, tehdassuunnittelu-, tuotannonsuunnittelu-, ympäristönsuojelu-, tutkimus-, kehitys-, markkinointi- ja johtotehtävissä. Koulutusohjelman tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle teoreettinen ja menetelmällinen valmius tutkimustyöhön, jatko-opintoihin ja teknillistaloudellisten ongelmien ratkaisuun. Koulutusohjelman opinnot sisältävät insinööritieteiden ohella luonnontieteiden, taloustieteen, yhteiskuntatieteen ja ympäristötekniikan opintoja siinä määrin ja laajuisena, että vastavalmistuneet puunjalostusinsinöörit saavuttavat vaaditun ammattipätevyyden ja tuntevat tekniikan kehityksen yhteiskunnalliset syyt ja seuraukset kokonaisvaltaisesti sekä pystyvät vastaamaan teknillisten ratkaisujen sosiaalisista seurauksista. Lisäksi koulutusohjelman opintoihin sisältyy molempien kotimaisten kielten ja vähintään yhden vieraan kielen opintoja. 3.2 Opetus Luennot muodostavat opetuksen rungon. Luentojen tarkoituksena on auttaa opiskelijaa muodostamaan oikein painotettu kokonaiskuva kyseessä olevasta aineesta sekä ymmärtämään vaikeatajuisempia ja kirjallisuudessa suppeasti selostettuja yksityiskohtia. Luentoihin liittyy lähes aina kurssikirja tai -moniste. Samanaikaisesti luentojen kuuntelemisen kanssa olisi perehdyttävä kuhunkin aiheeseen niin huolellisesti, että tentti tulisi suoritetuksi heti luentojen kuuntelemisen jälkeen. Harjoitustyöt voivat kuulua osana johonkin opintojaksoon tai olla erillisiä opintojaksoja. Erilliset harjoitustöiden opintojaksot liittyvät kuitenkin aina joihinkin luentoihin. Harjoitustyöt suoritetaan yksin tai pieninä ryhminä. Useisiin harjoitustöihin liittyy työselostus, jossa esitetään laboratoriossa tehdyt mittaukset ja kokeet, näistä lasketut tulokset ja tehdyt johtopäätökset. Kullakin laboratoriolla on omia määräyksiä työselostuksen tekemisestä, palauttamisesta ja korjaamisesta. Työselostukset on saatava hyväksytyksi sen lukukauden kuluessa, jona laboratoriotyöt on tehty. Joihinkin opintojaksoihin sisältyy kirjallisuustyö. Sen tarkoituksena on perehdyttää opiskelija kirjallisuudesta saatujen tietojen avulla määrättyyn aiheeseen ja samalla ko. alan ammattikirjallisuuteen ja -lehtiin sekä kirjaston tehokkaaseen käyttöön. Kirjallisuustyön aiheen saatuaan opiskelija perehtyy aluksi aiheeseen yleisteosten ja katsausten avulla ja valitsee sopivat hakusanat. Hakusanojen avulla suoritetaan kirjallisuushaku referaattijulkaisuja sekä erilaisia tietokantoja (esim. CD-ROM) käyttäen. Löydettyjä viitteitä vastaavat artikkelit haetaan aikakausjulkaisuista, jotka yleensä löytyvät TKK:n kirjastoista. TKK:n käytössä on myös n elektronista lehteä, joita voi lukea korkeakoulun kampusalueella tietoverkkoon liitetyiltä koneilta. Opinto-oppaan diplomityöohjeita voi osittain soveltaa myös kirjallisuustyön tekemiseen.

16 16 Seminaari on opetustapahtuma, jossa opiskelijaryhmä opettajan ohjaamana keskustellen käsittelee aihetta, jonka tavallisesti opiskelija tai opiskelijaryhmä on valmistellut. Jotkut pää- ja sivuaineisiin kuuluvat opintojaksot pidetään ainakin osittain seminaarin muodossa. Suunnitteluharjoitukset ovat konkreettisia suunnittelutehtäviä, joiden käsittelyssä pääpaino on perusratkaisujen etsimisessä tai tiettyihin erityiskysymyksiin rajoittuvissa osatehtävissä. Osa suunnitteluharjoituksista on valmistettu täydentämään muulla tavoin annettavaa opetusta. Ekskursiot. Opetuksen aihepiirin havainnollistamiseksi järjestetään ekskursioita alan kohteisiin. Lyhimmät, yhden päivän ekskursiot rajoittuvat useimmiten yhden opintosuunnan kohteisiin, kun taas pitempien ekskursioiden ohjelma pyritään järjestämään monipuolisemmaksi. Pitempien ekskursioiden järjestämisestä huolehtii tavallisesti kilta. Kilta järjestää mm. ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille phuksiekskursioita. Joka toinen vuosi Puunjalostajakilta järjestää ulkomaan pitkän ekskursion. 3.3 Opintojen rakenne Teknillisessä korkeakoulussa annetaan opetusta opintojaksoina. Opintojaksolla tarkoitetaan itsenäistä kokonaisuutta, jonka tavoitteet on määritelty. Opintojaksoon voi kuulua erilaista opetusta ja opiskelua kuten itseopiskelua, harjoituksia, ohjattua ryhmätyötä, itsenäistä tutkimustyöskentelyä ja näiden opetusmuotojen yhdistelmiä. Opintojakson vaatima kokonaistyöaika eli laajuus määritellään opintoviikkoina (ov). Yksi opintoviikko vastaa 40 tunnin tehokasta työtä tähdätessä arvosanaan "hyvä" (3/5). Siihen sisältyy korkeakoulussa annettu ohjattu opetus sekä muu opiskeluaika tenttiin valmistautuminen mukaan luettuna. Diplomi-insinöörin tutkintoa varten vaaditaan 160 opintoviikkoa opintojaksoja, toisen kotimaisen kielen koe ja 20 opintoviikon laajuinen diplomityö, johon sisältyy seminaariesitelmä tai vastaava esittelytilaisuus ja kirjallinen kypsyysnäyte. Opintojaksot ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Lisäksi niiden keskinäiselle suoritusjärjestykselle on useissa tapauksissa asetettu määräyksiä. Opinto-oppaassa on määritetty koulutusohjelman pakolliset ja vaihtoehtoiset opintojaksot, joiden mukaiset suoritukset opiskelijalla tulee olla. Koulutusohjelman vaihtajien on syytä ottaa huomioon muuttuneet suoritusvaatimukset. Mikäli jokin opintojakso poistuu opetusohjelmasta, ilmoitetaan korvaava opintojakso. Parhaiten tietoja siitä, mikä opintojakso korvaa poistuneen opintojakson, saa ko. laboratoriosta, opintosihteeriltä tai opintojen suunnittelijalta.

17 Opintotyypit Opinnot on jaettu tutkinnon I osaan, suunnan opintoihin, pää- ja sivuaineopintoihin, harjoitteluun, vapaasti valittaviin opintoihin sekä diplomityöhön (kuva 2). Diplomityö Vapaasti valittavat 20 ov ja harjoittelu noin 20 ov Pääaine Sivuaine 20 25,5 ov noin 20 ov Suunnan opinnot 30-32,5 ov Tutkinnon I osa 71 73,5 ov Kuva 2. Tutkinnon yleisrakenne Tutkinnon I osa johdattaa tekniikan matemaattis-luonnontieteellisten perusteiden opintoihin ja antaa muut aineopinnoissa tarpeelliset yleiset esitiedot sekä tietoa tekniikan taloudellisesta ja muusta yhteiskunnallisesta merkityksestä ja vaikutuksesta. Puunjalostus-tekniikan koulutusohjelmassa opiskelija tutustuu tutkinnon I osassa myös ammatilliseen tehtäväalueeseen liittyviin perusteisiin. Tutkinnon I osan opinnot on suoritettava neljän ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Suunnan opinnoissa opiskelija perehtyy ammatilliseen tehtäväalueeseen liittyviin teknillistieteellisiin teorioihin, menetelmiin ja ongelmakokonaisuuksiin. Opinnoissa kehitetään valmiuksia soveltaa teoriaopinnoissa omaksuttuja tietoja ammatillisen tehtäväalueen kehittämiseen ja käytännön ongelmien ratkaisemiseen. Suunnan opinnot luovat pohjan pääaineen opinnoille. Diplomi-insinöörin tutkintoon sisältyy vähintään yksi pääaine ja yksi sivuaine. Opiskelijan on mahdollista suorittaa joissain tapauksissa myös sivuaine pääaineen laajuisena. Esimerkiksi kemiallisen puunjalostuksen ja paperitekniikan suunnan opiskelija, joka lukee pääaineenaan selluloosatekniikkaa, voi halutessaan opiskella myös puunjalostuksen kemian pääaineen laajuisena. Tällöin opiskelijalta ei vaadita enää sivuaineopintoja ja hänen vahvistettu pääaineensa on edelleen selluloosatekniikka. Pääaine valitaan aina opiskelijan valitseman opintosuunnan sisältämistä pääaineista. Diplomityö tehdään pääsääntöisesti pääaineeseen. Sivuaineen voi opiskelija valita vapaasti Teknillisessä korkeakoulussa vahvistetuista sivuainekokonaisuuksista. Sivuaineen voi suorittaa myös toisessa korkeakoulussa Suomessa tai ulkomailla. Tässä tapauksessa on sivuaineen sisällyttämistä tutkintoon kuitenkin erikseen haettava osastoneuvostolta. Eri korkeakoulujen välillä on sopimus joustavasta opiskeluoikeudesta (JOOsopimus), jonka puitteissa toisesta korkeakoulusta voi suorittaa joko sivu-ainekokonaisuuden tai yksittäisiä opintojaksoja (kts. luku 11). Lisätietoja asiasta saa opintosihteeriltä, opintojen suunnittelijalta ja opintoneuvojilta.

18 18 Diplomityön voi tehdä myös sivuaineeseen. Diplomityön aiheen vahvistaa osastoneuvosto. Mikäli diplomityö tehdään sivuaineen alalta, on sen aiheen kuitenkin liityttävä puunjalostusteollisuuteen. Sivuaineen professorilla on mahdollisuus vaatia lisäsuorituksia (diplomityön esitietovaatimukset), sillä sivuaine on usein sisällöltään kevyempi kuin vastaava pääaine, eikä siten anna samanlaisia valmiuksia diplomityön tekemiseksi kuin pääaineen opinnot. Diplomityö ja siihen liittyvä kypsyysnäyte on esitelty tarkemmin opinto-oppaan luvussa 7. Harjoittelu ja vapaasti valittavat opinnot Diplomi-insinöörin tutkintoon sisältyy harjoittelua ja vapaasti valittavia opintoja yhteensä noin 20 ov. Tutkintoon sisältyy harjoittelua vähintään 7 opintoviikkoa tai enintään 8 opintoviikkoa. Kolmen viikon harjoittelu vastaa yhtä opintoviikkoa. Tarkemmin harjoittelua on käsitelty luvussa 5. Tutkintoon sisältyvät vapaasti valittavat opinnot voivat olla mitä tahansa TKK:n opetusohjelmassa lueteltuja opintojaksoja. Vapaasti valittaviin opintoihin voi myös sisällyttää ylimääräisen sivuaineen tai kielen tai tuotantotalouden opintokokonaisuuden (10 ov). Lisätietoja on kielikeskuksen ja tuotantotalouden koulutusohjelman opinto-oppaissa. Vapaasti valittaviin opintoihin on mahdollista sisällyttää myös muissa korkeakouluissa suoritettuja opintoja. Tutkintoon sisällyttämisestä tulee tehdä hakemus. Lisätietoja asiasta saat opintosihteeriltä, opintojen suunnittelijalta ja opintoneuvojilta. Kieliopinnot Kotimaisten kielten opinnoissa opiskelijan tulee tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan ja joka on tarvittava oman alan kannalta. Kotimaisten kielten täydellinen hallitseminen osoitetaan suorittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen taitonsa opiskelija osoittaa suorittamalla kielikokeen (Kie /.004 Toisen kotimaisen kielen koe). Merkinnän toisen kotimaisen kielen kokeen suorittamisesta voi saada myös, mikäli opiskelijalla on merkintä jonkin muun korkeakoulun tai yliopiston vastaavasta toisen kotimaisen kielen kokeesta. Merkinnän toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) suorittamisesta voi saada myös suorittamalla tarkemmin määritellyn Teknillisen korkeakoulun kielten opintojakson. Vaihtoehtoisesti merkinnän toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) suorittamisesta voi saada osallistumalla ruotsin kielellä pidettävään opintojaksoon ja tämän jälkeen kielikeskuksen suulliseen kokeeseen. Lisätietoja kielikeskuksen www-sivulta: Kotimaisten kielten lisäksi opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden tai kahden vieraan kielen tekstin ymmärtämisen ja suullisen ilmaisun taito. Kieliopinnoissa painotetaan erityisesti ammatillisen tehtäväalueen teknillistä sanastoa. Puunjalostustekniikan opiskelijoiden tulee suorittaa vieraiden kielten opintoja vähintään 2 opinto-

19 19 viikkoa. Ylimääräisiä kieliopintoja suositellaan. Teknillisen korkeakoulun opetusohjelmassa on ilmoitettu, mitkä opintojaksot kelpaavat tutkinnon I osan pakolliseksi vieraan kielen opintojaksoksi. Lisätietoa näistä opintojaksoista saa kielikeskuksen julkaisemasta opintooppaasta ( Ilmoittautuminen kielten opintojaksoille tapahtuu wwwtopi:n kautta Opiskelun kulku Opiskelu puunjalostustekniikan koulutusohjelmassa keskittyy kaksi ensimmäistä opiskeluvuotta tutkinnon I osaan sisältyvien opintojaksojen suorittamiseen. Nämä opinnot ovat esitietoina myöhemmille opinnoille. Ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä opiskelijat hakevat opintosuuntaa ja toisen vuoden keväällä pääainetta. Tämän opinto-oppaan liitteenä ovat ohjeelliset lukujärjestykset opintosuunnittain (liite 1). Ne helpottavat kahden ensimmäisen opintovuoden opiskelun suunnittelua. Kahdelle ensimmäiselle vuodelle tehdään myös mallilukujärjestykset. Opintojen edetessä riippuu opiskelijan tekemistä valinnoista, missä järjestyksessä opintojaksot on tarkoituksenmukaista suorittaa (liitteessä 2 on esitetty suosituksia). Puutteelliset esitiedot voivat aiheuttaa tarpeetonta opintojen viivästymistä. Tämän vuoksi on syytä kiinnittää huomiota esitietoina olevien opintojaksojen suorittamiseen. Esitiedot voivat olla myös pakollisia, jolloin niiden puuttuminen voi olla este opintojakson suorittamiseksi Tutkinnon ensimmäinen osa Tutkinnon ensimmäinen osa koostuu ns. perusosasta (64 65 ov) sekä muista opintojaksoista (yhteensä 71 73,5 ov). Nämä opintojaksot muodostavat opintojen perustan ja ovat pohjana suunnan opinnoille. Tutkinnon ensimmäinen osa on suunniteltu sellaiseksi, että se on mahdollista ja suositeltavaa suorittaa kokopäiväisesti opiskellen kahdessa vuodessa. Ensimmäinen osa tulee suorittaa viimeistään neljännen opiskeluvuoden loppuun mennessä. Opiskelijan on itse ilmoitettava kansliaan, kun hän on saanut suoritettua tutkinnon ensimmäisen osan Opintosuunnat Puunjalostustekniikan koulutusohjelmassa on kaksi opintosuuntaa: - kemiallinen puunjalostus ja paperitekniikka (KPP) - puun mekaaninen tekniikka (PMT) Opiskelija hakee opintosuuntaa kahdesta vaihtoehdosta: KPP (kemiallinen puunjalostus ja paperitekniikka: puunjalostuksen kemia, paperitekniikka, selluloosatekniikka, prosessiteollisuuden ympäristötekniikka ja prosessien ohjaus) ja PMT (puun mekaaninen tekniikka: puutekniikka sekä puurakennetekniikka ja puutuotteiden kehitys).

20 20 Suunta valitaan ensimmäisen vuoden keväällä. Hakuaika päättyy Opintosuunnan valinnasta järjestetään tiedotustilaisuuksia ennen opintosuunnan valintaa kevätlukukauden aikana. Poikkeuksena ne opiskelijat, jotka saavat aiemmista opinnoistaan merkittävää hyvitystä voivat hakea opintosuuntaa jo ensimmäisenä syksynä. Opintosuunnan haku heidän kohdaltaan päättyy Jos opiskelija haluaa vaihtaa hänelle vahvistetun opintosuunnan, on hänen jätettävä vaihtoanomus osastoneuvostolle yhtä aikaa opintosuuntaa hakevien kanssa. Suunnan opiskelijamäärää päätettäessä otetaan huomioon alan insinööritarve ja opetuskapasiteetti. Mikäli jakauma eri opintosuuntien välillä ei vastaa tarvetta ja resursseja, pyritään jakauma oikaisemaan ensisijaisesti opintoneuvonnalla ja toissijaisesti karsinnalla. Tällöin karsintakriteerinä käytetään hakuajan päättyessä opintorekisterissä olevien opintoviikkojen määrää ja keskiarvoa. Huomioon otetaan myös tutkintoon sisällytettävät opintohyvitykset. Hakija, joka läsnä olevaksi ilmoittautumisesta huolimatta ei ole voinut suorittaa opintoja, mutta haluaa silti poissaolon tulevan huomioonotetuksi läsnäololukukausia laskettaessa, tulee osoittaa erityinen syy poissaoloonsa (esim. asevelvollisuus tai äitiysloma). Syy poissaloon on osoitettava ehdottomasti virallisella asiakirjalla Tarkempia tietoja opintosuunnan valinnasta antavat opintosihteeri (puh ), opintojen suunnittelija (puh ) sekä opintoneuvojat. Suuntien opinnot on esitelty opinto-oppaan luvussa Pääaineet Huom. Pääainevalinnassa mahdollisesti muutoksia lukuvuonna Seuraa ilmoitustauluja ja osaston www-sivuja. Puunjalostustekniikan koulutusohjelmassa on 7 pääainetta: Puu-19 Puunjalostuksen kemia (2070) Puu-21 Paperitekniikka (2071) Puu-23 Selluloosatekniikka (2073) Puu-28 Puutekniikka (2075) Puu-28 Puurakennetekniikka ja puutuotteiden kehitys (2224) Puu-127 Prosessiteollisuuden ympäristötekniikka (xxxx) Kem-90 Prosessien ohjaus (2093) Opiskelija valitsee toisen vuosikurssin keväällä pääaineensa hänelle vahvistetun opinto-suunnan tuottamista pääaineista. Kemiallisen puunjalostuksen ja paperitekniikan opintosuunnan (KPP) opiskelijoiden on haettava pääainett seuraavista vaihtoehdoista: - puunjalostuksen kemia, - paperitekniikka, - selluloosatekniikka,

21 21 - prosessiteollisuuden ympäristötekniikka ja - prosessien ohjaus Puun mekaanisen tekniikan opintosuunnan (PMT) opiskelijoiden on haettava pääainetta seuraavista vaihtoehdoista: - puutekniikka - puurakennetekniikka ja puutuotteiden kehitys Pääaineen hausta järjestetään tiedotustilaisuuksia kevätlukukauden aikana. Selvitä mahdolliset muutokset tähän opinto-oppaaseen verrattuna. Hakuaika päättyy Pääaineen opiskelijamäärää päätettäessä otetaan huomioon alan insinööritarve ja opetuskapasiteetti. Jos tiettyyn pääaineeseen on enemmän hakijoita kuin sinne voidaan ottaa, niin hakijoiden välillä suoritetaan karsintaa. Karsintakriteerinä toimivat ns. vertailupisteet jotka lasketaan seuraavasti: vertailupisteet = opintoviikkomäärä / läsnäololukukausien määrä Tällöin hakijoita valitaan ko. pääaineeseen tietty lukumäärä vertailupisteiden mukaisessa järjestyksessä. Vertailupisteitä laskettaessa otetaan huomioon kaikki opintoviikot, myös opintohyvitykset. Koulutusohjelmaa vaihtaneille ja muista korkeakouluista siirtyneille otetaan huomioon läsnäololukukaudet myös alkuperäisessä koulutusohjelmassa tai korkeakoulussa. Vertailupisteet lasketaan opintorekisterissä olevien suoritusten perusteella. Hakija, joka läsnä olevaksi ilmoittautumisesta huolimatta ei ole voinut suorittaa opintoja, mutta haluaa silti poissaolon tulevan huomioonotetuksi läsnäololukukausia laskettaessa, tulee osoittaa erityinen syy poissaoloonsa (esim. asevelvollisuus tai äitiysloma). Syy poissaloon on osoitettava ehdottomasti virallisella asiakirjalla. Tarkempia tietoja pääaineen valinnasta antavat opintosihteeri (puh ), opintojen suunnittelija (puh ) sekä opintoneuvojat.

22 Tutkintorakenteen uudistaminen Teknillinen korkeakoulu on siirtymässä muiden Suomen yliopistojen tapaan kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen Opiskelijat, jotka aloittavat opintonsa tämän jälkeen, suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon. Tutkintorakenteen uudistaminen liittyy 40 Euroopan maan sitoutumiseen niin sanottuun Bolognan prosessiin, jonka tavoitteena on luoda kansainvälisesti kilpailukykyinen eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Päämääränä on lisätä opiskelijoiden liikkuvuutta ja työllistymistä sekä parantaa tutkintojen läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. Uudessa tutkintorakenteessa nykyisestä opintojen mitoituksen perustana olevasta opintoviikkojärjestelmästä luovutaan ja otetaan käyttöön ECTS-järjestelmä (European Credit Transfer System). Opiskelijan vuotuinen työmäärä on 1600 opiskelijatyötuntia eli 60 opintopistettä. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnot kestävät kolme vuotta ja tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Ylempien korkeakoulututkintojen (diplomi-insinööri, arkkitehti ja maisema-arkkitehti) laajuus on 120 opintopistettä ja suoritusaika täysipäiväisesti opiskellen kaksi vuotta. Opintonsa ennen tutkintorakenneuudistusta aloittaneet opiskelijat voivat opiskella nykyisen tutkintorakenteen mukaan asti. Opiskelijoille tulee myös mahdollisuus siirtyä uuteen tutkintorakenteeseen. Siirtymäsäännökset valmistuvat syyslukukauden 2004 aikana ja niistä tiedotetaan opiskelijoille välittömästi. Yleistavoitteena on opiskelijan opintojen sujuva eteneminen.

23 23 4. PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN OPINTOJEN RAKENNE 4.1 Tutkinnon I osan opinnot Tutkinnon I osan opinnot on suoritettava neljän vuoden aikana. Nämä opinnot koostuvat seuraavista opintojaksoista: Perusosa AS Säätötekniikan matemaattiset apuneuvot 1,0 Ene Yleinen energiatalous 2,0 Kem Epäorgaaninen kemia; P 3,0 Kem Orgaanisen kemian perusteet 3,0 Kem Prosessiautomaation perusteet 2,0 Kie /004Toisen kotimaisen kielen koe 1,0 Kie-98.xxx Vieraan kielen opintojakso 2,0* Kon Tekninen suunnittelu B 3,0 Kul Lujuusopin perusteet; osa IB 3,0 Mat Matematiikan peruskurssi P 1 6,0 Mat Matematiikan peruskurssi P 2 6,0 Mat Sovellettu todennäköisyyslasku 3,0 Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit 2,5 Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1,0 Puu Johdatus puunjalostukseen 1,0 Puu Ympäristönsuojelutekniikan perusteet 2,0 T Tietokone työvälineenä 1,0 T Tietotekniikan peruskurssi 2,0** T Tietotekniikan työkurssi 2,0** Tfy Fysiikka I 4,0 Tfy Fysiikka II 4,0 Tfy Fysiikan laboratoriotyöt 2,0 TU Tuotantotalouden perusopintojakso 3,0*** TU Laskentatoimi ja kannattavuus 2,5 Vie Puheviestintä 2,0 perusosa yhteensä: ov * Täytettävä tutkintosäännön vaatimukset pakollisesta vieraasta kielestä. ** Näiden kahden opintojakson vaihtoehtona on T Ohjelmoinnin peruskurssi L1 (5 ov) tai T Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 (5 ov). *** Tämän opintojakson vaihtoehtona ovat TU Kansantaloustieteen perusteet (3 ov) tai TU Grundkurs i produktionsekonomi.

24 24 Tutkinnon I osaan kuuluu lisäksi Kemiallisen puunjalostuksen ja paperitekniikan suunnan opiskelijoilla Kem Fysikaalisen kemian perusteet; P (4,5 ov) Kem Analyyttisen kemian laboratoriotyöt (2,0 ov) Kem Analyyttinen kemia (2,0 ov) Tutkinnon I osa yht. 72,5 73,5 ov Puun mekaanisen tekniikan suunnan opiskelijoilla Kem Fysikaalinen kemia; RYK (3,0 ov) Rak Statiikka (2,0 ov) TU Markkinointi (2,0 ov) Tutkinnon I osa yht. 71,0 72,0 ov HUOM. Tutkinnon I osaan sisältyviä opintojaksoja ei voi sisällyttää muualla tutkinnossa valinnaisiin opintojaksoihin. Tutkinnon 1. osan ja suunnan opinnot suoritetaan saman opinto-oppaan mukaan. 4.2 Kemiallisen puunjalostuksen ja paperitekniikan opintosuunta (1021) Suunnan opinnot (30,0 31,0 ov) ov Kem Fysikaalisen kemian laboratoriotyöt 3,5 Kem Kemian laitetekniikka I; P 3,5 Puu Puun rakenne ja kemia 3,0 Puu Makromolekyylit, pinnat ja kolloidit 3,0 Puu Paperitekniikan perusteet 3,0 Puu Työturvallisuus 0,0 Puu Selluloosatekniikan perusteet 3,0 Puu Applied Chemical Engineering and Unit Operations in Pulp and Paper Processes 4,0 Puu Teollisuuden ympäristötekniikka 3,0 Lisäksi valittava vaihtoehdoista A tai B: A Puu Puukemian laboratoriotyöt 2,0 Puu Kuituanalytiikka 2,0 Puu Ympäristöjohtaminen ISO mukaisesti 1,0 B AS Automaatiojärjestelmät 2,0 Kem Prosessiteollisuuden mittaukset 2,0 Paperi- ja selluloosatekniikan, puunjalostuksen kemian ja prosessiteollisuuden ympäristötekniikan pääaineiden opiskelijat valitsevat vaihtoehdon A. Prosessien ohjauksen pääaineopiskelijat valitsevat vaihtoehdon B.

25 Pääaineet Puu-19 Puunjalostuksen kemian pääaine (23 ov) (2070) Professori Tapani Vuorinen, professori Janne Laine Pakolliset (17 ov) Puu Puunjalostuskemian tutkimusmetodiikka 6,0 Puu Puunjalostuksen kemian harjoitustyöt 8,0 Puu Teknillinen pinta- ja kolloidikemia 3,0 Valittava kaksi opintojaksoista: Puu Sellunvalmistuksen kemia 3,0 Puu Kemia paperinvalmistuksessa 3,0 Puu Puukemian erikoisopintojakso 3,0 Puu Puunjalostuksen pinta- ja kolloidikemian erikoisopintojakso 3,0 Puu-21 Paperitekniikan pääaine (24 25 ov) (2071) Professori Hannu Paulapuro, professori (ma.) Jouni Paltakari Pakolliset (13 ov) Puu Päällystystekniikka 4,0 Puu Paperikemia 3,0 Puu Kuitu- ja paperifysiikka 2,0 Puu Basics of Printing Technology 4,0 Valittava yksi vaihtoehdoista A, B tai C: A Puu Paperitekniikan laajat harjoitustyöt 7,0 Puu Paperitekniikka II 5,0 12,0 ov B Puu Paperinjalostustekniikka 4,0 Puu Paperinjalostustekniikan harjoitustyöt 5,0 Puu Pakkaustekniikka 2,0 11,0 ov C Puu Printing Machines and Materials 4,0 Puu Printability and Runnability 3,0 Puu Painatustekniikan laajat harjoitustyöt 5,0 12,0 ov

26 26 Puu-23 Selluloosatekniikan pääaine (23,5 ov) (2073) Professori Panu Tikka Puu Sellunvalmistuksen kuitulinjaprosessit 3,0 Puu Sellunvalmistuksen kemikaalikierto- ja energiaprosessit 3,0 Puu Selluloosatekniikan lyhyet harjoitustyöt 4,0 Puu Selluloosatekniikan harjoitustyöt 6,5 Puu Sellun pesun ja kemikaalikierron laskenta 2,0 Puu Suursaantomassatekniikka 2,0 Puu Sellunvalmistuksen kemia 3,0 Puu-127 Prosessiteollisuuden ympäristötekniikan pääaine* (25,5 ov) (xxxx) Professori Olli Dahl Pakolliset (19,5 ov) Ene Teollisuuden energiatekniikan perusteet 3,0 Kem Kemian laitetekniikan ympäristöjakso 3,5 Puu Teknillinen pinta- ja kolloidikemia 3,0 Puu Prosessivesien käsittely 2,0 Puu Prosessivesien analysoinnin harjoitustyöt 2,0 Puu Metsäteollisuuden ympäristönsuojelu L 4,0 Puu Ympäristönsuojelutekniikan erikoistyö V L 2,0 Valinnaiset opintojaksot (valitaan 6 ov) Ene Elinkaari- ja ympäristöanalyysit 2,0 Maa EU ympäristöoikeus, L 2,0 Puu Laajojen ympäristövaikutusten hallinta 2,0 Vie Ympäristöviestinnän perusteet 2,0 * Prosessiteollisuuden ympäristötekniikan pääaineopiskelijalla tulee olla sivuaineenaan selluloosatekniikka, paperitekniikka tai puutekniikka.

27 27 Kem-90 Prosessien ohjauksen pääaine (23 ov) (2093) Professori Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela Pakolliset (18 ov) Kem Prosessien mallitus ja simulointi I; perusteet 2,0 Kem Prosessien mallitus ja simulointi II 3,0 Kem Prosessiautomaation projektityö 3,0 Kem Intelligent Process Control Methods 3,0 Kem Prosessiteollisuuden tuotannonohjaus 3,0 Kem Control and Information Systems in Pulp and Paper Industry B 4,0 Vaihtoehtoiset (valittava vähintään 5 ov): AS C/C++ -ohjelmoinnin peruskurssi 4,0 Kem Prosessiautomaation tietotekniikka 3,0 Mat Tilastollinen laadunvalvonta 2,0 S Tietoliikennetekniikan perusteet 3,0 S Tietoliikenneverkkojen arkkitehtuurit 3,0 S Tietoliikenneverkot 3,0 T Tietokoneen arkkitehtuuri 3,0 T Tiedonhallintajärjestelmät 3,0 T Ohjelmistotuotannon perusteet 3,0 T Ohjelmoinnin peruskurssi 2 4,0 T Tietorakenteet ja algoritmit Y 3,0 5,0 T Käyttöjärjestelmät 3,0 T Embedded Systems 3,0 T Verkkomedian perusteet 3,0 T Tietoliikennearkkitehtuurit 4,0 T Tietokoneverkot 3,0 T Tietokonegrafiikan perusteet 2,0 T Multimediatekniikka 3,0 T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 1,0 T Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen harjoitustyö 3,0 4.4 Puun mekaanisen tekniikan opintosuunta (1022) ( Suunnan opinnot (30,5 32 ov) Pakolliset (21 ov) Puu Puuraaka-aineoppi 3,0 Puu Metsätalous 2,0 Puu Puun liimaus- ja pintakäsittelytekniikka 3,0 Puu Sahatavaran tuotanto ja jalostus A 5,0 Puu Puulevyjen tuotanto ja jalostus A 5,0

28 Puu Industrial Wood Construction 2,0 Eri Tieteellisen tiedon haku (puunjalostustekniikka) 1,0 28 Lisäksi ryhmä A (pakollinen opiskelijoille, joiden pääaine on puutekniikka) tai B (pakollinen opiskelijoille, joiden pääaine on puurakennetekniikka ja puutuotteiden kehitys) A Pakolliset (9,5 ov) Puu Puun rakenne ja kemia 3,0 Puu Selluloosa- ja paperitekniikan perusteet 2,0 Puu Puunjalostusteollisuuden työsuhdeasiain opintojakso 1,5 Puu Puuntyöstötekniikka 3,0 B Pakolliset (11 ov) Ene Taloteknisten järjestelmien perusteet 3,0 Rak Rakennussuunnittelu 2,0 Rak Rakennusfysiikan perusteet 3,0 Rak Rakennusaineet 3, Puutekniikan pääaine (21-22 ov) (2075) Professori N.N. Puu Rakennuspuusepänteollisuus 2,0 Puu Tuotantovälineet ja tehdassuunnittelu 4,0 Puu Johdatus puurakenteiden mitoitukseen 1,0 Puu Huonekaluteollisuus 3,0 Puu Puutuoteteollisuuden tietojärjestelmät ja automaatio 3,0 Puu Wood Product Industry Business, Marketing and Product Development 4,0-5,0 Puu Puutekniikan seminaari 2,0 Puu Puutekniikan erikoistyö 2, Puurakennetekniikan ja puutuotteiden kehityksen pääaine (22-23 ov) (2224) Professori N.N. Puu Rakennuspuusepänteollisuus 2,0 Puu Puurakenteiden materiaali- ja liitostekniikka 3,0 Puu Wood Product Industry Business, Marketing and Product Development 4,0-5,0 Puu Puutekniikan seminaari 2,0 Puu Puutekniikan erikoistyö 2,0 Rak Puurakenteiden perusteet 3,0 Rak Runkoa täydentävien rakenteiden suunnittelu 4,0 Rak Puurakentamistekniikka 2,0

29 Sivuainekokonaisuudet Tutkintoon kuuluu pääaineen lisäksi sivuaine. Sivuaineen voi valita vapaasti, paitsi prosessiteollisuuden ympäristötekniikan pääaineopiskelijat, TKK:n eri koulutusohjelmien tuottamista sivuainekokonaisuuksista. Osaan sivuaineista on erillinen haku. Sivuaineopinnot voi myös suorittaa muussa korkeakoulussa Suomessa tai ulkomailla. Tällöin opiskelijan on haettava sivuaineen hyväksyttämistä osastoneuvostolta. Mikäli puunjalostustekniikan koulutusohjelman opiskelija suunnittelee sivuaineen suorittamista TKK:n ulkopuolella, kannattaa hänen ajoissa kääntyä pääaineen professorin, opintosihteerin, opintoneuvojien tai opintojen suunnittelijan puoleen. Heiltä saa käytännön neuvoja sekä apua hakemusten laatimisessa. Seuraavassa on esitelty puunjalostustekniikan osaston tuottamat sivuainekokonaisuudet. Mikäli kokonaisuus on tarkoitettu vain tietyn koulutusohjelman opiskelijoille, on tästä maininta. Puu-19 Puunjalostuksen kemian sivuaine (18 ov) (2070) (puunjalostustekniikan koulutusohjelman opiskelijoille) Pakolliset (15 ov) Puu Puunjalostuskemian tutkimusmetodiikka 6,0 Puu Teknillinen pinta- ja kolloidikemia 3,0 Puu Sellunvalmistuksen kemia 3,0 Puu Kemia paperinvalmistuksessa 3,0 Valittava yksi opintojaksoista: Puu Puukemian erikoisopintojakso 3,0 Puu Puunjalostuksen pinta- ja kolloidikemian erikoisopintojakso 3,0 Sivuaineen sisältö sovitaan erikseen muille kuin puunjalostustekniikan koulutusohjelman opiskelijoille. Näiden opiskelijoiden tulee ottaa yhteyttä professori Tapani Vuoriseen. Puu-21 Paperitekniikan sivuaine (21 22 ov) (2071) (puunjalostustekniikan koulutusohjelman opiskelijoille) Pakolliset (12 ov) Puu Päällystystekniikka 4,0 Puu Paperikemia 3,0 Puu Kuitu- ja paperifysiikka 2,0 Puu Basics of Printing Technology 3,0 Valittava yksi vaihtoehdoista A, B tai C: A Puu Paperitekniikan harjoitustyöt 5,0 Puu Paperitekniikka II 5,0 10,0 ov