Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen osana hoito- ja palvelusuunnitelmaa

Transkriptio

1 Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen osana hoito- ja palvelusuunnitelmaa OTM Susanna Lehti AVI:n ja Valviran koulutuspäivä Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeus Nykytilanne ja kehitysvammalain mahdollisuudet

2 2 Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus on henkilön oikeus määrätä omasta elämästään, tehdä omia valintoja ja toteuttaa niitä. Se tarkoittaa henkilön toivomusten ja mielipiteen kunnioittamista. Itsemääräämisoikeuteen kuuluu henkilökohtainen koskemattomuus ja liikkumisvapaus. Itsemääräämisoikeutta on myös yksityiselämän suoja. Toteutuminen edellyttää mahdollisuutta saada tukea, ottaa riskejä, erehtyä ja oppia.

3 Itsemääräämisoikeus vammaisyleissopimuksessa Sopimuksen pääperiaatteita: Itsemääräämisoikeus Yhdenvertaisuus Osallisuus Esteettömyys Sopimuksen artikloita itsemääräämisoikeudesta: Yhdenvertaisuus lain edessä (12 art) Yleiset periaatteet (3 art), joista kaikille sopivat palvelut ja järjestelmät Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus (5 art) Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä (19 art) Henkilökohtainen liikkuminen (20 art) Yksityisyyden kunnioittaminen (22 art) Kodin ja perheen kunnioittaminen (23 art) Terveys (25 art)

4 Itsemääräämisoikeuden toteutuminen käytännössä Mahdollisuus päättää itseään koskevista asioista ja tehdä omat valintansa Riittävä tuki itsemääräämisoikeuden käyttämiseen ja päätösten tekemiseen Riittävä ja oikeanlainen kommunikointimenetelmä aktiivisessa käytössä Itsemääräämisoikeus myös jokapäiväisissä toimissa Perhe-elämän suoja Oikeus valita asuinkumppanit Oma ja muiden turvallisuus Vastuu Mahdollisuuksien rajat 4

5 Keskeisiä huomioitavia sosiaalihuoltolain säännöksiä Asiakas- ja palvelusuunnittelu 5

6 Kokonaisvaltainen palvelutarpeen arviointi Monialaisen työn merkitys. Sosiaalihuollon vetovastuu Asiakkaan osallisuus, lapsen ja perheen osallisuus Painopiste varhaiseen tukeen. Erityishuollossa: rajoitustoimien käytön vähentäminen Peruspalvelut kaikille, erityispalvelut täydentämässä Yhteen sovitetut palvelukokonaisuudet 6

7 Yleis- ja erityislait Ensisijainen ja toissijainen lainsäädäntö Sosiaalihuoltolaki on ensisijainen aina kun se takaa riittävät ja sopivat palvelut Se on myös asiakas- ja palvelusuunnittelun prosessilaki Asiakassuunnitelman laatimisessa on lisäksi otettava huomioon erityislakien säännökset Kun asiakkaalle on oikeus palveluun useamman lain perusteella on valittava se, joka parhaimmin toteuttaa asiakkaan etua. Yleis- ja erityislakien mukaisia palveluita voidaan järjestää rinnan Asiakkaan etu määritellään SHL 4 ja 5 :n mukaisesti. KVL LSL / VPL OmhoitoL SHL, Asiakaslaki jne. Julkisuuslaki Perustuslait, KVsopimukset 7

8 Omatyöntekijän nimeäminen ja tehtävät Uuden sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada omatyöntekijä koko sosiaalihuollon asiakkuuden ajaksi. Tarkoituksena on varmistaa, ettei henkilö jää ilman tarvitsemiaan palveluja. Omatyöntekijä on nimettävä viimeistään palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Luontevinta on nimetä työntekijä, jonka kanssa asiakas olisi muutoinkin yhteydessä. Omatyöntekijää ei tarvitse nimetä, jos asiakkaalle on jo nimetty muu palveluista vastaava työntekijä tai nimeäminen on muutoin ilmeisen tarpeetonta. STM soveltamisopas 8

9 Asiakkaan etu ja lapsen etu SHL 4 ja 5 Asiakkaan etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimintatavat ja ratkaisut parhaiten turvaavat: 1) asiakkaan ja hänen läheistensä hyvinvoinnin; 2) asiakkaan itsenäisen suoriutumisen ja omatoimisuuden vahvistumisen sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet; 3) tarpeisiin nähden oikea-aikaisen, oikeanlaisen ja riittävän tuen; 4) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; 5) kielellisen, kulttuurisen sekä uskonnollisen taustan huomioimisen; 6) toivomuksia, taipumuksia ja muita valmiuksia vastaavan koulutuksen, väylän työelämään sekä osallisuutta edistävän toiminnan; 7) asiakassuhteen luottamuksellisuuden ja yhteistoiminnan asiakkaan kanssa. Lasten kohdalla on asiakkaan edun yleisten periaatteiden lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut parhaiten turvaavat: 1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin; 2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä sekä iän ja kehitystason mukaisen huolenpidon; 3) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden; 4) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen. 9

10 Asiakkaan ja lapsen edun arviointi sosiaalityön keskiössä Asiakkaan ja lapsen edun kokonaisvaltainen arviointi on keskeistä, kun pohditaan, minkälainen palvelukokonaisuus ja minkä lakien perusteella tulisi järjestää Asiakkaan ja lapsen etu arvioidaan asiakkaan osallisuus varmistaen => edun arviointi ilman henkilön itsensä näkemystä ei ole mahdollista Tämä edellyttää että osaamista asiakkaan edun arviointiin, mielipiteen selvittämiseen ja kuulemiseen on saatavissa 10

11 Lapsen terveyden ja kehityksen turvaaminen Lapsella ja hänen perheellään on oikeus saada viipymättä lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalipalvelut. Palveluja on järjestettävä tarvittavassa laajuudessa niinä vuorokauden aikoina, joina niitä tarvitaan. Palvelujen on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa Laissa tai esitöissä ei ole määritelty tarkemmin mitä tarkoittaa viipymättä välttämättömät Arviointi lapsen etua koskevien kriteerien valossa Koskee kaikkia palveluita, myös erityislakien mukaisia Pohdittava, mitkä ovat lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät palvelut eri tilanteissa ja erilaisten lapsiryhmien kohdalla SHL 13 11

12 Lapsen terveyden ja kehityksen turvaaminen - menettely Lapsen ja perheen kokonaistilanteen kartoittaminen tapahtuu osana palvelutarpeen arviointia. Asiakassuunnitelmaan kirjaaminen keskeistä Omatyöntekijä tai muun asiakkaan palveluista vastaava työntekijä arvioi terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalipalvelut ja kirjaa ne lapsen asiakassuunnitelmaan Asiakassuunnitelmaan on kirjattava myös arvio myös palveluiden alkamisajankohdasta ja kestosta Myös perheenjäsenen palvelut tapauskohtaisesti Päätös palveluista tehdään asiakassuunnitelman perusteella. Kiireelliset, välttämättömään tarpeeseen vastaavat palvelut on aina järjestettävä viipymättä. Sääntely voi tapauskohtaisesti edellyttää myös yöaikaan järjestettäviä palveluita. Muuten pääsääntöisesti 3 kk kuluessa hakemuksesta tai yhteydenotosta. 12

13 Omaisen tai läheisen tuen tarve Perheenjäsenet yhdessä -periaate Osana palvelutarpeen arviointia selvitetään läheisen tuen tarve Tuen tarve, joka aiheutuu siitä, että henkilö hoitaa, ohjaa, tukee, tai valvoo sairasta, vammaista tai iäkästä omaistaan tai läheistään Omaishoidon tukilain tarkoittamat tilanteet ja muut omaisesta tai läheisestä huolehtivat SHL 27 b mahdollistaa tauot ja vapaat myös muulle kuin omaishoitajalle Palvelut on järjestettävä siten, että avio- ja avopuolisot sekä muut perheenjäsenet voivat asua yhdessä Ratkaisu joka johtaa asumiseen erillään on perusteltava hoidettavan edun näkökulmasta Mitä pidempiaikaiseen erillään asumiseen ratkaisu johtaa, sitä vankemmat nimenomaan hoidettavan etuun liittyvät perusteet tarvitaan 13

14 Monialainen yhteistyö sosiaalihuoltolaissa Monialainen yhteistyö viranomaisten velvollisuutena Sosiaalihuollon viranomaisen on huolehdittava siitä, että käytettävissä on henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista Työntekijän on oltava tarpeen mukaan yhteydessä eri yhteistyötahoihin ja asiantuntijoihin Sekä tarvittaessa henkilön omaisiin ja muihin hänelle läheisiin henkilöihin Osallistuminen muiden toimialojen velvoite Jos henkilön tarpeiden arviointi ja niihin vastaaminen edellyttävät sosiaalitoimen tai muiden viranomaisten palveluja tai tukitoimia, on näiden tahojen osallistuttava toimenpiteestä vastaavan työntekijän pyynnöstä henkilön palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen SHL 41 14

15 Haavoittuvassa asemassa olevat lapsi- ja asiakasryhmät Sosiaalihuoltolaki sisältää useita säännöksiä, joilla pyritään varmistamaan, että haavoittuvassa asemassa olevat asiakkaat saavat riittävästi tukea, jotta heille saataisiin annettua heidän tarvitsemansa palvelut. Sosiaalihuoltolain mukaista erityistä tukea koskevien säännösten soveltamista tulee arvioida muun muassa siinä vaiheessa, kun asiakkaalle tehdään palvelutarpeen arviointi ja valitaan omatyöntekijä Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden edun toteutumiseen. 15

16 Erityisen tuen tarve Erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä sosiaalihuoltolaissa tarkoitetaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Lisäksi lasten kohdalla sellaiset lapset, joiden kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai joka itse käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään Säännökset on tarkoitettu sovellettaviksi tilanteissa, joissa henkilö ei itse kykene hakemaan tarvitsemaansa apua tai henkilön avun saaminen on vaarassa estyä sen vuoksi, ettei hän kykene riittävässä määrin vastaanottamaan tai antamaan avun saamiseksi tarvittavaa tietoa. STM soveltamisopas: Näitä säännöksiä ei sovelleta, jos tarvittavien palvelujen saamisen arviointi on turvattu erityislainsäädännössä. Esimerkiksi kehitysvammaisten henkilöiden palvelujen saaminen turvataan pääsääntöisesti kehitysvammalaissa moniammatillisesti tehtävän erityishuolto-ohjelman kautta ja myös lastensuojelulaki sisältää vahvoja erityissäännöksiä palvelutarpeen arvioinnin ja palvelujen saamisen turvaamiseksi. 16

17 Asiakkaan erityisen tuen tarpeen huomioiminen Lapsi Aikuinen Palvelutarpeen arvioinnin tekee virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä Omatyöntekijä (tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevä) on sosiaalityöntekijä Lapsen etuun ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota kaikissa vaiheissa Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään 7. päivänä yhteydenotosta Lapsella ja nuorella on subjektiivinen oikeus välttämättömään perhetyöhön Palvelutarpeen arvioinnin tekee virkasuhteessa oleva sosiaalityöntekijä Omatyöntekijä (tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevä) on sosiaalityöntekijä Asiakkaan etuun ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota kaikissa vaiheissa Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään 7. päivänä JOS YLIN VAMMAISTUKI Hoidon ja huolenpidon turvaava päätös palvelukokonaisuudesta ja yhteensovittaminen Lasta on tavattava riittävän usein Lapsella on asiakassuunnitelma joka sisältää suunnitelman lapsen tapaamista Hoidon ja huolenpidon turvaava päätös palvelukokonaisuudesta ja yhteensovittaminen 17

18 Erityishuolto-ohjelma kehitysvammalain mukaisista palveluista EHO on päätös palvelukokonaisuudesta Erityishuollon yksilölliseksi toteuttamiseksi erityishuollon johtoryhmän tai sen määräämissä rajoissa toimintayksikön vastaavan johtajan tulee hyväksyä erityishuolto-ohjelma EHO tehdään niille henkilöille, jotka tarvitsevat nimenomaan kehitysvammalain mukaisia palveluita. EHO laaditaan yhteistyössä asiakkaan ja/tai huoltajan, läheisen tai edunvalvojan kanssa Erityishuolto-ohjelman tulee sisältää suunnitelma annettavasta erityishuollosta, sen toteuttamistavasta sekä siitä, milloin erityishuolto-ohjelma viimeistään on otettava tarkistettavaksi Kehitysvammalaki 34, Kehitysvamma-asetus 4 18

19 Erityisen tuen tarve ja EHO Sosiaalityöntekijä laatii arvio ja suunnitelman Lapsen tapaaminen Velvollisuus palvelujen yhteen sovittamiseen Tarvittaessa hoidon ja huolenpidon turvaava päätös välttämättömästä kokonaisuudesta Asiantuntijatiimin rooli kun palvelu toteutuu kokonaisvaltaisesti palveluyksikössä Kehitysvammalain 42 a :n säännösten mukainen Hoito- ja palvelusuunnitelman yksikössä EHO SHL asumispalveluiden tuella asuvat, joilla vain yksittäinen EHOpalvelu? Lapset ja lapsiperheet? 19

20 2 0 Itsemääräämisoikeus ja osallisuus suunnittelussa Jokaisen asiakkaan osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta tuetaan yksilöllisesti. Jokaisen asiakkaan itsenäistä suoriutumista tuetaan yksilöllisesti. Palvelut, työnjako ja konkreettiset toimet kootaan palvelusuunnitelmaan. Lisäksi suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti ennakollisia toimia, joilla haastavia tilanteita ehkäistään ennalta.

21 Asiakkaan osallisuus hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa Sosiaalihuollon asiakaslaki 7 Suunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa sekä 9 ja 10 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa taikka asiakkaan ja hänen omaisensa tai muun läheisensä kanssa. Kehitysvammalaki 42 a Palvelu- ja hoitosuunnitelma on laadittava yhteistyössä erityishuollossa olevan henkilön ja hänen laillisen edustajansa tai sosiaalihuollon asiakaslain 9 :n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa henkilön laillisen edustajan taikka hänen palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvan omaisensa tai muun läheisensä kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä 21

22 Asiakassuunnitelman laatiminen yhdessä asiakkaan kanssa sosiaalihuoltolain mukaan Suunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhdessä asiakkaan kanssa asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa ja yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa ja läheisensä sekä muiden toimijoiden kanssa. Arviointia tehtäessä asiakkaalle on selvitettävä hänen yleis- ja erityislainsäädäntöön perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot palvelujen toteuttamisessa ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Selvitys on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön ja merkityksen. Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen Arviointia tehtäessä on kunnioitettava asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja otettava huomioon hänen toiveensa, mielipiteensä ja yksilölliset tarpeensa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten ja nuorten sekä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen SHL 39 1 mom 22

23 Milloin omaisen tai läheisen osallistumiseen on este? Omaista tai läheistä ei yrityksistä huolimatta tavoiteta Omaisen tai läheisen osallistuminen olisi selvästi vastoin erityishuollossa olevan henkilön etua esimerkiksi erityishuollon tarpeeseen johtaneen kaltoinkohtelun tai hyväksikäytön vuoksi HE 96/2015 Omaisen tai läheisen viranomaisista tai palveluntuottajasta eriävä käsitys palveluiden tarpeesta ja niihin vastaamisesta ei ole peruste ulos sulkemiselle. 23

24 Osallisuus keskeisenä lapsen oikeutena Osallisuus lasta itseään koskevassa asiassa ja osana lapsiryhmää Oikeus koskee kaikenikäisiä lapsia Toteuttamisen tapa ja menetelmät lapsen iän ja kehitystason mukaisesti Haavoittuvassa asemassa olevat riskiryhmänä Kommunikaatiossa avustaminen Osallisuus oikeutena kuulua yhteisöön Kuuluminen yhdenvertaisena ikätoverien viiteryhmään Yhdenvertainen oikeus peruspalveluihin Palvelujen järjestäminen mahdollisimman laajan osallisuuden näkökulmasta Menettelyohjeet SHL 32 Opas Vammaisen lapsen näkemysten selvittäminen 24

25 Lapsen ja nuoren mielipide ja toivomukset SHL 32 Lapsella on oikeus tietoon Lapselle on turvattava hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla mahdollisuus saada tietoa häntä koskevassa asiassa Lapsella on oikeus esittää mielipiteensä ja toivomuksensa Lapsen ja nuoren mielipiteisiin ja toivomuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota Sosiaalihuollon tarvetta arvioitaessa Lasta ja nuorta koskevaa päätöstä tehtäessä Sosiaalihuoltoa toteutettaessa Mielipiteen huomioiminen tapahtuu ikä- ja kehitystason mukaisella tavalla SHL 32 25

26 Lapsen tai vajaavaltaisen itsemääräämisoikeus ja puhevallan käyttö Lasta koskeva päätökset L lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 4, 11 ja 15 Lapsen huoltajat päättävät lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä muista henkilökohtaisista asioista Huoltaja myös edustaa lasta tämän henkilöä koskevissa asioissa, jollei toisin ole säädetty Huoltajilla on velvollisuus lapsen toivomusten ja mielipiteiden selvittämisestä sekä niiden huomioimiseen lapsen ikä ja kehitystason mukaisesti Lapsen puhevallan käyttäminen Hallintolaki 14 Vajaavaltaisen puolesta puhevaltaa käyttää lähtökohtaisesti hänen edunvalvojansa, huoltajansa tai muu laillinen edustajansa Vajaavaltaisella, joka on täyttänyt 15 vuotta, on rinnakkainen puhevalta huoltajansa tai muun laillisen edustajansa 26

27 Velvollisuus itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen erityishuollossa Vapaaehtoisuus Erityishuolto on järjestettävä ensisijaisesti vapaaehtoisesti ja yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Ihmisarvon, vakaumuksen ja yksityisyyden kunnioittaminen Erityishuolto ja asiakkaan kohtelu erityishuollossa järjestetään siten, ettei asiakkaan ihmisarvoa loukata. Asiakkaan vakaumusta ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Tarvelähtöisyys, mielipiteen huomioiminen ja osallisuuden vahvistaminen Erityishuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet. Asiakkaalle on turvattava mahdollisuus osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan, mm. palvelujen sisällössä ja toteuttamisessa. Erityishuollossa olevan henkilön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta on ylläpidettävä ja edistettävä. Kehitysvammalaki 42

28 2 8 Suunnitelmiin sovellettavat säännökset Sosiaalihuoltolaki 39 Sosiaalihuollon asiakaslaki 7 Vammaispalvelulaki 3 a Erityishuoltolaki 42 a Asiakasasiakirjalaki 16

29 Sosiaalihuoltolain ja erityslakien suhde asiakas- palvelu- ja hoitosuunnitelman laatimisessa Suunnitelman sisällöstä ja asiaan osallisista on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. Sosiaalihuollon asiakaslaki 7 Velvollisuudesta suunnitelman laatimiseen sekä suunnitelman sisällöstä ja asiaan osallisista on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. Sosiaalihuoltolaki 39 29

30 Asiakassuunnitelman laatiminen sosiaalihuoltolain 39 :n mukaan Suunnitelma on laadittava ellei se ole ilmeisen tarpeetonta Suunnitelma on sovitettava yhteen muiden hallinnonalojen suunnitelmien kanssa Voidaan laatia hallinnonalojen yhteinen suunnitelma jos asiakas suostuu Jos asiakkaan tukena toimii omaisia tai muita läheisiä henkilöitä, laaditaan heidän tukemiseensa liittyvä suunnitelma tarvittaessa erikseen Suunnitelma on tarkistettava tarvittaessa 30

31 Asiakassuunnitelman sisältö sosiaalihuoltolain 39 :n mukaan 1) asiakkaan arvio ja ammatillinen arvio tuen tarpeesta 2) asiakkaan arvio ja ammatillinen arvio tarvittavista palveluista ja toimenpiteistä 3) omatyöntekijän tai muun asiakkaan palveluista vastaavan työntekijän arvio asiakkaan terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömistä sosiaalipalveluista sekä niiden alkamisajankohdasta ja kestosta 4) tiedot siitä kuinka usein asiakas ja omatyöntekijä tai muu asiakkaan palveluista vastaava työntekijä tulevat tapaamaan 5) asiakkaan ja työntekijän arvio asiakkaan vahvuuksista ja voimavaroista 6) asiakkaan ja työntekijän yhdessä asettamat tavoitteet, joihin sosiaalihuollon avulla pyritään 7) arvio asiakkuuden kestosta 8) tiedot eri alojen yhteistyötahoista, jotka osallistuvat asiakkaan tarpeisiin vastaamiseen ja vastuiden jakautuminen niiden kesken 9) suunnitelman toteutumisen seurantaa, tavoitteiden saavuttamista ja tarpeiden uudelleen arviointia koskevat tiedot Hoito- ja palvelusuunnitelman sisältö kehitysvammalain 42 a :n mukaan Lisättynä sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain 16 :n mukaisilla tiedoilla Sen lisäksi, mitä sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetun lain 3 luvussa säädetään, palvelu- ja hoitosuunnitelman tulee sisältää tiedot: 1) Toimenpiteet henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja edistämiseksi sekä itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi 2) kohtuulliset mukautukset henkilön täysimääräisen osallistumisen ja osallisuuden turvaamiseksi 3) henkilön käyttämät kommunikaatiomenetelmät 4) keinot, joilla henkilön erityishuolto toteutetaan ensisijaisesti ilman rajoitustoimenpiteitä 5) rajoitustoimenpiteet, joita henkilön erityishuollossa arvioidaan jouduttavan käyttämään. 1) palvelutarpeen arvioon perustuva asiakkaan tuen tarve 2) kuvaus asiakkaan tarvitsemista palveluista 3) palvelulle ja asiakkuudelle asetetut tavoitteet sekä keinot niiden saavuttamiseksi 4) asiakkaan tukemiseen osallistuvat yksityishenkilöt ja heidän tehtävänsä. 31

32 Asiakas- tai palvelusuunnitelman sisällöstä Suunnitelmassa aina vähintään oltava Asiakassuunnitelman kautta oikeuksia luovat asiat, esim. lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät palvelut Subjektiiviset oikeudet, kuten lapsiperheen kotipalvelu tai perhetyö erityistä tukea tarvitsevalle lapselle ja nuorelle Aikuisen asiakkaan kiireelliset, yksilölliseen tarpeeseen perustuvat sosiaalipalvelut Erityisen tuen tarpeessa olevan aikuisen tai lapsen hoidon ja huolenpidon turvaavat palvelut Suunnitelma erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen tapaamisesta Konkreettinen toimintaosuus, jossa täsmentyvät viranomaisten roolit ja vastuut suunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamisessa 32

33 Onko kiireellinen sosiaalipalvelujen tarve Kiireellinen palvelutarve arvioidaan käytettävissä olevien tietojen perustella (SHL 45 ) Onko asiakkaalla erityisen tuen tarve? Palvelutarpeen arvioinnista ja asiakassuunnittelusta vastaa sosiaalityöntekijä (SHL 36 ) Ovatko kyseessä kiireelliset, yksilölliseen tarpeeseen perustuvat sosiaalipalvelut? Palvelut on järjestettävä siten, ettei asiakkaan oikeus välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu. (SHL 12 ) Ovatko kyseessä lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalipalvelut? Palvelut on järjestettävä viipymättä lapselle ja perheelle tarvittavassa laajuudessa niinä vuorokauden aikoina joina tarvitaan. (SHL 13 ) Tarvitaanko palveluiden suunnitteluun, päätöksentekoon tai toteutukseen monialaista osaamista? Työntekijä hankkii asiakkaan suostumuksen ja kutsuu mukaan asiakkaan tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta sekä muita palveluja edustavat tahot. (SHL 41 ) Tarvitaanko palveluntarpeen arviointiin ja palvelupäätösten tekemiseen muiden hallinnon alojen suunnitelmia tai päätöksiä? Yhteistyötahot laativat omat suunnitelmansa (velvoittava erityisen tuen asiakkaille SHL 46 ) Asiakkaan suostumuksella tehdään yhteinen suunnitelma jos se on asiakkaan edun mukaista. 33

34 Hoito- ja palvelusuunnitelman elementit itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisoikeuden tukemiseksi Kehitysvammalain mukaan 34

35 Kehitysvammalain sääntelyn idea Kehitysvammalain 42 a täsmentää yleislakeja ja tuo lisää keinoja ja oikeuksia erityishuollon piirissä oleville koska heidän kohdallaan itsemääräämisoikeuden toteutumisessa on erityisiä vaikeuksia. Suunnitelman laatiminen on viranomaistehtävä. Yksikön tai palveluntuottajan rooli on keskeinen. 35

36 1) Toimenpiteet henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja edistämiseksi sekä itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi Tarvelähtöisyys Riittävä tuki Osallistumisen vahvistamisen keinot vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen Puuttuminen ympäristön esteisiin ja häiriötekijöihin HE 96/

37 2) Kohtuulliset mukautukset henkilön täysimääräisen osallistumisen ja osallisuuden turvaamiseksi Palvelujärjestelmässä on toteutettava kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi Mitä ovat kohtuulliset mukautukset? Asianmukaiset ja tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa, saada koulutusta, käydä töissä, asioida palveluissa Tapauskohtaisia, vastaavat konkreettisessa tilanteessa vammaisen henkilön tarpeisiin Esimerkiksi esim. apuvälineet ja laitteet, henkilökohtainen avustaminen, tietotekniikka ja sopivat ohjelmistot, toimintayksikön tilojen uudelleen järjestely Keitä yhdenvertaisuuslaki velvoittaa? Viranomaisia, koulutuksen järjestäjää, työnantajaa sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajaa Miten mukautuksen toteuttamisen kohtuullisuus arvioidaan? Huomioon henkilön tarpeet, toimijan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus Mukautusten arvioidut kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki Kohtuullisen mukautuksen epääminen on yksi syrjinnän muoto. Yhdenvertaisuuslaki 15 37

38 3) Henkilön käyttämät kommunikaatiomenetelmät Kommunikaatiovaikeuksien aiheuttamisen ristiriitatilanteiden ehkäiseminen Äidinkieli Yksilöllisten tarpeiden mukaiset puhetta tukevat ja korvaavat kommunikoinnin keinot Viittomat, graafiset merkkijärjestelmät, Ilmeet, eleet Muut vastaavat HE 96/

39 4) Keinot, joilla henkilön erityishuolto toteutetaan ensisijaisesti ilman rajoitustoimenpiteitä Keskusteleminen Ohjaaminen tilanteessa tai siitä pois Uudenlaisten tilajärjestelyjen toteuttaminen Henkilön käytökseen vaikuttavien tekijöiden ennakollinen arvioiminen ja huomioon ottaminen Altistuminen levottomuutta tai kiihtymistä aiheuttaville ärsykkeille ja niiden välttäminen tai siedättäminen 39

40 5) Rajoitustoimenpiteet, joita henkilön erityishuollossa arvioidaan jouduttavan käyttämään Rajoitustoimien kirjaaminen asiakkaan kanssa keskustellen Ne rajoitustoimet, joiden käyttämiseen joudutaan varautumaan Tavoitteena rajoitustoimien ennalta tarkoin harkittu käyttö siten, että niitä ei äkillisesti esiintyvissä tilanteissa käytettäisi laajemmin kuin välttämättä on tarpeen HE 96/

41 Toimenpiteet itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisoikeuden tukemiseksi: Ennakolliset toimet Erityishuollon toimintayksikössä edistetään rajoitustoimenpiteille vaihtoehtoisten ja kuntouttavien toimintatapojen käyttöön ottamista. Selvittäminen: mitkä tekijät aiheuttavat haastavaa käytöstä tai rajoitustoimien tarvetta? Kipu, somaattiset ongelmat, lääkkeiden haittavaikutukset Puuttuminen: miten niihin voidaan puuttua? Itseilmaisun ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen, rentoutumistaitojen kehittäminen, soveltuvat viestintä- ja kommunikaatiokeinot, fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön vaikuttaminen Kehitysvammalaki 42 a HE 96/

42 Toimenpiteet itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisoikeuden tukemiseksi erityishuollossa: Henkilöstö Erityishuollon toimintayksikössä on oltava sen toimintaan ja erityishuollossa olevien henkilöiden erityisiin tarpeisiin nähden riittävä määrä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja muuta henkilökuntaa. Lain edellyttämän, henkilön yksilölliseen tarpeeseen perustuva palvelun tosiasiallinen toteutuminen on pitkälti riippuvaista henkilöstön riittävyydestä Asetuksenantovaltuus 42 q Kehitysvammalaki 42 a 42

43 Toimenpiteet itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisoikeuden tukemiseksi: Tilat, kalusteet ja välineet Erityishuollossa olevien henkilöiden itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeutta tuetaan ja edistetään asianmukaisin kalustein, välinein ja tilaratkaisuin. Tilojen suunnittelu Yhden ja kahden hengen huoneet Kalusteiden ja välineiden valinta Apuvälineet Esteettömyys, saavutettavuus Valaistus ja väljyys Kaikille sopivan suunnittelun menetelmät YK:n vammaissopimuksessa. Kehitysvammalaki 42 a 43

44 Toimenpiteet itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisoikeuden tukemiseksi: Perehdytys Erityishuollon toimintayksikön henkilökunta perehdytetään ja ohjeistetaan työmenetelmiin ja keinoihin, joiden avulla tuetaan ja edistetään erityishuollossa olevien henkilöiden itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista. Perehdyttäminen työmenetelmiin ja keinoihin, joiden avulla tuetaan ja edistetään henkilöiden itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista Velvoitteen piirissä ovat kaikki yksikön henkilökuntaan kuuluvat Perehdytyksessä on huomioita kunkin henkilön yksilöllisyys ja erityispiirteet ja niiden asettamat vaatimukset toiminnalle Kehitysvammalaki 42 a HE 96/

45 Toimenpiteet itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisoikeuden tukemiseksi: Koulutus Erityishuollon toimintayksikön henkilökuntaan kuuluvat sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöt koulutetaan rajoitustoimenpiteiden käyttöä edellyttävien tilanteiden ennalta ehkäisemiseen ja rajoitustoimenpiteiden asianmukaiseen käyttämiseen. Rajoitustoimille vaihtoehtoisten ja kuntouttavien toimintatapojen käyttöön ottaminen Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen, tarkoituksenmukaisten ohjauskeinojen käyttäminen, kommunikaation puutteiden ennaltaehkäiseminen, mielekkääseen tekemiseen ohjaaminen, mielenterveyshäiriöiden ja kehitysvaiheiden ymmärtäminen Ihmisarvon ja terveyden ja turvallisuuden huomioiminen, jos rajoitustoimia joudutaan käyttämään Kehitysvammalaki 42 a HE 96/

46 Kehitysvammalain 42 a :n mukaisesta suunnitelmasta erityisesti Suunnitelmaan kirjattava esimerkiksi Kehitysvammaisen henkilön äidinkieli Yksilöllisen tarpeen mukaiset puhetta tukevat ja korvaavat kommunikoinnin keinot; viittomat, graafiset merkkijärjestelmät, ilmeet, eleet ja muut vastaavat Keinot, joilla erityishuolto toteutetaan ensisijaisesti ilman rajoitustoimia; keskustelu, ohjaaminen tilanteessa tai siitä pois, uudenlaisten tilajärjestelyjen toteuttaminen, henkilön käytökseen vaikuttavien tekijöiden ennakollinen arvioiminen ja huomioon ottaminen Keinot, joilla altistumista levottomuutta aiheuttaville ärsykkeille voitaisiin välttää Tarvittava yksilöllinen ohjaus ja yksilöllinen suunnittelu Rajoitustoimien kirjaaminen Rajoitustoimet, joiden käyttöön joudutaan varautumaan Kirjaaminen pääsääntöisesti yhdessä henkilön kanssa keskustellen HE 96/

47 Hoito- ja palvelusuunnitelman tarkistaminen Palvelu- ja hoitosuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa kuitenkin vähintään kuuden kuukauden välein ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Henkilön tilanteessa tapahtuu muutos, esim. rajoitustoimien käytössä tai niiden tarpeessa 47

48 Kiitos mielenkiinnosta Susanna Lehti asiantuntija, OTM O Susanna Lehti ja kumppanit Oy on asiantuntijayhteisö, joka konsultoi ja kouluttaa mm sote-lainsäädännön, julkisten hankintojen alueella.