ITÄ SUOMEN SUOMALAIS VENÄLÄISEN KOULUN VAIKUTTAVUUS

Transkriptio

1 ITÄ SUOMEN SUOMALAIS VENÄLÄISEN KOULUN VAIKUTTAVUUS Seuraavassa esityksessä pyrin lyhyesti kuvaamaan Itä Suomen suomalais venäläisen koulun vaikuttavuutta. Vaikuttavuutta olen pyrkinyt kuvaamaan sen mukaan, miten hyvin koulu on pystynyt toteuttamaan sille opetusministeriön asettamaa erityistehtävää. Koulu on perustettu 17 vuotta sitten yhteistyössä nykyisten toimintakaupunkien ja valtiovallan kanssa edistämään venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua ja yrittäjyyttä sekä kulttuurisuhteiden syntymistä rajan yli. Koulu on tarkoitettu sekä venäjää osaamattomille suomalaisille lapsille ja nuorille että maahanmuuttajataustaisille täällä asuville tai tänne muuttoa suunnittelevien venäjänkielisten perheiden lapsille ja nuorille. Olen jakanut esityksen neljään eri vaikuttavuutta käsittelevään osaan: 1. Taloudellinen vaikuttavuus, oikeus järjestää opetusta ja sen merkitys huoltajille ja oppilaille 2. Oppimistulokset Itä Suomen koulussa 3. Kansainvälinen vaikuttavuus 4. Muu valtakunnallinen ja paikallinen vaikuttavuus 5. Taloudellinen vaikuttavuus, oikeus järjestää opetusta ja sen merkitys huoltajille ja oppilaille Itä Suomen koulu on statukseltaan yksityinen koulu, jonka toimintaa ylläpitää säätiö. Säätiön jäsenkunnat ohjaavat koulun toimintaa yhdessä Opetushallituksen kanssa. Yksityiset peruskoulut saavat voimassa olevan lainsäädännön mukaan valtionavustuksen oppilaskohtaisesti niin sanottuna kotikuntakorvauksena, jonka suuruus määräytyy oppilaan kotikunnan mukaan. Myös valtion koulut, yliopiston normaalikoulut ja kuntayhtymät saavat rahoituksensa kotikuntakorvauksina. Valtiovarainministeriön säätiölle ohjaamien oppilaskohtaisten kotikuntakorvausten lisäksi säätiö on saanut lisäksi Opetus jakulttuuriministeriöltä vuosittain erityisavustusta venäjän kielen ja kulttuurin opettamiseen perusopetukseen. Lukiokoulutuksen osalta säätiölle on myönnetty 35 %:lla korotettu oppilaskohtainen yksikköhinta. Säätiö on saanut Opetus ja kulttuuriministeriön erityisavustusta vuonna 2013 lappeenrantalaisten lasten ja nuorten venäjän kielen opettamiseen yhteensä , josta perusopetuksen osuus on ja lukiokoulutuksen Lappeenrannan kaupunki on vastaavasti tukenut säätiön toimintaa vuonna Säätiö vuokraa opetukselleen tilat ja ostaa Lappeenrannan kaupungilta muita palveluita vuonna 2013 yhteensä noin eurolla. Itä Suomen koulu antaa erityistehtävänsä mukaista opetusta Lappeenrannassa lukuvuonna yhteensä 6764 tuntia, mikä vastaa 9 kielen lehtorin vuotuista työpanosta. Säätiölle tämän opetuksen antaminen maksaa lukuvuonna yhteensä Rahoituksellista katetta opetuksen antamiseen säätiö saa mm. sille Opetus ja kulttuuriministeriön myöntämästä normaaliopetusta valinnaisemmasta valtakunnallisten kielikoulujen tuntijaosta (mm. valinnainen ruotsin kieli), joka

2 mahdollistaa venäjän kielen ja kulttuurin opiskelun lisäämisen ilman, että opetuksen kokonaiskustannukset kasvavat. Syksyllä 2012 Helsingissä oli kiistaa yksityiskoulujen ja Helsingin kaupungin opetustoimen välillä opetustoimen kustannuksista. Riippumaton konsulltti ja tilintarkastusyhtiö KPMG teki oppilaskohtaisen kustannusvertailun yksityisten opetuksen järjestäjien ja kunnan ylläpitämien koulujen välillä Helsingissä ja Lahdessa vuonna Vertailu on tehty Suomessa valtakunnallisesti käytössä olevalla tavalla Opetushallituksen rahoitusjärjestelmän tietojen pohjalta. Vertailun tuloksena todettiin, että yksityiset koulut tuottavat opetuksen halvemmalla kuin kuntien koulut. Samankaltainen tulos on myös Lappeenrannassa verrattaessa Itä Suomen suomalais venäläisen koulun säätiön järjestämää opetusta Lappeenrannan kaupungin järjestämään opetukseen. Helsingin Sanomat totesi pääkirjoituksessaan tulkitessaan KPMG yhtiön tutkimuksen tuloksia ja kiistan osapuolten erilaisia näkemyksiä, että väittely opetuskuluista on itse asiassa väittelyä periaatteista. Miten suhtaudutaan lasten ja heidän huoltajiensa valinnanvapauteen opetuksen järjestäjän valinnassa ja mitä siitä seuraa? Voidaanko Suomessa jatkaa menettelyä, jossa lapset saavat hakea muihinkin kuin lähikouluihin? Kenellä on oikeus hallinnoida opetusta? Lappeenrannassa Itä Suomen koulu tarjoaa lasten huoltajille mahdollisuuden valita lapselleen joku muu koulupaikka kuin oma lähikoulu sellaisilla opetuksellisilla painotuksilla, joihin näyttää tällä hetkellä olevan suuri tarve. Tällä on merkittävää vaikutusta jopa etsittäessä, valittaessa ja päätettäessä asuinpaikkakuntaa. Tämä ei koske yksinomaan suomalaisia perheitä, vaan myös tänne Venäjältä muuttavia. Hakijoita kouluun on viime vuosina ollut enemmän,kuin mitä koulu on voinut ottaa vastaan. Oppilaille Itä Suomen koulu tarjoaa syvällisen ja laajan mahdollisuuden oppia venäjän kieltä ja kulttuuria laajasti ja vuorovaikutteisesti. Oppilaat opiskelevat myös osan oppiaineiden sisällöistä venäjän kielellä siten, että heistä kasvaa tulevaisuuden venäjän kielen ja kulttuurin taitajia sekä Lappeenrannan alueelle, mutta myös laajemminkin koko Suomeen. Yhteenvetona: Itä Suomen koulu tarjoaa erityistehtävänsä mukaista opetusta lappeenrantalaisille lapsille ja nuorille yhteensä 9 kielten lehtorin toimesta. Kyseessä on ei lakisääteinen opetus, jota kaupungin ei tarvitse itse järjestää. Rahallinen arvo tällä opetuksella on Huoltajat voivat valita lapselleen koulupaikan monipuolista kielikasvatusta ja yhteisöllisyyttä esiopetuksesta lukion loppuun asti painottavasta venäjän kielen ja kulttuurin opetukseen erikoistuneesta kansainvälisestä, valtakunnallisesta kielikoulusta. Tämä lisää myös Lappeenrannan houkuttavuutta perheiden valitessa itselleen asuinpaikkakuntaa. oppilaat saavat Itä Suomen koulusta syvällisen, monipuolisen ja vuorovaikutteisen kielitaidon ja kulttuuriosaamisen, joka auttaa heitä jatko opinnoissaan ja edelleen sijoittumisessaan yhteiskunnassa erilaisiin mm. Venäjä asiantuntijuutta vaativiin työtehtäviin. Tätä ei pystytä tarjoamaan tavallisessa peruskoulussa muun opetuksen osana.

3 Oppimistulokset Itä Suomen koulussa perusopetuksen päättävistä oppilaista noin 60 % hakeutuu jatko opintoihin lukioihin ja 40 % ammatilliseen koulutukseen viimeksi kuluneiden 5 vuoden aikana yhtään koulupudokasta (perusopetuksen päättäneistä ilman jatkoopiskelupaikkaa jääneitä oppilaita) ei ole ollut Itä Suomen koulu järjestää sekä peruskoulun että lukion päättäville oppilaille vapaaehtoiset eurooppalaisen kielitaitotasostandardin mukaiset testit venäjän kielessä yhteistyössä Moskovan Valtiollisen Yliopiston testauskeskuksen kanssa. Vuonna 2013 testeihin osallistui 73 % perusopetuksen päättöluokan oppilaista. Suomenkieliset suorittivat A2 tason testit ja äidinkieleltään venäläiset B1 tason testit. 80 % oppilaista läpäisi testin. Jatkossa suoritetaan vaativamman tason testit, kun nykyiset 1. luokalta opintonsa aloittaneet oppilaat ja osittain venäjän kielellä opiskelleet oppilaat tulevat testausvaiheeseen. Lukionsa päättävät suorittavat joko B1 tason tai B2 C1 tason (äidinkieleltään venäläiset) testit. Osallistujia oli vuonna 2013 seitsemän ja 95 % oppilaista läpäisi testin. Itä Suomen koulu seuraa opetussunnitelman tavoitteiden toteutumista osallistumalla säännöllisesti valtakunnallisiin perusopetuksen 9. luokalla suoritettaviin päättökokeisiin. kevään 2013 ylioppilaskirjoitusten tulosten perusteella, kun huomioitiin oppilaiden lähtötaso (STT:n lukiovertailu), Itä Suomen koulun lukio oli sijalla 119 ja lukio oli Etelä Karjalan lukioista toiseksi paras Savitaipaleen lukion jälkeen. Yhteensä lukiovertailussa lukioita oli 391. Itä Suomen koulun lukion oppilaista % on maahanmuuttajanuoria, joista osa on saapunut Suomeen ja Itä Suomen kouluun vasta perusopetuksen vuosiluokille 6 9. Keskiarvoraja Itä Suomen koulun lukioon hakeuduttaessa on 7,0. Selvitettäessä korkeakouluopintojen aloittamista ylioppilastutkinnon suorittaneista Helsingin Sanomien vertailussa vuodelta 2010 (uudempaa ei löytynyt), Itä Suomen koulun osalta ammattikorkeakouluun jatkoi 34,6 % ja yliopistoon 57,7 %. Itä Suomen koulun lukio oli valtakunnallisesti sijaluvulla 29 ja oli Etelä Karjalan lukioista toiseksi paras Savitaipaleen lukion jälkeen. Suomenkielisistä lukioista Itä Suomen koulun lukio sijoittui sijalle 20. Ylioppilaskirjoitusten tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että Itä Suomen koulun lukio kattaa Lappeenrannan yksikön lisäksi myös Imatran ja Joensuun ylioppilaat. Lisäksi otosmäärät vähäisistä kirjoittajamääristä johtuen ovat pienet ja vaihteluvälit vuosien välillä suuret. Tulokset ovat kuitenkin suuntaa antavia. Koska koulu on varsin nuori, tarkempaa analyysia jatko opintoihin ja työelämään sijoittumisesta ei ole tehty. Tälle selvitystyölle on tarvetta esimerkiksi progradu tutkielman muodossa ja olemme lähestyneet asian johdosta Itä Suomen Yliopistoa.

4 Kansainvälinen vaikuttavuus Kansainvälisenä kielikouluna kansainvälisyys ja kansainvälisyyskasvatus muodostavat keskeisen osan Itä Suomen koulun toimintaa. Itä Suomen koulu on asettanut kansainvälisyyskasvatukselle mm. seuraavia tavoitteita: oppilaat kasvavat itsenäisiksi, omatoimisiksi ja itsetunnoltaan vahvoiksi kansalaisiksi oppilaat käyttäytyvät esimerkillisesti ja hyvien tapojen mukaisesti erilaisissa tilanteissa ja yhteistyössä toisten kanssa sekä Suomessa että ulkomailla oppilaat kasvavat yhteistyökykyisiksi ja osaavat ajatella asioita myös toisten näkökulmasta oppilaiden luovuutta ja innovatiivisuutta kehitetään, tuetaan ja vahvistetaan oppilaat kasvavat kiinnostuneiksi ja uteliaiksi uusia asioita kohtaan oppilaat kasvavat kärsivällisiksi ja työskentelytavoiltaan pitkäjänteisiksi oppilaat verkostoituvat eri vertaisryhmiensä kanssa maailmanlaajuisesti Itä Suomen koulussa kansainvälisyyskasvatus ja kansainvälinen osaaminen nähdään laajassa yhteydessä ja merkityksessä; ei yksinomaan kielitaitona, kulttuuriymmärryksenä, hyvinä tapoina ja suvaitsevaisuutena. Kansainvälisyys on Itä Suomen koulussa edelleen kielitaitoa, kulttuurituntemusta, suvaitsevaisuutta, hyviä tapoja ja liikkuvuutta, mutta se on myös osa arkista toimintaa ja verkostoitumista ja luontevaa kanssakäymistä kumppanien ja ystävien kanssa, usein verkon kautta. Kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteisiin pääsemiseksi koko koulun toimintakulttuuri on pyritty rakentamaan kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteita tukevaksi mm. opettajien täydennyskoulutuksella sekä rakentamalla oppimisympäristöt nykyaikaisiksi ja kansainvälisyyskasvatusta tukeviksi. Itä Suomen koululla on myös oma lähinnä Venäjälle suuntautuva oppilasvaihto, opintomatka ja leirikouluohjelma, joka tukee paitsi kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteita, se myös auttaa saavuttamaan venäjän kieleen, kulttuuriin ja tapakasvatukseen asetettuja tavoitteita. Leirikouluja ja opintomatkoja järjestetään perusopetuksen 3. luokalta alkaen aina lukion päättövaiheeseen saakka. Leirikoulut kestävät päivän lähialueelle suuntautuvista opintomatkoista aina lukion toisena opintovuotena toteutettavaan kahden viikon opiskeluun Moskovan Valtiollisessa yliopistossa. Oppilaiden majoitus pyritään järjestämään opintomatkoilla perheissä tai asuntolamajoituksena. Venäjän lisäksi koululla on yhteistyökumppaneita Virossa, Latviassa, Sloveniassa ja Saksassa. Koulu osallistuu jatkuvasti myös EU:n Comenius ohjelman puitteissa tapahtuvaan kansainväliseen yhteistyöhön eri maiden kanssa. Lukuvuonna kyseisiin kansainvälisiin oppilasvaihtoihin, opintomatkoihin ja leirikouluihin osallistui yhteensä 405 peruskoululaista ja lukiolaista.

5 Muu valtakunnallinen ja paikallinen vaikuttavuus Alle on koottu muutamia keskeisiä asioita. Itä Suomen koulu sai vuonna 2010 valtakunnallisen Suomen Kieltenopettajain Liiton vuoden kielitekopalkinnon monipuolisesta kielten opettamisesta ja positiivisesta suhtautumista eri kieliin Itä Suomen koulun edustajaa on pyydetty valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemiseen eduskuntaan. Aihe liittyy venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun ja opettamiseen Itä Suomessa esiopetuksesta lukioon ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen nyt ja tulevaisuudessa. Itä Suomen koulun edustajat ovat toimineet ja toimivat useissa Opetushallituksen nimeämissä työryhmissä, missä luodaan suuntaviivoja tulevaisuuden kielikasvatukselle ja vieraskieliselle opetukselle (esim. kielitaidon testaaminen perusopetuksen päättövaiheessa) Itä Suomen koulu on saanut useita vuosia Opetushallitukselta erityisrahoitusta venäjän kielen ja kulttuurin opetuksen edistämiseen erityisesti Itä Suomen alueella. Kyseisen erillisrahoituksen turvin on järjestetty erilaisia maksuttomia koulutusseminaareja venäjän kielen opettajille sekä tehty konstultatiivista neuvontaa venäjän kielen opettamiseen liittyen. Nämä maksuttomat palvelut ovat olleet tarjolla myös Lappeenrannan kaupungin opettajille sekä kasvatus ja opetustoimen virastolle. Viimeisimpään koulutusseminaariin HolidayClub Saimaan tiloissa osallistui 70 venäjän kielen opettajaa eri puolelta Suomea. Seminaarin avasivat Venäjän Suomen suurlähettiläs ja LPR kaupunginjohtaja. Seminaarin rahoittamiseen ja toteuttamiseen osallistuivat Itä Suomen koulun lisäksi koulun venäläiset yhteistyökumppanit (Russkij Mir säätiö, MAPRJAL kansainvälinen venäjänkielten opettajien yhdistys). Tällaisten valtakunnallisten seminaarien ja kongressien järjestäminen paitsi vahvistaa Lappeenrannan kaupungin imagoa Venäjä asiantuntijana, se myös tukee paikallista yritystoimintaa. paikallisesti Itä Suomen koulu on toiminut yhteistyössä erityisesti Kesämäenrinteen koulun kanssa järjestämällä vuosittain yhteisen kieliviikon. LPR:n lyseon lukion kanssa on ollut ja on vireillä yhteistyöhankkeita Venäjän suuntaan. Koulu on tarjonnut ja tarjoaa jatkossakin maksutonta asiantuntija apua Lappeenrannan kaupungin perusopetuksen virastotasolle. Koulussa työskentelee yhteensä 17 venäjän kielen opettajaa, joista osa on äidinkieleltään venäläisiä. Itä Suomen koulu on pyrkinyt verkostoitumaan laajalti sekä Suomessa että Venäjällä. Koululla onkin erilaisia aktiivisia yhteistyökumppaneita Suomessa ja Venäjällä lähes 20. Yhteistyökumppaneina on yksittäisiä kouluja, yliopistoja, kulttuuritoimijoita ja viranomaisia. Koulu sinällään itsekin on jo verkostoitunut kolmen kaupungin kesken. Koulun toiminnalle kyseisten verkostojen olemassa olo on erittäin merkityksellistä. Yhdessä yhteistyökumppanien kanssa Itä Suomen koulun pystyy toteuttamaan Opetus ja kulttuuriministeriön sille asettamaa erityistehtävää, venäjän kielen ja kulttuurin opettamista, sekä laadukkaasti että taloudellisesti. Ilman toimivia yhteistyösuhteita se ei olisi mahdollista. Petri Kyyrä, johtava rehtori, Itä Suomen suomalais venäläinen koulu

6