Ajankohtaista lainsäädännössä

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ajankohtaista lainsäädännössä"

Niko Lahti
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Ajankohtaista lainsäädännössä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Kehitysvammaisten Tukiliiton järjestämä kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Kouvolassa Sirkka Sivula Johtava lakimies, Tukiliitto

2 Mikä muuttumassa? Sote YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus Kehitysvammalain itsemääräämisoikeutta koskevat säännökset Vammaislainsäädäntö

3 SoTe

4 Sote- ja aluehallintouudistus Suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisen työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja.

5 Sote- ja aluehallintouudistus Muutokset koskevat myös sosiaalija terveydenhuollon rahoitusta, ohjausta ja verotusta. Tavoitteena on, että sosiaalija terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy maakunnille

6 6 YK:n vammaissopimus

7 Enää 2 päivää! YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva sopimus tulee voimaan ylihuomenna 10.6.

8 Sopimuksen syntyprosessi YK:n yleiskokous päätti sopimusneuvottelujen aloittamisesta Sopimusneuvottelut käytiin YK:n yleiskokous hyväksyi sopimuksen Sopimuksen osapuolet hyväksyvät kukin erikseen allekirjoituksillaan sopimuksen sisällön. Suomi allekirjoitti sopimuksen ensimmäisten valtioiden joukossa. Sopimus tuli kansainvälisesti voimaan 20 valtion allekirjoitettua sopimuksen Eduskunta hyväksyi sopimuksen voimaansaattamista koskevan lain 373/2015 ja tasavallan presidentti vahvisti sen Ratifiointi tapahtui tallettamalla ratifiointiasiakirja YK:n pääsihteerin huostaan, jolloin Suomi lopullisesti sitoutui sopimukseen. Sopimus ja valinnainen lisäpöytäkirja tulevat voimaan Suomessa 10.6.

9 YK:n vammaissopimus 9 Vammaissopimus tuo ihmisoikeusnäkökulman vammaisten ihmisten kohteluun ja palveluihin. Sopimus edellyttää suuria muutoksia asenteisiin ja siihen tapaan, kuinka vammaisten ihmisten tarpeisiin vastataan. (vrt. kilpailutus pakkomuutot) Ihmisoikeudellisessa mallissa yksilöitä tuetaan, jotta heistä tulee yhteisöidensä aktiivisia kansalaisia.

10 YK:n vammaissopimus Sopimus on ratifioinnin jälkeen laillisesti sitova. Sopimuksen toimeenpanoa valvoo Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea. Komitea seuraa, kuinka uudistusten toimeenpano on vaikuttanut vammaisten ihmisten jokapäiväiseen elämään. Keinoina raportointi ja yksilövalitukset (erillinen pöytäkirja) 10

11 YK:n vammaissopimus Sopimus käsittelee monia aiheita eri elämänalueilta. Sopimuksen alkupään artiklat määrittelevät sopimuksen tarkoituksen ja yleiset periaatteet sekä velvoitteet. Niitä tulee soveltaa yhdessä eri elämänaloja koskevien sisältöartiklojen kanssa. Sopimusta tulee lukea ja tulkita kokonaisuutena, koska oikeudet ja velvollisuudet liittyvät toisiinsa. 11

12 YK:n vammaissopimus Oikeudellisesti velvoittava sopimus haastaa kaikki hallinnonalat ja ihmiset toimimaan aktiivisesti vammaisten henkilöiden täysimääräisten ihmisoikeuksien, osallisuuden, itsemääräämisoikeuden ja yhdenvertaisuuden puolesta. 12

13 YK:n vammaissopimus 1) Objektiivisesti määriteltyjen tarpeiden täyttämisestä kohti subjektiivisten oikeuksien käyttämistä; 2) Holhoamisesta kohti vuorovaikutusta ja itsenäistä päätöksentekoa; 3) Suojan ja hoivan kulttuurista kohti voimaantumista, yksilön valinnanvapautta, itsenäisyyttä ja osallisuutta. Vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksiin erikoistunut professori Gerald Quinn. 13

14 Tuettu päätöksenteko Sopimus ei määrittele tarkkaan, mitä tuettu päätöksenteko on. Sen muodot voivat vaihdella. Se rakentuu luottamukseen perustuvaan suhteeseen tuettavan ja tukihenkilön välillä. Tuettu päätöksenteko lisää itsemääräämisoikeutta. Tarkoituksena on tukea henkilöä tekemään oman tahtonsa ja mieltymystensä mukaisia päätöksiä. Henkilön pitää saada valita, kuka häntä tukee sekä missä ja milloin hän haluaa tukea. 14

15 Tuettu päätöksenteko Tuettu päätöksenteko käytännössä Vaikeiden asioiden selventämistä, motivointia päätöksentekoon, erilaisten päätös- ja toimintavaihtoehtojen ja niiden seurausten selvittämistä, tukea oman tahdon muodostamisessa ja ilmaisemisessa, tukea päätösten toteuttamisessa, tukea tunteiden käsittelemisessä ja ilmaisemisessa. 15

16 Tuettu päätöksenteko Tuen toteuttamistapoja Henkilökohtainen läsnäolo, Neuvonta, Neuvottelu muiden asianosaisten kanssa, Tiedonhaku ja tulkinta, Tekninen apu (esim. IT-asiat, liikkuminen) 16

17 17 Kehitysvammalain muutokset

18 KVL:n muutokset Laki kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta (381/2016) staus/sivutev_ aspx Laki tulee voimaan eli yhtä aikaa YK-sopimuksen kanssa. Kuntainfo (3/2016)

19 KVL:n uudet säännökset Imon vahvistaminen, itsenäisen suoriutumisen tukeminen sekä rajoitustoimenpiteiden käytön vähentäminen Rajoitustoimenpiteiden käytön edellytykset sekä päätöksentekomenettely rajoitustoimenpiteitä käytettäessä Kirjaaminen, jälkiselvittely, selvitys- ja tiedonantovelvollisuus, virka- ja vahingonkorvausvastuu sekä tehostettu viranomaisvalvonta ts. asiakkaan oikeusturva Tahdosta riippumaton erityishuolto

20 RAJOITTAMINEN IMON VAHVISTAMINEN 20

21 Mitä itsemääräämisoikeus tarkoittaa? Itsemääräämisoikeus tarkoittaa oikeutta tehdä valintoja ja päättää omasta elämästään. Itsemääräämisoikeuteen kuuluu myös Oikeus hallittuihin riskeihin ja Oikeus tehdä huonojakin valintoja. Imo ei tarkoita heitteillejättöä. Toteutuminen edellyttää yksilöllistä tukea. 21

22 Imon vahvistaminen 42 ja 42 a Imon vahvistamista, itsenäisen suoriutumisen ja imon tukemista koskevia säännöksiä sovelletaan kaikkeen erityishuoltoon.

23 Imon vahvistaminen 42 ja 42 a Ihmisarvoa ei saa loukata; Vakaumusta ja yksityisyyttä on kunnioitettava; Huomioon omat toivomukset, mielipide, etu, yksilölliset tarpeet; Turvattava mahdollisuus osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissa; Hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta on ylläpidettävä ja edistettävä.

24 Imon vahvistaminen 42 ja 42 a Palvelu- tai hoitosuunnitelmaan on kirjattava imon toteutumista ja itsenäistä suoriutumista edistävät toimenpiteet. Ammattihenkilöitä ja muuta henkilökuntaa on oltava henkilöiden toimintaan ja tarpeisiin nähden riittävä määrä. Henkilökunnan perehdytys, ohjeistus ja koulutus sekä oikeat tilaratkaisut, kalusteet ja välineet.

25 Rajoitustoimenpiteet ja niiden käyttö Erityishuoltoa toteutetaan ensisijaisesti yhteisymmärryksessä henkilön itsensä kanssa. Rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää vain tässä laissa säädettyjen yleisten ja erityisten kutakin rajoitustoimenpidettä koskevien edellytysten täyttyessä.

26 Yleiset rajoitustoimenpiteiden käytön edellytykset 1) Erityishuollossa oleva henkilö ei kykene tekemään hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia; 2) Rt:n käyttäminen on välttämätöntä henkilön terveyden tai turvallisuuden taikka muiden terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi taikka merkittävän omaisuusvahingon ehkäisemiseksi; 3) Muut, lievemmät keinot eivät ole tilanteeseen soveltuvia tai riittäviä.

27 Rajoitustoimenpiteet Kiinnipitäminen 42 f Aineiden ja esineiden haltuunotto 42 g Henkilön tarkastus 42 h Lyhytaikainen erillään pitäminen 42 i Välttämättömän terveydenhuollon antaminen vastustuksesta riippumatta 42 j Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa 42 k Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa 42 l Valvottu liikkuminen 42 m Poistumisen estäminen 42 n

28 Missä voidaan käyttää rajoitustoimenpiteitä? Vapaaehtoisessa ja tahdosta riippumattomassa erityishuollossa sekä julkisessa että yksityisessä yksikössä voidaan käyttää rajoitustoimenpiteitä yleisten ja erityisten edellytysten täyttyessä järjestettäessä tehostettua palveluasumista tai laitoshoitoa (yksikkö, jossa ympärivuorokauden henkilökuntaa) työ- ja päivätoiminta osin Toimintayksiköllä on oltava käytettävissään riittävä lääketieteen, sosiaalityön ja psykologian asiantuntemus.

29 Vammaislainsäädännön uudistaminen (Valas)

30 Kuinka Valas etenee? Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistämistä selvittäneen työryhmän työ valmistui keväällä 2015 Hanke joutui hallituksen leikkauslistalle Vaadittavat säästöt 61 miljoonaa e Yhtenä vaihtoehtona esitetty 75 vuoden yläikärajaa vammaispalveluille Selvitysmies Kalle Könkkölä etsii vaihtoehtoisia säästämisen keinoja. Selvitysaika

31 Kuinka Valas etenee? Uusi vammaislainsäädäntö voisi tulla voimaan joko osissa aikaisintaan 2018 ja 2019 tai kokonaisuudessaan 2019 yhtä aikaa sote-uudistuksen kanssa. Tarkoituksena on turvata yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä yksilöllisen tarpeen mukaiset palvelut.

32 Keskeisiä asioita Valaksessa Palvelutarpeen arviointi, palvelusuunnittelu ja palveluiden toteutumisen arviointi yhdessä henkilön itsensä kanssa. Lain turvattava jokaiselle yksilöllisen tarpeen mukaiset palvelut. Siksi tärkeää, että kaikkiin palveluihin yhtä vahva oikeus. Valas-esitys tulee toteuttaa kokonaisuutena.

33 Keskeisiä asioita Valaksessa Kehitysvammaisille ihmisille erityisen tärkeitä palveluita, jotka myönnetään nykyisin erityishuoltona Valmennus ja tuki Lyhytaikainen huolenpito

34 34

Samankaltaiset tiedostot

Kehitysvammalain muutokset

Kehitysvammalain muutokset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 31.1.2017 Kehitysvammalain muutokset/sanna Ahola 1 Lainsäädännön tilanne Eduskunta hyväksyi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen