PÖYTÄKIRJA Päijät-Hämeen yhteistyöryhmä /2009

Transkriptio

1 SUOSITELLAAN, ETTÄ ESITYSLISTALLA OLEVAT ASIAT JULKISTETTAISIIN VASTA KOKOUKSEN JÄLKEEN SISÄLLYSLUETTELO 38. KOKOUKSEN AVAUS KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN NTARKASTAJIEN VALITSEMINEN MUOTOILUN JA MEDIAN PALVELUKESKUS -HANKE PALAUTE MAAKUNTASUUNNITELMAN TAVOITTEISTA JA KEHITTÄMISLINJAUKSISTA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMAN ARVIOINTI KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMAN TOTEUTATTAMINEN (KOKO) MAAKUNNASSA ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN VUOSIRAPORTTI ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN VUODEN 2009 TEKNISEN TUEN JAKO JA INDIKATIIVINEN KÄYTTÖSUUNNITELMA OHJELMAN MUUTOSTEN VALMISTELU TIEDOKSISAANTIASIAT YHTEISTYÖRYHMÄN SYKSYN 2009 KOKOUSAJANKOHDAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 9 1

2 Aika: Paikka: torstaina kello 9.00 alkaen Lahden kaupungintalo, valtuuston esittelyhuone (x) Mika Kari, Päijät-Hämeen liitto, (SDP, Lahti) puheenjohtaja ( ) Jarkko Nissinen (SDP, Lahti) Maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat (x) Reijo Pantsari (KOK, Heinola) ( ) Arto Kymenvirta (KOK, Heinola) (x) Kalle Sipilä (KOK, Hollola) ( ) Hannu Kaasinen (KOK, Nastola) (-) Sari Kurikka (KOK, Lahti), I vpj. (-) Merja Vahter (KOK, Lahti) (x) Aimo Ryynänen (KOK, Orimattila) ( ) Antti Räsänen (KOK, Padasjoki) (x) Ulla Vaara (SDP, Lahti) ( ) Tuula Kilpinen (SDP, Hollola) (x) Eila Lampio (SDP, Nastola) ( ) Tuula Koivunen (SDP, Orimattila) (x) Laura Korkeila (KESK, Hollola) ( ) Sanna Karppinen (KESK, Heinola Ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot Hämeen TE-keskus: (x) Pekka Savolainen, II vpj., poistui 9.55 ( ) Jarmo Paukku (-) Kari Sartamo (-) Timo Puukko (-) Sinikka Kauranen (x) Katriina Haapakangas (x) Kari Kivikko ( ) Timo Kukkonen (x) Harri Kallio, Hämeen ympäristökeskus ( ) Harri Mäkelä (-) Mauri Pukkila, Hämeen tiepiiri (x) Risto Mäki (x) Eija Karhatsu, Etelä-Suomen lääninhallitus ( ) Hanna Ahonen (x) Hannu Rantanen, Lahden yliopistokeskus ( ) Leena Mäkelä Alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt (-) Simo Räihä, Päijät-Hämeen yrittäjät ry. (-) Outi Hongisto (-) Kirsi Aaltio, Hämeen kauppakamari (-) Päivi Pulkki (x) Mikki Valjakka, AKAVA ( ) Pekka Patrikka (x) Antti Koskimäki, Metsäkeskus Häme-Uusimaa ( ) Päivi Martinmaa (-) Jyrki Näsi, MTK-Häme (x) Jukka-Pekka Kataja (-) Pirjo Hedman, EK (-) Juhani Saario (x) Heikki Moilanen SAK (x) Esko Tattari (-) Annukka Broman, III vpj., STTK (x) Satu Vähäkallio Pysyvät asiantuntijat: (-) Pasi Pirinen, Finnvera Oyj (-) Eero Vesalainen Muut osallistujat: (x) Esa Halme, Päijät-Hämeen liitto, sihteeristö (-) Marja Koivula, Päijät-Hämeen liitto, sihteeristö (x) Asta Kortesaari, Päijät-Hämeen liitto, sihteeri 2

3 ALLEKIRJOITUKSET Mika Kari Puheenjohtaja Asta Kortesaari Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT NTARKASTAJAT Olen tarkistanut kokouksen pöytäkirjan ja todennut sen kokouksen kulun mukaiseksi. / 2009 / 2009 Allekirjoitukset Reijo Pantsari Hannu Rantanen NÄHTÄVÄNÄ Päijät-Hämeen liiton toimistossa / 2009 kello Todistaa Pöytäkirjanpitäjä Asta Kortesaari 3

4 38. KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen. 39. KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Yhteistyöryhmä on kuntalain 58 mukaan päätösvaltainen, jos enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. 40. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Yhteistyöryhmä hyväksyy esityslistassa esitetyn kokouksen työjärjestykseksi. Päätösehdotus hyväksyttiin. 41. NTARKASTAJIEN VALITSEMINEN Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Reijo Pantsari ja Hannu Rantanen tai poissa ollessa heidän varajäsenensä. Päätösehdotus hyväksyttiin. 42. MUOTOILUN JA MEDIAN PALVELUKESKUS -HANKE Toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden valmistaminen Hakija: Lahden Teollisuusseura ry Viranomainen: Päijät-Hämeen liitto Rahoitussuunnitelma, Hakija Valmistelija EAKR+Valtio Kunnat 0 0 Muu yksityinen 0 0 4

5 Yksityinen RAHOITUS YHTEENSÄ Hankkeen kesto: Kuvaus hankkeesta: Suomen tulevaisuusstrategiassa osaaminen ja innovaatiot ovat entistä keskeisemmässä asemassa. Suomeen tulee synnyttää kansainvälisesti näkyviä, korkeatasoisia ja kiinnostavia tutkimusyksiköitä, t & k- ja innovaatiokeskittymiä ja -ohjelmia. Näin kyetään vahvistamaan Suomelle tärkeitä tutkimus- ja teknologia-aloja ja luomaan uusia kansallisia osaamisalueita sekä vastaamaan paremmin yhteiskunnan ja elinkeinoelämän uuden tiedon ja osaamisen sekä innovaatiotoiminnan muuttuviin tarpeisiin. Keskittymien tavoitteena on edistää talouden kasvua, uudistumista ja työllisyyttä. Innovaatiot perustuvat aina uuden oppimiseen. Innovaatiotoimintaa tulee käsitellä yksilön näkökulmasta, sillä yksilö on hän, joka oppii. Uusi muoto tai toiminnan innovaatio on poikkeuksetta osaltaan myös tutkimuksen tulos. kyse on yksilön havaintojen ja asioiden uudesta järjestämisestä, joka ehkä on merkinnyt uutta tapaa lähestyä todettua ongelmaa osaongelmineen ja ratkaisuineen. Näin myös innovatiivisuus syntyy kaaoksesta, jossa asetetaan vanha opittu kyseenalaiseksi ja tehdään uusia kysymyksiä, ongelmia. Kokoukseen on kutsuttu muotoilun asiamies Jorma Lehtonen esittelemään hanketta sekä Lahden tiede- ja yrityspuiston edustaja esittelemään muotoilun kokonaisuutta Ehdotus (siht.): Sihteeristö päätti siirtää asian maakunnan yhteistyöryhmän päätettäväksi. Lisäksi päätettiin, että yhteistyöryhmän kokoukseen kutsutaan projektista esittelijä esittelemään hanketta ja miten se istuu koko maakunnan muotoilun hankekokonaisuuteen. Merkittiin johtaja, YTM Tomi Turan ja muotoilun asiamies Jorma Lehtosen antamat selonteot tiedoksi. Yhteistyöryhmä hyväksyi Muotoilun ja median palvelukeskus -hankkeen loppuvuosien rahoituksen valmistelijan esityksen mukaisesti. 43. PALAUTE MAAKUNTASUUNNITELMAN TAVOITTEISTA JA KEHITTÄMISLINJAUKSISTA Maakuntasuunnitelman lähtökohta-aineisto ja siihen sisältyvät kolme vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa lähetettiin kommentoitaviksi maakunnan kunnille ja sidosryhmille. Laajemmankin yleisön näkemyksiä tulevaisuuskuvista on saatu nettikyselyn kautta. Kommenttien ja sähköisen kyselyn yhteenveto on luettavissa liiton kotisivuilla osoitteessa Palaute on tuottanut hyvän pohjaa antavan aineiston vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien valmisteluun maakuntavaltuuston lähetekeskustelua varten. Saatujen kannanottojen perusteella näyttäisi muodostuvan joitakin yleisempiä näkemyksiä talouskehityksestä, elinkeinoelämän muutoksesta ja muista aluerakenteeseenkin vaikuttavista tekijöistä: Nykyisen globaalin markkinatalouden nähdään olevan arvomurroksessa, mutta markkinatalouden kasvuun uskovia näyttäisi olevan eniten. Käynnissä olevan murroksen arvioidaan haastavan hyvinvointimallin. Metropolin toisena kasvukeskuksena katsotaan kunnallistalouden tulevaisuuden olevan muita vaihtoehtoja parempi. Ikääntyvän väestön kannalta Hitaat hämäläiset - vaihtoehto nähdään parhaimpana. 5

6 Vastausten perusteella näyttäisi nykyistä voimakkaampi väestö- ja työpakkamäärien kasvu olevan mahdollinen. Kaupungistumisen ajan voimakas kasvu ei näyttäisi vastanneiden mielestä todennäköiselle. Maakunnan teollisten työpaikkojen uskotaan vähenevän ja tulevaisuuden erikoistumisalojen olevan ympäristöteknologia ja palvelu- ja elämysteollisuus, liikunta- ja hyvinvointipalvelut sekä muotoilu, studioteollisuus. Seniorikansalaisten palveluihin erikoistumiseen nähdään hyviä mahdollisuuksia. Nämä alat mainitaan myös silloin, kun kysytään osaamisen ja tutkimuksen rakenteiden vahvistamisesta. Strategisina infrastruktuuri-investointeina pidetään Lahden eteläisen kehätien ja Hämeenlinna- Lahti-Kouvola tien rakentamista ja erityisesti raideliikenteen ratkaisuja (Helsinki-Lahti-Pietari rata, Heinola Mikkeli/Jyväskylä ja Lahti-lentoasema-Helsinki rata). Näillä perusteilla pidetään myös asemanseutujen kaavoittamista välttämättömänä. Joukkoliikenteen toimivuus korostuu vastauksissa. Maakunnan pohjoisosan kuihtumista ei nähdä ehdottomana. Maaseutukylien tulevaisuus ja kyläverkosto voidaan turvata miniminä noin asukkaan kylät. Erityisesti palveluissa tarvittavan työvoiman tarjonnan turvaamiseksi maakunnassa tulisi edistää työperäistä maahanmuuttoa ja huolehtia maahanmuuttajien kieli- ja ammatillisesta koulutuksesta. Maahanmuuttajat nähdään pääosin maakunnan kehittämisen mahdollisuutena. Ehkä eniten on oltu huolissaan kyvystä turvata julkiset hyvinvointipalvelut sekä ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutos on nähty myös mahdollisuutena ja tarjoavan maakunnan ympäristöteknologiayrityksille ja ympäristöosaamiselle vientitilaisuuksia. Uhka voi olla myös maakunnan taantuminen pääkaupungin asumalähiöksi. Maakunnan tulevaisuuden visiossa toivotaan tuotavan esille ympäristönäkökulma, osaaminen, viihtyisä asuminen ja yhteydet. Myös maahanmuuttajien rooli, monikulttuurisuus, energiaosaaminen sekä Pietarin mahdollisuudet nähdään tärkeinä visiossa. Maakuntavaltuuston pidettävältä kokoukselta odotetaan evästystä siitä, millaiseksi tavoiteltu kehitys ja sen myötä tavoitteellinen aluerakenne tulisi kesän ja tulevan syksyn aikana valmistella. Lopullisen maakuntasuunnitelman ja sen myötä tavoitteellisen aluerakenteen hyväksyy joulukuun 2009 maakuntavaltuusto. Palautteen yhteenveto on listan liitteenä. 44. PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMAN ARVIOINTI Maakuntaohjelman väliarviointi on käynnissä. Etelä-Karjalan, Itä-Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Uudenmaan ja Päijät-Hämeen maakunnat ovat yhdessä tilanneet maakuntaohjelmiensa arvioinnin. Arvioinnin laatija on Ramboll Management, joka valittiin tarjousten perusteella. Toteutuksen aikataulu on maaliskuu - syyskuu Laatija haastattelee maakunnan keskeiset toimijat ja pääsääntöisesti on sovittu, että kohderyhmänä ovat maakunnan yhteistyöryhmät. Tämä ryhmähaastatteluosio tehdään kokouksen jälkeen ja kestää noin tunnin. 6

7 Arvioinnin tavoitteena on toteuttaa alueiden kehittämislain velvoitetta ohjelman arvioinnista, mutta ennen kaikkea tuottaa tietoja siitä, että miten maakuntaohjelma on pystynyt tavoitteitaan toteuttamaan, yhteistyön, verkostojen, rakenteiden ja valintojen osalta. Lisäksi arvioinnin tuloksia hyödynnetään uuden maakuntaohjelman valmistelussa. Uusi maakuntaohjelma valmistellaan uudistettavan maakuntasuunnitelman rakenteista. 45. KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMAN TOTEUTATTAMINEN (KOKO) MAAKUNNASSA Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) on alueiden kehittämislain 14 mukainen valtioneuvoston aluepoliittinen erityisohjelma. KOKO on kuntaperusteinen, alueiden omaehtoisen kehittämisen ohjelma, jolla tuetaan paikallistason strategista kehittämistyötä ja parannetaan alueen kehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä. KOKO:on haetaan kirjallisella ohjelmaehdotuksella. Ohjelmaehdotuksen rakenteen tulee olla hakukirjeessä esitetyn sisällysluettelon mukainen. Ohjelmaehdotuksen suosituspituus on sivua. Ehdotuksen epävirallinen luonnos tulee toimittaa tiedoksi toukokuun 29. päivään mennessä työja elinkeinoministeriöön sähköisesti osoitteeseen koko(at)tem.fi. Hakijoiden tulee lähettää alueella hyväksytyt ohjelmaehdotukset 30. kesäkuuta 2009 mennessä työ- ja elinkeinoministeriöön. Ohjelmasta päättävät maakuntien liitot. Hakija alueelta tulee olemaan Lahden alueen kehittämisyhtiö LAKES. Kokouksessa jaetaan luonnos alueen ohjelmahakemuksesta. Merkittiin tiedoksi ja sovittiin, että yhteistyöryhmän jäsenille lähetetään luonnos ohjelmaehdotuksesta ja siitä toivotaan palautetta sähköpostitse. 46. ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN VUOSIRAPORTTI Listan liitteenä on Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman täytäntöönpanoa koskeva vuosikertomus Vuosikertomus esitetään hyväksyttäväksi seurantakomitean kokouksessa

8 47. ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN VUODEN 2009 TEKNISEN TUEN JAKO JA INDI- KATIIVINEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tekninen tuki on ohjelmakaudella ohjelma-asiakirjan 4,0 % ohjelman EAKR-rahoituksesta eli euroa. Kansallinen rahoitusosuus huomioiden teknistä tukea on käytettävissä ohjelmakauden aikana noin 11,045 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 tekninen tuki on yhteensä euroa (EAKR-osuus). Esityksen mukaan vuoden 2009 teknisen tuen EAKR-varoista suunnataan maakuntien käyttöön yhteensä euroa. Tästä euroa osoitetaan Etelä-Suomen EU-yksikölle ohjelmatason koordinaatioon ja toimintalinjan 5 hallinnointiin. Kaikille ohjelmille yhteisiin kuluihin (seurantajärjestelmän rakentaminen, tarkastus, arviointi, viestintä) sekä ministeriöiden käyttöön osoitetaan yhteensä euroa. Ohjelma-alueen viranomaisten laatimien indikatiivisten käyttösuunnitelmien mukaan valtaosa teknisestä tuesta (81,6 %) käytetään ohjelman toimeenpanoon ja hallinnointiin. Viestinnän osuus on 6,7 %, arvioinnin 1,2 % ja seurannan 5,9 %. Tarkastustyöhön varataan yhteensä 4,7 % ohjelman teknisestä tuesta. Asiaa käsitellään seurantakomitean kokouksessa Liite. 48. OHJELMAN MUUTOSTEN VALMISTELU Ohjelmatyön edetessä on huomattu ongelmia ja tarpeita muuttaa ohjelmaa paremman tuloksellisuuden aikaan saamiseksi sekä ohjelman sopeuttamiseksi heikkenevään taloustilanteeseen mm. elvytysvaikutusten näkökulmasta. Ohessa seurantakomitean sihteeristön kokouksessaan tekemät muutosehdotukset: 1. ALKU-hanke ALKU-hankkeen tuomat muutokset: esim. ELYt lisätään välittävien toimielinten listalle. Seurantakomitean kokouksessa käsiteltiin tiepiirien lisäämistä välittäviksi toimielimiksi. Tästä päätettiin yksittäisenä muutoksena luopua ja sovittiin, että asia hoidetaan ALKU-hankkeen vaatimien ohjelmanmuutosten yhteydessä. 2. Haasteelliset alueet Haasteellisille alueille toimintalinjoihin 2 ja 3 ns. ylivuotomahdollisuus, joka mahdollistaisi sen, että osa (esim %) toimintalinjan kokonaisrahoituksesta voi kohdistua ei-haasteelliselle alueelle, mikäli se on välttämätöntä merkittävien kehittämishankkeiden aikaansaamiseksi. Nykytilanteessa erityisesti Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan (osittain myös Varsinais-Suomen ja Kanta-Hämeen) haasteellisilla alueilla on ollut suuria vaikeuksia saada syntymään vaikuttavia kehittämishankkeita, koska potentiaaliset hankkeiden toteuttajat sijaitsevat useimmiten haasteellisen alueen ulkopuolelle. Haasteellisen alueen näkökulmasta olisi hyödyllistä luoda yhteisiä verkostoja valkoisen alueen toimijoiden kanssa. 8

9 3. Valtion rahoitusosuutta osana kansallista julkista rahoitusta lisätään Ohjelmien toteutus on vaikeutunut suhdannetilanteesta johtuen. Suhdannekehitys on sulkemassa kuntarahoituksen, mikä näkyy hakemusmäärien pienenemisenä ja hanketoiminnan vaikeutumisena toimintalinjoissa 2, 3, 4 ja Pienehköjen infrastruktuuri-investointien rahoittaminen Seurantakomitean sihteeristö esittää mahdollisuutta rahoittaa investointihankkeita, koska niillä olisi nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa elvyttävä vaikutus. Toimintalinjoille 3 ja 4 esitetään pienehköt infrastruktuurihankkeet mahdollistavaa, heikosta taloustilanteesta johtuvaa ohjelmanmuutosta, jolla olisi pidemmän aikavälin positiivinen vaikutus talouteen ja työllisyyteen. Toimintalinjojen sisältöön sopivat pienehköt investointihankkeet olisivat mahdollisia silloin, kun niillä olisi aluetaloudellisesti merkittäviä positiivisia työllisyysvaikutuksia (esimerkiksi silloin, kun tällaisella investoinnilla voidaan edesauttaa uusia työpaikkoja luovan yrityksen sijoittumista alueelle). Työllisyysvaikutusten lisäksi arviointiperusteena voi olla myös aluetaloudellisesti merkittävä yrityksen kasvu, viennin kasvu, uuden teknologian käyttöönotto, osaamistason nosto tai yritys- ja palveluverkostojen syntyminen. Esityksessään sihteeristö korostaa, että yritystoiminnan tai innovaatioiden edistämiseen liittyvät aluetaloudellisesti merkittävät infrastruktuurihankkeet tukisivat Lissabonin strategiaa. 5. Uudet työpaikat raportoidaan kappalemääräisinä Uudet työpaikat -ydinindikaattorin tavoitetaso ohjelma-asiakirjassa on asetettu henkilötyövuosina. Seurantalomakkeilla syntyneet työpaikat kuitenkin kerätään kappalemääräisinä. Muutetaan tavoite 1 htv 1 kpl. Asiaa käsitellään seurantakomitean kokouksessa TIEDOKSISAANTIASIAT Liitteenä sihteeristön pöytäkirja kohdat 3 ja 4 (rahoitushakemukset). 50. YHTEISTYÖRYHMÄN SYKSYN 2009 KOKOUSAJANKOHDAT Ehdotus (pj): Yhteistyöryhmän syksyn 2009 ajankohdiksi esitetään: torstai ja torstai Yhteistyöryhmän syksyn 2009 ajankohdiksi sovittiin torstai ja torstai KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen kello