FUTURES FOCUS koulutus- ja kehittämispalvelut

Transkriptio

1 FUTURES FOCUS koulutus- ja kehittämispalvelut ELLO-HANKE: TURUN TULEVAISUUSVERSTAAN RAPORTTI Timo Nurmi Marko Ahvenainen Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

2 Kirjoittajat: Timo Nurmi, Marko Ahvenainen, Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Yhteystiedot 2011 Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Rehtorinpellonkatu 3, TURKU Korkeavuorenkatu 25 A 2, HELSINKI Pinninkatu 47, TAMPERE Puhelin (02) Faksi (02) etunimi.sukunimi@tse.fi 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TULEVAISUUSPYÖRÄ: VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKAN NYKYTILA TULEVAISUUSTAULUKKO: VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN RYHMIEN TUOTOSTEN RAPORTOINTI JA KEHITTÄMISEN KOHTEET Taulukko 1 Ryhmien tulevaisuuspyörätehtävässä ääniä saaneet ja jatkoon valitut asiat... 6 Taulukko 2 Tulevaisuustaulukot logistiikan kehittämisestä

4 1. JOHDANTO ELLO -hankkeen tulevaisuusverstas pidettiin Turun kauppakorkeakoululla (Rehtorinpellonkatu 3, Turku). Verstaaseen osallistui yhteensä 24 henkilöä. Osallistujaluettelo on liitteessä 1. Verstaan vetäjinä toimivat kehitysjohtaja Olli Hietanen sekä projektipäälliköt Timo Nurmi ja Marko Ahvenainen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Tulevaisuusverstaassa käytetyistä menetelmistä on kerrottu liitteessä 2. Helmikuun työpaja oli ensimmäinen, kaiken kaikkiaan kolmen verstaan sarjassa, jotka Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus toteuttaa Turussa osana ELLO - hanketta. Turun työpajan tarkoituksena oli osallistavan verstastyön avulla muodostaa näkemys Varsinais-Suomen logistiikan nykytilasta sekä määritellä logistiikan nykyistä rakennetta, palveluja, toimijoita sekä verkostoja. Verstas tuotti myös näkemyksiä maakunnan logistiikan vahvuuksista, joiden varaan vahvaa tulevaisuutta voidaan rakentaa. Verstaan ohjelma oli seuraavanlainen: Ilmoittautuminen ja kahvi 9: Alustukset ja johdatus tulevaisuustyöhön Tutkimusjohtaja Juhani Talvela Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Professori emeritus Jorma Taina, Turun kauppakorkeakoulu Tj. Ari Niemelä, AHN Consulting Oy Timo Nurmi, Olli Hietanen, Marko Ahvenainen TY Tutu Ryhmätyö 1: Tulevaisuuspyörä - Alueellisen logistiikan nykytila 11:00-11:15 Orientoituminen Ryhmätyö 2: Tulevaisuustaulukko - Logistiikan alueellinen kehittäminen 12:15-13:00 Lounas Tuotosten esittely sekä loppukeskustelu ja kahvi 4

5 Ennen varsinaista verstastyötä kuultiin kolme alustusta ja näiden jälkeen Timo Nurmi ohjeisti verstasväen päivän työhön. Saatavilla olevat alustukset ovat liitteessä TULEVAISUUSPYÖRÄ: VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKAN NYKYTILA Osallistujat oli verstastyötä varten jaettu etukäteen ryhmiin. Tulevaisuuspyörätehtävässä ryhmät avasivat Varsinais-Suomen logistiikan nykytilaa 2011 sekä määrittelivät maakunnan logistiikan nykyistä rakennetta, palveluja, toimijoita, verkostoja sekä vahvuuksia. Ryhmien keskustelussa esiin nousseet avainsanat kirjoitettiin fläppipapereille tulevaisuuspyörään/ miellekarttaan (~mind map). Keskustelun lopuksi suoritettiin ryhmissä äänestys. Äänestyksessä jokaisella osallistujalla oli kolme plus-ääntä (+) ja kolme miinus-ääntä ( ). Osallistujat merkitsivät plussat omasta mielestään vahvuuksien kohdalle ja miinukset heikkouksien kohdalle. Äänestyksen avulla tulevaisuuspyörästä valittiin tärkein/tärkeimmät vahvuudet, heikkoudet tai muuten vain mielenkiintoiset asiat tulevaisuustaulukkoon jatkotyöstämistä varten. Liitteessä 4 on valokuvattuina ryhmien tekemät fläpit. Seuraavaan taulukkoon 1 on koottu ryhmien tulevaisuuspyörän keskustelussa esille nousseet + ja ääniä (plus- ja miinusäänet samanarvoisia) saaneet tulevaisuushaasteet ja asiat sekä jatkoon valituksi tullut asiakokonaisuus. 5

6 Taulukko 1 Ryhmien tulevaisuuspyörätehtävässä ääniä saaneet ja jatkoon valitut asiat RYHMÄ JA JATKOON VALITTU ASIAKOKONAISUUS Ryhmä 1: Asia-China-Turku Logistics Excellence Center Ryhmä 2: Maantieteellisen sijainnin hyödyntäminen osana Etelä- Suomen kuljetuskäytävää Ryhmä 3: Frekvenssisatamat Hyvä maantie Ryhmä 4: Verkkokauppa ÄÄNIÄ SAANEET ASIAT Logistiikkaketjun suunnittelu (-1) Syventyvä asiakasyhteistyö (+1) Vekottuminen (+1) Globaali verkottuminen (+1) Logistiikan lähtökohta (-1) o Tarve, asiakkaat Materiaalilogistiikka (-1) Turku-Naantali satama yhdistyminen (+6) Suomi Kiinan logistinen hub Euroopassa (+5) Transito (-2) Aasia-Kiina tutkimuscenter tarvittaisiin Asia-China Excellence Center (-3) Risteilymatkailu/henkilöstölogistiikka (-1) Multimodaalisuus (+1) Tulli vetäytyy lentoasemalta, VR-asemalta (rahti) (-1) Tuonti vientiä suurempaa (-3) Konttiliikenne vaikeutuu (-5) Skandinavian portti (+7) Lentokenttä (+3) Sijainti kuljetuskäytävän varrella (+3) Infran toteutuksen rahoituksen osoittaminen (-6) DHL, TNT (+3) Väylämaksut, luotsimaksut syrjivä (-5) Suomi kiltti (-3) Ratayhteydet VAK (-1) Elsa (-1) Sijainti/vrk rytmi (+4) Maantiet, VT 8, yhteydet satamaan/satamasta (-1) Suuret maakuljettajat täällä (+5) Paljon varastoja tyhjinä (+3) Osaaminen koulutuslaitokset (+6) Verkostoituminen (+4) o tuotanto, varastointi ja jakelu muodostavat yhden kokonaisuuden = lisäarvopalvelut Eri kuljetusmuotojen kokonaisuus (+2) o Kaikki 10 km säteellä o Potentiaalia kehittää edelleen Kauppa ja jakelu merkittävä toimiala (+3) o Kokonaispalvelua kehitetty (sis. mm. varastoinnin) Konttiliikenteen palvelut (-1) VR:n palvelutaso on ongelma (-6) Tieliikenteessä ongelmia (-7) o Perusväylänpidon rahoitustaso liian alhainen korjaus- 6

7 velka kasvaa o VT 8, Suikkilantie, VT 9, kt 40 perusparantaminen tärkeä raskaalle liikenteelle On kaavoitettu riittävästi (+1) o Kaavoitettua maa-aluetta käytettävissä (LogiCity, Avanti, Raisio) 3. TULEVAISUUSTAULUKKO: VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN Tulevaisuustaulukkotehtävässä pohdittiin edellisessä tehtävässä esille nousseita tulevaisuushaasteita Varsinais-Suomen logistiikan näkökulmasta tarkastelemalla, miten valitut tulevaisuushaasteet voidaan huomioida kehittämisessä nykyhetkestä eteenpäin, tuotteissa ja palveluissa, tuotekehityksessä sekä yhteistoiminnassa ja miten toimimalla voidaan saavuttaa kestävää sekä kilpailukykyistä liiketoimintaa Varsinais- Suomen maakuntaan. Tässä ryhmätehtävässä osallistujat pohtivat tulevaisuustaulukon avulla em. asiaa seuraavien kysymysten kautta: Mitä? (Konkreettisia esimerkkejä ja tekoja tulevaisuuden tuotteista ja palveluista, mitä pitää tapahtua ym.), Kenelle? (Kohderyhmät, joille tuotteita ja palveluita tarjotaan, asiakkaat, yritykset ym.), Ketkä? (Keitä tarvitaan yhteistyökumppaneina mukaan, jotta asian toteuttaminen onnistuu, keiden muiden kanssa tuotteet ja palvelut tuotetaan ja mikä on näiden tahojen rooli), Miten? (Millä tavalla valittua asiaa voidaan lähteä toteuttamaan vaikka heti ym.?), Esteet/Haasteet? (Mitä asioita on olemassa, jotka estävät tai hidastavat asioiden etenemistä) sekä Ajurit? (Asiat, jotka tukevat ja helpottavat toimintaa, resurssit ym.). Seuraavaan taulukkoon 2 ovat koottu ryhmien pohdinnat asiasta. Taulukko 2 Ryhmä 1 Mitä Tulevaisuustaulukot logistiikan kehittämisestä Asia-China-Turku Logistics Excellence Center Kiinalaisen teollisuuden jalkauttaminen Eurooppaan Turun kautta (soft landing) o B.Y.D Technologies/HVAWEI Sähköautot ja niiden komponentit, aurinkokennoteknologia jne. 7

8 Kenelle Ketkä Miten Haasteet (Esteet) Ajurit o Business + Logistiikka + Soft Landing Services (esim. viisumit) Eurooppalaisille ja venäläisille kuluttajille/asiakkaille Kiinalaisille yrityksille Lounais-Suomen talousalueelle Kunnat, kaavoittajat Kiinalaiset yritykset Centren operaattorit Turkuun perustettava technopolis Investoijat Suomalaiset logistiikan lisäarvotuottajat yhteistyökumppanit Euroopasta ja Venäjältä Aloitetaan järjestämällä yhteistoimintapäivät, johon kootaan toimijat (ks. edellä) yhteen o Konseptin luominen, verkostojen luonti ELLO 4. o Kehittämisorganisaatiot järjestäjätahona (TSEK) o Sijoittaja- ja investorimahdollisuuksien kartoittaminen o Projektiorganisaation luominen, aikataulutus Lentorahti: EU-säädökset (lennot Venäjän yli) Out of box thinking Polttoaineen ja muiden raaka-aineiden hinnat Päästörajoitukset? Oppia pikarahtitoimitsijoiden toimintatavat Hallita ja organisoida verkostoja Tiedonsiirto, IT-struktuurit, SAP R3/Logmaster, Portnet Kulttuurierot Suomi on stabiili turvallinen sijoittaa tänne o Esim. Google Hamina Nopein lentorahti Aasiaan Kiinalaisten brändien tulo Eurooppaan, etsivät tietä Suomalainen osaaminen, luotettavuus On tarjota vaihtoehtokenttiä (myös silloin kun tulivuoren tuhkaa, koska pitkä maa, jossa kentät kaukana toisistaan) Logistiikan muuntojousto (hyvät laivayhteydet Ruotsiin, raideyhteydet Venäjälle) Varsinais-Suomen logistiikan kriisinsietokyky hyvä Ryhmä 2 Mitä Kenelle Ketkä Miten Haasteet (Esteet) Maantieteellisen sijainnin hyödyntäminen osana Etelä-Suomen kuljetuskäytävää Multimodaalisuuden kehittäminen Lentorahtiliikenteen kehittäminen Elinkeinopolitiikan kehittäminen Skandinavian portin roolin vahvistaminen Lisäarvopalvelujen suunnittelu ja toteuttaminen Logistiikka- ja lisäarvopalvelujen loppukäyttäjät (yritykset) Logistiikkapalvelujen tuottajat Logistiikkapalvelujen tuottajat Julkinen sektori (infra) Verkostokumppanit (innovaatiot, kehitys) Yhteistyön/dialogin ajaminen kuljetuskäytävän eri keskeisten toimijoiden kanssa maan rajojen ulkopuolella Kansallisen tahtotilan luominen Vaikuttaminen/lobbaaminen Seudullisen yhteistyön käytännön toteuttaminen Infrainvestointien tiukat raamit ja toteuttamisen aikataulut Myös seudullinen rahoitus ja päätökset 8

9 Ajurit Varsinais-Suomen tunnettuus loppusijoittujien keskuudessa Kuljetuskäytävien välinen kilpailu Ympäristötekijät (myös ajuri) Yhteinen tahtotila Maailmantalouden painopistealueet Venäjän kehitys (talous, tuotanto, kysyntä, mepa) Ryhmä 3 Frekvenssisatamat Hyvä maantie Mitä Satamien kehittäminen o Overseas yhteydet (lento, meri) o Turismi Toimivat matkapalvelut Itämeren kiertomatkat Kenelle Kauppa Kumipyörään perustuva teollisuus Turisti o Eurooppa, Aasia, Venäjä, mammat USA:sta Ketkä Katso edellinen Yhtiöittäminen yhtiöt Miten Alennetaan väylä-, luotsaus-, matkustaja- ja tavaramaksuja Tehostamalla ja verkottamalla toimintaa Haasteet Aluepolitiikka/Venäjä (Esteet) Rautatieyhteydet itä VT 8 Ajurit - Ryhmä 4 Mitä Kenelle Ketkä Miten Verkkokauppa Toimitusketjun hallinta ja konseptin luominen o Tavaran kuljetus varastoon, tilaus, keräys ja jakelu o Toimijoiden yhteen saattaminen Erityispiirteitä o Pienet toimituserät (haaste: kuljetus kallista) ja tuotekohtaiset erot (haaste: yhdenmukaisten toimitusketjujen luominen erityyppisiin tuotteisiin) Kierrätyksen kehittäminen (mahdollisuus ja yhä enemmän mustjuttu) Yksityiset kuluttajat (loppukäyttäjä) Maahantuoja (ketjun alkupää) Nettikaupat (maahantuojan ja loppukäyttäjän välissä) Kierrätettävän tavaran käsittelijät Varastointipalvelujen tuottajat Kuljetus- ja jakelupalvelujen tuottajat Verkkokaupat Jakelupisteet Noutopalvelujen kehittäminen Jakelupalvelujen joustavuus Postin jakelu osaksi palvelua (synergiaedut, parempi kannattavuus) (= lisäarvopalvelu) Tietoteknisten järjestelmien kehittäminen (= lähtökohta koko prosessin kehittämiselle) 9

10 Haasteet (Esteet) Ajurit Reklamaatioiden käsittely Ennakkoluulot Haja-asutusalueet (kannattavuuden puute) Tekniset ja operatiiviset haasteet (saumaton yhteistyö eri toimijoiden välillä) Pienet toimituserät Tuotekohtaiset erot Lisäarvon tuottaminen (räätälöidyn ja standardoidun palvelun tasapainottelu) Hinnoittelu edullisissa tuotteissa (kuljetus kallista suhteessa tuotteen hintaan) Ajansäästö ja helppous Edellyttää yllä olevien asioiden toteutum. Turvallisuus/luotettavuus Valmius verkostoitumiseen 4. RYHMIEN TUOTOSTEN RAPORTOINTI JA KEHITTÄMISEN KOHTEET Verstaan lopuksi jokainen ryhmä vuorollaan esitteli muille osallistujille ryhmässä käydyn keskustelun pääpiirteet, työskentelyyn valitut asiat sekä tulevaisuustaulukon sisällön. Varsinais-Suomen logistiikan nykytilaa pidettiin pääsääntöisesti hyvänä. Alue nähtiin porttina Skandinaviaan ja ilmatien solmukohtana idän, Venäjän/Aasian sekä lännen, Pohjois-Euroopan/Pohjois-Amerikan välillä. Ruuhkattomalla alueella on periaatteessa kaikki kuljetusmuodot edustettuina, alan koulutusta ja työvoimaa on saatavilla sekä opiskelijoilla halukkuutta jäädä alueelle, jos vain työtä löytyy. Mainittiin myös, että Turulla ja Turun seudulla on hyvä yhteistyö Kiinaan ja Tianjiniin, jonne on suunnitteilla ympäristöystävällinen kelluva Eco-City kaupunkialue. Yhteistyön tiivistyminen tässä asiassa voi tarjota hyviä mahdollisuuksia alueen logistiikkatoimijoille sekä laivanja metallinrakennusteollisuudelle. Vahvuutena nähtiin myös Turun ja Naantalin satamat, jotka jo nyt tekevät yhteistyötä. Satamilla on selkeä työnjako ja painopistealueet, eikä konkreettinen yhdistyminenkään toisi mitään ristiriitatilanteita. Yhdistyminen voisi tuoda tiettyjä etuja esimerkiksi yhteisen markkinoinnin ja tunnettuuden parantamisessa. 10

11 Maakunnan vahvuutena nähtiin edelleen pääkaupunkiseutua edullisempi kustannustaso. Kaavoitettuja alueita pidettiin logistiikan näkökulmasta niin ikään suhteellisen laadukkaana ja alueelle on sijoittunut isoja logistiikka-alan toimijoita kuten TNT ja DHL (ajureita). Selkeä vahvuus on myös se, että kaikki kuljetusmuodot ovat edustettuina kymmenen kilometrin säteellä Turun seudulla. Heikkouksina nähtiin mm. tiestön laatu erityisesti raskaan liikenteen näkökulmasta (PT8, VT9, KT40, Suikkilantie Turussa), ratayhteydet itään ja pohjoiseen, VR:n heikko palvelutaso, meritien korkea hinta (syrjivät väylä- ja luotsimaksut) sekä matkustajien (esim. venäläiset) ja transiton hyödyn valuminen alueen ulkopuolelle. Tavaralogistiikan rajoittuminen kappaletavaraan nähtiin myös heikkoutena, mutta voi oikein hyödynnettynä olla myös vahvuus. Vaikka päivän teema oli Varsinais-Suomen logistiikan nykytilan avaamisessa, oli loppukeskustelun ote innokkaasti kehittämiseen ja tulevaisuuteen kurkottava. Keskustelua käytiin sekä tulevaisuuden mahdollisista sisällöistä että prosesseista ajatuksella: tulevaisuus tapahtuu koko ajan ja asiat on tehtävissä jo nyt. Sisältöön ja prosessiin kumpaankin kohdistui keskustelussa kaksi diskurssia: toinen kohdistui tavoiteltavien tilojen määrittelyyn (mitä pitää tietää, toiminta-ajatus) ja toinen tekemiseen (mitä voidaan/ pitää tehdä, toimintatapa). Lisäksi keskusteltiin logistiikka-alasta yleisesti ja sen erityispiirteistä mm. innovatiivisuuden suhteen. Keskustelussa nousi esille seuraavia logistiikan kehittämisteemoja ja näistä osateemoista syntyvä kokonaisuus reunusti keskustelua maakunnallisen sijainnin ja omien erityispiirteiden hyödyntämisestä osana Etelä-Suomen kuljetuskäytävää: Kokoava logistiikka Profiloituva logistiikka Syvenevä asiakasyhteistyö Alueellinen rajattomuus rajaton yhteys Aasiassa, erityisesti Kiinassa on tunnistettu kysyntä eurooppalaiselle yhteydelle (tarve logistiselle Hubille); lähellä Venäjää, turvallisessa maassa ja ruuhkattomassa ilmatilassa. Varsinais-Suomi (Asia-China Turku Logistic Excellence Centre) voisi profiloitua palvelemaan esimerkiksi Kiinalaisten brändien soft landingiä Euroopan markki- 11

12 noille. Idean perusta on hallittavan asiakkuusryppään valitsemisen, sen tarpeiden tunnistaminen ja niiden palveleminen lisäarvoa tuottaen. Tässä asiassa globaali benchmarkkaus on tarpeen. Pitää käydä enemmän ulkomailla katsomassa, esimerkiksi Kiinassa, että miten asiat muualla hoidetaan Seeing is believing. Asiakkuusrypäs voi jäsentyä tietyn substanssin, toimialan, alueen, lisäarvon tai näiden yhdistelmän kautta. Esimerkki yhdestä mahdollisesta varsinaissuomalaisesta logistiikan strategisesta tehtävästä voisi olla toimiminen kiinalaisten verkkokauppojen verkkokauppana. Tässä mielessä maakunnan toimijoiden pitää kysyä itseltään aidosti, kenen logistiikkaa heidän pitää kehittää? Toimijat voisivat valita top sata venäläistä ja kiinalaista yritystä ja tehdä niiden kilpailukyvyn eteen Suomen logistiikalla töitä. Tällöin alueen logistinen ydinosaaminen, ylivoimatekijät, logistiset tuotteet ja palvelut sekä palveluiden tuottamiseen tarvittavat alueelliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot profiloituisivat, organisoituisivat erityisen asiakas- ja käyttäjälähtöisen palvelutehtävän alle. Vastaavanlaista ajattelumallia voitaisiin soveltaa myös muihin mahdollisiin logistisiin palvelukonsepteihin (esim. matkailuun, Amerikan mummot risteilylle turvalliselle Itämerelle, Turku Itämeren helmi, saaristomatkailu jne.). Varsinais-Suomen sijainti ja hyvät yhteydet idän ja lännen välisen kuljetuskäytävän varrella sekä Skandinavian porttina, nähtiin Skandinavian ja Venäjän alueita yhdistävänä jakelualueena, joka tarjoaa mahdollisuuksia oman alueellisen profiilin hakemiseksi. Tällä hetkellä Ruotsi on hukattu mahdollisuus, mutta tämän asian parantamisessa nähtiin tärkeinä kehittämisalueina multimodaalisten palveluiden tarjonnan, lentorahtiliikenteen sekä lisäarvopalveluiden suunnittelu ja kehittäminen. Toki alueellisen elinkeinopolitiikan tulisi tukea näitä tavoitteita. Loppukeskustelun aikana pohdittiin myös laajemmin tuotannon, työn ja logististen prosessien organisoitumista tulevaisuudessa. Tulevatko esimerkiksi globaalit tuotantoprosessit tulevaisuudessa järjestymään aikavyöhykevetoisesti tai voitaisiinko esimerkiksi käyttäjälähtöistä suunnittelua hyödyntää logististen järjestelmien suunnittelussa niin pitkälle että tiet ja muu logistinen infrastruktuuri rakennettaisiin asiakkaiden 12

13 virtuaalimaailmassa (kuten Habbo Hotel tai Second Life) esittämien polkutoiveiden pohjalta. Yhdeksi keskeiseksi keskustelun aiheeksi nousi huoli logistiikka-alan matalasta innovatiivisuudesta. Alan uudistuminen on ennemmin reaktiivista kuin proaktiivista ja usein kehittämisen ainut ajuri on kustannustehokkuuden parantaminen. Yhtenä syynä tähän nähtiin olevan se, että käytännössä isot asiakkaat kertovat miten asiat pitää hoitaa, jolloin arvoketjua alaspäin tultaessa ja toimijoiden pienentyessä joudutaan kohtaamaan niukkuus (aika ja raha) ja rimpuilemaan pakon edessä. Todettiin myös, että alueellinen innovointi on isojen logistiikkatoimijoiden ja pääkonttorivetoisen kehittämisen näkökulmasta usein toisarvoista kun päämääränä on optimoida toimintaa systeemisellä tasolla. Yhtenä vastauksena esitettiin ajatus siitä, että logistiikka-alan innovatiivisuutta ja ennakointikykyä voitaisiin mahdollisesti parantaa keräämällä ja analysoimalla asiakasinformaatiota järjestelmällisesti. Toinen näkökulma samaan teemaan liittyi dialogin synnyttämiseen tarvitaan enemmän ja syvempää kommunikaatiota (myös lobbaus) logistiikan käyttäjien, tuottajaverkoston ja alueiden välillä. Todettiin, että Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kehittämisen kannalta on elintärkeää, että meillä on yhteys ja yhteistyö alueiden sisällä ja niiden välillä sekä kansallinen tahtotila tavoiteltavien asioiden aikaansaamiseksi. 13

14 Liite 1: Verstaan osallistujaluettelo Järjestöt Virtanen Janne Varsinais-Suomen Liitto Tutkimuslaitokset Ahvenainen Marko Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus TY Tutu Hietanen Olli Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus TY Tutu Munukka Kai Turku Science Park Oy Nurmi Timo Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus TY Tutu Stenman Kari Kymenlakson ammattikorkeakoulu Särkijärvi Johanna Turun Yliopisto Taina Jorma Turun kauppakorkeakoulu Talvela Juhani Kymenlakson ammattikorkeakoulu Julkinen sektori Liski Petri Turun kaupunki Mikkola Tuomas Turun Seudun Kehittämiskeskus Niemelä Ari Turun kiinteistöliikelaitos/ahn Consulting Selänne Jenni Varsinais-Suomen ELY-keskus Vähämaa Timo Varsinais-Suomen ELY-keskus Yritykset Hiukka Veijo Arctia Shipping Oy Kitula Veijo Scandic Trans European Kiviaho Timo P. China Tekway Oy Koskinen Jarmo Turun Satama Mäkipere Markku Stevena Oy Ojanen Pekka Westlog Oy Ojanen Ossi Westlog Oy Rönkä Jukka Beweship Oy Ab Vainiala Yrjö Naantalin satamalaitos Virtanen Seppo J. Kehittämiskeskus Kaarisilta Oy Yhteensä 24 henkilöä

15 Liite 2: Hieman tulevaisuusmenetelmistä Tulevaisuusverstas on eri toimijoita laaja-alaisesti ja monipuolisesti osallistava tulevaisuuden tekemisen väline. Verstastyöskentelyssä voidaan tekijöistä, tavoitteista ja sisällöistä riippuen hyödyntää hyvinkin erilaisia ryhmätyömenetelmiä verstaiden rakenteelle on kuitenkin yleisesti ominaista se, että verstas jakaantuu sisällöllisesti (Nurmela 2003): valmisteluvaiheeseen, joka tapahtuu ennen verstasta ongelmavaiheeseen, jossa määritellään käsiteltävä ongelma ja lähtötilanne mielikuvitusvaiheeseen, jossa etsitään vaihtoehtoisia ratkaisuja todellistamisvaiheeseen, jossa etsitään konkreettisia toimenpiteitä jälkitoimenpiteisiin, jotka tapahtuvat verstaan jälkeen Tulevaisuuspyörä on nk. mind map menetelmä, jossa käsiteltävänä oleva teema esimerkiksi ubiikkiliiketoiminnan tulevaisuus puretaan kerros kerrokselta osiinsa. Tulevaisuuspyörä on alun perin Jerome Glennin 1970-luvulla kehittämä strukturoitu, aivoriihityyppinen menetelmä, jossa etsitään paperille piirretyn pyörän ja siitä eteenpäin johtavien nuolien avulla esimerkiksi jonkin tärkeän trendin, tapahtuman, päätöksen tai heikon signaalin ensimmäisen, toisen ja kolmannen vaiheen vaikutuksia yhteiskunnan tai organisaation toimintaan, arvoihin jne. Menetelmän toisessa vaiheessa voidaan analysoida ja arvioida, miten erilaiset megatrendit yms. tunnistetut tulevaisuushaasteet vaikuttavat kuhunkin osatekijään. Samantyyppisellä kuviolla ryhmät avaavat oman ryhmänsä teeman sijoittamalla teemansa nimen kuvion keskelle esim. Varsinais-Suomen logistiikka Ohessa on tulevaisuuspyörän mallikuvio.

16 Seuraavassa on ohjeet mind map -tekniikan käyttämiseksi. Ne ovat peräisin Opi oppimaan -kirjasta (Ringom 1994 s ). Tekniikkaa esitellään myös Linnakylän (1990)* artikkelissa. Laita paperi eteesi vaakasuuntaan. Paperin koko tulisi olla A3 silloin, kun teet muistiinpanoja kokouksista, luennoista tai kirjoista. Ryhmätyössä kartta voidaan tehdä taululle. Kirjoita aihe keskelle paperia. Piirrä tai kuvaa aihe pienessä mittakaavassa tekstin yläpuolelle, alapuolelle tai ympäri. Piirrä viivoja keskeltä ulospäin. Kaikilla viivoilla on kytkentä keskikuvioon tai johonkin toiseen viivaan. Kirjoita viivojen päälle avainsanoja ja lukuja tai piirrä kuvia ja symboleita. Valitse avainsanoiksi mieluiten substantiiveja tai verbejä. Käytä enintään kahta sanaa viivalla. Poikkeuksena ovat täsmällisyyttä vaativat asiat, kuten lainaukset, nimet, matemaattiset kaavat tai määritelmät, jotka voidaan sijoittaa kartan reunaan ja varustaa viittauksella tai nuolella avainsanaan päin. Laita vain yksi sana viivalle käyttäessäsi tekniikkaa ideointiin. Kaikkien sanojen tulee olla alleviivattuja vähintään viimeiseen kirjaimeen asti. 16

17 Käytä paljon värejä (yhdellä värillä ei tätä tekniikkaa saa oikein toimimaan). Piirrä geometrisia kuvioita, merkkejä, symboleita, nuolia, piirroksia ja värejä osoittamaan tärkeysjärjestystä ja viittauksia. Visuaalinen kartta on helpompi muistaa kuin pelkkiä sanoja sisältävä kartta. Tulevaisuustaulukko on tulevaisuudentutkimuksen käyttämä skenaariomenetelmä vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien hahmottamiseen. Kun vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat sisältävät myös kuvauksen niihin johtavista vaihtoehtoisista poluista, voidaan puhua skenaarioista. Tulevaisuustaulukko on tarkastelumatriisi, jonka vasempaan laitaan (pystysarakkeeseen) merkitään kaikki tutkittavaan asiaan tai ilmiöön vaikuttavat muuttujat. Taulukon vaakarivit puolestaan sisältävät näiden muuttujien erilaisia tiloja. Tutkittavan asian vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia muodostetaan valitsemalla taulukon riveiltä erilaisia tilapareja yleensä yksi arvo/rivi. (Seppälä 2003 sekä Kuusi ja Kamppinen 2003). Tulevaisuusprosessissa tulevaisuustaulukkoa voidaan käyttää tulevaisuusverstaan toisena työvaiheena siten, että tulevaisuuspyörien tulokset avataan tulevaisuustaulukoissa skenaarioiksi/tulevaisuuskuviksi. 17

18 Liite 3 Alustajien esitykset 18

19 19

20 20

21 21

22 22

23 23

24 24

25 25

26 26

27 27

28 28

29 29

30 30

31 31

32 32

33 33

34 34

35 35

36 36

37 37

38 38

39 39

40 40

41 41

42 42

43 Liite 4: Verstaan valokuvatut fläpit

44 44

45 45

46 46

47 47

48 48

49 49

50 50