Vammaissopimus, itsemäärääminen ja kehitysvammalaki

Transkriptio

1 Vammaissopimus, itsemäärääminen ja kehitysvammalaki Sanna Ahola Erityisasiantuntija Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 1 Lainsäädännön tilanne Eduskunta hyväksyi vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen maaliskuussa 2015 Sopimus astui Suomessa laintasoisena voimaan Ennen ratifiointia oli varmistettava sopimuksen 14 artiklan (henkilön vapaus ja turvallisuus) toteutuminen Kehitysvammalain muutos voimaan Muilta osin kehitysvammalainsäädäntö on tarkoitus uudistaa vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon erityislainsäädännön uudistamishankkeen yhteydessä, joka on jälleen käynnistynyt. Sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksiä koskevan kokonaisuudistuksen valmistelu jatkuu erillisenä hankkeena Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 2 1

2 Mihin vammaissopimus velvoittaa? Sopimusvaltion pitää toteuttaa tarvittavat lainsäädännölliset, hallinnolliset ja muut toimenpiteet yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien täytäntöön panemiseksi. Vammaisia henkilöitä syrjivät määräykset, tavat ja käytännöt tulee muuttaa tai poistaa. Vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien suojelu ja edistäminen tulee ottaa huomioon kaikissa politiikoissa ja ohjelmissa. Sopimusvaltion täytyy varmistaa, että viranomaiset ja laitokset noudattavat sopimusta ja estää yksityisten harjoittamaa syrjintää Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 3 Vammaisten osallistuminen itseään koskevaan päätöksentekoon Sopimusvaltion pitää aktiivisesti osallistaa vammaiset henkilöt kaikkeen heitä koskevaan päätöksentekoon. Miten toteutuu? Lainvalmistelu Poliittinen päätöksenteko Sote-ympäristö Hankinnat Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 4 2

3 Sopimuksen noudattamisen seuranta ja toimeenpano Raportointi Vetoaminen vammaissopimukseen omassa tai yleisessä asiassa (esim. hallinnolliset prosessit, lausunnot hallituksen esitysten pohjalta) Valinnaisella pöytäkirjalla perustetaan yksilövalitusjärjestelmä sekä mahdollistetaan vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean omasta aloitteesta tapahtuva tutkintamenettely. Toimeenpanojärjestelmä Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 5 Kehitysvammalain muutokset pähkinänkuoressa Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 6 3

4 Kehitysvammalain sääntelyä tahdosta riippumattomasta erityishuollosta tarkennetaan säännöksillä tahdonvastaiseen erityishuoltoon määräämisen edellytyksistä, järjestämispaikasta ja päätöksenteosta tutkimukseen määräämisestä ja tutkimuksen toteuttamisesta päätöksenteosta tutkimukseen määrääminen tahdonvastaiseen erityishuoltoon määrääminen Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 7 Kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin lisätään säännökset toimenpiteistä, joilla tuetaan itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeutta rajoitustoimenpiteiden käytön vähentämisestä siitä, mitä aina on huomioitava, kun harkitaan rajoitustoimenpiteiden käyttämistä siitä, mitä on huomioitava erityisesti kunkin yksittäisen rajoitustoimenpiteen kohdalla ja siitä, miten toimitaan, kun päätetään käyttää rajoitustoimenpidettä Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 8 4

5 Itsemääräämistä edistävät toimet kehitysvammalaissa Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 9 Itsemääräämisoikeuden ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen Mahdollisuus täysimääräämiseen osallistumiseen yhteiskunnassa ja osallistumiseen omien palvelujen toteuttamiseen ja sisältöön Kohtuulliset mukautukset Mitä normaalimpaa elämä asumisyksiköissä ja laitoksissa on, sitä vähemmän tarvetta on rajoitustoimenpiteisiin Painopiste ennakollisissa toimissa Palvelu- ja hoitosuunnitelma Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 10 5

6 Palvelu- ja hoitosuunnitelman sisältö Palvelu- ja hoitosuunnitelma sisältäisi tiedot toimenpiteistä henkilön itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi, kohtuullisista mukautuksista henkilön täysimääräisen osallistumisen ja osallisuuden turvaamiseksi, henkilön käyttämistä kommunikaatiomenetelmistä, keinoista, joilla henkilön erityishuolto toteutetaan ensisijaisesti ilman rajoitustoimenpiteitä rajoitustoimenpiteistä, joita henkilön erityishuollossa arvioidaan jouduttavan käyttämään. asiakkaan kuulemisesta ja mielipiteen selvittämisestä Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 11 Toimenpiteet itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisoikeuden tukemiseksi toimintayksikkötasolla Asiakkaiden tarpeisiin nähden riittävä määrä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja muuta henkilökuntaa. Henkilökunta ohjattava työtapoihin ja keinoihin, joilla tuetaan itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeutta Henkilökunta koulutettava rajoittamisen ennaltaehkäisyyn ja rajoitustoimenpiteiden asianmukaiseen käyttämiseen Yksiköissä edistetään rajoitustoimenpiteille vaihtoehtoisia ja kuntouttavia toimintatapoja Asiakkaiden itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeutta tuetaan ja edistetään asianmukaisin kalustein, välinein ja tilaratkaisuin Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 12 6

7 Keinoja erityishuollon toteuttamiseksi ilman rajoitustoimenpiteitä henkilön itseilmaisun, vuorovaikutustaitojen ja rentoutumistaitojen kehittäminen soveltuvien viestintä- ja kommunikaatiokeinojen käyttäminen fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön vaikuttaminen levottomuutta aiheuttavien ärsykkeiden välttäminen/siedättäminen henkilön kanssa keskusteleminen ja hänen ohjaamisensa tilanteessa tai siitä pois somaattisten oireiden (kipu, lääkkeiden haittavaikutukset ym. selvittäminen) Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 13 Rajoitustoimet Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 14 7

8 Rajoitustoimia koskevien säännösten soveltaminen Rajoitustoimenpiteitä saadaan käyttää vain silloin, kun järjestetään sosiaalihuoltolain mukaista tehostettua palveluasumista tai laitospalveluja tai vastaavia yksityisiä palveluja. Osaa rajoitustoimenpiteistä voidaan käyttää myös päivätoiminnassa. Muuta kuin lyhytkestoista poistumisen estämistä voidaan käyttää vain tahdosta riippumattomassa erityishuollossa. Edellytyksenä rajoitustoimenpiteiden käytölle on lisäksi, että tehostetun palveluasumisen yksiköllä ja laitoksella on käytettävissään riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus vaativan hoidon ja huolenpidon toteuttamista ja seurantaa varten Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 15 Virkavastuu Tämän luvun nojalla julkista valtaa käyttävään henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen hoitaessaan tässä luvussa tarkoitettuja tehtäviä silloinkin, kun hän ei ole virkasuhteessa valtioon, kuntaan tai kuntayhtymään. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 16 8

9 Vain laissa säädetyt rajoitustoimet ovat sallittuja vain laissa säädetyin edellytyksin Rajoitustoimien oltava viimesijaisia Rajoitustoimenpide voidaan ottaa käyttöön yleisten ja rajoitustoimikohtaisten edellytysten täytyttävä oikeussuojakeinot, raportointivelvollisuus Muu asiakkaan oikeuksiin puuttuminen on laitonta Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 17 Rajoitustoimenpiteiden käytön yleiset edellytykset Erityishuolto toteutetaan ensisijaisesti yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Rajoitustoimenpiteitä saa käyttää vain silloin, kun erityishuollossa oleva henkilö ei kykene tekemään hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia; rajoittaminen on välttämätöntä erityishuollossa olevan henkilön tai jonkun toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi tai merkittävän omaisuusvahingon torjumiseksi ja muut, lievemmät keinot eivät ole tilanteeseen soveltuvia tai riittäviä Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 18 9

10 Rajoitustoimenpiteiden yleiset edellytykset (jatkuu) Rajoitustoimenpiteen on oltava henkilön hoidon ja huolenpidon kannalta perusteltu, tarkoituksenmukainen ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Rajoitustoimenpiteiden yhteisvaikutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rajoitustoimenpide pitää toteuttaa ihmisarvoa kunnioittaen, turvallisesti ja henkilö perustarpeista huolehtien. Rajoitustoimenpiteen käyttö pitää lopettaa heti, kun se ei ole enää välttämätöntä tai se vaarantaa rajoitetun henkilön terveyden tai turvallisuuden. Jos rajoitus kohdistuu alaikäiseen, on otettava huomioon alaikäisen etu ja hänen ikänsä ja kehitystasonsa Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 19 Rajoitustoimenpiteiden käytön arviointi ja vähentäminen Kun rajoitustoimenpidettä on käytetty, toimintayksikössä pitää viipymättä arvioida, mikä johti rajoitustoimenpiteen käyttöön ja miten voidaan jatkossa vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä yksikössä. Jos henkilöön on kohdistettu toistuvasti tai pitkäaikaisesti välttämättömän terveydenhuollon antamista vastustuksesta huolimatta, rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttöä vakavissa vaaratilanteissa, valvottua liikkumista tai poistumisen estämistä, toimintayksikössä on arvioitava, täyttyvätkö edellytykset määräämiselle tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 20 10

11 Rajoitustoimien luettelo Kiinnipitäminen Aineiden ja esineiden haltuunotto Henkilöntarkastus Lyhytaikainen erillään pitäminen Välttämättömän terveydenhuollon antaminen vastustuksesta riippumatta Rajoittavien välineiden ja asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa Rajoittavien välineiden ja asusteiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa Valvottu liikkuminen Poistumisen estäminen Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 21 Rajoitustoimenpiteen jälkiselvittely (42 o ) Rajoitustoimenpiteen käyttöä on arvioitava erityishuollossa olevan henkilön kanssa viipymättä sen käytön päättymisen jälkeen. Jälkiselvittelyssä on arvioitava rajoitustoimenpiteen perusteita ja keinoja, joiden avulla voidaan jatkossa välttää rajoitustoimenpiteiden käyttö Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 22 11

12 Rajoitustoimenpiteen kirjaaminen Erityishuollossa olevaa henkilöä koskeviin asiakas- tai potilasasiakirjoihin on kirjattava: 1) 42 f 42 n :ssä tarkoitetun rajoitustoimenpiteen käyttö ja sen perusteet; 2) henkilön näkemys rajoitustoimenpiteen käytöstä ja sen perusteista; 3) rajoitustoimenpiteen vaikutukset erityishuollossa olevaan henkilöön; 4) rajoitustoimenpiteen alkamis- ja päättymisajankohta; 5) rajoitustoimenpidettä koskevan ratkaisun tai päätöksen tehnyt ja toimenpiteen suorittanut henkilö Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 23 Rajoitustoimenpidettä koskeva selvitys ja tiedoksianto Erityishuollossa olevalle henkilölle on viipymättä annettava selvitys rajoitustoimenpiteen sisällöstä ja perusteista sekä käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista. Selvitys annetaan tietyissä tilanteissa (asiakaslaki) myös henkilön lailliselle edustajalle tai muulle sellaiselle omaiselle tai läheiselle, joka osallistuu henkilön palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Selvitys on annettava vähintään kuukausittain ymmärrettävässä muodossa ja saavutettavalla tavalla ottaen huomioon vastaanottajan käyttämät kommunikaatiomenetelmät. Selvitys on annettava lisäksi henkilön omatyöntekijälle kuukausittain Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 24 12

13 Rajoitustoimenpidettä koskeva selvitys ja tiedoksianto (jatkuu) Jos henkilö on ollut rajoitustoimenpiteen aikana tilassa, jossa ei ole ymmärtänyt toimenpiteen merkitystä, hänelle on annettava selvitys heti, kun hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Jos henkilöön, joka ei tilansa takia kykene ymmärtämään asian merkitystä, on kohdistettu sellainen rajoitustoimenpide, johon saa hakea muutosta valittamalla, rajoitustoimenpidettä koskeva päätös on muutoksenhakuohjeineen annettava tiedoksi erityishuollossa olevan henkilön lailliselle edustajalle tai hänen palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvalle omaiselleen tai muulle läheiselleen Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 25 Aluehallintoviraston valvonta Aluehallintoviraston on erityisesti valvottava rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Aluehallintovirasto voi valvontaa toteuttaessaan varata erityishuollossa olevalle henkilölle tilaisuuden luottamukselliseen keskusteluun aluehallintoviraston edustajan kanssa. Jos toimintayksikössä on käytetty sitomista, toimintayksikön on tehtävä siitä kahden viikon kuluessa ilmoitus aluehallintovirastolle. Ilmoituksessa on oltava henkilön tunnistetiedot, tiedot toimenpiteestä ja sen syystä sekä päätöksen tehneen lääkärin nimi. Aluehallintovirasto hävittää henkilöä koskevat tunnistetiedot kahden vuoden kuluttua tietojen saamisesta Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 26 13

14 Hallinto-oikeudelta voi valittamalla hakea muutosta kirjalliseen päätökseen, joka koskee henkilön määräämistä toimitettavaksi tutkimukseen; kirjalliseen päätökseen, joka koskee henkilön määräämistä erityishuollon toimintayksikköön tahdostaan riippumatta; kirjalliseen päätökseen, joka koskee tahdosta riippumattoman erityishuollon jatkamista; aineiden ja esineiden haltuunottoa koskevaan kirjalliseen päätökseen; kirjalliseen päätökseen, joka koskee välttämättömän terveydenhuollon antamista henkilön vastustuksesta riippumatta; kirjalliseen päätökseen, joka koskee rajoittavan välineen tai asusteen toistuvaa käyttöä päivittäisissä toiminnoissa; kirjalliseen päätökseen, joka koskee rajoittavan välineen tai asusteen käyttöä vakavissa vaaratilanteissa tai sitomista; valvottua liikkumista koskevaan kirjalliseen päätökseen; ja poistumisen estämistä koskevaan kirjalliseen päätökseen Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 27 Sosiaalihuollon valtakunnalliset asiakasasiakirjarakenteet Sosiaalihuollon valtakunnalliset asiakasasiakirjarakenteet pohjautuvat vuonna 2011 päättyneessä Sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa (Tikesos) tehtyihin palvelukohtaisiin tietotarvekartoituksiin ja -selvityksiin. Asiakasasiakirjarakenteiden jatkokehittämisestä vastaa THL. Asiakasasiakirjarakenteiden kokonaisuudesta käytetään nimeä sosiaalihuollon asiakastietomalli. Asiakastietomalli esittää tietojen sisällöt ja rakenteet yhtenäisesti. Tietomalli on valmisteltu tukemaan sosiaalihuollon Kantapalveluiden käyttöönottoa Sanna Ahola 28 14

15 Sosiaalihuollon valtakunnallisten asiakirjarakenteiden luominen Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinnan kannalta keskeisin toimija on sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen ja luokitusten asiantuntijatyöryhmä. Siinä on laaja-alaisesti edustettuna eri sosiaalipalvelujen asiantuntemusta eri puolilta Suomea. Asiantuntijatyöryhmän tukena toimii tarpeen mukaan määräajaksi asetettuja aihekohtaisia alatyöryhmiä. Tietomäärityksiä valmistelee sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen ja luokitusten asiantuntijatiimi THL:n Tieto-osastolta Asiakasasiakirjarakenteisiin voi antaa palautetta osoitteella Palaute arvioidaan ja käsitellään THL:n asiantuntijoiden ja tarvittaessa sosiaalihuollon asiantuntijaryhmän kanssa Sanna Ahola 29 Kehitysvammalain uudistamiseen liittyvät tietorakenteet (suunnitelma) Toimenpiteet itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisoikeuden tukemiseksi kirjataan vammaispalvelujen palvelusuunnitelmaan tai toteuttamissuunnitelmaan Jokaiselle rajoitustoimipäätökselle luodaan oma tietorakenne Rajoitustoimenpiteen selvittämiselle asiakkaalle (ja omatyöntekijälle, henkilön lailliselle edustajalle tai muulle sellaiselle omaiselle tai läheiselle, joka osallistuu henkilön palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen) ja sitomisen ilmoittamiselle aluehallintovirastolle luodaan omat rakenteet Tutkimuslausuntoa ja tahdonvastaiseen erityishuoltoon määräämistä koskevat rakenteet luodaan Sanna Ahola 30 15

16 Näkemyksiä kehitysvammalain uudistuksesta Ennakolliset toimet (tulisi painottaa vielä paljon enemmän kuin nyt!) Uusi lainsäädäntö on ajattelutavaltaan dynaaminen: Rajoitustoimeen turvautuminen nähdään asiana, joka laukaisee velvoitteen pohtia haastavan käytöksen syitä ja etsiä sellaisia ratkaisuja, jotka eivät rajoita henkilön oikeuksia. Tarkkarajainen sääntely Varsinaiset oikeusturvakeinot Kirjaaminen lisää oikein toteutettuna kaikkien osapuolten oikeusturvaa Sanna Ahola 31 Näkemyksiä kehitysvammalain uudistuksesta Rajoitustoimien käyttö korostuu uudistuksesta esitetyissä kysymyksissä ja siihen liittyvissä koulutuksissa. Itsemääräämisoikeuden edistämistä ja rajoittamisen ennaltaehkäisyä pitäisi korostaa enemmän. Tiettyjen rajoitustoimien käytön yhteensopivuus YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen vapaudenriistokäsitteen kanssa (esim. lyhytaikainen erillään pitäminen ja poistumisen estäminen) Kirjallisten päätösten puuttuminen ja siis muutoksenhakukielto Lyhytaikainen erillään pitäminen ja poistumisen estäminen Kiinnipitäminen Osin välttämättömän terveydenhuollon antaminen ja rajoittavan välineen käyttö päivittäisissä toimissa Kirjaukset: Teettävät työtä Osattava kirjata vain olennaiset seikat (yksityisyyden suoja, henkilötietolaki) Sanna Ahola 32 16

17 KIITOS Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 33 17