Hyperloop Proof of Operations Facility, tekninen raportti

Transkriptio

1 Hyperloop Proof of Operations Facility, tekninen raportti OSARAPORTTI 3: Vaikutusarvioinnin yhteenveto 05/2017 Ramboll Finland Oy

2 Vaikutusarvioinnin yhteenveto Hyperloop sitoisi Etelä-Suomen kaupunkiverkoston yhtenäiseksi ja houkuttelevaksi työssäkäynti- ja talousalueeksi. Hyperloop lisäisi Turun ja Salon seutujen kehittymispotentiaalia, minkä lisäksi sillä olisi positiivinen vaikutus alueiden saavutettavuuteen sekä niiden asemaan osana Helsingin metropolialuetta ja suurempaa, kansainvälistä kasvuvyöhykettä. Hankkeesta on odotettavissa maisemaan, pohjaveteen, geologiaan, luontoon, elinalueisiin jne. liittyviä ympäristövaikutuksia. Edellä mainittujen haittavaikutusten lieventämiseksi on kehitettävä ratkaisuja suunnitteluvaiheessa. Monia haittavaikutuksia voidaan lieventää käyttämällä maanalaista ratalinjausta. Maanalaiset vaihtoehdot edellyttävät kuitenkin huolellista geologisten, arkeologisten ja pohjaveteen liittyvien vaikutusten arviointia muiden vaikutusten ohella. Vastaavien haittavaikutusten lieventämisessä on onnistuttu vastaavanlaisissa projekteissa, kuten kaasuputkien tai moottori- ja rautateiden rakennushankkeissa. Työn tässä vaiheessa ei ole tunnistettu ympäristön kannalta ylitsepääsemättömiä esteitä hankkeen toteuttamiseksi.

3 Tekninen yhteenveto Mahdollisia maastokäytäviä Hyperloop-radan sijoittamiseksi on tarkasteltu Geometriavaatimukset on vahvistettu tämän suunnitteluvaiheen tarpeisiin Hankkeen toteuttamisen estäviä rajoituksia ei ole tässä suunnitteluvaiheessa löydetty Salon aseman mahdollista sijaintia on tarkasteltu Ympäristövaikutusten kannalta herkät kohteet on tunnistettu Lupavaatimukset on määritetty/selkeytetty Kustannusarvion osa-alueet on eritelty/selkeytetty Kolmea päälinjan maastokäytävävaihtoehtoa on tarkasteltu vaikutusten arvioinnissa Kaksi Salo Hajala -sivuhaaran vaihtoehtoa on arvioitu tarkemmin Olemassa olevan rautatien maastokäytävän hyödyntäminen voisi jouduttaa Salo Hajala -testiosuuden käyttöönottoa

4 Selvityksen tekniset lähtöoletukset Tiedossa olevat tekniset vaatimukset on huomioitu suunnittelussa. Hyperloop Onen toimittamat, Q voimassa olleet geometriset suunnittelukriteerit ovat toimineet perustana maastokäytävävaihtoehtojen laatimisessa. Suunnitteluvaatimukset voivat edelleen muuttua jatkossa teknisen kehityksen seurauksena. Ratkaisemattomat tekniset haasteet oletetaan ratkaistavissa oleviksi tulevissa vaiheissa. Tässä vaiheessa valintatilanteissa oletettiin aina varovainen arvio järjestelmän teknisistä suoritusarvoista.

5 Selvityksen ympäristöön liittyvät lähtöoletukset Huomattavimmat ympäristövaikutusten kannalta herkät kohteet on määritetty, jotta mahdollisiin lupaprosesseihin voidaan varautua ja huomioida ne rinnakkain toteutusaikataulun kanssa. Ympäristövaikutusten kannalta herkät kohteet on luokiteltu yleistasoisten ominaisuuksien perusteella, jotta vältytään ylianalysoinnilta tässä vaiheessa. Vähäisempien ympäristövaikutusten kannalta herkkien kohteiden oletetaan olevan relevantteja tulevissa vaiheissa, kun todellisia linjauksia tutkitaan yksityiskohtaisemmin.

6 Selvityksen taloudelliset lähtöoletukset Taloudelliset näkökohdat eivät ole etusijalla tässä selvityksessä, vaan on keskitytty teknologiaan ja ympäristöön liittyviin vaikutuksiin. Käytännön syistä tarkastelun ulkopuolelle on kuitenkin jätetty äärimmäisen kalliit vaihtoehdot, jotka eivät ole täysin välttämättömiä. Tarkastelun ulkopuolella ovat myös kaikkein edullisimmat vaihtoehdot, joiden katsotaan huomattavasti heikentävän koko järjestelmän palvelutasoa. Tulevissa arviointivaiheissa oletetaan tehtävän kustannusarvioita ja valintoja käytössä olevan rahoitusraamin pohjalta. Täydellinen taloudelliset näkökohdat huomioiva kustannus-hyötyanalyysi edellyttää tarkkaa matkustajamääräennustetta, joka oletetaan laadittavan myöhemmissä vaiheissa.

7 Sisällys 1 Tausta ja tarkoitus 2 Hyperloop-teknologia 3 Linjauksen suunnittelu 4 Vaikutusten arviointi 5 Riskien arviointi 6 Kustannusarviot 7 Vaihtoehtojen vertailu 8 Viranomaisneuvottelut ja sidosryhmät 9 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet

8 Hyperloop-järjestelmän hyödyt Lyhyempi matkustusaika kaupunkikeskustojen välillä. Pohjoismaiset kaupungit tuodaan lähemmäksi toisiaan. Alueellinen ja seudullinen/kunnallinen kehitys kiihtyy. Mukavat matkustusolosuhteet keskipitkillä matkoilla. Energiansäästöpotentiaali. Eräs Hyperloopin tärkeistä hyödyistä on sen vähäinen energiankulutus ja siihen liittyvät mahdollisuudet siirryttäessä fossiilisista uusiutuviin polttoaineisiin (erityisesti lentoliikenteessä käytettävän kerosiinin kulutuksen väheneminen). Kysynnän mukaan mukautuva liikenneratkaisu. Mobility-as-a-Service (MaaS) -integrointimahdollisuudet. Mahdollisesti muita liikennemuotoja pienemmät kustannukset. Tekniikka on sijoitettu suljettuun ympäristöön.

9 Hyperloopin edut Salolle Hyperloopin mahdollisia hyötyjä arvioitaessa on huomioitava, että ne eivät rajoitu pelkästään uudenlaisen liikenneverkoston käyttöönottoon Suomessa. Salo toimii valtakunnallisena hautomona arvioitaessa, mitä lyhyen ja pitkän aikavälin mahdollisuuksia Hyperloop-testikeskuksella (Proof of Operations Facility, PoF) ja innovaatiokeskuksella voisi olla alueelle ja koko maalle. Niihin kuuluvat erityisesti mahdollisuus hyödyntää Salon vahvaa IT-alan asiantuntemusta ja taitoja, mahdollisuus aktivoida Nokian ja Microsoftin vanhaa työvoimaa sekä mahdollisuus hyödyntää olemassa olevia tiloja keinona kytkeä kaupungin kehittäminen äärimmäisen innovatiiviseen teknologiaan, joka lyhentää suurten maantieteellisien keskittymien väliset etäisyydet ainoastaan minuuteiksi.

10 Testikeskus luo mahdollisuuksia Hyperloop-teknologia on kehityksensä alkuvaiheessa. Seuraaviin vaiheisiin kuuluu paljon testausta ja niissä tarvitaan huomattavaa teknistä asiantuntemusta sekä erittäin osaavaa työvoimaa. Nämä ovat Salolle erinomaisesti sopivia vaatimuksia. Esimerkkejä Salon testikeskuksen (PoF) mahdollisista tehtävistä: putken suunnittelu- ja rakennusmenetelmät ratojen erkanemis- ja yhtymiskohtien ominaisuuksien tutkiminen käytönaikaisten ohjausjärjestelmien suunnittelu ja testaus onnettomuustilanteiden olosuhteiden ja ratkaisujen analysointi podin käyttäytymisen tutkiminen kallistuksissa toimivien ilmanpainejärjestelmien laatiminen asema-/ilmalukkotoimintojen suunnittelu ja käyttöönotto toimivien kiihdytysjärjestelmien kehittäminen teknisten ratkaisujen tehokkaampi testaus standardien kehittäminen ja testaus

11 Testikeskuksen vaikutusarvioinnin tavoitteet ja rajoitukset Tämän työvaiheen kokonaistavoitteet: Turun ja Helsingin välisen (ja sivuhaaroineen Saloon ulottuvan) Hyperloopjärjestelmän rakentamisen fyysisen toteuttamiskelpoisuuden vahvistaminen teknologian tiedossa olevat geometriset perusrajoitukset huomioiden. Kohtuullisesti toteutettavissa olevan maastokäytävän (tai -käytävien) määrittäminen, jotta alustava selvitys ympäristövaikutuksista voidaan tehdä ja mahdolliset vaikutukset todeta. Järjestelmän toteutuspotentiaalia koskevan alustavan riskiohjeistuksen laatiminen palvelutaso, toteutusaikataulu ja kustannukset huomioiden. Tässä vaiheessa ei suositella tai tarkastella mitään tiettyjä linjauksia. Hyperloopin maastokäytävät on pyritty sijoittamaan alueelle siten, että edellä kuvatut selvitykset voitiin laatia.

12 Sisällys 1 Tausta ja tarkoitus 2 Hyperloop-teknologia 3 Linjauksen suunnittelu 4 Vaikutusten arviointi 5 Riskien arviointi 6 Kustannusarviot 7 Vaihtoehtojen vertailu 8 Viranomaisneuvottelut ja sidosryhmät 9 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet

13 Hyperloop One -teknologia

14 Hyperloop One -teknologia Hyperloop One -järjestelmä koostuu matkustajia tai tavaraa kuljettavasta ajoneuvosta (podi), joka kulkee putken sisällä hallitussa alipaineympäristössä. Alipaineympäristössä ilmanvastus on pienempi, jolloin energiankulutus on vähäistä suurillakin nopeuksilla. Järjestelmässä käytetään kosketuksetonta (kitkatonta) etenemistä, joka saadaan aikaan magneettisella levitaatiolla. Järjestelmän rakenteen yksityiskohtia viimeistellään edelleen, ja niihin voi tulla muutoksia. Propulsio saadaan aikaan lineaarisilla sähkömoottoreilla. Yhteenveto Hyperloop One -järjestelmän tärkeimmistä komponenteista: 1. Putki 2. Podi 3. Magneettinen levitaatio ja ohjaus 4. Sähkömagneettinen propulsio 5. Ohjauselektroniikka (Transponics), automatisoitu ohjausjärjestelmä Lähde: Hyperloop One Technical Summary, tammikuu 2017.

15 Sisällys 1 Tausta ja tarkoitus 2 Hyperloop-teknologia 3 Linjauksen suunnittelu 4 Vaikutusten arviointi 5 Riskien arviointi 6 Kustannusarviot 7 Vaihtoehtojen vertailu 8 Viranomaisneuvottelut ja sidosryhmät 9 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet

16 Pidemmän reitin tavoite: Helsinki Tukholma Tässä suunnitelmassa verkostoon kuuluu kansainvälinen yhteys (International Link), joka on merenalainen tunneli Suomen ja Ruotsin rannikoiden välillä. Ahvenanmaalla on terminaali. Kansainvälisen yhteyden valmistuminen mahdollistaisi koko Tukholman ja Helsingin välisen alueen toimimisen yhtenä talousalueena. Se mahdollistaisi asumisen Ruotsissa ja työskentelyn Suomessa sekä helpot päivittäiset työmatkat. (FS Links, Stockholm-Helsinki pre-feasibility, 2016.) Tulevissa vaiheissa järjestelmän kaavaillaan laajentuvan muihin Suomen ja ympäröivän alueen kaupunkeihin, mukaan lukien Pietariin, Tallinnaan ja muualle Manner-Eurooppaan.

17 Maastokäytävien sijaintien perustelut Työssä on laadittu yleisohjeistus arvioinnissa tarvittujen maastokäytävien määrittämiseksi. Seuraavat kriteerit huomioitiin sijainnin määrittämisessä: Vaihtoehto A: Pyritään määrittämään maastokäytävä, joka tukee mahdollisimman suurelta osin ihanteellista matkustusnopeutta (300 m/s). Vaihtoehto B: Pyritään säilyttämään ihanteellinen matkustusnopeus (300 m/s), mutta huomioidaan pääasiassa maan alle sijoitettu vaihtoehto. Näin vältetään useimmat ympäristövaikutusten kannalta herkät kohteet. Vaihtoehto C: Ihanteellisen matkustusnopeuden vaihtoehtoa muokataan siten, että hyödynnetään mahdollisimman pitkälti olemassa olevien liikenneväylien tie-/rata-alueita, jotta toteutusaika voidaan pitää mahdollisimman lyhyenä, riippumatta vaikutuksista palvelutasoon. Tässä vaihtoehdossa useimmilla osuuksilla on todennäköisesti mahdotonta saavuttaa matkustusnopeuksia, jotka ylittäisivät puolet ihannenopeudesta (esim. <150 m/s). Suunnittelun myöhemmissä vaiheissa päälinjalle voidaan harkita myös muita maastokäytäviä, kuten Karjaan kautta kulkevaa käytävää. Vaikka läntistä haaraa Salo Hajala ( Turku) on käytetty esimerkkinä, testirata voidaan rakentaa myös Suomusjärven tai Perniön suuntaan.

18 Maastokäytävän osat Päälinja: Suora yhteys Turun ja Helsingin välillä Turku Helsinki Hajala Läntinen haara: Salon aseman yhdistävä saapumis- /poistumisramppi Turkuun ja sieltä pois johtavalle päälinjalle. Salo Itäinen haara: Salon aseman yhdistävä saapumis- /poistumisramppi Helsinkiin ja sieltä pois johtavalle päälinjalle.

19 Maastokäytävä, vaihtoehdot A ja B

20 Maastokäytävä, vaihtoehto C

21 Maastokäytävän pituusleikkaus Hyperloop-radan korkeus maanpinnan tasoon nähden, päälinjan vaihtoehto A A. Pääosin maanpäällinen päälinja

22 Salon sivuhaaran sijainti, läntinen haara (Salo Hajala) Sivuhaaran vaihtoehto 1 Sivuhaaran vaihtoehto 2 Sivuhaaran vaihtoehto 1 noudattaa olemassa olevaa rata-aluetta ja kulkee sen jälkeen geometrialtaan loivana linjauksena kohti päälinjaa ennen Hajalaa. Tämä vaihtoehto sallii suuremmat nopeudet ja lyhyemmän putken. Sivuhaaran vaihtoehto 2 pyrkii noudattamaan olemassa olevaa rata-aluetta Hajalan läpi ja kulkee sen jälkeen geometrialtaan loivana linjauksena kohti päälinjaa. Tässä vaihtoehdossa nopeus jää alhaisemmaksi ja putki pidemmäksi, mutta toteutusaika voi olla lyhyempi.

23 Pituusleikkaus, läntinen haara (Salo Hajala) Vaihtoehto 1: Maksiminopeus, lyhin kokonaispituus, pääosin maan päällä Salossa (pituus n. 21 km) Vaihtoehto 2: Pienempi keskinopeus, noudattaa rautatien maastokäytävää hieman pitempään ennen päälinjan kohtaamista (pituus n. 27 km)

24 Esimerkki mallinnuksen tuloksista Tämä laskentatulosesimerkki (päälinjan vaihtoehto A ja sivuhaaran vaihtoehto 1) on saatu Hyperloop Onen laskentamallista. Se kertoo tärkeät vertailutiedot, kuten saavutettavissa olevan nopeuden ja järjestelmän komponenttien tarpeen. Tulokset perustuvat alustavaan maastokäytävän geometriaan, joka on laadittu tässä vaiheessa tehtävän ympäristövaikutusten arvioinnin tueksi. Mallinnuksen perusteella voitiin todeta, että päälinjan vaihtoehdoilla A ja B sekä Salon läntisen haaran vaihtoehdolla 1 voidaan saavuttaa huippunopeus 300 m/s. Päälinjan vaihtoehdolla C huippunopeus on pääosin alle 150 m/s. Salon läntisen haaran vaihtoehdolla 2 nopeus 300 m/s ei ole mahdollinen koko osuudella. Lähde: Hyperloop One

25 Sisällys 1 Tausta ja tarkoitus 2 Hyperloop-teknologia 3 Linjauksen suunnittelu 4 Vaikutusten arviointi 5 Riskien arviointi 6 Kustannusarviot 7 Vaihtoehtojen vertailu 8 Viranomaisneuvottelut ja sidosryhmät 9 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet

26 Alueelliset, kansainväliset vaikutukset (Pohjoinen kasvuvyöhyke) Helsinki Salo Turku-yhteys on osa laajempaa kasvuvyöhykettä, ja se yhdistää Pohjois-Euroopan kaupunkiseudut (Pohjoinen kasvuvyöhyke: Oslo Tukholma Pietari). Hyperloop-projekti tukee ja vahvistaa pohjoista kasvuvyöhykettä ( Itämeren superaluetta ), yhdistäen alueen keskukset suuremmaksi työssäkäynti- ja talousalueeksi. Kansainvälisesti houkutteleva ympäristö ja sijoituskohde yrityksille. Perusta innovaatioiden kehittämiselle ja kilpailukykyisille kansainvälisille markkinoille. Yhteinen työmarkkina- ja talousalue. Edistää kaupunkiseutujen kulttuurillista vuorovaikutusta. Vahvistaa Suomen tärkeyttä Euroopan ja Aasian kohtaamispaikkana.

27 Alueelliset, kansainväliset vaikutukset (Pohjoinen kasvuvyöhyke) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

28 Alueelliset, valtakunnalliset vaikutukset (Suomen aluerakenne) Toteutuessaan Hyperloop-projekti kehittäisi valtakunnallista liikennejärjestelmää ja tarjoaisi uuden ja kiinnostavan kuljetusmuodon sekä matkustaja- että tavaraliikenteeseen. Tämä parantaisi Etelä-Suomen kaupunkialueiden kilpailuasemaa ja houkuttelevuutta entisestään. Hyperloop sitoisi Etelä-Suomen kaupunkiverkoston yhtenäiseksi ja houkuttelevaksi työssäkäynti- ja talousalueeksi. Nopeat yhteydet Ruotsiin, Viroon ja mahdollisesti myös Venäjälle laajentaisivat olemassa olevaa työssäkäyntialuetta sekä antaisivat uusia mahdollisuuksia yhteistoiminnan, alueellisen kehitystyön ja työvoiman liikkuvuuden parantamiselle.

29 Alueelliset, seudulliset vaikutukset (Suomen kaupunkiseudut) Hyperloop voimistaisi taloudellista kehitystä ja lisäisi Helsingin, Turun ja Salon kaupunkiseutujen asumisen houkuttelevuutta muiden hyötyjen ohella. Hyperloop lisäisi Turun ja Salon seutujen kehittymispotentiaalia, minkä lisäksi sillä olisi positiivinen vaikutus alueiden saavutettavuuteen sekä niiden asemaan osana Helsingin metropolialuetta ja suurempaa, kansainvälistä kasvuvyöhykettä. Salon seutu on aktiivisesti pyrkinyt Hyperloop-hankkeen toteuttamiseen Suomessa, osoittaen vahvaa kiinnostusta testikeskuksen ja -radan sijoittamiseen omalle alueelleen. Salon valmiudet ja tilat ovat testikeskuksen ja -radan tarpeisiin nähden erityisen hyvät. Helsingin seudulla odotetaan, että Helsinki-Vantaan lentoaseman merkitys alueellisen rakenteen keskipisteenä kasvaisi uuden Hyperloop-yhteyden myötä.

30 Alustava ympäristövaikutusten arviointi Alustavassa ympäristövaikutusten arvioinnissa on huomioitu seuraavat ympäristökriteerit: Natura alueet luonnonsuojelualueet luonnonsuojeluohjelmien alueet maisemallisesti arvokkaat alueet pohjavesialueet geologisesti arvokkaat alueet tiheästi asutut alueet virkistysalueet alueellinen kehitys olemassa olevat ja suunnitellut liikennekäytävät

31 Vaikutukset ympäristöön, luonto, vaihtoehto A

32 Vaikutukset ympäristöön, maisemallisesti arvokkaat alueet, vaihtoehto A

33 Vaikutukset ympäristöön, pohjavesi ja geologia, vaihtoehto A

34 Vaikutukset ympäristöön, asutus- ja virkistysalueet, vaihtoehto A

35 Vaikutukset ympäristöön, vaihtoehto B

36 Ympäristövaikutukset, läntinen haara (Salo Hajala), vaihtoehdot 1 ja 2

37 Ympäristöanalyysin tärkeimmät havainnot Hyperloop sitoisi Etelä-Suomen kaupunkiverkoston yhtenäiseksi ja houkuttelevaksi työssäkäynti- ja talousalueeksi. Hyperloop lisäisi Turun ja Salon seutujen kehittymispotentiaalia, minkä lisäksi sillä olisi positiivinen vaikutus alueiden saavutettavuuteen sekä niiden asemaan osana Helsingin metropolialuetta ja suurempaa, kansainvälistä kasvuvyöhykettä. Käytävän varrella on odotettavissa maisemaan, pohjaveteen, geologiaan, luontoon, elinalueisiin jne. liittyviä ympäristövaikutuksia. Edellä mainittujen haittavaikutusten hallitsemiseksi on kehitettävä toimenpiteitä suunnitteluvaiheessa. Useita haittavaikutuksia voidaan vähentää käyttämällä maanalaista linjausta. Maanalaiset vaihtoehdot edellyttävät kuitenkin huolellista geologisien, arkeologisien ja pohjaveteen liittyvien vaikutusten arviointia muiden vaikutusten ohella. Vastaavien haittavaikutusten vähentämisessä on onnistuttu vastaavanlaisissa projekteissa, kuten kaasuputkien tai moottori- ja rautateiden rakennushankkeissa. Työn tässä vaiheessa ei ole tunnistettu ympäristön kannalta ylitsepääsemättömiä esteitä hankkeen toteuttamiseksi.

38 Tyypilliset rakentamisen aikaiset vaikutukset mahdollisuudet uusien työpaikkojen syntymiseen mahdollisuudet yrityksien liiketoiminnan kehittymiseen rakennustyömaiden ajoneuvoliikenne rakennustyömaiden melu louhintatyöstä aiheutuva tärinä rakennustyömaiden päästöt väliaikaiset liikennejärjestelyt rakennustyömaille rakennustyömaat (pumppausasemat, evakuointikeskukset, asemat) Haittavaikutuksia pyritään vähentämään samoin toimenpitein kuin muissa suurissa infrastruktuurihankkeissa.

39 Sisällys 1 Tausta ja tarkoitus 2 Hyperloop-teknologia 3 Linjauksen suunnittelu 4 Vaikutusten arviointi 5 Riskien arviointi 6 Kustannusarviot 7 Vaihtoehtojen vertailu 8 Viranomaisneuvottelut ja sidosryhmät 9 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet

40 Alustava riskien tunnistaminen Seuraavat mahdolliset riskit on huomioitava tulevassa riskienhallintasuunnitelmassa: Kaavoitus: maanomistajien vastustus ympäristöön liittyvät rajoitukset lainsäädännön haasteet maiseman esteettisten arvojen säilyttäminen maa- ja kallioperä Rakentaminen: epäyhtenäinen toimitusketju tunnelien rakentamisnopeus puutteellinen rahoitus Käyttö: järjestelmän eristämistarpeet telemetriajärjestelmän katkokset paineensäätelyn vaarat turvallisuus / alttius ennalta arvaamattomille tapahtumille tietoturva

41 Sisällys 1 Tausta ja tarkoitus 2 Hyperloop-teknologia 3 Linjauksen suunnittelu 4 Vaikutusten arviointi 5 Riskien arviointi 6 Kustannusarviot 7 Vaihtoehtojen vertailu 8 Viranomaisneuvottelut ja sidosryhmät 9 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet

42 Kustannusarvio Tämän selvityksen kustannusarvio käsittää vain Hyperloop-teknologian toteuttamisen edellyttämät infrarakennustyöt. Kustannuksiin sisältyvät sillat, tunnelit, leikkaukset ja pengerrykset Hyperloop One -teknologian geometrisiin ja rakenteellisiin vaatimuksiin mukautettuna. Kustannuslaskennan perustana on käytetty erilaisten rakenteiden yksikkökustannuksia. Infrarakennustöiden arvioidut kustannukset ovat: Vaihtoehto A (maanpäällinen): 1,5 mrd. Vaihtoehto B (maanalainen): 3,3 mrd. Nämä arviot sisältävät päälinjan Helsinki Turku sekä Salon sivuhaarat. Toimittajan oman Hyperloop-teknologian, kuten putkien ja niiden tukirakenteiden, asemien, kompressoriasemien, paineenkorotusyksiköiden, sähkönsyöttöjärjestelmien jne. kustannukset eivät ole mukana tässä tarkastelussa. Edellä esitetyn järjestelmän infrarakennustöiden osuuden alustavan kustannusarvion laatimisessa on tehty useita huomattavia oletuksia. Niitä ovat muun muassa keskimääräiset maaperä- ja kallio-olosuhteet sekä rakenteelliset vaatimukset Etelä-Suomen oloissa. Nämä perustuvat aiemmin toteutettuihin moottori- ja rautatieprojekteihin. Esimerkiksi maanhankinnasta, rakennusteknologiasta, suunnittelusta, rahoituksesta, käytöstä ja kunnossapidosta aiheutuvat kustannukset on huomioitava tulevissa suunnitteluvaiheissa.

43 Salo-Turku A B 1 0,34 0,59 2 0,36 0,60 Kustannusarvio, infrarakennustöiden kustannukset, mrd. A Päälinja B 1,15 2,75 Turku Helsinki Hajala Läntinen haara (Salo-Hajala) A B 1 0,13 0,18 2 0,15 0,19 Salo Kustannukset yht. A B 1 1,5 3,3 2 1,5 3,3 Itäinen haara A B 0,22 0,35

44 Sisällys 1 Tausta ja tarkoitus 2 Hyperloop-teknologia 3 Linjauksen suunnittelu 4 Vaikutusten arviointi 5 Riskien arviointi 6 Kustannusarviot 7 Vaihtoehtojen vertailu 8 Viranomaisneuvottelut ja sidosryhmät 9 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet

45 Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehto Palvelutaso Lupaprosessien kesto Rakennusaika Kustannukset Ympäristövaikutukset Alueelliset vaikutukset Seuraavat vaiheet A (maanpäällinen) B (maanalainen) C (olemassa olevat tai suunnitellut liikennekäytävät) Hyvä Pisin Keskitaso Keskitaso Korkea Hyvä Harkitaan Hyvä Lyhyin Pisin Korkea Matala Hyvä Harkitaan Huono Keskitaso Keskitaso Keskitaso Keskitaso Keskitaso Hylätään Yllä oleva laadullinen vertailu on tarkoitettu keskustelunavaukseksi sekä selventämään keskenään kilpailevien prioriteettien välisiä hyötyjä ja haittoja. Tulevissa vaiheissa yksityiskohtaisempien arviointien sekä linjausten, aikataulujen ja kustannusten tarkemman määrittelyn avulla kvantitatiivinen vertailu antaa enemmän tietoa päätöksenteon perustaksi. Toteutusaikataulua voidaan nopeuttaa ja kaikkien vaihtoehtojen haittavaikutuksia huomattavasti vähentää (ei kuitenkaan poistaa kokonaan) kasvattamalla tunneliosuuksien pituutta. Tämä nopeuttaa toteutusta, mutta sen oletetaan kasvattavan kustannuksia.

46 Sisällys 1 Tausta ja tarkoitus 2 Hyperloop-teknologia 3 Linjauksen suunnittelu 4 Vaikutusten arviointi 5 Riskien arviointi 6 Kustannusarviot 7 Vaihtoehtojen vertailu 8 Viranomaisneuvottelut ja sidosryhmät 9 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet

47 Yhteydet viranomaisiin Seuraaviin viranomaisiin on oltu yhteydessä projektin aikana: Varsinais-Suomen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Varsinais-Suomen liitto Uudenmaan liitto Liikennevirasto

48 Tärkeimmät havainnot Olemassa olevien liikenneväylien tie- ja rata-alueita ei voida suoraan hyödyntää Hyperloopin linjauksen suunnittelussa nykyisen lainsäädännön puitteissa. Hanke edellyttänee päälinjan osalta YVA-menettelyä ja maakuntakaavoitusta. Hyperloop on uudenlainen liikennemuoto, joten se tarvitsee oman lainsäädäntönsä. Salon testikeskuksen toteutus voi olla mahdollista yleis- ja asemakaavoituksen puitteissa. Olemassa olevia liikenteen turvallisuuskäytäntöjä voidaan soveltaa Hyperloopiin.

49 Viranomaiset Seuraavat viranomaiset on todettu merkittäviksi projektin seuraavissa vaiheissa: Viranomaiset Varsinais-Suomen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Varsinais-Suomen liitto Uudenmaan liitto Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Työ- ja elinkeinominsteriö Liikenne- ja viestintäministeriö Ympäristöministeriö

50 Sidosryhmät Seuraavat sidosryhmät on todettu merkittäviksi projektin seuraavissa vaiheissa: Paikalliset yritykset Yliopistot ja tutkimuslaitokset Kaupungit Salo Paimio Kaarina Turku Helsinki Espoo Kirkkonummi Siuntio Lohja Paikalliset järjestöt ja yhdistykset Paikalliset asukkaat Yksityiset yritykset Yksityiset rahoittajat

51 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Sidosryhmäyhteistyö viranomaisten kanssa noudattaa samoja periaatteita kuin muissa suurissa infrastruktuurihankkeissa: neuvottelut ja tapaamiset työpajat viralliset kuulemiset (YVA, kaavoitus, luvat) osallistuminen kunnalliseen ja maakunnalliseen kaavoitukseen. Lisäksi voidaan käyttää muita menetelmiä, kuten verkkopohjaisia karttapalautejärjestelmiä, maastokävelyjä jne. Asukkaiden, yritysten ja paikallisten toimijoiden osalta yhteystyö käsittää myös mediayhteistyön tiedotus- ja PR-strategian julkiset kuulemistilaisuudet neuvottelut esim. yksittäisten maanomistajien kanssa

52 Sisällys 1 Tausta ja tarkoitus 2 Hyperloop-teknologia 3 Linjauksen suunnittelu 4 Vaikutusten arviointi 5 Riskien arviointi 6 Kustannusarviot 7 Vaihtoehtojen vertailu 8 Viranomaisneuvottelut ja sidosryhmät 9 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet

53 Suunnittelu, YVA, kaavoitus ja toteutus alustava aikataulu

54 Johtopäätökset 1/2 Salo pystyy tarjoamaan kaikki tarvittavat fasiliteetit testikeskukselle ja alue soveltuu hyvin tämän kaltaiseen toimintaan sekä koulutetun työvoiman että yleisen innovatiivisuuden ansiosta. Teknisesti ylitsepääsemättömiä esteitä Turun ja Helsingin välisen Hyperloop-radan ja Salon testiradan rakentamiselle ei ole. Olemassa olevien liikenneväylien tie- ja rata-alueita ei voida suoraan hyödyntää Hyperloopin linjausten suunnittelussa nykyisen lainsäädännön puitteissa. Hyperloopin nopeusvaatimusten täyttäminen on vaikeaa liikennekäytävien geometrian vuoksi. Maanpäällisissä ja -alaisissa vaihtoehdoissa on lupaprosesseihin, rakennusaikaan, kustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin liittyviä etuja ja haittoja. Maanalaisen vaihtoehdon haitalliset ympäristövaikutukset ovat kuitenkin vähäisemmät, ja sen suunnittelu- ja lupaprosessin voidaan olettaa olevan yksinkertaisempi. Lopullinen päätös radan optimaalisesta pysty- ja vaakageometriasta edellyttää tarkempia teknisiä ja taloudellisia arviointeja.

55 Johtopäätökset 2/2 Teknisesti testirata voidaan rakentaa joko Turun tai Lohjan suuntaan. Turun suunnan etuna ovat mahdolliset matkustajamäärät, mutta sillä on enemmän rakennettuun ympäristöön liittyviä ja maisemallisia rajoituksia. Salon alueella olevaa testikeskuksen ensimmäistä vaihetta koskevat hallinnolliset prosessit voitaneen hoitaa tehokkaasti. Testiradan jatkaminen Turun tai Lohjan suuntaan edellyttää huomattavasti enemmän kaavoitus- ja lupaprosesseja. Helsinki Turku- päälinjan kaavoitus- ja suunnitteluvaiheessa aiempi kokemus perinteisten infrastruktuurihankkeiden kaavoituksesta, arvioinneista ja luvituksesta on merkittävässä asemassa. Yleinen ilmapiiri Suomessa vaikuttaisi suosivan testikeskusta, mutta samat kysymykset on ratkaistava kuin missä tahansa suuressa infraprojektissa. Eräs tällainen kysymys on rahoitus.

56 Jatkotoimenpiteet 1/4 Koko hankkeen aikataulutavoite on hyvin tiukka verrattuna tavanomaiseen moottoritie- tai rautatiehankkeeseen. Sen vuoksi kaikki viranomaisprosessit on käynnistettävä niin pian kuin mahdollista. Tämä koskee erityisesti maakuntakaavoitusta ja YVA-menettelyä. Keskustelut viranomaisten kanssa on aloitettava viipymättä. Koko Hyperloop One -järjestelmän kattavaa riskienhallintamenettelyä tarvitaan hankkeen käynnistämisestä alkaen. Aikataulun kannalta on erittäin tärkeää käynnistää kaikki hankkeen osa-alueet kattava selvitysvaihe, joka sisältää mm. seuraavat asiat: kysyntäennusteet yksityiskohtaisempi suunnittelu kustannusarviot kaavoitus eri tasoilla YVA-menettely Hyperloop One -teknologia Edellä mainittujen osa-alueiden tarkastelun perusteella voidaan määrittää optimaalinen reitti, jossa on huomioitu rahoitukseen, ympäristöön ja tekniikkaan liittyvät tekijät. Kun yksityiskohtaisempi kaavoitus ja tekninen suunnittelu käynnistyy, siinä on oltava samanaikaisesti mukana osuudet Salo Hajala, Salo Turku ja päälinja.

57 Jatkotoimenpiteet 2/4 Mitä? Kuka? Milloin? VAIHE 1 Projektin käynnistäminen ja organisaatio FS Links Hyperloop One sijoittajat Salon kaupunki kuukaudet 0 3 Yrityksen perustaminen FS Links Hyperloop One sijoittajat jne. kuukaudet 1 3 Projektin rahoitus FS Links Hyperloop One sijoittajat kuukaudet 0 3 Toteutuksen ohjelmointi lainsäädäntö rahoitus teknologia kaavoitus ja suunnittelu (ml. YVA ja kaavat) riskit ja turvallisuus FS Links Hyperloop One sijoittajat kuukaudet 3-7 Keskustelut viranomaisten kanssa Salon kaupunki muut kaupungit/kunnat ELY-keskukset maakuntaliitot Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Liikennevirasto ministeriöt (TEM, YM, LVM) kuukausi 3

58 Jatkotoimenpiteet 3/4 Mitä? Kuka? Milloin? VAIHE 2 Toteutuksen ohjelmointiin (vaihe 1) perustuva tarkempi suunnitelma (DPD) lainsäädäntö rahoitus teknologia kaavoitus ja suunnittelu (ml. YVA ja kaavoitus, Salon yleis- ja asemakaavat sekä Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntakaavat) KS. AIKATAULU riskit ja turvallisuus Ympäristöselvitykset luontoselvitykset arvokas kasvillisuus arvokas eläimistö Natura 2000 tarveharkinta ja -arviointi maaperä- ja kalliotutkimukset arkeologiset selvitykset FS Links Hyperloop One sijoittajat kuukaudet 7 15 kuukaudet 7 15 YVA-menettelyn ja kaavoitusprosessi en aikana VAIHE 3 Yleissuunnitelma suunnittelun lähtökohdat liikenne-ennusteet maaperäolosuhteet ympäristö ja maankäyttö muut projektiin liittyvät suunnitelmat aiemmat linjaukset turvallisuus FS Links Hyperloop One sijoittajat kuukaudet 9 18 (PoF) kuukaudet 9 30 (Helsinki Turku) Jatkuu

59 Jatkotoimenpiteet 4/4 Mitä? Kuka? Milloin? jatkuu vaihtoehtoiset linjaukset tekniset ratkaisut mitoitusnopeudet ja geometria pohjanvahvistukset tunnelit sillat asemat sähköjärjestelmä kompressoriasemat ohjausjärjestelmät huoltotiet ja tiejärjestelyt ympäristövaikutukset ja niiden lieventäminen rakentaminen ja kunnossapito hyödyt ja kustannukset vaihtoehtojen vertailu ja valinta

60 Yhteystiedot Jarmo Heimo, kaupunginarkkitehti, Salon kaupunki Peter Nisula, projektikoordinaattori