Ehkäisevän työn talousvaikutuksista Terve-Sos

Transkriptio

1 Ehkäisevän työn talousvaikutuksista Terve-Sos Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, erityisasiantuntija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

2 Mitä on ehkäisy Ensiasteen ehkäisy on myönteisen kehityksen tukeminen Toiseen asteen ehkäisy on kehitystä uhkaavien tekijöiden vaikutuksen vähentäminen riskiryhmiin suuntautuvat toimet varhainen puuttuminen Kolmannen asteen ehkäisy on kielteisten seurausten vähentäminen häiriötilanteissa kehityksen tuki korjaavan työn rinnalla työ kehitysympäristöjen kanssa arjessa onnistuminen: opetuksen tuki ympäristön mukaan ottavat sosiaalityön toimenpiteet psykiatrinen hoito, jossa perhe ja päivähoito tai koulu mukana Jukka Mäkelä Ehkäistä vai korjata 2

3 Jukka Mäkelä Ehkäistä vai 3 Kuntatalous vaikeuksissa

4 Kuntatalous vaikeuksissa Säästetään ehkäisevässä työssä Jukka Mäkelä Ehkäistä vai 4

5 Kuntatalous vaikeuksissa Säästetään ehkäisevässä työssä Ongelmat kehittyvät isoiksi Jukka Mäkelä Ehkäistä vai 5

6 Kuntatalous kriisissä Rahaa kuluu kalliisiin korjaaviin palveluihin Säästetään ehkäisevässä työssä Ongelmat kehittyvät isoiksi Jukka Mäkelä Ehkäistä vai 6

7 Vaihtoehtoisia kustannuksia kalliimmille erityispalveluille Sijoitus laitokseen euroa vuodessa 1000 tapaamista sosiaalityöntekijän kanssa 400 käyntiä nuorisopsykiatrian poliklinikalla Yli 400 perheneuvolakäyntiä Lähes 3000 tuntia kotipalvelua Intensiivistä perhetyötä, jopa seitsemäksi vuodeksi Lähde: Mistä lastensuojelun kustannukset kertyvät LSKL THL Jukka Mäkelä Ehkäistä vai korjata 7

8 Ehkäisevä työ kustannussäästönä Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrät ovat suuria kunnissa, joissa on vähän sosiaalityöntekijöitä yhtenä vuonna palkattu sosiaalityöntekijä vähentää huostaanottoja seuraavana Lähde: THL Chess, kunta-aineisto Sijoituksen kustannus keskimäärin (perhe laitos) Sosiaalityöntekijän palkka Perhetyöntekijän palkka sivukuluineen varhaisen tuen sosiaaliohjaus (toisen asteen ehkäisy) intensiivinen Nopsa työ (kolmannen asteen ehkäisy) estää dokumentoidusti huostaanottoja Jukka Mäkelä Ehkäistä vai korjata 8

9 Miksi ehkäisevään työhön ei sijoiteta tarpeeksi? 1. Ei uskota sen mahdollisuuksiin ehkäiseväisyyttä itsessään pidetään hyvänä, mutta yhdenkään ratkaisun ei uskota todella tehoavan 2. Ajatellaan, että sen hyöty tulee liian myöhään 3. Todetaan, että joku muu siitä saa hyödyn vasta yhteen sovittava johtaminen tuo hyödyn näkyviin 4. Syrjäytymisen polkuja ei tunneta ehkäisy alkaa liian myöhään tai jatkuu liian vähän aikaa ehkäisy on väärin suunnattua tai liian kapea-alaista Jukka Mäkelä Ehkäistä vai korjata 9

10 Ekologinen vuorovaikutuksellinen kehys lapsen kehitykselle Kaikki kehitys tapahtuu vuorovaikutuksessa ulkoisesta syntyy sisäinen arjen kanssakäymisissä läheisten kanssa syntyy sisäisiä rakenteita ja kykyjä kotona, päivähoidossa, koulussa Lapsen kehitys sen tukeminen ja ohjaaminen sen häiriintyminen ja korjaantuminen tapahtuvat parhaiten suhteessa ympäristöön ja yhdessä siinä olevien ihmisten kanssa Jukka Mäkelä Ehkäistä vai korjata 10

11 Vanhemmuuden kantaminen yhdessä Vanhemmuuden jakaminen on voimavara kiintymyssuhteet on usein ymmärretty rajallisesti lapsi hyötyy useasta häneen sitoutuvasta aikuisesta hoitavan aikuisen valmius kuulla lasta on keskeinen Vanhemmat tekevät parhaansa kun on vaikeata, odottaa saavansa tukea tuen saaminen lisää toimintamahdollisuuksia ilman tukea jääminen lisää epätoivoa Ilman tarvitsemaansa tukea vanhempi kääntyy helpommin lastaan vastaan: laiminlyönti ja kaltoinkohtelu Yhteinen vastuunkanto on ehkäisevän työn ydin Jukka Mäkelä Ehkäistä vai korjata 11

12 Syrjään joutumisen etenevät prosessit Eri ihmisille eri tavoin näyttäytyviä vaikeuksia terveydenhoito, varhaiskasvatus, koulu, sosiaalityö, poliisi eri vaiheissa eri auttajat kullakin oma kulttuuri ja kieli Lapsen tai nuoren kokemus: En osaa toimia tavalla, joka saa muut hyväksymään minut etsin sen ryhmän, joka hyväksyy minut joukkoonsa kiusaajiin liittyminen, päihteet, rötöstely, netin viharyhmät Jukka Mäkelä Ehkäistä vai korjata 12

13 Syrjäytymisen hiljainen prosessi Kiinnittyminen yhteiskuntaan 3v arkuus - puheterapia 6v koulupelko - psykoterapia 12v masennus - sairaalahoito 18v toistuvat masennusjaksot 24v työttömyys, alkoholismi Ulkopuolisuuden identiteetti Aika Mukaillen: Nilsson, Wadeskog SEAB Jukka Mäkelä Jukka Ehkäistä Mäkelä vai korjata 13

14 Syrjäytymisen äänekäs prosessi Kiinnittyminen yhteiskuntaan 3v käytösoireet - perheneuvola, lastenpsykiatria 6v kouluvaikeudet erityisluokka, osastohoito 12v päihteiden käyttö huostaanotto ja sijoitus 18v rikkeet ja rikokset - rikosseuraamukset 24v rikollisuus elämänurana Ulkopuolisuuden identiteetti Aika Mukaillen: Nilsson, Wadeskog SEAB Jukka Mäkelä Jukka Ehkäistä Mäkelä vai korjata 14

15 Onnistuva syrjään joutumisen ehkäisy Riittävän aikaisin syrjäytymisen etenevät prosessit ymmärrettävä Riittävän laaja-alaisesti mietitään mahdollisia kumppanuuksia aina arjen ympäristö mukaan Oikeisiin muuttujiin kehitykselliset tieteet avuksi Oikeilla tavoilla tutkimukseen perustuvat työtavat pärjäävyyttä tukemalla Jukka Mäkelä Ehkäistä vai korjata 15

16 Mitä syrjään joutumisen riskitekijöitä voidaan nykytiedon mukaan vähentää Vanhemman mielenterveysongelmat, erityisesti synnytyksen jälkeinen masennus Vanhemman alhaisen koulutuksen ja köyhyyden vaikutus Ankara, rankaiseva kasvatus Lapsen kaltoinkohtelu, perheväkivalta Käytöshäiriöt ja tarkkaavuuden häiriöt Koulukiusaaminen Maahanmuuton tuoma riski Oppimishäiriöt Nuoren masennus sekä päihde- ja rikoskierre Jukka Mäkelä Jukka Ehkäistä Mäkelä vai korjata 16

17 Syrjäytymisen ehkäisyn tutkittuja ja tutkittavana olevia työtapoja Vanhemmuuteen valmennus ja tuki: Neuvolan varhaisen vuorovaikutuksen tuki (Vavu), varhaisen tuen sosiaaliohjaus, Pienen lapsen häiriöt: Vanhempien ja varhaiskasvatuksen vuorovaikutuksellisen laadun parantaminen (Ihmeelliset vuodet, Lasso) Koulukiusaaminen: (KiVa-koulu, Yhteispeli) Vanhempien omat ongelmat, perheväkivalta: voimavarasuuntautunut verkostotyö (puheeksiotto-koulutus Lapset puheeksi- ja Läheisneuvonpito,) Maahanmuuttajien tuki: sitoutunut ja sitouttava urheiluharrastustoiminta (Icehearts) Nuorten huostaanotot: Lastensuojelun intensiivinen perhetyö Jukka Mäkelä Jukka Ehkäistä Mäkelä vai korjata 17

18 Inhimillisen pääoman investoinnin tuottoaste iän mukaan (Heckman JJ 2006) Pääoman tuottoaste Varhaiskasvatukseen sijoittaminen Koulun ohjelmat Vaihtoehtoiskustannus r Myöhempi koulutus- ja työllistäminen v 6-18 v Yli 18 v Ikä Jukka Mäkelä Ehkäistä vai korjata 18

19 (Ehkäisevien) Perheinterventioiden taloudellisuudesta Ismo Linnosmaa Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö CHESS Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ismo Linnosmaa

20 Outline I. Lasten käytöshäiriöihin puuttuvien interventioiden kustannusvaikuttavuus II. III. Kannattaako ongelmakäyttäytymiseen puuttua? Suomen palvelujärjestelmä ja varhainen puuttuminen Ismo Linnosmaa

21 A Kustannusvaikuttavuus Panokset - kustannukset Tuotos - palvelut Vaikuttavuus - hyvinvoinnin muutos Tuottavuus = tuotos/panokset Kustannusvaikuttavuus = kustannukset/vaikuttavuus Ismo Linnosmaa 21

22 A Kustannusvaikuttavuus Kustannusvaikuttavuuden arvioinnissa vertaillaan vähintään kahta vaihtoehtoista hoitoa, interventiota tai teknologiaa Tyypillisesti verrataan hoidon saaneita asiakkaita (koeryhmä, ryhmä 1) niihin, jotka eivät saa hoitoa (kontrolliryhmä, ryhmä 0), ja määritellään ja mitataan kustannukset (C 0 ja C 1 ) ja vastemuuttujan (-muuttujien) arvot/muutokset (E 0 ja E 1 ) molemmissa ryhmissä. Vaikuttavuus = E 1 E 0 Lasketaan inkrementaalinen kustannusvaikuttavuussuhde ICER = (C 1 -C 0 )/(E 1 -E 0 ), joka mittaa kuinka paljon yhden vaikuttavuusyksikön tuottaminen interventiolla maksaa ICER ei vastaa kysymykseen, kannattaako interventio toteuttaa, vaan tämän arviointi jää päätöksentekijöiden Palvelusetelit sosiaalipalveluissa / Ismo Linnosmaa 22 tehtäväksi

23 I. Lasten käytöshäiriöt Käytöshäiriö (conduct disorder) viittaa lapsen pysyvään epäsosiaaliseen käyttäytymiseen, kuten aggressiivisuus, vastustava käyttäytyminen ja omaisuuden tuhoaminen On arvioitu, että noin 5-10% 5-15 vuotiaista lapsista Iso- Britanniassa ja Yhdysvalloissa kärsii käytöshäiriöstä (Edwards ym., 2007). Suomessa arviot vaihtelevat 10 prosentista (8-vuotiaat pojat) 12 prosenttiin (14-vuotiaat nuoret) Käytöshäiriö lapsuudessa (Charles ym., 2011) on hyvin yleinen syy lasten mielenterveyspalvelujen käyttöön on usein pysyvä ilmiö ja ennustaa rikollista käyttäytymistä, avioeroja ja heikkoa työllistymistä aikuisena Palvelusetelit sosiaalipalveluissa / Ismo Linnosmaa 23

24 I. Lasten käytöshäiriöt Scott ym. (2001, BMJ) ovat arvioineet, että käytöshäiriöstä lapsena kärsivien henkilöiden julkisten palvelujen käyttö maksaa 10 kertaa enemmän kuin henkilöillä, joilla ei ole ollut käytöshäiriötä Interventiot Incredible years IY: Lapsi, perhe ja koulu osallistuvat Ryhmäkeskusteluja, roolipelejä, videoita, kotitehtäviä lapsen ongelmakäyttäytymisen hallitsemiseen The Triple P Positive Parenting Programme: Tarjoaa informaatiota, ohjeita ja opastusta vanhemmille, joiden lapsilla lieviä tai vakavia ongelmia käyttäytymisessä Palvelusetelit sosiaalipalveluissa / Ismo Linnosmaa 24

25 I. Lasten käytöshäiriöt IY interventio on kustannusvaikuttava (harvojen tehtyjen tutkimusten perusteella) Edwards ym. (2007, BMJ) tutkivat IY:n kustannuksia ja vaikuttavuutta Walesissa: IY vähentää lasten käytöshäiriöitä (27,3 pistettä Eybergin (1980) mittarilla mitattuna) IY intervention kustannukset 1992,3 (joihin lasketaan intervention kustannukset ja palvelujen käyttö) Yhden vaikuttavuusyksikön tuottaminen IY:n avulla maksaa 73 Jos päätöksentekijät ovat valmiita maksamaan vaikuttavuusyksiköstä 100, IY on kustannusvaikuttava 89% tapauksista Palvelusetelit sosiaalipalveluissa / Ismo Linnosmaa 25

26 I. Lasten käytöshäiriöt O Neill ym. (2010, EJHE) tutkivat IY:n kustannuksia ja vaikuttavuutta Irlannissa: IY vähentää lasten käytöshäiriöitä (20,3 pistettä Eybergin (1980) mittarilla mitattuna) IY intervention kustannukset 1759,4 (joihin lasketaan intervention kustannukset ja palvelujen käyttö) Yhden vaikuttavuusyksikön tuottaminen IY:n avulla maksaa 87 Jos päätöksentekijät ovat valmiita maksamaan vaikuttavuusyksiköstä 137, IY on kustannusvaikuttava 90% tapauksista Palvelusetelit sosiaalipalveluissa / Ismo Linnosmaa 26

27 II. Kannattaako ongelmakäyttäytymi-seen puuttua? Vastaus: Kyllä kannattaa. Perusteluna Perry Preschool ohjelma, joka toteutettiin 1960-luvun puolivälissä Michiganissa Kohdejoukkona mustat 3-vuotiaat lapset, joiden kognitiiviset taidot heikot (ÄO alhainen) ja lasten vanhemmat, joiden sosioekonominen asema alhainen koulutus- ja tulotaso alhainen äiti yksinhuoltajana 47% perheistä Ohjelmaan osallistuvat lapset (n = 58) ja kontrolliryhmän lapset (n = 65) valittiin satunnaisesti Palvelusetelit sosiaalipalveluissa / Ismo Linnosmaa 27

28 II. Kannattaako ongelmakäyttäytymi-seen puuttua? Interventio: Esikoulua 2,5 tuntia päivässä 2 vuoden ajan (sitten tavalliseen kouluun) Opetussuunnitelmassa painotettiin osallistuvan oppimisen periaatteita: lapsilla aktiivinen rooli oppimistilanteissa, sosiaalisia taitoja ja konfliktitilanteissa toimimisen taitoja parannettiin Lisäksi opettajat vierailivat 1,5 tunnin ajan lasten kotona viikoittain Lasten kehitystä seurattiin 3-15 vuoden iässä ja myöhemmin seurantatutkimuksia tehtiin 19-, 27- ja 40- vuoden iässä Palvelusetelit sosiaalipalveluissa / Ismo Linnosmaa 28

29 II. Kannattaako ongelmakäyttäytymi-seen puuttua? Heckman ym. (2012) mukaan interventio vähensi epäsosiaalista käyttäytymistä pysyvästi paransi opiskelumotivaatiota tyttöjen osalta ei vaikuttanut kognitiivisiin taitoihin pitkällä aikavälillä, positiivisia vaikutuksia intervention alkuvuosina Ja lisäksi (välittävät vaikutukset) Epäsosiaalinen käyttäytymisen väheneminen vaikutti rikollisuuteen (-), työllistymisen todennäköisyyteen ja tuloihin (+) sekä tupakointiin (-) Opiskelumotivaation paraneminen vaikutti koulumenestykseen (+) ja työllistymiseen (+) Kognitiivisten taitojen paraneminen vaikutti testituloksiin koulussa ja työllistyminen (+, pojat) Palvelusetelit sosiaalipalveluissa / Ismo Linnosmaa 29

30 II. Kannattaako ongelmakäyttäytymi-seen puuttua? Merkittävimmät vaikutukset syntyivät epäsosiaalisen käyttäytymisen ja tämän myötä rikollisuuden vähenemisestä pitkällä aikavälillä Ohjelman taloudelliset vaikutukset: Heckman ym. (2010) laskevat, että Intervention vuosittainen tuottoaste on 7-10% (vrt. 5,8% osakemarkkinoilla, myös korkeampi kuin muissa julkisissa ohjelmissa) Yhden dollarin investointi tuottaa 7-12 dollaria pitkällä aikavälillä Siispä epäsosiaalisen käyttäytymisen vähentäminen kannattaa myös taloudellisesti! Palvelusetelit sosiaalipalveluissa / Ismo Linnosmaa 30

31 III. Suomen palvelujärjestelmä Voidaanko perheisiin investoida tuottavasti myös Suomen palvelujärjestelmässä? Vähemmän taloudellista tutkimusta, mutta Aronen ja Arajärvi (2000) tutkivat hoitajien kotikäyntien (family counceling) vaikutuksia lasten mielenterveyteen pitkällä aikavälillä Kotikäyntien avulla pyrittiin edistämään vanhemman ja lapsen välistä suhdetta lisäämällä vanhemman ymmärrystä lapsen kehityksestä ja persoonallisuudesta Tulosten mukaan koeryhmässä (hoitajien kotikäynnit) vähemmän mielenterveyden ongelmia 20-vuoden iässä kuin kontrolliryhmässä (ei kotikäyntejä) Palvelusetelit sosiaalipalveluissa / Ismo Linnosmaa 31

32 Suunnitelmallisuus suojelee lasta Valvontaviranomaisen näkökulmia lasten, nuorten ja perheiden ehkäiseviin palveluihin ja läheisverkoston tukemiseen Kristiina Ruuskanen TerveSos 2013

33 Mihin lapsen läheisverkosto tarvitsee tukea? Lapsen läheisverkoston toiminnassa on kyse: Lapsen auttamisesta Läheisen itsensä ja muiden lapsen läheisten auttamisesta jotta autetaan lasta Viranomaisten auttamisesta jotta autetaan lasta (osallisuuden ja vuorovaikutuksen voima). Läheisverkosto tarvitsee palvelujärjestelmästä tukea lapsen auttamiseen/lapsen kannalta paremman tilanteen aikaansaamiseen.

34 Lasten hyvinvoinnin edistämisen valvonta 1/3 Kun kunta järjestää ja kehittää: sosiaali- ja terveydenhuoltoa lasten päivähoitoa opetustointa muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja....kunnan on huolehdittava, että näiden palvelujen avulla: tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuksessa saadaan selville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. Kunnan on järjestettävä tarvittaessa erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. ( /911) Palveluja järjestettäessä ja niitä kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten tarpeisiin ja toivomuksiin. Lastensuojelulaki (417/2007) Kristiina Ruuskanen TerveSos

35 Lasten hyvinvoinnin edistämisen valvonta 2/3 Kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja kunnan muiden viranomaisten on yhteistyössä: seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen pitää: välittää tietoa lasten ja nuorten kasvuoloista ja sosiaalisista ongelmista antaa asiantuntija-apua muille viranomaisille samoin kuin kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville yhteisöille. Lastensuojelulaki Kristiina Ruuskanen TerveSos

36 Lasten hyvinvoinnin edistämisen valvonta 3/3 Valvonta kohdistuu: Tieto lasten ja nuorten kasvuoloista, sosiaalisista ongelmista ja palvelutarpeesta Ohjaus tuen ja erityisen tuen piiriin peruspalveluissa Viranomaisten yhteistyö Vaadittava taso: Ajantasainen ja monipuolinen, myös lasten ja nuorten näkemys on huomioitu Toimintamalli palveluihin ohjaamisessa Alle 3 viikon odotusaika tuen tarpeen arviointiin Lastensuojelun konsultaatioapu muulle sosiaali-, terveys- ja opetustoimen henkilöstölle Toimintamalli lastensuojelun ja muiden palvelujen yhteistyöstä (ml. lasten tilanteen huomioiminen aikuisten palveluissa) Kristiina Ruuskanen TerveSos

37 Lastensuojelun järjestämisen valvonta 1/3 Kunnan on huolehdittava siitä, että ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lastensuojelulaki 11 Ehkäisevän lastensuojelun järjestäminen koskee kaikkia kunnan viranomaisia eikä se edellytä lastensuojelun asiakkuutta. Muistin virkistykseksi:..kunnan on huolehdittava, että näiden palvelujen avulla: tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuksessa saadaan selville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. Lastensuojelulaki Kristiina Ruuskanen TerveSos

38 Lastensuojelun järjestämisen valvonta 2/3 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Sisällettävä tiedot: lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; lastensuojelun tarpeesta kunnassa; lastensuojeluun varattavista voimavaroista; lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta Lastensuojelulaki Kristiina Ruuskanen TerveSos

39 Lastensuojelun järjestämisen valvonta 3/3 Valvonta kohdistuu: Vaadittava taso: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Valtuuston hyväksymä ja päivittämä vähintään 4 vuoden välein Huomioitu kunnan talousarviossa Valmisteltu laajassa yhteistyössä Sisältää tarvittavat tiedot (ks. edellä), myös seurannasta Linkittyy nuoriso- ja/tai lapsipoliittiseen ja muuhun kunnan ohjelmatyöhön ja terveydenhuoltolain mukaiseen hyvinvointikertomukseen Kristiina Ruuskanen TerveSos

40 Suunnitelmallisuus suojelee lasta Suunnitelmat eivät suojele lasta. Ihmisten (viranomaiset, läheiset) suunnitelmallinen toiminta suojelee lasta. Jotta toiminta olisi suunnitelmallista, tarvitaan suunnitelm(i)a ja toimintamall(i)eja. Läheisverkoston suunnitelmallinen tukeminen auttaa lasta jopa edellyttää sitä Kristiina Ruuskanen TerveSos

41 Läheisverkoston tukeminen suunnitelmallisesti Työntekijä tarvitsee auttamistehtävänsä kannalta olennaista tietoa: 1) tuettavista 2) tuen tarpeesta ja tavoitteesta 3) omista mahdollisuuksista ja velvoitteista auttaa (osaaminen, resurssit) 4) muiden mahdollisuuksista ja velvoitteista auttaa (osaaminen, resurssit) Mitä useamman viranomaisen kohdalla täyttyvät kohdat 3 ja 4, sitä suojelevampi ja vahvempi rakenne syntyy läheisverkoston tukemiseen ja lapsen auttamiseen Kristiina Ruuskanen TerveSos

42 Kiitos, ollaan yhteydessä! p Kristiina Ruuskanen TerveSos

43 Se, että voin tulla tänne ja vain rentoutua omana itsenäni Ei tarvinnut olla yksin Yhdessäolo Keskustelu JA VERTAISTUKI Kaikki katastrofit eivät olekaan niin suuria mitä itse luuli Normaalin arkipäivän askareiden jaksaminen yhdessä asioita tehden Tavannut muita samanlaisessa elämäntilanteessa olevia perheitä Työntekijöiden läsnäolo ja konkreettiset neuvot Ihan vaan jokaviikkoinen rutiini

44