Potkua palvelukseen. Kenraalikunnassa muutoksia. Flyboard. Isis. Suomalainen

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Kenraalikunnassa muutoksia Puolustusvoimien johto päivitetyssä kenraaligalleriassa kenraaligalleria, sivut puolustusvoimien uutislehti 52. vuosikerta n:o 14 (1147) verkossa > Kuva: Ali Rinta-Jaskari Potkua palvelukseen Varusmiehet käyvät vapaa-ajallaan aiempaa innokkaammin varusmiesten liikuntakerhoissa. Liikuntasuoritusten määrä on viime vuosien aikana kasvanut lähes kolmanneksella. Vaikka varusmiesten kunto on heikentynyt huomattavasti 2000-luvulle tultaessa, koetaan varusmiesten liikuntakerhot palvelusmotivaation kannalta äärimmäisen tärkeiksi. uutiset, sivu 3 Suomalainen asevelvollisuus kiinnostaa Lähi-idässä uutiset, sivu 5 Isis on uhka Suomellekin maailmalla, sivu 6 Flyboard antaa siivet vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 14/2014 pääkirjoitus Vyön kiristämistä vai sillä kuristamista? Raja ei enää vain häämötä, vaan olemme jo lähes kosketusetäisyydellä. tornitouhua Puolustusvoimat on joutunut kärsimään hyvän työntekijän ongelmasta. Hyvin tehdystä työstä on usein ollut palkkiona tukku uusia tehtäviä. Näin on käynyt myös säästötoimenpiteissä. Vyötä voi kiristää vain tiettyyn pisteeseen asti jossain vaiheessa tulee selkäranka vastaan. Ilkka Kanervan johtaman puolustusmäärärahoja pohtivan parlamentaarisen työryhmän alustavien keskustelujen perusteella puolustusvoimien rahoitus ei enää vuoden 2015 jälkeen riitä tarvittaviin materiaalihankintoi- hin. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen puolustusky- ky, ei pelkästään sen uskottavuus, on vaakalaudalla. Raja ei enää vain häämötä, vaan olemme jo lähes kosketusetäisyydellä. Asiaa pitempään seuranneille tieto ei tule yllätyksenä. Kenraali Ari Puheloinen painotti julkisissa esiintymisissään toistuvasti lisärahoituksen tarpeellisuutta. Mutta ehkä tosiasioiden tunnustamiseksi vaaditaan parlamentaarinen selonteko. *** Vielä vuonna 1992 puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta oli 1,95 prosenttia. Viimeaikaisissa selonteoissa vastaava luku on ollut enää 1,3 prosenttia. Vuonna 2013 puolustusvoimien toimintamenojen, palkkojen ja materiaalihankintojen yhteenlaskettu summa oli noin 2,5 miljardia euroa. Puolustusmateriaalin kallistuminen ei tilannetta ainakaan helpota. Samalla rahalla saadaan joka vuosi vähemmän, olkoonkin teknisesti kehittyneempää, kalustoa. Virkaanastujaistiedotustilaisuudessaan uusi puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg peräänkuulutti lisärahoitusta materiaalihankintoihin. Samaan aikaan puolustusvoimien tehtäväkenttä laajenee, uusimpana ilmiönä viime aikoina paljon puhuttanut tietoverkkopuolustus. Kybersotaharjoituksia on järjestetty jo kahtena peräkkäisenä vuonna. Nyt yhteiskunnallisten päättäjien edessä on valinta: joko puolustusvoimille osoitetaan lisää rahoitusta tarpeellisten materiaalihankintojen tekemiseen, tai vastaavasti voimme luopua joistain perusperiaatteistamme. Esimerkiksi koko maan puolustaminen ei ole mahdollista puutteellisella kalustolla. Viimeaikaiset tapahtumat Krimillä ja Itä- Ukrainassa osoittavat, että juuri nyt ei ole varaa naiiviin optimismiin. Koko Eurooppa joutui huomaamaan, että aseellinen konflikti voi leimahtaa hyvinkin yllättävästi. Sotilaallisen voiman käyttö on modernin tekniikan avulla muuttunut yhä nopeammaksi että täsmällisemmäksi. Sotakaluston hankinta on pitkä prosessi. On turha kuvitella, että materiaali-investoinnit voi lykätä myöhemmälle, kun mahdollinen kriisi kolkuttelee ovelle. Silloin on jo liian myöhäistä. Alueellinen koskemattomuutemme on perustunut siihen, että Suomea vastaan hyökkäämisestä tehdään tehokkaan puolustuksen avulla taloudellisesti kannattamatonta. Kynnys hyökätä on sitä matalampi, mitä heikompi puolustajan kyky reagoida on. Ei kykyä, ei kynnystä. Kyseessä ei ole Nato-kysymys. Uskottavasta kansallisesta puolustuksesta on pidetty ja on pidettävä huolta olimme sotilaallisesti liittoutuneita tai emme. > nurkka Sodankäynnin onnistuminen ja vaikutus Nykyisen nopean ja yhä enemmän yksittäisten henkilöiden ulottuville hajautetun tiedonvälityksen aikakautena voimme seurata konfliktien tapahtumia aivan uudella tavalla. Päivittäin saamme uutta Youtube-videokuvaa ja Twitter-viesteihin liitettyjä kuvia niin Syyriasta, Itä-Ukrainasta kuin Gazastakin. Arvioimme eri sotilasoperaatioiden ja muiden tapahtumien etenemistä saamiemme tiedonjyvästen perusteella ja tahtomattammekin muodostamme mielikuvan siitä, missä eri toimijat ovat onnistuneet ja kuka on oikeassa eri kriisitilanteissa. Nopea tiedonkulku uutisten ja sosiaalisen median välityksellä asettaa meidät hankalaan tilanteeseen. Mitkä ovat niitä mittareita, joiden perusteella voimme arvioida sotilaallista toimintaa ja sen vaikutuksia? Sotilaalliselle toiminnalle kulloinkin asetetut tavoitteet eivät aina ole meidän tiedossamme. Osa toimijoista tiedottaa aikeistaan avoimemmin, kuten tehokkaasti organisoitu Israelin asevoimien informaatiosodankäynti osoittaa. Kaikki eivät kuitenkaan kerro tavoitteitaan, eikä kaikkeen kerrottuun kannata sokeasti luottaa. *** Kansainvälistä mediaa seuratessa nousevat sodan uhrien, erityisesti kuolleiden siviilien, lukumäärät hyvin vahvasti esille. Olemme nähneet konflikteja, esimerkiksi Irakissa ja Malissa, joissa asevoimat ovat tiedottaneet taistelujen seurauksena kuolleiden terroristien tai kapinallisten määristä. Tämä on antanut kuvan, että kyseisessä sodassa tai operaatiossa olisi ollut kyse aiheutettujen henkilötappioiden määrästä. Siviiliuhrien määrä on kuitenkin eräänlainen sotilaallisen voimankäytön epäonnistumisen mittari. Ukrainan asevoimien edetessä Itä-Ukrainassa separatistien hallussa pitämille alueille molemmat osapuolet kritisoivat toisiaan siviiliuhrien aiheuttamisesta. Tämä sai myös kansainvälisen yhteisön varpailleen. Myös Gazassa kesällä 2014 kiihtyneissä väkivaltaisuuksissa päähuomion on saanut osapuolten toisilleen aiheuttamat siviiliuhrien määrät. Erityisesti tilanne on kääntynyt Israelia ja sen asevoimia vastaan, jonka toimintaa ja onnistumisia arvioidaan julkisesti pääsääntöisesti tämän perusteella. Sodankäynnin rajoja on piirretty veteen aikojen saatossa muun muassa Geneven sopimuksen avulla. Sopimuksessa on asetettu ehtoja sen laatimis- ja allekirjoitusaikakaudelle ominaiselle sodankäynnille suhteellisen onnistuneesti. Tavanomaisille asevoimille nämä ehdot ja säännöt ovat edelleen sotilaallisen voimankäytön oikeutuksen ja oikeudenmukaisuuden perusteet. On toki huomioitava, etteivät kaikki nykyajan konfliktien osapuolet noudata näitä sääntöjä. Kun seuraamme aseellisiksi konflikteiksi kärjistyneitä kriisejä meidän tulisi löytää tasapaino humanitaaristen sekä sotilaallisten näkökulmien välillä. Tämä on haastavaa, mutta sitä kautta saamme vahvemmat perusteet mielipiteillemme. Ja on hyvä muistaa, että aina ei edes tarvitse valita puolta. Olli Teirilä Kapteeni, opettaja MPKK, Strategian laitos kysymys sosiaalisesta 27. heinäkuuta #haminatattoo alkamassa. Ilmassa on suuren #sotilasmusiikki-tapahtuman tuntua. #ruk #varusmiessoittokunta Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan korpraali Jere Paldanius twiittasi tunnelmistaan ennen Hamina Tattoon 30. heinäkuuta "Positiivista" Ukrainan kriisissä on ollut suomalaisen #Turpo -keskustelun selkeä aktivoituminen sekä uusien keskustelijoiden esiinmarssi. McAfeen kyberturvallisuusjohtaja Jarno Limnéll kommentoi turvallisuuspoliittisen keskustelun 24. heinäkuuta Viimeaikaisten tapahtumien valossa voi pitää perinteisiä puheita maailman pahuudesta ihan perusteltuina. #ukraina #afganistan #IsraelGaza Varusmiesliiton puheenjohtaja Ville Blom twiittasi maailmanlaajuisista 25. Suomen sotilaallisessa puolustamisessa kokemusten mukaan ja niiden ansiosta ei ole kyse työvoimasta vaan velvollisuudesta - onneksi Puolustusvoimien koulutuspäällikko, eversti Hannu Hyppönen kommentoi OhiOn.fi:n twiittejä. Edellisessä lehdessä kysyimme: Onko kemiallisten aseiden käyttö Suomea vastaan todennäköistä? Kyllä 44% 56% Ei Seuraava kysymys: Huolestuttaako varusmiesten kunnon heikkeneminen? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi sähköpostilla ruotuvaki@mil.fi KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh arkisin kello ruotuvaki@mil.fi Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2014 PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax mikko.ilkko@mil.fi UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax juha.heikkinen@mil.fi TUOTANTOSIHTEERI Helena Immonen Puh Fax helena.immonen@mil.fi TOIMITUSSIHTEERI Ossian Hartig Puh Fax ossian.hartig@mil.fi LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Deniz Kaya Puh ruotuvaki@mil.fi TOIMITTAJAT Kokelas Joona Kosloff Kokelas Samu Saatsi Alikersantti Sanna Närä Puh Korpraali Teemu Kakko Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: > Puh Kaartinjääkäri Hannes Mattila Puh Kaartinjääkäri Joonas Välilä Puh toimittajat.ruotuvaki@mil.fi GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Eero Ketonen graafikko.ruotuvaki@mil.fi VALOKUVAAJAT Kokelas Olli Viljanmaa Kaartinjääkäri Ali Rinta-Jaskari Puh kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi

3 ruotuväki 14/ uutiset Liikuntakerhot ovat aiempaa suositumpia Suomen Sotilasurheiluliiton hallinnoima hanke kasvatti kirjattujen urheilukertojen määrää lähes kolmanneksella. Varusmiesten liikuntakerhot ovat suosittuja, vaikka nuorten miesten kunto on heikentynyt huomattavasti. Teemu Kakko Varusmiehet osallistuvat vapaaajallaan aiempia vuosia enemmän varusmiesten liikuntakerhotoimintaan. Asia käy ilmi Suomen Sotilasurheiluliiton tekemän varusmiesten liikuntakerhotoiminnan kehittämishankkeen loppuraportista. Suomen Sotilasurheiluliiton toiminnanjohtajan Jari Tepposen mukaan varusmiesten liikuntakerhoihin osallistuu jo yli puolet varusmiehistä. Varusmiesten liikuntakerhot koetaan äärimmäisen tärkeiksi vapaa-ajan muodoiksi palvelusmotivaation kannalta. Kerhot ovat laadukkaita ja toimivat vastapainona palvelusliikunnalle, hanketyöryhmässä mukana ollut Tepponen kertoo. Suomen Sotilasurheiluliiton hallinnoima ja Patrian tukema Potkua liikuntaan -hanke toteutettiin varusmiehiä kouluttavissa puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen joukko-osastoissa vuosina Hankkeen tarkoituksena oli luoda kaikkiin varusmieskoulutusta antaviin joukko-osastoihin paikallisiin olosuhteisiin räätälöity VLK-toimintamalli, parantaa varusmiesten kuntoa ja synnyttää elinikäinen liikuntakipinä. Hanke näkyi varusmiehille muun muassa seinillä olevilla julisteilla ja kerhoohjaajien uusissa asusteissa. Hankkeen loppuraportin mukaan varusmiesten liikuntakerhoissa kirjattujen suorituskertojen määrä nousi noin :sta yli :een, yhteensä noin 28 prosenttia. Ilmoitettujen liikuntasuoritusten määrä ei kuitenkaan anna täyttä kuvaa, vaan kirjaamattomat liikuntasuoritukset, kuten omatoimiset lenkit ja punttisalitoiminta, lisäävät suorituskertojen määrää prosenttia. Varusmiestoimikunnat järjestävät kerhoja varusmiesten toiveiden mukaan. Hankkeen aikana liikuntakerhoissa kokeiltujen lajien määrä lisääntyi 28:sta 58:aan. Nykynuoret motivoituneita ja koulutettuja Kuva: Tuomas Hämäläinen Sekä palvelus- että vapaa-ajan liikunnan tarkoitus on saada kaikki varusmiehet toimintakykyisiksi. Liikuntakerhoissa tehtyihin suorituskertoihin voidaan lisätä prosenttia, sillä varusmiehet käyvät vapaa-ajallaan myös omatoimisilla lenkeillä ja punttisalilla. Pääesikunnan henkilöstöosasto on laatinut palvelukseen astuvien nuorten miesten kuntotilastot vuosilta Tilastojen mukaan varusmiesten kunto on heikentynyt huomattavasti 2000-luvulle tultaessa. Puolustusvoimien liikuntapäällikön, everstiluutnantti Jarmo Viskarin mukaan tilastot pitävät täysin paikkansa. Vuosituhannen alussa varusmiespalvelukseen tehtiin merkittäviä muutoksia. Palveluksessa alettiin ottaa enemmän huomioon varusmiehen lähtötaso, ja palveluksen alkuvaiheesta tehtiin vähemmän kuormittava luvulla Cooperin testin tuloksien vaihteluväli on pysynyt 30 metrin sisällä, Viskari sanoo. Tilastojen mukaan kuilu kunnon perusteella kiitettäviin ja huonoihin varusmiehiin jaettujen välillä kasvaa. Suurin ongelma on viime vuosina ollut varusmiesten keskipainon nousu. Viskari ei kuitenkaan pidä nykypäivän tilannetta huonona, vaikka varusmiehet ovat kuntonsa puolesta aikaisempien vuosikymmenten varusmiehiä heikompia. Varusmiehet ovat paremmin koulutettuja kuin aikaisemmin, vaikkeivat ehkä yhtä tottuneita fyysiseen työhön. Palvelukseen tuleva joukko on aina erittäin hyvin motivoitunut. Meidän tehtävämme on luoda olosuhteet sille, että Liikuntainnostus voi alkaa kouluiässä Teemu Kakko Koululiikunta toimii esimerkkinä varusmiespalveluksen aikana suoritetulle liikunnalle. Kouluikäisten liikunnallista aktiivisuutta edistävän Liikkuva koulu -hankkeen ohjelmajohtaja Antti Blomin mukaan koululiikunnalla on suuri merkitys niin myöhemmälle elämälle kuin varusmiesliikunnalle. Koululiikunta on tärkeä lähde liikuntamotivaation kannalta. Jos varusmiesten odotukset täyttyvät. Nykypäivän varusmiehen motivaatio ei löydy välttämättä lenkkipoluilta tai pelikentiltä. Sekä palvelus- että vapaa-ajan liikunnan tarkoitus on saada kaikki varusmiehet toimintakykyisiksi. Hankkeen myötä osallistumisaktiivisuudessa tapahtui selkeä nousu. Varusmiehiä kannustetaan liikuntainnostus saadaan synnytettyä jo perusopetusiässä, kantaa se todennäköisesti vielä lukioiässä ja myöhemmin varusmiespalveluksessa, Blom kertoo. Blomin mukaan koululiikunnan tarkoituksena on synnyttää koko elämän mittainen liikuntainnostus. Riittävä liikunta lapsena on myös työnteon kannalta välttämätöntä. Sanna Palomäen ja Pilvikki Heikinaro-Johanssonin vuonna 2010 Opetushallitukselle tekemän tutkimuksen mukaan yhdeksäsluokkalaisista pojista 78 prosenttia ja tytöistä 65 prosenttia kertoivat pitävänsä koululiikunnasta. Blomin mukaan kouluikäisenä alkanut innostus liikuntaa kohtaan palvelee hyvin myös varusmiespalvelusta. Olemme Liikkuva koulu -hankkeen myötä haastatelleet monia nuoria. Selkeä viesti on ollut, että he haluaisivat lisää liikuntatunteja. Liikunnan opetuksella on Blomin mukaan suuri merkitys liikuntainnostuksen levittämisessä. Hänen mielestään opetuksessa tulee muistaa, etteivät kaikki nuoret ole samalla tasolla. Sitä, kuinka todennäköisesti koululiikunnasta saatu kipinä jatkuu koko elämän ajan, ei Blomin mukaan ole tutkittu. Hän kuitenkin uskoo, että jos kouluiässä liikunta on jäänyt vähäiselle, on liikunnasta innostuminen aikuisiällä epätodennäköistä. muun muassa VLK-toiminnasta saatavilla kuntoisuuslomilla. Puolustusvoimien MarsMars.fi-palvelu tarjoaa tavan kehittää kuntoa jo ennen varusmiespalvelusta. Kuntoa mitataan eri tavoin Sotilaspoliisikomppaniassa Santahaminassa palvelustaan suorittava alikersantti Anette von Bell ohjaa varusmiesten kamppailukerhoa. Hänen mukaansa varusmiesten kuntotaso vaihtelee paljon yksiköittäin, mutta vain harvat eivät liiku yhtään. Kuntoa voidaan mitata eri tavoin. Kaikilla ei ole hyvä juoksukunto, mutta he voivat olla hyviä jossain muussa, von Bell toteaa. Suurin osa varusmiehistä myös suhtautuu positiivisesti liikuntaa kohtaan. Liikunta koetaan tärkeäksi mielenterveydenkin vuoksi. Eräs alikersanttikaverini veti alokkaille VLK-lenkin, ja tosi moni alokkaista innostui sen jälkeen juoksemisesta. Puolustusvoimille uusi komentaja Kenraali Ari Puheloinen (vas.) luovutti puolustusvoimain komentajuuden seuraajalleen, kenraali Jarmo Lindbergille (oik.). Kuva: Ali Rinta-Jaskari Sanna Närä Puolustusvoimain komentajan vastuut siirtyivät elokuun alusta uusille harteille. Entinen puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen luovutti tehtävän seuraajalleen, kenraali Jarmo Lindbergille ja siirtyi reserviin 44 vuoden palveluksen jälkeen. Ensimmäinen vaihtotilaisuuksista oli seppeleiden laskeminen Hietaniemen haustausmaan Sankariristille sekä Suomen marsalkka Mannerheimin haudalle. Tämän jälkeen Pääesikunnassa julkistettiin taiteilija Olga Malytchevan maalaama muotokuva Puheloisesta. Viimeisessä tilaisuudessa Lindberg vastaanotti työhuoneessaan puolustusvoimain komentajan lipun Puheloiselta. Keskijohdolla iso vastuu Lindberg piti puolustusvoimain tuoreena komentaja ensimmäisen tiedotustilaisuutensa 1. elokuuta. Käsittelyssä oli neljää pääteemaa: puolustusvoimauudistus, sotilaallinen maanpuolustus osana kokonaisturvallisuutta, suomalainen asevelvollisuus sekä tehtävien ja rahoituksen tasapaino. Puolustusvoimauudistus tullaan Lindbergin mukaan viemään loppuun aikataulussa ja sille asetetut tavoitteet saavutetaan. Hän nosti esiin myös henkilöstön tukemisen, jossa korostuu keskijohdon esimiesten vastuu. Heidän tulee seurata henkilöstön jaksamista. Tähän liittyen jo edeltäjäni aloitti toimenpiteitä, kuten mitä asioita seurataan terveydenhuoltohenkilöstön kanssa ja miten havainnoista tulee raportoida. Lohdullista on, että työilmapiirikyselyden tulokset ovat pysyneet hyvinä. Työmotivaation kaltaiset asiat eivät siis ole muuttuneet. Suomeen ei kohdistu uhkaa Vaikka maailmassa on viimeaikoina tapahtunut sotilaallisen vallankäytön muutos, ei Lindberg koe Suomeen kohdistuvan uhkaa. Hän totesi Suomen puolustuksen nojautuvan jatkossakin yleiseen asevelvollisuuten. Vakaa ja ajantasalla oleva puolustus vaatisi Lindbergin näkemyksen mukaan, että kymmenen prosentin puolustusbudjetin leikkauksesta palautettaisiin viisi prosenttia takaisin. Lisäleikkaukset johtaisivat puolustusreformiin.

4 4 uutiset ruotuväki 14/2014 lyhyesti Ilmavoimille uusi johtamisjärjestelmäsovellus Puolustusvoimat on investoinut euroa uuden Ilmaleijona 3.0 -johtamisjärjestelmän kehitystyöhön. Kyseessä on ensisijaisesti tukikohdan johtamiseen tarkoitettu työkalu, joka tarjoaa tilannekuva- ja johtamispalveluita. Ilmaleijona 3.0:n on määrä olla valmis keväällä Kyseisen järjestelmän elinkaari tulee olemaan pitkä, vähintään kymmenen vuotta. Siihen vaikuttavat teknologian ja toimintaympäristön kehitys, kertoo insinöörimajuri Asko Luuri. Järjestelmän toteuttaa Insta Defsec Oy. DKa Maavoimille lisää ohjelmistoradioita Maavoimat tekee lisätilauksen ohjelmistoradioiden radiotaajuusyksiköistä ja taktisista reitittimistä suomalaiselle Elektrobit Oyj:lle. Sopimuksen arvo on 6,8 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa. Hankinta on osa maanpuolustuksen tiedonsiirron kehittämistä. Maavoimien johtamisjärjestelmäosaston osastopäällikön sijainen, everstiluutnantti Juha Manninen kertoo hankinnan tuottavan yhteistä tiedonsiirtoapua maanpuolustuksen joukoille. Hankinnasta hyötyvät kaikki maavoimien aselajit, mutta maavoimien operatiiviset ja alueelliset joukot tulevat olemaan radioiden pääkäyttäjiä. SNä Eversti Pyykönen kenraalikuntaan Porin prikaatin komentaja, eversti Juha Pyykönen ylennettiin kenraalikuntaan 1. elokuuta alkaen. Lisäksi puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa ylennettiin kenraaliluutnantiksi ja puolustusvoimain komentaja, kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg kenraaliksi 1. elokuuta alkaen. Pyykösen mukaan ylennys on merkki siitä, että työssä on onnistuttu. Koska kukaan ei pärjää yksin, tarjosin varuskunnan väelle kakkukahvit kiitokseksi heidän työstään ja upseerikunnalle konjakit vanhoja perinteitä kunnioittaen, Pyykönen kertoo. TKa Suomi menestyi sotilaslentopallon MM-kisoissa Suomi menestyi Euroopan maista parhaiten sotilaiden lentopallon MM-kilpailuissa Rio de Janeirossa. Kuudenneksi sijoittunut Suomi otti komeimman voittonsa Etelä-Koreasta. Joukkueenjohtaja, kapteeni Anssi Salonen on tyytyväinen suomalaisten kokonaissuoritukseen. Parannettavaakin tosin jäi. Joukkueen otteita verotti aluksi kokemattomuus ja loppua kohden väsymys. Kilpailut voitti odotetusti isäntämaa Brasilia. Sotilasurheilun huippumaalla on kaikki lajit huomioiden yhteensä kolmesataa ammattiurheilijaa puolustusvoimissaan. Kilpailut järjestettiin HMa Kiivasta keskustelua puolustuksesta Kansalaiskeskustelua puolustuspolitiikasta -paneeli keräsi runsaan yleisön SuomiAreenassa. Ilkka Kanervan mukaan Suomen puolustuskyky rapautuu, jos lisärahoitusta ei saada. Helena Immonen Omaa maata pitää puolustaa, mutta mikäli puolustusvoimien rahoitusta ei saada korotettua, puolustuskykyä ei tulevaisuudessa voida taata. Tämä oli viesti, joka välittyi Porissa järjestetyssä SuomiAreenassa käydystä puolustus- ja turvallisuuspoliittisesta keskustelusta. Keskusteluun ottivat osaa puolustusministeri Carl Haglund (r.), puolustuksen parlamentaarisen selvitysryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.), selvitystyöryhmän jäsenet Jussi Niinistö (ps.), Seppo Kääriäinen (kesk.) ja Johannes Koskinen (sd.), puolustusvoimain nykyinen komentaja, kenraali Jarmo Lindberg ja kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto Katun puheenjohtaja Johanna Sumuvuori. Puolustusvoimien resurssien puutteet eivät ole mikään uusi asia. Rahoitusvajeesta on puhunut useaan otteeseen muun muassa kuun vaihteessa puolustusvoimain komentajan tehtävistä reserviin siirtynyt kenraali Ari Puheloinen. Puolustusministeri Carl Haglund kehui hyvin onnistunutta puolustusvoimauudistusta. Hän korosti, että uudistuksella saadaan säästöjä noin 130 miljoonaa euroa vuodessa. Missä muualla julkisella sektorilla on voitu toteuttaa tällaisia säästöjä ja viedä ne läpi onnistuneesti? Haglund kysyi. Julkinen keskustelu tärkeää Puolustusvoimain komentaja (1.8. alkaen kenraali), heinäkuussa vielä erityistehtävissä palvellut kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg korosti, että mikäli puolustusvoimat ei saa lisärahoitusta, puolustuksen periaatteita kuten koko maan puolustusta ja liittoutumattomuutta täytyy miettiä uudelleen. Sanna Närä Kriisinhallintahenkilöstöllä on toukokuun alusta asti ollut mahdollisuus saada korvausta psyykkisen tuen ja hoidon kustannuksista sekä niihin liittyvistä kohtuullisista matkakustannuksista. Kustannuksia korvataan ryhmätapaturmavakuutuksesta enintään vuoden ajan palveluksen päättymisestä. Uudistuksen sopijaosapuolina ovat puolustusvoimat ja Valtiokonttori. Erikoissuunnittelija Esa Janatuinen Pääesikunnan henkilöstöosas tol ta valottaa uudistuksen taustoja. Puolustusvoimien tahto on pitää kriisinhallintahenkilöstöstä huolta. Keskeinen ajatus uudistuksen taustalla on, että jos henkilö vammautuu palveluksessa, tulee hänen saada asianmukaiset korvaukset. Janatuisen mukaan puolustusvoimat haluaa tällä vakuutusuu- Kenraaliluutnantti (nyk. kenraali) Jarmo Lindberg korosti, että puolustuvoimien tulee seurata muutoksia ja kehittää valmiutta muun muassa info-operaatioiden ja kybersodankäynnin saroilla. Puolustusvoimien tavoite on saada rahoitusta kohotettua asteittain niin, että puolet leikkauksista saataisiin lopulta palautettua puolustusbudjettiin. Joku ne rahat kuitenkin joutuu maksamaan, ja se joku on Suomen kansa. Siksi julkinen keskustelu (puolustusmäärärahoista) on tärkeää, Haglund sanoi. Puolustusvoimien suurin rahoitustarve kohdistuu materiaalihankintoihin. Lindbergin mukaan on tärkeää, että hankinnoista tehdään pitkäaikaisia selvityksiä ja niihin sitoudutaan. Materiaalin elinkaari on vuotta. Monta hallituskautta ehtii mennä siinä ajassa, Lindberg totesi. Puolustuskyky rapautumassa Ilkka Kanerva tykitti paneelissa tylyä tekstiä. Kanervan mukaan puolustusvoimien tehtävät ja resurssit ovat kaukana toisistaan. Mikäli määrärahat vielä laskevat tai pysyvät ennallaan, edessä on puolustuskyvyn rapautuminen, Kanerva sanoi ja esitti perään myös ehdotuksia puolustuksen parantamiseksi. Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä pitäisi välittömästi lisätä niin, että autamme toisiamme myös sodassa. Voisimme siis mennä valtiosopimukseen. Kansainvälistä yhteistyötä kannatettiin paneelissa vuolaasti, mutta sen ulottaminen yhteiseen sodan ajan puolustukseen ei herättänyt luottamusta. Kansanedustaja Jussi Niinistö totesi, ettei usko puolustusliittoon Ruotsin kanssa. Ruotsissa ei olla valmiita sellaista sopimusta tekemään eikä EU:sta tulla tekemään puolustusliittoa. Uhkakuvat ovat muuttuneet Johanna Sumuvuori sanoi keskustelussa, ettei olisi valmis nostamaan puolustusmäärärahoja. Hän kysyi panelisteilta, onko järkevää pitää niin laajaa reserviä kuin Suomella on. Laajempi vakuutusturva kriisinhallintahenkilöstölle distuksella turvata kattavammin palveluksessa vammautuneiden taloudellista tilannetta sekä tukea kuntoutusta. Tämän uudistuksen myötä fyysisten vammojen korvaustasoja nostettiin ja uutena elementtinä mukaan tuli psyykkiset vammat, joita ei ole aikaisemmin ollut korvauspiirissä. Tällaisissa tapauksissa kyse voi olla esimerkiksi posttraumaattisesta stressireaktiosta. Uudistus merkittävä Ryhmätapaturmavakuutuksen uudistus on otettu kentällä vastaan positiivisesti. Asiaa kommentoi Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen, joka toteaa liiton lähtevän ajatuksesta, ettei fyysisellä ja psyykkisellä vammautumisella olisi hoito- ja korvausmielessä periaatteellista eroa. Rauhanturvaajaliitto pitää positiivisena näitä uudistuksia, joilla laajennetaan sotilastapaturmalain Kuva: Puolustusvoimat Voitaisiinko asepalveluksessa mennä enemmän valikoivuuteen? Kannatan pienempää reserviä ja lyhyempää varusmiespalvelusta mutta parempaa kalustoa, Sumuvuori kommentoi. Sumuvuori haluaisi myös kehittää varusmiespalveluksen sisältöä. Hänen mukaansa kaikki varusmiehet eivät tarvitse tetsauskuntoa vaan voisivat palvella vähemmän fyysisissä erikoistehtävissä, kuten tietoteknisissä tehtävissä. Suomeen kohdistuvat uhat eivät ehkä ole muuttuneet, mutta uhkakuvat ovat. Puolustusvoimien tulee kehittää toimintaansa vastaamaan paremmin esimerkiksi kyberja informaatio-operaatioihin. soveltamisalaa ja parannetaan maksettavia korvauksia. Erityisen tärkeää on uudistuksen myötä parantunut mahdollisuus saada psyykkistä tukea ja hoitoa kriisinhallintahenkilöstölle. Kiljusen mukaan Rauhanturvaajaliitto tulee seuraamaan sekä uuden ryhmätapaturmavakuutuksen että tapaturmalainsäädännön muutosten toteutumista osana kriisinhallinnan palvelussuhteen ehtoihin liittyvää edunvalvontaa. Uudistukseen liittyen on myös tärkeää, että palveluksen aikaiset vaativat ja vaaralliset tilanteet ja niissä mukana olleet dokumentoidaan tarkasti. Tällöin myöhemmin ilmenevässä psyykkisen tuen tarpeessa on syy-yhteys palvelukseen helpommin todennettavissa, Kiljunen kiteyttää. Kriisinhallintahenkilöstöä koulutetaan vaativiin palvelustehtäviin. Kuva: Ali Rinta-Jaskari

5 ruotuväki 14/ uutiset Suomalaista asevelvollisuutta viedään Lähi-itään tähtäimessä Miten kolmiolääke vaikuttaa palvelukseen? Helena Immonen Hiekkakenttä pöllyää, kun joukko alokkaita kääntyilee sulkeisharjoituksissa Santahaminan perinnetalon kentällä. Yhdistyneiden arabiemiirikuntien (UAE) kolmihenkinen delegaatio seuraa harjoituksia tarkkaan. Delegaatio on tullut tutustumaan suomalaiseen asepalvelukseen, sillä UAE ottaa asevelvollisuuden käyttöön tänä vuonna. Oppia haetaan Suomesta. Mohammed Al-Neyadi näyttää tyytyväiseltä. Hänen mielestään vierailu Suomeen on ollut erittäin onnistunut. He ovat sulkeisharjoitusten lisäksi nähneet muun muassa kuinka alokkaat otetaan vastaan, ensimmäisen aamuherätyksen, terveystarkastukset ja keskustelleet varusmiesten ja kouluttajien kanssa. Olemme tutustuneet siihen, miten kaikki hoidetaan ensimmäisestä päivästä alkaen. Meidän on tarkoitus kopioida tämä järjestelmä. Yhteistyö Suomen kanssa siis jatkuu, Al-Neyadi kertoo. Laki asevelvollisuudesta on UAE:ssa jo säädetty, ja sitä on tarkoitus soveltaa syyskuusta alkaen. Asepalvelus on silloin pakollinen miehille ja vapaaehtoinen naisille. Motivoituneet varusmiehet Joonas Välilä Deniz Kaya Sulkeisharjoituksia seurannut prikaatikenraali Mohammed Al-Neyadi kertoi Suomen vierailun aikana oppineensa, miten varusmiehiä ohjataan ja koulutetaan. Al-Neyadi kertoo olevansa vaikuttunut siitä, miten motivoituneilta suomalaiset alokkaat vaikuttavat. He näyttävät olevan koko sydämellään suorittamassa asepalvelusta. Sitä samaa hän toivoo kotimaahansa. Haluamme, että nuorisomme oppii, miten suojella omaa maataan. Meidän alueella eri tahot yrittävät aiheuttaa ongelmia ja myrkyttää ihmisten mieliä. Emme halua, että nuoria käytetään hyväksi ja valtiota vastaan. Haluamme vahvistaa sidettä valtion ja kansalaisten välillä. Merkittävintä antia vierailulla Puolustusvoimien käytöstä poistettuja soittimia huutokaupattiin Hamina Tattoon ohessa lauantaina 2. elokuuta. Uutisankkurilegenda Arvi Lind toimi meklarina Reserviupseerikoulun pihalla järjestetyssä huutokaupassa. Useat uteliaat muusikot ja soittimista kiinnostuneet henkilöt tutustuivat paahtavassa helteessä noin 200 soittimen valikoimaan. Yhtenä huutokaupan järjestäjistä toiminut Millog oy:n jälkikäsittelypäällikkö Heikki Välimäki kertoo kaupan käyneen kiitettävästi. Monta soitinta myyntiin yksityishenkilöiden sijaan erilaisille orkestereille, jotka kunnostamalla soittimet, puhaltelee niillä vielä pitkään. Hoidimme huutokaupan Arvi Lindin kanssa yhteistuumissa. Haminassa tunnelma oli rento ja positiivinen sekä ostajalla että myyjillä. Sotilasmusiikki viihdyttää läpi kesän Vartioparaati marssi Esplanadilla. Myöhemmin Esplanadilla järjestettiin MIL-Espa-konsertti. Sotilasmusiikkitapahtumia on järjestetty Helsingin keskustassa läpi kesän. Yleisimpiä ovat vartioparaati ja MIL-Espa-konsertit. Vartioparaati lähtee Senaatintorilta, josta se matkaa Päävartiostoon. Siellä suoritetaan vartionvaihto. Tämän jälkeen paraati kulkee Esplanadin läpi Kasarmitorille. Perjantaina 25. heinäkuuta vartioparaatia oli seuraamassa helsinkiläinen Alvi Tuutti. Hän on käynyt katsomassa vartioparaatia kymmeniä vuosia. Olen sotilasmusiikin ystävä ja muutenkin isänmaallinen luonteeltani, Tuutti kertoi. Tuutin mielestä on harmi, että sotilassoittokunnat ovat vähentyneet. Ihmiset pitävät sotilasmusiikista, joten onhan se vahinko, että orkestereja vähennetään. Varsinkin turisteille tämä tapahtuma on elämys. Soittimet kävivät kaupaksi Haminassa ovat olleet keskustelut asevelvollisten kanssa. Saudi-Arabiassa syntynyt alokas Muslim Al-Masawi kertoi vieraille haluavansa suorittaa asepalveluksen, koska uskoo siitä olevan hyötyä hänelle itselleen. Täällä oppii kuulemma itsevarmuutta ja muita hyödyllisiä asioita. Olen asunut Suomessa 18 vuotta ja jos Suomeen tulisi sota, olisin valmis puolustamaan maata. Vierailua isännöinyt puolustusvoimien koulutuspäällikkö, eversti Hannu Hyppönen kertoi, että vierailun tavoite oli näyttää, miten asevelvollisuus on Suomessa järjestetty ja miten asepalvelus ensimmäisen kolmen päivän aikana etenee. Arvostamme sitä, että suomalainen asevelvollisuus on tunnettu maailmalla ja että meidän järjestelmää halutaan käyttää esimerkkinä, Hyppönen kommentoi. Paraatin jälkeen oli vuorossa MIL-Espa-konsertti. Se järjestettiin Esplanadin esiintymislavalla. Konsertissa esiintyi tällä kertaa Varusmiessoittokunnan Showband, joka veti tyylilleen uskollisena energisen ja vauhdikkaan esityksen. Konsertissa kuultiin muun muassa tämän vuoden kesähitti Kasmirin Vadelmavene ja hieman vanhempi hitti Trainin Hey, Soul Sister. Helsinkiläinen Jussi Hannonen oli myös saapunut seuraamaan MIL-Espa-konserttia. Hannonen pitää tapahtumaa loppuviikon kohokohtana. Tämä on sellainen perjantain ja viikonlopun avaus. Aiemmissa vartioparaateissa ja MIL-Espa-konserteissa on esiintynyt muun muassa Rakuunasoittokunta ja Lapin sotilassoittokunta. Kuva: Joonas Välilä Välimäen mukaan huutokaupasta kilahti puolustusvoimien kassaan hiukan yli euroa, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena. Rahat siirettiin lyhentämättömänä puolustusvoimien tilille, josta ne kohdistetaan uushankintoihin. Millog Oy järjestää syksyllä lisää perinteisiä huutokauppoja, joissa puolustuvoimat myy käytöstä poistettua materiaalia. Tervolassa 4. syyskuuta myydään pääasiassa moottoriajoneuvoja ja kuljetusalan tavaraa. Tampereella järjestetään 8. lokakuuta juhlahuutokauppa, kun täyteen tulee 70-vuotta puolustusvoimien ylijäämähuutokauppoja. Lisäksi suunnitelmissa on pitää 23. lokakuuta Hämeen rykmentin lakkautamiseen liittyvä huutokauppa, jossa myynnissä on myös muutamia soittimia, kuten viisi pianoa. Kuva: Ali Rinta-Jaskari Hannes Mattila Kolmiolääkkeet ovat keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Nimitys tulee varoituksesta, jonka mukaan lääke voi olla haitallinen liikenteessä. Suositun tornihuhun mukaan kolmiolääkkeen vaikutuksen alaisena ei saa mennä ampumaan. Hallintolääkäri Kalevi Karjalaisen mukaan asia ei ole näin yksinkertainen. Vaikuttavatko kolmiolääkkeet palvelustehtäviin? Kolmiolääkkeet ovat valtava ryhmä, joten niistä on vaikea tehdä yleistyksiä. Niitä on voimakkaista kipulääkkeistä mietoihin rauhoittaviin, eikä niistä ole mitään kategorisia määräyksiä. Esimerkiksi eräät adhd- ja epilepsialääkkeet ovat kolmiolääkkeitä. Henkilö, joka kärsii epilepsiasta voi suorittaa palveluksen B-miehenä, jos lääkitys on pitänyt oireet kurissa määrätyn ajan. uutisia muualta VLK-toimintaa kehittämässä Voiko kolmiolääkkeen alaisena osallistua ammuntoihin? Tuollaista yksiselitteisiä määrittelyä ei voi tehdä. Ei sekään kuulosta kovin turvalliselta, että epileptikko jättäisi lääkkeet ottamatta ja saisi kohtauksen kesken ammuntojen. Onko olemassa kolmiolääkkeitä, joiden käyttö palvelustehtävissä on kokonaan kielletty? Jos terveysasemalta on saanut palvelustehtäviä haittaavan kolmiolääkkeen, on yleensä myös määrätty vapautus kaikesta palveluksesta. Jos siviilimaailmassa on määrätty kolmiolääke, joka on mukana palvelukseen tultaessa, kannattaa tarkastaa omalta hoitavalta lääkäriltä, mitä haittaa tästä voi olla tietyissä palvelustehtävissä. Asiasta kannattaa mainita vielä tulotarkastuksessa. Vaikuttaako esimerkiksi adhdtai epilepsialääkitys palveluskelpoisuuteen? Adhd ja epilepsia ovat monimuotoisia sairauksia. Näiden kohdalla mietimme tapauskohtaisesti, miten henkilö voi turvallisesti suoritta asepalveluksen. Molemmista ryhmistä on olemassa varusmiehiä, jotka ovat menestyksekkäästi suorittaneet varusmiespalveluksen. Varalan urheiluopistolla, Tampereella, pidetyssä VLK-koulutustilaisuudessa pureuduttiin liikuntakerhotoiminnan perusteisiin, suunniteltiin kerhotoimintaan uusia ulottuuksia ja käytiin läpi kerhotoiminnan organisointia sen monessa eri muodossa. Panssariprikaatin VLK-varusmiesvastaavan, VMTK:n varapuheenohtaja Juho Kurjen mielestä kaksipäiväinen koulutuspaketti oli toimiva. Saimme muiden joukko-osastojen edustajilta muutamia hyviä vinkkejä oman toimintamme parantamiseksi. Kaiken kaikkiaan erittäin onnistuneet ja hyvin organisoidut kaksi päivää, Kurki kehuu. Kerhoihin kieltämättä kaivattaisiin vielä lisää osallistujia, Kurki myöntää. (Panssarisanomat 6/2014) Traktorit palaavat palvelukseen Komppanioiden kuljetuksissa siirryttiin 1960-luvulla hevosvetoisesta ajasta traktorivetoiseen aikaan. Traktorit palvelivat tässä tehtävässä noin kolme vuosikymmentä, kunnes ne korvattiin panssaroiduilla miehistönkuljetusajoneuvoilla ja kuorma-autoilla. Nyt traktorit ovat palaamassa palvelukseen, tällä kertaa huollon työjuhdiksi. Valtra toimittaa puolustusvoimille yhteensä 106 Valtra N163 Direct -liikennetraktoria vuoden 2016 loppuun mennessä. Traktorin teknisenä vahvuutena voidaan pitää sen monipuolista varustelua erilaisiin tehtäviin ja hyvää liikkuvuutta niin maanteillä kuin maastossa, toteaa erikoisajoneuvojoukkueenjohtaja, yliluutnantti Jaakko Elo Porin prikaatin kuljetuskeskuksesta. (Porilainen Heinäkuu 2/2014) Perinneaseiden suosio on kasvussa Tänä vuonna Reserviläisurheiluliiton perinneaseiden suomenmestaruudesta kilpaili noin 160 osallistujaa. Kilpailunjohtaja Veijo Raution mukaan perinneaseiden suosio on jatkuvasti kasvussa. Kaksipäiväisen kilpailun aikana lajeina oli kolme perinnekivääri- sekä kolme perinnepistoolilajia. Näissä perinneaseissa yhdistyy historia ja urheilu, Eero Kurjenniemi hymyilee. Kilpailuissa perinneaseen on oltava ennen vuotta 1945 sotilas- tai palveluskäyttöön suunniteltu. Aikoinaan armeijassa minulla oli tämän asemallin ase. Innostuin lajista nostalgiasyistä ja nyt olen harrastanut perinneammuntaa jo yli 20 vuotta, 59-vuotias Juha Räsänen sanoo. (Reserviläinen 5/2014) Toimittanut Deniz Kaya

6 6 maailmalla ruotuväki 14/2014 lyhyesti Miljardi Kreikan armeijan modernisointiin Al-Qaidan haastaja Syyriassa ja Irakissa laajoja alueita vallannut terroristijärjestö aiheuttaa uhkaa myös länsimaille. Isis on voimistunut Syyrian sisällissodan ja Irakin sunniheimojen avulla. Taantuman keskellä Kreikan puolustusministeriö on suunnittelemassa suurta armeijan modernisointia, joka maksaisi vähintään miljardi euroa, uutisoivat useat mediat Kreikassa. Sijainnistaan johtuen investoinnit vanhanaikaisen asejärjestelmän päivittämiseen on välttämätöntä ja kallista. Uudistuksen kohteena on 36 M270-raketinheitinjärjestelmää, Leopard 2 tankkien suojaus, neljä MEKO 200HN -fregattia, yhdeksän Elli-luokan fregattia, neljä P-3B Orion -lentokonetta ja 11 Seahawk-helikopteria. DKa Venäjä avaa uudelleen vakoiluaseman Kuubassa Venäjä aikoo avata uudelleen kylmän sodan aikaisen vakoiluasemansa Kuubassa. Yli kymmenen vuotta sitten suljettua asemaa käytettiin lähetysten salakuunteluun. Aseman uudelleenavaamisesta sovittiin Vladimir Putinin ja Rául Castron tapaamisessa aiemmin heinäkuussa. Vastineeksi Kuuba saa anteeksi 90 prosenttia kaikista Neuvostoliiton aikaisista veloista. Kuuban vierailullaan Putin puhui maiden välisen sotilaallisen ja teknologisen yhteistyön käynnistämisestä, mutta ei antanut yksityiskohtia. Nytimes.com (16.7.) HMa Vanhimmat tunnetut sodan uhrit kuolivat vuotta sitten Nykyisen Sudanin alueelta löytyi tiettävästi vanhimmat tunnetut sodan uhrit. Uhrit ovat kuolleet noin vuotta sitten. Luurangot löytyivät 1960-luvulla. Tutkijoiden mukaan suuri osa löydetyistä vainajista oli kuollut vihollisen jousiampujien uhreina. Heidät hautasivat oman heimon jäsenet. Alueella käytiin pitkittynyttä matalan tason sotaa. Heimot kävivät keskenään säännöllisiä ja julmia taisteluja vähistä luonnonvaroista, British Museumin kuraattori Renée Friedman sanoi The Guardianille. (Tiede, 15.7.) JVä Musta marsalkka pokkasi palkinnon Kenialais-suomalaisen lyhytelokuvan pääosan esittäjä voitti Kenian elokuva- ja televisioakatemian parhaan pääosan esittäjän Kalasha-palkinnon. Kohuelokuvan parhaan pääosan esittäjän palkinto meni Telly Savalas Otienolle, joka esitti Suomen marsalkka Mannerheimia. Suomen marsalkka -lyhytelokuva oli ehdolla yhteensä kuudessa eri kategoriassa. Kategoriat olivat paras lyhytelokuva, paras pääosan esittäjä, paras käsikirjoitus, paras leikkaus, paras sivuosan esittäjä ja paras visuaalinen toteutus. (Yle, 26.7.) JVä Hannes Mattila Isis (Irakin ja Syyrian islamilainen valtio) on kasvanut lyhyessä ajassa pienestä terroristijärjestöstä kansainväliseksi radikaali-islamistien magneetiksi, johon on liittynyt taistelijoita myös Suomesta. Laajoja alueita Irakissa valloittanut järjestö on saanut taistelijoita riveihinsä erityisesti Syyrian sisällissodan ansiosta. Kolmen vuoden aikana Syyriaan on virrannut suurimpien arvioiden mukaan jopa taistelijaa, joista suurin osa on liittynyt Isiksen riveihin. Länsimaalaisten osuus vierastaistelijoissa on noin Suomalaisia on joukossa parikymmentä. Määrät ovat historiallisia, ja suomalaisten osallistuminen konfliktiin sai Suojelupoliisin kohottamaan terrorismin uhka-arviota ensimmäistä kertaa. Suojelupoliisin viestintäpäällikkö Jyri Rantala uskoo, että uhan aiheuttavat yksittäiset henkilöt. Suomesta on lähtenyt Syyriaan noin 40 henkilöä, joista valtaosa on osallistunut aseelliseen toimintaan. Huolena on, että yksittäiset radikaalit tai pienet ryhmät saattavat haluta panna ideologiansa täytäntöön. Massiivisten, ulkomailta johdettujen terrori-iskujen uhka on edelleenkin matala. Lähtijöistä suurin osa on Suomen kansalaisia. Mukana on syntyperäisiä suomalaisia ja kaksoiskansalaisia useista etnisistä taustoista. Supo pyrkii puuttumaan tilanteeseen etukäteen, mutta Suomi ei voi lain puitteissa kieltää Joonas Välilä kansalaisiaan matkustamasta. Jos lähtijä on etukäteen tiedossa, voidaan tilanteeseen puuttua ottamalla yhteyttä joko henkilöön itseensä tai hänen lähipiiriinsä. Maanpuolustuskorkeakoulun Juha Saarinen uskoo, että Isiksen voima perustuu sen sunniheimojen keskuudessa saavuttamaan tukeen. Isiksen lippu liehui Raqqan kaupungissa kalifaatin perustamisen kunniaksi 29. kesäkuuta. Libyan levottomuudet alkavat heijastua maan turvallisuuteen. Tämänhetkisen tilanteen vakavuutta kuvaa muun muassa se, että Yhdistyneet Kansakunnat on evakuoinut kaikki työntekijänsä Tunisian puolelle. Levottomuudet alkoivat luvun alkupuolella, kun niin kutsuttu arabikevät alkoi Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Libyassa arabikevät muuttui sisällissodaksi, ja diktaattori Muammar Gaddafi surmattiin. Ulkopoliittisen instituutin globaalin turvallisuuden tutkijan Katja Creutzin mukaan Libyan ongelmana on heikko hallinto. Periaatteessa Libyassa on istuva hallitus, mutta käytännössä valtatyhjiö. Erilaiset ryhmittymät kilpailevat vallasta ja öljytuloista. Maassa on monia erilaisia aseellisia ryhmiä, jotka edustavat erilaisia ideologioita, heimoja ja alueita. Tästä syystä konflikti on erittäin vaikeasti hahmotettavissa. Myös siviilit ovat aseistautuneita Creutzin mukaan Libya on pyytänyt YK:lta sekä asiantuntija- että koulutusapua muun muassa öljyja lentokenttien suojaukseen. Turvallisuus Libyassa on niin tutkijan Juha Saarisen mukaan Isis saattaa tulevaisuudessa kohdistaa länsimaihin myös suoraa uhkaa. Järjestö toimi aiemmin osana Al- Qaidan verkostoa ja omaksui maailmanlaajuisen jihadistisen ideologian. Tällä hetkellä Isis kamppailee Al-Qaidan kanssa globaalin jihadistiliikkeen johtajuudesta ja on menestynyt todella hyvin. Jos tilanne kuitenkin heikkenee, voidaan kannatusta pyrkiä lisäämään iskuilla länsimaissa. Tämä vaatii kuitenkin näyttäviä ja symbolisia iskuja, Saarinen toteaa. Sunnien kapina Saarisen mukaan tärkeä tekijä Isiksen voimistumisessa on ollut Irakin sunnien kasvava turhautuminen hallitusta kohtaan. Vuonna 2008 sunniheimot vielä taistelivat jihadisteja vastaan. Tuolloin pääministeri Nouri al-malikin hallitus Libyan ongelma on heikko hallinto Libyan vaikeudet alkoivat arabikeväästä. Kuva: Ali Rinta-Jaskari huonolla tolalla, että sinne pitäisi kouluttaa ase- ja poliisivoimat. Hallitus ei tähän pysty lainkaan. Turvattomuus on iso, ja konfliktia ruokkii myös se, että maassa liikkuu paljon aseita, joita myös siviilit hankkivat. Turvattomuus on johtanut siihen, että tavallisissa kodeissa on paljon aseita. Koetaan, että pitää suojautua, koska valtio ei pysty suojaamaan kansalaisiaan. Islamistisen Misarata-prikaatin taistelijat ampuvat ohjuksen kohti Tripolin lentokenttää. Taistelut Tripolin kentästä alkoivat noin kaksi viikkoa sitten. lupasi integroida heidät osaksi Irakin turvallisuusjoukkoja. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan alkoi tähän päivään asti jatkunut sunnien taloudellinen ja poliittinen eristäminen. Kaikki tämä sai aiemmin jihadisteja vastustaneet sunnit kääntämään aseensa al-malikin hallintoa vastaan. Ilman sunniryhmien tukea Isis ei olisi ikinä saavuttanut samanlaista menestystä. Vähimmillään Isiksellä on ollut paikallisten suostumus ja enimmillään tuki. Islamilainen kalifaatti Isiksen johtaja Abu Bakr al-baghdadi julisti 29. kesäkuuta islamilaisen kalifaatin perustetuksi ja itsensä sen johtajaksi. Samalla järjestö muutti nimensä Islamilaiseksi valtioksi. Isiksen ideologisena tavoitteena on pitkään ollut koko maailman kattavan islamilaisen valtion perustaminen, mutta muut sunniryhmät eivät sitä tue. Kalifaatin julistaminen on tuonut ryhmälle lisää kansainvälistä huomiota, mutta se saattaa aiheuttaa rakoilua Isiksen vyöryn mahdollistaneen sunnirintaman riveissä. Suurin osa sunneista haluaa olla mukana Irakin poliittisessa järjestelmässä. Kalifaatilla ei ole tukea Isiksen ulkopuolella, Saarinen toteaa. Irakin muista kapinallisryhmistä Isiksen erottaa paitsi sen ylikansalliset laajenemispyrkimykset, myös äärimmäisen ankara islamin tulkinta. Saarisen mukaan kalifaatin tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa, kuinka se alkaa toteuttaa määräyksiään. Paikallisen väestön suhteen he ovat vielä olleet maltillisia. Tämä ei tule kestämään, ja viimeistään silloin sunnit kääntyvät heitä vastaan. Kuva: Reuters/Lehtikuva Kuva: AP/Lehtikuva

7 ruotuväki 14/ reportaasi Kuvat: Ali Rinta-Jaskari Varusvarastolla jonottavat alokkaat saavat tarvittavan varustuksen. Alikersantti Ida Sokkanen valvoo järjestystä. Ryhmänjohtajat tosipaikan edessä Ruotuväki seurasi, kun 369 alokasta aloitti palveluksensa Ilmasotakoulussa. Tuoreen saapumiserän tulo on uusi tilanne niin alokkaalle kuin alikersantillekin. Sanna Närä Saapuessani Tikkakoskelle sunnuntai-iltana on tunnelma yksikössä rauhallisen odottava. Minut vastaanottaa päivystäjä, alikersantti Ida Sokkanen, joka vastaa yliviralliseen ilmoitukseeni naurahtaen, että petivaatteeni ovat jo valmiina. Tervemenoa vaan minun tupaani, hän huikkaa. Kohtaaminen on mitä lämpimin, sillä olemme Sokkasen kanssa jakaneet tupakaveruutta Ilmasotakoulussa niin peruskoulutuskauden kuin aliupseerikoulunkin ajan. Purettuani tavarani palaan päivystäjän pöydän luo, jonne tuntuvat vähitellen kerääntyvän lähes kaikki paikalla olevat alikersantit. Heitä on yksikössä 12, kolme ryhmänjohtajaa tulevaa alokasjoukkuetta kohden sekä toimistoaliupseeri, VMTK-puheenjohtaja ja varusmiespappi. Kyselen tunnelmia ja ihmettelen, miten yksikössä voi olla näin hiljaista. Fiilikset ovat vähintäänkin sekavat. Tulevat ryhmänjohtajat ovat silminnähden levottomia. Sokkanen kertoo uniongelmistaan, hän on nähnyt useita palvelukseen ja alokkaiden tuloon liittyviä painajaisia. Jännittää, kun ei oikein tarkalleen tiedä, mitä on tulossa ja mitä pitäis tehdä. Kyllä se tästä. Tilanne haltuun Alokkaiden tuloon liittyvä työnjako tehdään selväksi seuraavana aamuna, kun yksikköön saapuu lisää henkilökuntaa. Uusien alokkaiden on määrä ilmoittautua kello 16 mennessä, ja heitä alkaakin saapua heti yhdentoista jälkeen. Osa alikersanteista hoitaa ilmoittautumisia, osa saattaa alokkaita varusteiden jakoon ja sieltä varustesäkkien kanssa eteenpäin, osa suorittaa varustarkastusta ja loput ohjaavat alokkaita omissa yksiköissään valokuvattaviksi tai joukkueen johtajan haastateltaviksi. Yhtäkkiä edellisen illan levottomuus ja epävarmuus pyyhkiytyvät pois. Tilanne otetaan välittömästi haltuun ja alokkaita ohjataan asiallisesti sotilaallisella jämäkkyydellä. Helle paahtaa ankarasti, ja varustesäkkien kantamiseen tarvitaan välillä ryhmänjohtajien apua. Niin ilmoittautumis- kuin varustarkastuspistekin ruuhkautuvat, lisäksi nälkä kurnii vatsoissa. Tässä vaiheessa myös toimittaja käärii hihat ja alkaa johdattaa alokasryhmiä niin syömään kuin tupakallekin. Välissä vierailen tuvissa ja ohjeistan kaappijärjestystä, näytän paikkoja sekä pidän punkkaja pinkkakoulutuksia. Vastuunkantajat Kohtaan varuskunnan pihalla ohimennen alikersantti Sokkasen. Aikamoista haipakkaa on pitänyt, hän huudahtaa kiireen keskeltä. Ei ole kuulemma ehtinyt oikein itse syömään tai pitämään taukoja. Voin vain kuvitella, eikä päivä ole likimainkaan ohi. Sitten minut pysäyttää erään alokkaan äiti, joka Löydän eksyneen lampaan vaeltamassa kohti muonituskeskusta. Paahtava helle saa Emilia Lipon varustesäkin tuntumaan entistä painavammalta, kantoapua tarjoaa alikersantti Ida Sokkanen. kysyy kyynelehtien, missä hänen poikansa viipyy, kun hän olisi halunnut vielä hyvästellä. Rauhoittelen häntä kertomalla sisällä olevan vain jonoa ja taputtaen häntä olkapäälle vakuutan, että täällä hänen pojastaan pidetään kyllä hyvää huolta. Äiti jää huojentuneena odottamaan. Mieleeni palaavat oma palveluksen aloitus ja epävarmuus kaikesta. On muistettava, että ryhmänjohtajilla on alusta lähtien vastuu siitä, että alokkaille kerrotaan kaikki tarpeellinen. Silti tuntuu, ettei kaikkea ehdi kertoa. Yhtäkkiä onkin jo ilta ja ensimmänen iltapala yksikössä. Tarjolla on banaania, kolmioleipää ja mehua. Vaikka syömisen oletetaan tapahtuvan tuvissa, löydän yhden eksyneen lampaan vaeltamassa kohti muonituskeskusta. Ei oltu kerrottu, missä pitää syödä. Kymmeneltä, kun hiljaisuus alkaa, kaikki alokkaat ovat kuitenkin henkilökohtaisen huollon suorittaneina tuvissaan nukkumassa. Ryhmänjohtajina toimivat alikersantit suunnittelevat vielä seuraavan päivän ohjelmaa ja työnjakoa. Kun pääsemme vihdoin nukkumaan, on kello jo yksitoista. Kuiskaten päivittelemme, miten rankka päivä oli. Taitavat yöunet jatkossakin jäädä vähemmälle, Sokkanen epäilee. Lisää aamuja luvassa Kovaäänisistä kuuluu herätys tasan kello kuusi. Ryhmänjohtajat paukauttavat tupien ovia auki. He sytyttävät valoja ja kertovat tiukalta kuulostavia aikamääreitä. Alokkaat liitävät tuvista käytäville Varustarkastus vaiheessa, alikersantti odottaa sukkapareja näytille. ja sieltä pesuhuoneisiin. Ensimmäinen varsinainen palvelusaamu on alkanut, ja monia on tulossa. Saan rouva alikersantin vielä hetkeksi kiinni, ja kysyessäni ensimmäisten päivien tunnelmia hän huokaisee. Aika kiireistä on. Koko ajan pitäisi olla jossain ja tietää kaikesta kaikki. Yllättävän kovaa hommaa, mutta eihän tällaisia asioita voi oppiakaan kuin tekemällä, hän kertoo. Älä jännitä, äläkä stressaa turhasta. Kaikki tulee sujumaan hyvin, kun olet vain oma itsesi ja teet parhaasi, Sokkanen kiteyttää neuvoiksi tuleville ryhmänjohtajille.

8 8 KAHVI ruotuväki 14/2014 Pataljoonan esikunta juomassa kahvia Ylämaalla 16. elokuuta SA-kuva Teksti Deniz Kaya Ulkoasu Eero Ketonen Aamukahvi, muutama kuppi töissä tai koulussa ja vielä yksi kuppi ulkona, ystävien seurassa. Suomalainen kuluttaa keskimäärin kymmenen kiloa kahvia vuodessa, mikä tarkoittaa lähes neljää kupillista päivässä. Alati kiireisemmäksi muuttuva elämä on siirtänyt kahvinkin liikkeelle. Juomme yhä useammin sumpit kahvilassa tai mukaan otettuna. Olemme edelleen maailman kahvinkuluttajamaiden kärjessä, vaikka kyseisen nautintoaineen hinta on viime aikoina ollut nousussa. Suomeen kahvi rantautui 1720-luvulla turkulaisten laivanvarustajien matkassa. Mallia otettiin Ruotsista, jonne ensimmäiset kahvilastit olivat tiettävästi saapuneet jo vuonna Rannikkoseuduilta ja säätyläiskodeista kahvi levisi vähitellen koko kansan nautintoaineeksi. Suomalaiset ottivat mustan juoman niin kiihkeästi omakseen, että sen käyttöä ja tuontia jouduttiin rajoittamaan useaan otteeseen. Tämän takana oli pelko kotimaisten valuuttavarantojen valumisesta kahvikaupassa ulkomaille. Vuonna 1802 Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf kuitenkin myönsi, ettei kahvin rajoittaminen ollut kansan mieleen ja salli sen käytön. Koska te, minun alamaiseni, olette sellaisia lurjuksia, ettette voi tulla toimeen ilman kahvia, niin tahdon sallia tämän juoman käyttämisen toistaiseksi. Kustaa IV Aadolf Vielä 1900-luvun alkupuolella kotitaloudet ostivat kahvinsa raakapapuina. Emännät toivat kahvin prännärillä (kuvassa) tai leivinuunissa. paah- Teollisessa mittakaavassa kahvin paahtaminen aloitettiin tiin Suomessa vuonna na 1904, kun lig aloitti toimintansa. tansa. a. Tämän jälkeen suomalainen kahvikulttuu- Pauri on kokenut useita murroksia. Mutta kuinka kahvinjuontitottu- n itottumukset ovat muuttuneet vuosien varrella? Korviketta rintamalle Jatkosodan aikana kahvin valmistaminen muuttui lähes mahdottomaksi ulkomaankaupan tyrehtyessä. Kahvin asema suomalaisessa kulttuurissa oli kuitenkin niin luja, ettei siitä luovuttu. Tilalle tulivat alussa erilaiset korvikkeet ja lopulta vastikkeet. Sotilaista aitoa kahvia saivat ylimmän johdon lisäksi vain sukellusveneiden miehistö. Syvärillä noin kilo- metrin päässä hyökkäyslinjasta muonittajana toiminut Leevi Skyttä muistaa kuinka joka aa- mu rintamalle vietiin tarkasti punnittuja ruoka-annoksia. Korvik- keen sotilaat ostivat pataljoo- nan kanttiinista. Miehet et saivat aamuisin 30 grammaa sokeria, 40 grammaa juustoa 350 grammaa voita ja kolme tupakkaa. Kanttiinista os- tettu korvike keitettiin itse kor- sun tulisijan päällä. Vastike korvikkeen tilalle Ennen sotaa Skyttä oli työskennellyt puotipoikana A. Suutarin Sekatavarakaupassa Selänpäässä, nykyisen Kouvolan alueella sijaitsevassa kylässä. Jo talvisodan syttyessä kauppiasperhe oli varastoinut kahvia ja sokeria tietoisena niiden loppumisesta. Siihen varastoon eivät kauppa-apulaisen valtuudet riittäneet. Kun kahvi loppui varastoista, alettiin valmistaa rukiista ja voikukan juurista korviketta, Skyttä muistelee. Täyttä kahvia oli vielä vuoden 1939 lopussa kauppojen hyllyillä, mutta tuotteen hintaan kuului lisävero, jonka takia sitä kutsuttiin verokahviksi. Vuonna 1941 aitoa kahvia sai ostokortilla hankkia vain 1,5 kiloa koko vuodeksi. Aluksi kahvin korvike valmistettiin neljäsosasta aitoa kahvia ja loput paahdetusta viljasta. Kahvivarastojen hupenemisesta johtuen vuonna 1943 korvikkeen tilalle tuli vastike, joka ei sisältänyt enää lainkaan oikeaa kahvia. Lisäksi laki sääteli vastikkeen valmistusta viljapulan takia, eikä se saanut sisältää enempää kuin 78 prosenttia viljaa. Kansan suussa vastikettakin kutsuttiin pääosin korvikkeeksi. Useiden kulutustavaroiden ostamiseen vaadittiin adittiin ostokorttia sodanjälkeisenä pula-aikana. Pisimpään kortilla oli kahvi, vuodesta 1939 vuoteen 1954.

9 ruotuväki 14/2014 KAHVI 9 Kahvitottumukset kasarmilla Varuskuntien kahvipannut porisevat kuumana. Vuodessa jo pelkästään Leijona Catering tarjoilee yli 10 miljoonaa kupillista kahvia varusmiehille. Tämän lisäksi taistelijoille maistuu tietysti Sotilaskodin kahvi. Vekaranjärven varuskunnassa lääkintämiehinä palvelevat jääkärit Joni Häggqvist ja Roni Jokinen pitävät kahvia tärkeänä osana päivää. Erityisesti aamukahvi on merkittävässä roolissa päivän sujumisen kannalta. Itse juon täällä kahvia usein, jotta päivä lähtisi käyntiin. Mutta välillä kahvin takia se päivä lähtee vain huonommin käyntiin. Muonituskeskuksessa kahvin laatu vaihtelee, ja välillä se on pahaa, Häggqvist kertoo. Ainakin vatsa lähtee käyntiin, Jokinen kuittaa. Häggqvistin ja Jokisen mukaan kahvi maistuu monille siviilissä paremmin kuin palveluksessa. Osa heidän palvelustovereistaan on vähentänyt kahvinjuontia pal- Maistuisiko kuppi kahvia? Helsingin kahvipaahtimolla odottaa lämmin vastaanotto. Helsingissä Kalasataman ja Sörnäisten kupeesssa, Teurastamolla, sijaitsee joukko pienyrittäjiä, joita yhdistää intohimo ruokaan. Tukkutorin ja muutamien ravintoloiden kyljessä kahvia paahtaa Benjamin Andberg. Hänen kiinnostuksensa kahviin on lähtöisin lapsuudesta. Isoisäni keitti kahvin aina hirveällä rituaalilla. Olin silloin yllättynyt, kuinka erilaista tämä kahvi oli verrattuna esimerkiksi pannukahviin, jota joimme partiossa leireillä tai kotona. Tämän jälkeen Andberg suuntasi kirjastoon etsiäkseen kaikki kahvia käsittelevät kirjat. Tuohon aikaan kirjallisuutta ei ollut tarjolla kovinkaan paljoa, joten hän päätti soittaa suoraan Pauligin kahvipaahtimolle. Paahtimolla ei kuitenkaan suostuttu vastaamaan Andbergin kysymyksiin, joten nuori kahvin tutkija päätti kokeilla itse. Matkoilta ostin aina vain tummempaa ja tummempaa kahvia. Jossakin vaiheessa ihmettelin, etteikö enää löydy tummempaa kahvia. Sitten huomasin, ettei ole kahvin tummuudesta kiinni onko se hyvää vai huonoa. Innoituksen kahvin paahtamiseen Andberg sai Englannissa tavattuaan erään paikallisen paahtajan noin seitsemäntoista vuotta sitten. Tämä oli antanut Andbergille mukaan vihreitä papuja, joita hän pystyi paahtamaan kotoa. Ensimmäiset pavut paahdoin pannulla, sitten popcorn-koneella ja uunissa. Kaikki keinot tuli kyllä kokeiltua. Jossakin vaiheessa opiskellessani Hankenilla huomasin, että parasta kahvia, mitä saan koko kaupungissa, oli minun oma kahvini. Keskustelun lomassa Andberg on valmistanut herkullisen tuoksuista kahvia paahtimon keittiössä. Kuppiin kaadetaan burundiveluksen aikana. Jääkärit epäilevät, että kahvin laadun vaihtelut saattavat johtua suuresta menekistä tai keittimestä. En tiedä millaisilla välineillä ä he muonituskeskuksessa keittävät kahvin. Olisiko niissä vikaa, a, Jokinen arvelee. Mistä löytyy varuskunnan paras kahvi? perustaa oman kahvilan. Lopulta kahvilassa ei riittänyt luovalle ihmiselle tarpeeksi haasteita, joten syntyi ajatus kahvilaketjusta. Yksi ongelma oli kuitenki yhä ratkaisematta. Kuinka parantaa itse kahvin laatua? Jossakin vaiheessa totesimme, ettemme saa siltikään tarpeeksi hyvää kahvia. Silloin perustimme paahtimon. Huomasimme nopeasti sen toimivan. Ensimmäisenä oli kuuden vuoden ajan Kaffa Roastery, jonka Andberg myi noin kolme vuotta sitten. Nyt hän pyörittää Helsingin kahvipaahtimo -nimisvella pikakahvin sekaan laitettu maitojauhe saattaa paakkuuntua kahvin jäähtymisen takia, joten Häggqvist suosittelee juomaan leirikahvin mustana. Kahvi nostattaa mielialaa leireillä, kun saa lämmintä nestettä. Kahvista saa nautintoa, Jokinen lisää. Vaikka makuasioista voi aina kiistellä, huomauttavat miehet, että kahvin juonti on ennen kaikkea tapa. Piristävä vaikutus on usein toi- Kuva: Eero ALhola nen tärkeä syy kahvin juontiin. Jos olisi sota, niin ei kyllä tulisi valittettua kahvista. Ei se niin pahaa ole, Häggqvist painottaa. Lääkintämies Joni Häggqvist kahvitauolla. Parempaa kahvia metsästämässä Vaikka aamukahvi ei aina maistuisi, löytyy varuskunnasta maukastakin kahvia. Jääkäreiden mukaan varmimmin hyvää kahvia kasarmin aitojen sisäpuolelta löytää Sotilaskotien linjastoilta. Juon kahvia lähes aina kun käyn sotilaskodissa, eli noin kak-ksi kolme kertaa viikossa. Joskus saatan juoda teen, mutta yleensä otan kahvin ja munkin, Jokinen n toteaa. Myös leireillä tarjottava pikakahvi maistuu sotureille. Sii-itä saadaan kaivattua lisäpotkua erityisesti kipinävuoroihin. Tallaista peaberry-kahvia, jossa on mukana papuja El Salvadorista ja Etiopiasta. Peaberry-papu on poimittu kahvipensaan ylimmistä osista, jolloin se on normaaleista kahvipavusta poiketen yksiosainen. Harrastuksesta elannoksi Kun kahviloiden kahvi ei Andbergia miellyttänyt, hän päätti tä yritystä, jolla on paahtimon lisäksi kaksi omaa kahvilaa. Sota-ajan korvike vs. nykykahvi Pula-aikana kahvi korvattiin rukiin ja voikukanjuurten ohella myös sikurilla. Andberg itsekin on maistanut kyseisestä kasvista valmistettua korviketta. Vaikka sikurista uutettu juoma oli nykykahvinjuojasta hirveän makuista, ymmärtää Andberg miksi sitä juotiin paremman puutteessa. Siihen aikaan prännärillä itse paahdetun kahvin raaka-aine ei ole todennäköisesti ollut kovinkaan hyvää. Jopa nyt on vaikea saada tasalaatuista kahvia. Tällöin, jos kahviksi on paahdettu voikukan juurta tai sikuria, ero oikeaan ei ole ollut todennäköisesti kovinkaan suuri. Andbergin mukaan Suomessa tarjoiltava kahvi on kuitenkin nykypäivänä korkealaatusta verrattuna esimerkisi Yhdysvaltoihin. Pienpaahtimoiden osuus koko Suomen kahvimarkkinoista on vielä hyvin pieni, mutta yleisesti kuluttajien kiinnostus on lisääntynyt kahvin alkuperää ja laatua kohtaan. Ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia siitä, mitä laittavat suuhunsa. Halutaan tarkalleen tietää mitä mikäkin ruoka ja juoma on. Edullinen ylellisyys Kuva: Deniz Kaya Yleistyneen kahvilakulttuurin myötä usein pohditaan, mistä kahvilassa myytävän kupin hinta koostuu. Kotona keitettyyn kahviin verrattuna kahvikupille kertyy moninkertainen hinta. Andberg kutsuu kahvia termillä Affordable luxury edullinen ylellisyys. Viineihin tai oluisiin verrattuna kahvi on edullinen nautinto. Paremman kahvin keittäminen kotona, verratuna vaikka huoltamokahvin hintaan, ei kaada sinun talouttasi. Andbergin vastaus varusmiehille, joille kahvi ei maistu on yksiselitteinen. Jos kahvin laadusta ei ilmoita sen keittäjille, ei muutoksia ole tulossa. Hänen mukaansa hyvää kahvia voi valmistaa suurinakin määrinä, sillä usein suurkeittiöiden laitteet ovat hyviä. Yhtä hyvin voi tehdä kymmenen litraa hyvää kahvia, siinä missä tekee kaksi kuppia. Keittimet ovat isommat, joten se vaatii totta kai hiukan taitoa. Lisäksi se vaatii rakkautta, jotta heitetään vanhat kahvit pois ja annetaan tuoreen kahvin seistä korkeintaan tunnin verran. Termareiden puhtaus on myös tärkeää. Kuten monissa hankinnoissa, myös kahvissa hinta on ratkaisevassa asemassa. Andberg myöntää, ettei hänen kannata kilpailla hinnoillaan suurempia paahtimoita vastaan. Täten vaikka yhden kupin hinta nousisi vain kuudella sentillä ja tilalle otettaisiin Andbergin paahtamaa kahvia, tuplaisi se raaka-aineiden kustannukset varuskunnissa. Lähteet: baristat.fi/kahvitieto/kahvin-historiaa, Leevi Skytän muistelmat vuodelta 2009 ja haastattelu heinäkuussa 2014, Satu Jaatinen - Kortilla korviketta, Jouni Kallioniemi - Sotavuosien konsteja ja korviketta, Haastattelut: Joni Häggqvist ja Roni Jokinen, sekä Benjamin Andberg

10 10 ruotuväki 14/2014 Puolustusvoimissa palvelevat kenraalit Kenraali JARMO LINDBERG Puolustusvoimain komentaja Pääesikunta Vara-amiraali JUHA RANNIKKO Pääesikunnan päällikkö Maanpuolustuskorkeakoulu Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat Kenraaliluutnantti SAKARI HONKAMAA Pv:n henkilöstöpäällikkö Kenraaliluutnantti MIKA PELTONEN Pv:n operaatiopäällikkö Kenraaliluutnantti RAIMO JYVÄSJÄRVI Pv:n sotatalouspäällikkö Lippueamiraali VEIJO TAIPALUS Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori Kenraaliluutnantti SEPPO TOIVONEN Maavoimien komentaja Kontra-amiraali KARI TAKANEN Merivoimien komentaja KIM JÄÄMERI Ilmavoimien komentaja JUKKA OJALA Komentopäällikkö EERO PYÖTSIÄ Suunnittelupäällikkö TIMO ROTONEN Logistiikkapäällikkö Kansainväliset tehtävät Kenraalimajuri JUHA-PEKKA LIIKOLA Maavoimien esikuntapäällikkö PETRI HULKKO Maavoimien operaatiopäällikkö Kenraalimajuri KYÖSTI HALONEN Maavoimien materiaalilaitoksen johtaja Lippueamiraali JUHA VAUHKONEN Merivoimien esikuntapäällikkö PETRI TOLLA Ilmavoimien esikuntapäällikkö HARRI OHRA-AHO Tiedustelupäällikkö MARKKU MYLLYKANGAS Valmiuspäällikkö ILKKA KORKIAMÄKI Johtamisjärjestelmäpäällikkö Kenraalimajuri MARKKU NIKKILÄ Sotilasedustaja EU:ssa ja NATO:ssa Kenraalimajuri VELI-PEKKA PARKATTI Itä-Suomen sotilasläänin komentaja Kenraalimajuri JORMA ALA-SANKILA Pohjois-Suomen sotilasläänin komentaja PERTTI LAATIKAINEN Etelä-Suomen sotilasläänin komentaja Kenttäpiispa PEKKA SÄRKIÖ Lääkintäprikaatikenraali SIMO SIITONEN Pv:n ylilääkäri Insinööriprikaatikenraali KARI RENKO Sotavarustepäällikkö MAURI KOSKELA YK:n UNMIL-operaatio, Liberia, esikuntapäällikkö PEKKA TOVERI Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja JUKKA SONNINEN Kainuun prikaatin komentaja JARI KALLIO Karjalan prikaatin komentaja Kenraalimajuri TIMO KIVINEN Erityistehtävä JUHA PYYKÖNEN Porin prikaatin komentaja

11 ruotuväki 14/ kenraalikunta ja kentällä palveluksessa NIMI IKÄ Anna-Kaisa Kotaviita 32 TOIMENKUVA Tiedottaja PALVELUSPAIKKA Hämeen rykmentti ASUINPAIKKA KOULUTUS Filosofian maisteri (Turun yliopisto, mediatutkimus) JOTAIN MUUTA, MITÄ? Elämä on liian lyhyt tyytymiseen LAHTI Työn monipuolisuus viehättää ruotuväki 40 vuotta sitten Vaikenevatko sotilastorvet? Sotilassoitto on hyvää vauhtia vaikenemassa, kohta alkavat torvet hiljentyä, sanoo puolustusvoimien ylikapelimestari, musiikkimajuri Arvo Kuikka. Siviilistä hakemuksia tuli 21 kappaletta, avoimia oppilaspaikkoja olisi tarjolla eri varuskuntien soittokunnissa yhteensä 106. Hakemusten määrässä on tapahtunut romahdusmainen lasku. Aikaisemmin tuli hakemuksia sentään noin 60 kappaletta ja muistanpa ajan kymmenisen vuotta sitten, jolloin posti kantoi jopa toistasataa hakemusta, ylikapelimestari Kuikka kerto. eteenpäin Hannes Mattila Pioneerirykmentin esikunta saa kokeneen vahvistuksen, kun everstiluutnantti Juha Helle siirtyy sen viimeiseksi esikuntapäälliköksi 1. elokuuta. Joukko-osasto lakkautetaan vuoden lopussa, mutta Helle aikoo hoitaa rykmentin viimeiset kuukaudet täydellä panoksella. Aloitin upseerinurani kouluttajana Keski-Suomen pioneeripataljoonassa Myöhempiä palveluspaikkoja ovat olleet Maavoimien materiaalilaitoksen esikunta, Pääesikunnan suunnitteluosasto, Maanpuolustuskorkeakoulun taktiikan laitos Hän arvelee, että tämänkertaisesta 21 hakijasta vielä osa karsiutunee valintakokeiden jälkeen pois, joten tilanne ei todella näytä lohdulliselta. Sotilassoittokuntien jälkikasvu tyrehtyy, torvet alkavat vaieta. Kysymys hallitukselle Myös eduskunnassa on kiinnitetty huomiota sotilassoittokuntien jatkuvan toiminnan turvaamiseen. Kansanedustaja Alli Vaitinen- Kuikka on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen, jossa hän toteaa, että Täysillä loppuun saakka Niin puolustusvoimien oman toiminnan kuin koko maan yleisen musiikkielämän kannalta olisi ryhdyttyvä kiireesti toimiin sotilassoittokuntien saamiseksi määrävahvuiseksi. Musikaalisia nuoria ei innosta nykyään soittokuntiin pyrkiminen, koska soitto-oppilailla on monivuotisen koutuksen aikana pelkästään samat taloudelliset edut kuin asevelvollisuuttaan suorittavilla varusmiehillä. Juuri soitto-oppilaiden taloudellisen tilanteen parantamisessa olisikin tehokkain lääke sotilassoittokuntien jatkuvan toiminnan turvaamiseksi. ja viimeisimpänä Keski-Suomen pioneeripataljoonan komentajuus Pioneerirykmentissä. Palvelusvuosiin sisältyy myös kriisinhallintatehtävät Bosniassa, Kosovossa, Libanonissa ja Afganistanissa sekä opinnot Yhdysvalloissa. Uudessa tehtävässä vastaan Pioneerirykmentin esikunnan toiminnasta. Aiemmat tehtävät ovat opettaneet sen, että vahvalla tahdolla, hyvällä yhteishengellä ja pyyteettömällä työllä saavutetaan yleensä laadukkaita tuloksia. Näillä opeilla minulla on uskoakseni edellytykset toimia myös esikuntapäällikkönä. Vahvuuksina uudessa tehtävässä tunnistan organisaation ja henkilöstön tuntemuksen sekä aikaisemmista palveluspaikoista ammennetun kokemuksen. Jään kaipaamaan Keski-Suomen pioneeripataljoonan henkilöstöä, joka siirtyi 1. heinäkuuta uusiin joukko-osastoihin pataljoonan toiminnan lakkauttamisen myötä. Valtaisasta muutoksesta huolimatta pataljoonan henkilöstö teki loppuun saakka huipputyötä. Voin olla ylpeä tuosta joukosta ja siinä palvelleista viimeisistä saapumiseristä! Uudessa tehtävässä tiedän kohtaavani työhönsä sitoutunutta ja tehtävästään ylpeää henkilöstöä, jolle on kunnia-asia saattaa Pioneerirykmentti sen viimeiseen maaliin 31. joulukuuta Everstiluutnantti Juha Helteellä on pitkää ja monipuolista kokemusta kotimaan puolustuksesta kriisinhallintaan. Kuva: Ruotuväki Kuva: Puolustusvoimat Joonas Välilä Hämeen rykmentin tiedottaja Anna-Kaisa Kotaviidan arki on monipuolista. Hennalan varuskunnassa on Puolustusvoimien varusmiessoittokunta, Urheilukoulu, Hämeen ratsujääkäripataljoona, Huoltokoulu ja Sotilasmusiikkikoulu. Kotaviita auttaa heitä viestinnän tukemisessa. Osallistun myös joukkoyksiköiden viestintään. Päivärutiineihini kuuluvat muun muassa mediasuhteiden ylläpito, verkkopäivitykset ja viestintäsuunnitelmien laadinta. Hämeen rykmentin tiedottajana hän on toiminut reilun vuoden verran. Tiedottajan tehtäviin puolustusvoimille hän päätyi kiinnostuksesta turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Kotaviita on aikaisemmin työskennellyt muun muassa STETE:ssä, joka on Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi sekä Venäjän ja Itä-Euroopan instituutissa. Minulla on kokemusta muutosviestinnästä. Minua kiinnosti puolustusvoimat ja päästä ruohonjuuritasolle tekemään viestinnän työtä. Olen tehnyt aika paljon viestinnän suunnittelua ja halusin päästä takaisin kentälle. Tiedottajaksi tullessaan Kotaviita ei osannut kuvitellakaan, miten monipuolisesta työstä olisi kyse. Yksi työn mielekkyyden lähtökohdista on se, että tuntee pystyvänsä kehittämään sitä työtä johonkin suuntaan. Kokemusta myös ulkomailta Kotaviita on työskennellyt lisäksi ulkomailla. Olen asunut lähes kaksi vuotta Venäjällä. Siellä opiskelin journalismia ja työskentelin ulkoministeriössä viisumivirkailijana. Tein myös korkeakouluharjoittelussa mediatyötä Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Muurmanskin toimipisteellä. Kotaviita on suorittanut viimeisen puolentoista vuoden aikana työn ohessa audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon. Hän valmistui maaliskuussa. Oli hyvä, kun pääsi käytännön tasolla tekemään erilaista tuotantoa, harjottelua ja suunnittelua. Olen huomannut, että tässä työssä niitä taitoja tarvitaan todella paljon. Kotaviidan mielestä valtiohallinnolla olisi paljon kehitettävää audiovisuaalisen puolen viestinnässä. Vaikka mennään koko ajan enemmän sähköiseen viestintään, näen, että sitä voitaisiin hyödyntää vieläkin enemmän. Alalla olisi kehittämistä. Lakkauttaminen herättää tunteita Hennalan varuskunnan lakkauttaminen on Kotaviidan mukaan herättänyt monipuolisia tuntemuksia. Tuntemukset ovat olleet yksilöllisiä. Tunnelma on odottava, mutta haikea. Monet odottavat jo sitä seuraavaa askelta elämässä. Heissäkin ketkä muuttavat työn perässä uusille paikkakunnille, on yhtä monta vastausta kuin on ihmistäkin. Omasta näkökulmastani muutos on myös mahdollisuus. Kotaviita kehuu varuskunnan henkeä. Siltä ajalta, jonka olen täällä ollut, on vain hyvää sanottavaa. Tämä on pieni varuskunta, jossa kaikki tuntevat toisensa ja toistensa työskentelytavat. Varuskunnan lakkautus on tuottanut lisätöitä myös tiedotukselle. Työtä on tuonut muun muassa Urheilukoulun ja Varusmiessoittokunnan muutot toisille paikkakunnille. Kaikki materiaalin ja henkilöstön siirrot vaativat paljon joustoa henkilökunnalta.

12 12 kentällä ruotuväki 14/2014 Panssariraivauskaivuri löytää pommit Panssariraivauskaivuria käytetään tehtävissä, joissa katsotaan olevan räjähdysvaara. Kaivurin ohjaamo ja moottoritila kestävät kiväärikaliiberisten aseiden tulen. Teemu Kakko Kankaan entisten paperitehtaiden alueella Jyväskylässä etsittiin kesäkuussa sodanaikaisia räjähtämättömiä lentopommeja. Pommeja kaivettiin Porin prikaatista tuodulla panssariraivauskaivurilla. Porin prikaatin pioneerivaraston varastopäällikön, yliluutnantti Tommi Renforsin mukaan kyseessä on panssaroinnilla suojattu telakaivukone. Kyseistä konetta käytetään koulutettaessa kansainvälisiä joukkoja ulkomaanoperaatioihin, joiden tehtävissä tarvitaan suojattua työkonetta. Lisäksi sitä käytetään kotimaassa raivaamis- ja virka-aputehtävissä, Renfors kertoo. Suodattaa kemialliset aineet Normaalin kauhan lisäksi panssarikaivuriin voidaan liittää seulakauha, jolla pystytään erottelemaan maa-aineksista mahdollisesti vaarallinen materiaali, tai materiaalinkäsittelykoura, jolla voidaan esimerkiksi purkaa räjähdyksessä romahtanutta rakennusta. Kuva: Tommi Renfors Panssariraivauskaivurin ohjaamo, moottoritila ja tekniikka on suojattu panssaroinnilla. Ohjaamo ja moottoritila kestävät kiväärikaliiberisten aseiden tulen, samankokoisten kranaattien sirpaleet ja räjähdysten painevaikutuksen. Koneessa on niin sanottu NBC-suojaus, joka ylipaineistaa ohjaamon ja suodattaa ohjaamoon tulevan ilman, jolloin koneella voidaan toimia alueella, jossa on käytetty esimerkiksi kemiallisia taisteluaineita. Koneen valmistaja on Liebherr. Eniten kaivuri eroaa siviilimallin koneesta painonsa puolesta. Panssarointi ja lisälaitteet nostavat koneen painoa kiloa. Erikoisvarusteltu kone maksaa kaksi kertaa siviilikoneen verran. Panssaroituja kaivureita on erilaisia. On telakaivukoneita, pyöräalustaisia koneita, pyöräkuormaajia ja traktorikaivureita. Kaikkia malleja on puolustusvoimilla noin 5 10, ja niitä säilytetään Porin, Kainuun ja Karjalan prikaateissa. Ensimmäinen hankittiin Porin prikaatiin vuonna Tällä hetkellä raivaustehtäviä ei pystytä tekemään muilla koneilla. Panssarikaivureita käytetään useita viikkoja vuosittain, Renfors sanoo. Senttejä kerrallaan Konetta käytetään vaarallisen hautautuneen materiaalin paikantamiseen ja poistamiseen. Ensin kohde on yleensä paikannettu maatutkalla tai syväetsimellä, minkä jälkeen kone alkaa poistaa maa-ainesta ohuina, noin 5 10 sentin kerroksina kohteen päältä ja sivulta. Koneen käyttäjä etsii jatkuvasti merkkejä räjähteistä. Tilanteesta riippuen sentin kaivamisen välein maa tarkistetaan miinaharavalla. Viimeisen kaivuutyön tekee yleensä raivaaja lapiolla, pienellä puutarhalapiolla tai käsin. Tunnistamisen jälkeen selvitetään, onko kohde vaarallinen, siirretäänkö se muualle hävitettäväksi vai räjäytetäänkö se paikallaan. Kaivuria käyttää aina raivaamiseen koulutettu henkilökunta. Mahdollisen räjähdyksen sattuessa selvittäisiin Renforsin mukaan suurella todennäköisyydellä pelkän koneen vaurioitumisella. Kokemus ja onnistuneet tehtävät helpottavat kummasti kuljettajan oloa hytissä. Vaikka kuljettaja on kaivuuhetkellä yksin, on hän vain osa muuta organisaatiota. huomio! verkossa Kaikkea puutavarasta vanhoihin autoihin Mukavuudesta ei ole tingitty ennenkään! Lähetä meille osoitteeseen kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Ali Rinta-Jaskari Joonas Välilä Verkkohuutokaupat yleistyvät jatkuvasti ja tavaraa kaupataan yhä kasvavin määrin. Myös puolustusvoimat on tuonut perinteisten huutokauppojen rinnalle verkkohuutokaupat. Millog Oy:n jälkikäsittelypäällikkö Heikki Välimäki kertoo, että syksyllä 2009 kokeiltiin ensimmäisiä kertoja verkkohuutokauppaa. Verkkohuutokaupassa voidaan myydä paremmin sellaisia tuotteita, jotka eivät menisi kaupaksi perinteisessä huutokaupassa. Myös vaikeasti liikuteltavat tavarat ovat paremmin nähtävissä nettihuutokaupassa. Verkkohuutokauppa tuo niin sanotusti erikoisemmat tuotteet paremmin kaikkien näkyville, Välimäki sanoo. Kiikareista hallinostureihin Verkkohuutokaupoissa myytävä tavara on käytöstä poistettua tai puolustusvoimien hylkäämää. Esimerkiksi hallinostureita ja harjoitusalueilta tullutta puutavaraa on myyty. Myös museoiän saavuttaneita ajoneuvoja on kaupattu. Verkkohuutokauppojen lisäksi puolustusvoimilla on edelleen perinteisiä huutokauppoja. Hamina Tattoossa Arvi Lind toimi soitinhuutokaupan meklarina. Myytävänä olevaa tavaraa on vuodesta 2009 lisätty harkitusti. Viime vuonna myytiin huomattavasti tavaraa Pohjois-Karjalan prikaatin lopettamiseen liittyen. Suoraan korjaamolta myytiin paljon koneita ja muita laitteita. Tänä kesänä lomien jälkeen käynnistettiin muutamia verkkohuutokauppoja, jonne on tulossa useita korjaamokoneita ja laitteita. Verkkohuutokauppojen perustamisesta asti myyntiin on oltu Välimäen mukaan tyytyväisiä. Tavaraa on mennyt kaupaksi hyvin. Muutama kohde ei ole noussut tyydyttävään hintatasoon, jotta tarjous olisi ollut hyväksyttävissä. Nämä tapaukset ovat kuitenkin marginaalisia. Toistaiseksi ollaan tyytyväisiä tähän järjestelmään. Myytäville tavaroille järjestetään ostajia varten näyttö. Jos kuvat eivät kerro tarpeeksi, on mahdollisuus käydä paikan päällä katsomassa, minkälainen tuote on kyseessä. Ostajan pitää tietää, mitä hän Kuva: Deniz Kaya on valmis maksamaan tuotteesta. Sen takia pyritään järjestämään näyttö. Eli kohdetta voi käydä paikan päällä katsomassa, jos kuvat eivät kerro tarpeeksi. Rahat, jotka huutokaupoista saadaan, menevät lyhentämättömänä puolustusvoimille. Ostaja hakee ostamansa tuotteet itse Myytävien kohteiden toimituksessa ei ole olemassa vaihtoehtoja: ostaja noutaa ostamansa tuotteen määräaikaan mennessä. Keskimäärin hakuaikaa on noin kaksi viikkoa siitä, kun huutokauppa on päättynyt ja tarjous on hyväksytty. Määräajassa kyllä ollaan joustavia. Siihen voidaan sopia molempia osapuolia tyydyttävä hakuaika. Verkkohuutokauppoihin ei ole ainakaan lähitulevaisuudessa tulossa muutoksia. Osa tavaroista tullaan myymään edelleen perinteisissä huutokaupoissa ja osa verkkohuutokaupoissa. Perinteiset huutokaupat jatkuvat tulevaisuudessa, kun tavaraa on niin paljon, ettei kaikkea voida verkossa myydä.

13 ruotuväki 14/ vapaalla Kuva: Auli Aho/Puolustusvoimat Henri Koski (vasemmassa veneessä etualalla) riemuitsi voittoa sotilaiden joukkuepurjehduksen PM-kisoissa Merellä töissä ja vapaalla Kapteeniluutnantti Henri Koski palvelee opetusupseerina ja kuuluu sotilaspurjehduksen maajoukkueeseen. Hannes Mattila Kapteeniluutnantti Henri Koski on onnellisessa asemassa työnsä puolesta. Miinalaiva Hämeenmaan operaatioupseerin toimenkuvan lisäksi Koski harjoittelee ja kilpailee sotilaspurjehduksen maajoukkueessa. Viimeksi kultaa tuli sotilaspurjehduksen PM-kisoista, jotka käytiin kesäkuuta. Tämä oli seitsemäs kerta, kun olin voittamassa Suomelle kultaa sotilaiden joukkuepurjehduksesta, Koski kertoo. Kilpapurjehduksen Koski aloitti jo 90-luvun taitteessa. Sotilaspurjehdukseen hän osallistui ensimmäisen kerran vuonna 2005 ollessaan kadettina Merisotakoululla. Tililtä löytyy myös sotilaiden MM-hopea vuodelta Talvella salille, kesällä vesille Kuten kaikessa urheilussa, purjehduksessakin perusta rakentuu hyvästä fyysisestä kunnosta. Kosken mukaan joukkuepurjehduksessa kilpailupäivänä merellä saatetaan olla jopa kahdeksan tuntia. Pitkät suoritukset vaativat kovaa kuntoharjoittelua talvikaudella. Sitten kesäkaudella ollaan mahdollisimman paljon vesillä. Ei myöskään riitä, että on yksin, vaan mukana pitää olla hyviä kilpakumppaneita. Merellä vietetyt päivät ovat ratkaisevia. Myös veneen huoltoon ja kuljetukseen kuluu paljon työtä ja aikaa. Henri Koski toimii miinalaiva Hämeenmaan opetusupseerina. Kuva: Puolustusvoimat Sotilaspurjehtijan tilanne on mukavampi, koska kilpailuisäntä yleensä tarjoaa osallistujille veneet. Tavallisiin kilpailuihin lähtiessä voi venettä joutua kuskaamaan tuhansia kilometrejä auton perässä. Jokaisen kilpailijan on kuitenkin osattava veneen trimmaaminen. Vene pitää osata säätää niin, että se kulkee nopeasti eri tuulilla. Vauhtia ja taktikointia Joukkuepurjehduksessa yhdellä joukkueella on kolme kolmen hengen venekuntaa. Yhdessä kilpailussa ottelee kaksi joukkuetta, joiden tehtävänä on purjehtia mahdollisimman nopeasti maaliin. Aina se ei ole niin helppoa, koska vastustajatkin ovat nopeita. Se vaatii taktiikkaa veneiden välillä. Jokainen valitsee oman vastustajan, jonka pyrkii voittamaan. Joukkueet pisteytetään yhteisesti venekuntien sijoitusten mukaan, joten venekuntien on pystyttävä tarkkailemaan tilannetta ja tarvittaessa keskustelemaan keskenään. Koko ajan on arvioitava, riittävätkö joukkueen sijoitukset kilpailun voittamiseen. Ei riitä, että purjehtii ykkösenä maaliin, vaan täytyy kantaa murhetta muistakin. Puolustusvoimat tukee palveluksessaan olevia kilpapurjehtijoita tarjoamalla vuosittain tietyn määrän päiviä, jotka voi käyttää harjoitteluun. Riippuen siitä, mihin valmennusryhmään kuuluu, voi harjoitteluun käyttää joko 50 tai 100 päivää vuodessa. Harjoituspäivät sovitaan yhdessä esimiesten kanssa niin, että varsinaisen työtehtävät häiriintyvät mahdollisimman vähän. Edustusvalmennusjoukkueen kanssa pyrimme järjestämään 2 3 kertaa vuodessa harjoitusleirin. Sitten on tietysti sotilaiden PM-kilpailut ja MM-kilpailut. Näiden lisäksi Finn-jolla valmennusryhmän kanssa harjoittelemme viikoittain. Työnantajan lisäksi myös perheen tuki on kilpaurheilijalle tärkeä. Kesäloma kuluukin perheellä enimmäkseen purjehtiessa. Koko perhe on innolla mukana. Vaimo ei tosin purjehdi kilpaa, eikä 4 kuukauden ikäinen poika vielä, mutta katsotaan jos hänestäkin tulee kilpapurjehtija. tupavisa 1. Missä maissa Isis-jihadistijärjestö toimii? 2. Milloin painettiin ensimmäinen Mitä, Missä, Milloin -vuosikirja? 3. Missä kaupungissa järjestetään SuomiAreena-keskustelufoorumi? 4. Kuka on Suomen pääministeri? 5. Minä vuonna järjestettiin ensimmäinen Hamina Tattoo? 6. Kuka on keksinyt salmiakkikoskenkorvan? 7. Kuinka korkealle Flyboard-laudalla voi lentää? 8. Minä vuonna pelattiin ensimmäinen pesäpallon Itä-Länsi-ottelu? 9. Kuinka paljon painaa Jyväskylässä sodanaikaisten pommien raivaukseen käytetty panssarikaivuri? 10. Minkä valtion delegaatio tutustui suomalaiseen asepalvelukseen heinäkuussa? vastaukset 1. Syyriassa ja Irakissa Porissa 4. Alexander Stubb Jari Sillanpää 7.Noin 15 metriin kiloa 10. Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien

14 14 vapaalla ruotuväki 14/2014 elokuvat hamina tattoo Päästä meidät pahasta Ohjaus Scott Derrickson Pääosissa Eric Bana, Edgar Rámirez, Olivia Munn Ensi-ilta Päästä meidät pahasta on ohjaaja Scott Derricksonin neljäs täyspitkä elokuva, ja se on samanlaista kuraa kuin aikaisemmatkin kolme. Elokuvan tarina on niin vanhentunut ja ennalta arvattava, että sen voisi kerrata alusta loppuun pilaamatta juonta. New Yorkin kaduilla partioiva murhayksikön poliisi törmää rikossarjaa selvittäessään outoon ilmiöön, joka lähemmin tarkasteltuna paljastuu raamatulliseksi möröksi. Apuun on kutsuttava manaaja! Kaiken lisäksi Derrickson kehtaa vielä kutsua tätä geneeristä liukuhihnakauhua tositapahtumien inspiroimaksi. En tiedä, onko kyseessä puhdas markkinointiliike vai onko Derrickson yhtä hullu kuin Ralph Sarchie, jonka muistelmiin elokuva perustuu. Päästä meidät pahasta on kuin kummituselokuvien best of -kokoelma, joka viljelee lajityypin kliseitä niin paljon, että se vaikuttaa paikoin parodialta. On ikiaikainen demoni Lähi-idän aavikoilta. On matalalla äänellä murahteleva kyttä, joka tasapainottelee työn ja perheen välillä. On seksikäs, muttei yhtään outo latinopappi, jonka nimi on isä Mendoza. Elokuva ei kuitenkaan ole täysi susi, sillä se onnistuu säikäyttämään, jännittämään ja paikoin jopa pelottamaan. Ei tätä laatuelokuvan ystäville voi suositella, mutta meneehän tämä vaikka tylsän sunnuntaipäivän jouduttajana olettaen, että Hollywood-roskan katsomista häiritsevät aivosolut ovat tuhoutuneet edellisenä iltana. Mieluummin minä tämän katsoisin kuin Manaajan. Hannes Mattila Tattoo-paraatin avasi perinteinen tykinlaukaus Haminan Raatihuoneentorilla. Kuva: Deniz Kaya Kesäkaverit Ohjaus Inari Niemi Pääosissa Anna Paavilainen, Iina Kuustonen, Minka Kuustonen, Pihla Viitala, Lauri Tikkanen, Samo Sarkola, Matleena Kuusniemi, Eero Ritala, Aku Hirviniemi Ensi-ilta 1.8. Ennätys-Tattoo valtasi Haminan Harva tekee kahden- ja kolmenkymmenen vuoden välissä oikeasti mitään järkevää. Kesäkaverit-elokuva kertoo tarinan 25-vuotiaista parhaista kavereista Karoliinasta (Iina Kuustonen) ja Iiriksestä (Anna Paavilainen). Karoliina on hankkinut itselleen ja Espanjasta kesäksi Suomeen palaavalle Iirikselle kesätyön hankolaisesta kahvilasta, jossa tavoitteena olisi viettää ehkä paras kesä ikinä. Kaksikon työkaverina kahvilassa työskentelee omalaatuinen Eeva (Minka Kuustonen), joka tuo tarinassa vastapainoa vauhdikkaiden kaverusten elämään. Alkuun hän on hiukan ujo, mutta lopulta monien kommellusten kautta Eeva oppii elämään hetkessä. Kolmikon idylliseltä kuulostava kesä saa elokuvan aikana useita yllättäviä käänteitä, ja siksi katsomossa mielenkiinto säilyy läpi koko illan. Naiset pohtivat elämänsä suuntaa ja yhä etäiseltä tuntuvaa aikuisuutta. Samalla matkan varrelta saattaa muutama mieskin tarttua mukaan. Syksyn saapuessa Iiris joutuu tekemään päätöksen, aikooko hän jäädä aloilleen ja aloittaa elämän rakentamisen Suomessa Espanjaan paluun sijaan. Roolihahmojen ongelmat ovat hyvin arkisia. Tämä ei kuitenkaan tee elokuvasta yksitoikkoista tai tylsää, sillä samalla katsoja saa tuntea, kuinka elämä ei koskaan ole ennalta arvattavissa. Aurinkoinen Hanko toimii kauniine pitsihuviloineen osuvasti kesäisen tarinan näyttämönä. Sekä hyvä käsikirjoitus että onnistuneet näyttelijäsuoritukset tekevät tarinasta eloisan ja todentuntuisen. Deniz Kaya Haminassa kaikuu marssirummun juhlava pauke, iloiset ihmiset täyttävät ympyräkaupungin kadut ja torit. Tänä vuonna Hamina Tattoon kävijämäärä nousi uuteen ennätykseen, kun kaikkien tapahtumien yhteenlaskettu osallistujamäärä oli yli henkilöä. Sotilasmusiikkifestivaali järjestettiin nyt 13. kerran. Hyvin järjestetty tapahtuma sai kiitosta sekä tapahtumavierailta että soittokunnilta. Norjan Kuninkaan kaartin kolmannen vartiokomppanian johtaja Jan-Erik Synnes kehui mallikkaasti onnistuneita tattoojärjestelyjä. Olemme vierailleet Tattoissa ympäri maailmaa ja olemme aina kiinnostuneita siitä kuinka hyvin Tattoo on suunniteltu ja järjestelty. Huonosti järjestellyssä ja johdetussa tapahtumassa vierailu voi tuntua uuvuttavalta. Täällä järjestelyt on hoidettu hyvin, joten me voimme rentoutua ja keskittyä esiintymiseen. Se varmasti näkyy yleisölle parhaana mahdollisena esityksenä. Tänä vuonna soittokuntia esiintyi muun muassa Venäjältä, Japanista ja Norjasta. Avajaiskonsertin kapelimestarina toimi Yhdysvaltojen merijalkaväen soittokunnan kapelimestari, eversti evp Michael J. Colburn, joka on viimeiset kymmenen vuotta vastannut Valkoisen talon juhlallisuuksien musiikista. Kotimaisina tähtinä nähtiin esimerkiksi Paula Koivuniemi, Sami Pitkämö, Johanna Försti ja Mikael Konttinen. Viisipäiväisen festivaalin monipuolinen tarjonta ei rajoittunut vain laajaan artistikattaukseen. Koko Hamina oli yhtä suurta festivaalialuetta, jonka pihoilla ja puistoissa riitti tattoovieraalle paljon nähtävää. Festivaalialueena koko keskusta Täällä järjestelyt on hoidettu hyvin, joten me voimme rentoutua ja keskittyä esiintymiseen. Aiempina vuosina Tattoo on järjestetty kahdeksanpäiväisenä festivaalina. Viiteen päivään oli pakattu sotilasmusiikkia aiempaa laajemmin. Itse Tattoo-paraatin ja Hamina Bastionissa esitetyn marssishow n lisäksi nähtävää ja kuultavaa riitti koko keskustassa. Kulttuurinnälkäisillä vierailla oli mahdollisuus tutustua ilmaiseksi lukuisiin Haminan museoihin. Tattookatu johdatteli festivaalivieraan tapahtumapaikalta toiselle läpi mitä erilaisempien matkamuisto- ja kahvitelttojen. Puolustusvoimat esitteli kalustoaan Reserviupseerikoulun pihalla totuttuun tapaan. Ensimmäistä kertaa Tattoon historiassa linnoituksen pitsihuviloiden pihat avautuivat festivaalivieraiden tutkailtaviksi. Pihapiireistäkin löytyi musiikkia, sillä useiden osallistujamaiden soittokuntien pienyhtyeet esiintyivät linnoituksen vanhoilla pihoilla. Bastioniin kerääntyi ilta toisensa jälkeen satoja sotilasmusiikin ystäviä. Lähes kaksituntinen marssishow tarjoili sotilasmusiikkia ympäri maailmaa juontaja Eeva Vilkkumaan johdolla. Esityksessä sai kattavan kuvan eri maiden sotilasmusiikkikulttuureista. Tyylikkäimmän esityksen tarjoili norjalainen His Majesty the King's Guard täsmällisten marssikuvioiden ja viimeisilleen hiotun musiikin ansiosta. Paljon kehuja keräsi myös vauhdikas ja monipuolinen varusmiessoittokunnan esitys, jossa lavalla nähtiin hienojen kuviomarssien lisäksi rock n roll -tyyliin sopiva moottoripyörä. Illan huipensi Grande finale, jossa kuultiin puolustusvoimien ylikapelimestarin, musiikkieverstiluutnantti Elias Seppälän johdolla yhdentoista soittokunnan soittamana muun muassa Jean Sibeliuksen Alla marcia ja Porilaisten marssi. Deniz Kaya konsoli- ja lautapelit Camel Cup lautapelit.fi Egyptissä järjestetään kameliajot, ja sinun tehtäväsi on veikata kierroksen nopeinta kyttyräselkää. Camel Cup on värikäs peli, jossa pelaajat kilpailevat parhaan vedonlyöjän tittelistä. Vaikka peli on idealtaan ja toteutukseltaan humoristinen, tarjoaa se sopivasti haastetta ja kiperiä jännityksen hetkiä. Pelin voittaa pelaaja, joka on kerännyt kilpailun aikana eniten Egyptin puntia. Kierroksen kuluessa puiset kamelit kiertävät pelilautaa noppien osoittamien lukuarvojen mukaan. Vuorojen aikana pelaajat voivat lyödä vetoa joko kyseisen etapin nopeimmasta kilparatsusta tai koko pelin voittajasta. Selkeiden ohjeiden ja sopivan simppelin pelimekaniikan ansiosta säännöt oppii nopeasti. Peli saa pisteitä myös nopeatempoisuudestaan. Tilanteet muuttuvat hetkessä, ja jännitystä kilpailuun tuovat ennalta arvaamattomat käänteet. Pelissä pääsee kuitenkin myös taktikoimaan. Voittajaksi selviytyy sopivalla riskinotolla ja hiukan ennakoimalla tulevia pelitilanteita. Vaikka Camel Cup vaikuttaa ensikuulemalta hiukan lapselliselta peliltä, sopii se koko perheelle. Pelaajaporukan nuorimmat voivat oppia pelistä sekä laskemista että laskelmointia. Aikuisporukassa visuaalisesti hyvin toteutettu peli tarjoaa sopivaa illanvietettä suuremmallekin porukalle. Peliä voi pelata enimmillään kahdeksan pelaajaa, mutta kuten useimmat lautapelit, Camel Cup on parhaimmillaan neljästä viiteen pelaajalla pelattuna. Tämän kevään uutuuspeleistä Camel Cup on ehdoton yllättäjä. Kaiken kaikkiaan kompakti peli ansaitsee neljännen tornin fyysisestä koostaan. Pelilauta ei ole turhan suuri ja mahtuu tarvittaessa vaikka junan pöydälle. Deniz Kaya Sniper Elite PS4 Rebellion Developments Laukaus. Tarkkuuskiväärin luoti syöksyy yön pimeydessä kohti nuotion valossa kimmeltävää päälakea. Uhri kaatuu tovereidensa jalkojen juureen, mutta kukaan ei jostain kumman syystä tiedä, mistä luoti tuli. Rebellionin Sniper Elite 3 jatkaa pelisarjan aikaisemmista osista tutulla tyylillä. Suuressa osassa ovat piileskeleminen ja satojen metrien päästä ammuttavat laukaukset. Ensimmäinen Sniper Elite julkaistiin vuonna Sniper Elite 3 sijoittuu vuonna 2012 julkaistua Sniper Elite V2:ta edeltävälle ajanjaksolle. Sen tapahtumat pohjautuvat toisen maailmansodan Pohjois-Afrikan konfliktiin. Natsit ovat Afrikassa kehittelemässä superasetta, joka voisi tuhota kaiken toivon sodan voittamisesta. Sniper Elite 3:ssa pelaaja pääsee ohjaamaan tarkka-ampujaa, jonka yksi luoti voi muuttaa historian kulun. Sniper Elite 3 erottautuu muista taktisista ammuntapeleistä positiivella tavalla. Siinä yhden aseen merkitys on suurempi kuin muissa peleissä. Sniper Elite 3 ei ole vain satunnaista räiskintää vaan vaatii suunnittelua ja oveluutta. Pelikokemus on miellyttävä, vaikka hidastetut päälaukaukset alkavat lyhyen pelaamisen jälkeen vaikuttaa liian dramaattisilta. Perinteitä on kuitenkin kunnioitettu, sillä viihdettä tarjoillaan niin Sniper Eliten vannoutuneille ihailijoille kuin muille ammuntapelien ystäville. Pelin ympäristö on kauniisti toteutettu. Liikkuminen on tehty aikaisempia pelisarjan osia vapaammaksi, ja tarina etenee järjestelmällisesti. Juonen kokonaiskuvaa on aavistuksen vaikea hahmottaa, mutta jos peliä pelaa silkasta pelaamisen ilosta, ei tarinaa tarvitsekaan ymmärtää. Teemu Kakko

15 ruotuväki 14/2014 VAPAALLA 15 Teksti Teemu Kakko Ulkoasu Eero Ketonen Kuvat Ali Rinta-Jaskari ja Teemu Kakko Lennä kuin lintu ja sukella kuin delfiini. Flyboarding on turvallinen laji, kunhan muistaa olla kaatumatta vesiskootteria päin. Flyboarding numeroina Suurin korkeus noin 15 m. Tarvitsee toimiakseen yli 130 hv vesiskootterin. Tuottaa noin bar vesisuihkun. Letku kestää 36 bar paineen. Kuluttaa normaalikäytössä polttoainetta noin 30 l/h. Lauta maksaa noin euroa (+ ALV). Painorajaa ei ole. Kellun kaulaani myöten vedessä. Päälläni on märkäpuku, ja jalkani ovat kiinni laudan tapaisessa, eriskummallisessa laitteessa. On aurinkoinen kesäpäivä, eikä vesi tunnu kylmältä. Siitä huolimatta tärisen, aivan kuin olisin jäässä. sä. Yhtäkkiä ympärilläni alkaa aa poreilla. Tunnen, kuinka teho pohjieni alla kasvaa ja kaikki lijalkahakseni jännittyvät tahtomattani. Vesijetillä istuva Miika Tourunen antaa kaasua. Pian katson viereiselaammlä laiturilla seisovaa kuvaajaamme yli viiden metrin korkeudelta. Tourunen pyörittää extreme-laji Flyboardingiin erikoistunutta Avataara-yritystä. Flyboard on erään- lainen vesirakettirepun muunnelma, joka saa tehonsa vieressä olevasta vesiskootterista. Vesiskootterin in sua kääntämällä vesiskootterin turbiinin paine ohjautuu pitkää letkua pitkin lautaan, joka pystyy nostamaan ihmisen jopa 15 metrin korke- uteen. Onko Flyboardille olemassa järkevää suomenkielistä vastinetta? Flyboardia on sanottu lentolaudaksi, lentokengiksi ja suihkukengiksi. Me sanomme aina, a, että menemme lentelemään, Tourunen kaa- kertoo. Harrastajien määrä kasvaa jatkuvasti välineitä. Avataaran kaltaisia yrityksiä on Suomessa muutama. Kuka tahansa voi myös ostaa lentelemiseen vaadittavat tarvikkeet. Harrastukseen riittää yli 130 hevosvoiman vesiskootteri ja noin euron arvoinen lauta. Vaikka laite saa veden suoraan järvestä tai merestä, ei lentäminen kuitenkaan ole ilmaista. Tunnin sessio kuluttaa 30 litraa polttoainetta. Eihän tästä palkkaa saa, mutta pääsee itse lentelemään, Tourunen naurahtaa. Yhtä helppoa kuin tuolilla seisominen Muutaman yrityksen jälkeen toimittaja uskaltaa jo tuulettaa. Flyboarding on Tourusen mukaan helppoa, sillä kaikki kokeilijat ovat päässeet ilmaan. Tourunen vertaa Flyboardingia keittiön jakkaralla seisomiseen. Jos osaa seistä tuolilla, osaa myös lennellä. Lautaa ohjataan nilkoilla. Kun varpaita painaa alas, pääsee eteenpäin, ja kun varpaita nostaa, pääsee taaksepäin. Kun vasenta jalkaa puolestaan laskee, pääsee vasemmalle, ja kun oikeaa jalkaa laskee, pääsee oikealle. Laudalla on mahdollista leikkiä niin lintua kuin delfiiniä. Sillä voi tehdä myös voltteja, vaikka kaksi kerralla. Harjoiteltiin eilen tuplavoltteja, mutta vielä ne eivät onnistuneet. Putosin 12 metristä mahalleni, Tourunen paljastaa ja näyttää vartalossaan olevia ruhjeita. Siitä huolimatta Flyboarding on Tourusen mielestä täysin turvallinen laji. Alas tullessa pitää muistaa, ettei kaadu vesiskootteria päin. Tourunen kertoo, että aluksi oli hyvin vaikea saada ihmisiä kokeilemaan Flyboardingia. Viime aikoina puhelin on kuitenkin soinut paljon. Flyboardingia voi harrastaa myös talvella. Ennen suoritusta tarkastetaan varusteet ja kiristetään monot. Viime talvena piti testata lentämistä jäiden päällä. Ei siinä ole muuta, kuin tekee jäähän avannon. Jäälle putoaminen vain sattuu vähän enemmän kuin veteen putoaminen. Tourunen suosittelee Flyboardingia kaikille terveille ihmisille, jotka haluavat kokeilla rajojaan. Vesiurheilu- ja lautailuharrastuksesta on jonkin verran hyötyä Flyboardingin omaksumisessa, mutta mitään erityisiä taitoja ei tarvita. Tourunen uskoo, että Flyboardingin suosio tulee kasvamaan räjähdysmäisesti. Hän toivoisi alalle uusia yrittäjiä, jotta harrastajien määrä kasvaisi. Tämä taas tietäisi kovempaa tasoa esimerkiksi kilpailuissa. Mikä siinä lentämisessä sitten viehättää? Se pitää kokea itse, Tourunen vinkkaa. Aina lento ei suju suunnitelmien mukaan. Miika Tourunen näyttää aloittelijoille mallisuorituksen. Yllättävän raskasta, huokaisi valokuvaaja suorituksensa jälkeen. Anna mennä! kannustaa vesiskootterin ohjaaja. Flyboarding on ranskalaisen Franky Zapatan neljä vuotta vanha keksintö. Se on muotoutunut rakettirepusta, jolla ihminen pystyy lentämään työntövoiman avulla. Maailmalla Flyboarding on suosittua, mutta Suomessa lautoja on vasta a menkunta. Ensimmäiset Suomen mestaruuskilpailut järjestettiin viime vuonna Jyväskylässä. Elokuussa on tarkoitus järjestää toiset. kym- Harrastajien määrä kasvaa kuvasti. Tämä on vielä niin uusi usi laji, jat- etteivät kaikki edes tiedä, mitä Flyboarding on, Tourunen sanoo. o. Satu Liedeksen omistama a Avataara lennättää ihmisiä eri tapahtumissa ja tuo maahan Flyboarding- Pidä vain jalat suorana! huikkaa laudan korkeutta säätelevä Miika Tourunen. Harjoitus tekee mestarin. Tai sitten ei. Flyboardingissa jalat laitetaan kiinni monoihin. Flyboardilla onnistuvat myös voltit takaperin.

16 16 takakansi ruotuväki 14/2014 potretti Tuntemattoman historian tutkija Ossian Hartig Tiedottaja, lobbari, kirjailija, tohtori... Elina Melginiä voi luonnehtia monella tavalla. Viestinnän ammattilaiset ProComin toimitusjohtaja saapuu haastatteluun parahiksi SuomiAreenasta Porista. ProComin seitsemännen kerroksen toimistosta Kalevankadulla avautuu heinäkuisen Helsingin hillitty siluetti. Järjestön juuret ovat vuonna 1947 perustetussa Tiedoitusmiehet ry:ssä. Liittohan on Euroopan vanhin, sattumalta. Englannissa perustettiin vastaava vuotta myöhemmin, Melgin kertoo. Tiedoitusmiehet ry:n keulahahmoista monet olivat palvelleet sotien aikana propaganda- ja tiedotustehtävissä. Tähän viittaa järjestön nimikin. Melgin tuntee TK-miesten tarinan hyvin. Hän väitteli keväällä tohtoriksi Suomen maakuvaviestinnästä vuosina Noina vuosina Suomi haluttiin nostaa maailmankartalle propagandan keinoin. Maakuvaviestinnän polttoaineena käytettiin kulttuuria sen kaikissa muodoissa. Vaikka viesti kohdistettiinkin ulkomaailmalle sympatian ja sopivien liittolaisten etsinnän toivossa, oli vaikutus vielä suurempi kotimaassa. V. A. Koskenniemen, Jean Sibeliuksen ja Alvar Aallon taide sementöityi erottamattomaksi osaksi suomalaista identiteettiä. Otetaan kuitenkin askel taaksepäin aikaan ennen väitöskirjaa. Taiteilijoita ja insinöörejä Melginin koulutustausta on viestinnän ammattilaiselle poikkeava. Hän valmistui vuonna 1985 Turun yliopistosta maisteriksi pääaineenaan kulttuurihistoria. Samaan aikaan hän opiskeli Åbo Akademissa taidehistoriaa ja teki nykytaiteesta toisen gradunsa myöhemmin Helsingin yliopistossa. Ura viestinnän parissa alkoi Museoliitosta, mistä Melgin siirtyi Taideteollisen korkeakoulun Suomen maakuvaviestinnästä tohtoriksi väitellyt Elina Melgin osallistui vuonna 2009 puolustusvoimien viestinnän peruskurssille. Minulle oli kunnia-asia olla mukana, hän luonnehtii. viestinnän johtotehtäviin. Viestinnän rinnalle nousivat johtamisja organisointitaitojen omaksuminen. Suurvaltojen tänä päivänä harjoittama propaganda on toki erilaista kuin silloin. Taiteellisessa maailmassa oli aina mysteeri, miten projektit saatiin päätökseen. Aina ne kuitenkin onnistuivat kuin ihmeen kaupalla. Töitä tehtiin loppuvaiheessa yötä päivää, Melgin muistelee. 15 vuoden päästä edessä oli aivan erilainen organisaatio insinöörivaltainen Nokia. Elettiin 2000-luvun alkua, Nokian kultavuosia. Lähes viisivuotisesta toimituspäällikön pestistä kännykkäjätin leivissä muotoutui Melginille todellinen johtajakoulu. Työntekijöille asetetut tavoitteet ja onnistumisen mittaaminen olivat luettavissa päätteeltä yksiselitteisessä muodossa. Melgin painottaa, että molemmissa johtamismalleissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Sekä insinöörit että taiteilijat voivat oppia toisiltaan. Paluu tutkimukseen Työskenneltyään neljännesvuosisadan erilaisissa viestinnän tehtävissä Melgin päätti viimein palata tutkimuksen pariin. Äitinä löytyi aina syitä siirtää tutkimusta, jopa silloin, kun asuimme Ranskassa. Palattuani sieltä ymmärsin, että nyt unelmaan oli tartuttava, ennen kuin on liian myöhäistä. Vuonna 2010 Melgin alkoi soitella yliopistoihin toiveenaan jatko-opiskelupaikka. Väitöskirjatutkimuksen aihe haki vielä muotoaan. Alun perin työn piti käsitellä kulttuuria ja maakuvaa 1950-luvulla. PR-historiaa ei Suomessa ole aiemmin juurikaan tutkittu, ja Euroopan tasolla alan tutkijoita on vain satakunta. Viestinnän historia kuitenkin kiinnostaa, minkä Melgin uskoo johtavan tutkimuksenkin lisääntymiseen. Mutta voidakseen ymmärtää, mitä 1950-luvulla tapahtui, oli tunnettava taustat. Edeltävä vuosikymmen tarkoitti sota-aikaa, johon Melgin kertoo sitten hurahtaneensa täysin siksi, että poikkeusaikana luotiin pohja Suomen viestinnän historialle. Väitöskirjatutkimuksen edetessä Melgin huomasi järkytyksekseen vertailevansa 30-lukua ja nykypäivää. Löysin samankaltaisuutta. Suurvaltojen tänä päivänä harjoittama propaganda on toki erilaista kuin silloin. Melginiin otettiin pian väitöskirjan ilmestymisen jälkeen yhteyttä Maanpuolustuskorkeakoululta. Sotilasjohtamisen professori Aki-Mauri Huhtinen oli lukenut teoksen ensimmäisten joukossa ja oli kiinnostunut keskustelemaan Melginin kanssa. Oikeastaan olin yllättynyt, sillä odotin pikemminkin kulttuuriväen kiinnostusta. Huhtinen arveli viisaasti, että politiikan ja propagandan yhteistyö saattaa olla arka aihe taiteilijoille. Elina Melgin Ikä: 53 Asuinpaikka: Helsinki Ammatti: Toimitusjohtaja Koulutus: Filosofian tohtori Kaikki tärkeä tulee tehdyksi. Kuva: Ali Rinta-Jaskari poiminta Tapahtumakierros täyttyy Kannonkoskella Deniz Kaya Ilmavoimien soittokunta esiintyy maakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Kannonkoskella. Yleisölle avoimessa tapahtumassa suoritetaan seppeleenlasku sankarihautausmaalla, Ilmasotakoulun sotilasvala, ohimarssi, puistokonsertti sekä päiväjuhla. Keski-Suomen reserviläispiirin puheenjohtaja Jouko Hyppönen nostaa esille reserviläisten roolin osana päivän juhlallisuuksia. Lauantaipäivä aloitetaan seppeleenlaskulla, jonka jälkeen on sotilasvakuutus ja -vala. Päivään liittyy kaikille avoin Keski-Suomen maanpuolustusjuhla. Reserviläisten osuus tapahtumassa on merkittävä, sillä he toimivat maanpuolustus-, sotainvali- Viime vuonna Keski-Suomen maanpuolustustapahtuma järjestettiin Keuruulla. Alueella pääsi tutustumaan eri viranomaisten toimintaan ja puolustusvoimien käytössä olevaan kalustoon. dien- ja sotaveteraanijärjestöjen lippujen kantajina. Tapahtuma on järjestetty joka vuosi Keski-Suomen eri kunnissa. Kannonkosken jälkeen taitaa kierros tulla täyteen, eli maanpuolustusjuhla on järjestetty kaikissa Keski-Suomen kunnissa, Hyppönen toteaa. Päivän aikana yleisö voi tutustua puolustusvoimien kalustoesittelyyn. Tämän lisäksi toimintaansa esittelevät poliisi, pelastuslaitos sekä reserviläisjärjestöt. Kansainvälistä maustetta tapahtumaan tuovat virolaisen Kaitseliiton kutsuvieraat. Kuva: Keski-Suomen Reserviläispiiri Maakunnallinen maanpuolustusjuhla Kannonkoskella lauantaina 9. elokuuta kello alkaen. kalenteri Torjuntavoittojen 70-vuotisjuhla Sunnuntai kello Liikuntahalli, Ilomantsi Rakuunasoittokunta esiintyy torjuntavoittojen 70-vuotisjuhlassa, Ilomantsissa, solistinaan oopperalaulaja, baritoni Jorma Hynninen. Orkesteria johtaa musiikkimajuri Petri Junna. Kesän kolmas MILjazz-viikonloppu Ilmaiset MILjazz-ulkoilmakonsertit avaa Ilmavoimien Big Band, joka esittää Vellu Halkosalmen sovittaman kokoelman suomalaisia klassikkosävelmiä. Sovitusten tulkkina toimii Jukka Perko saksofoneineen. Lapin sotilassoittokunnan Big Band soittaa salsaa Tapio Maunuvaaran johdolla solistinaan Evelio Galan ja Lariza Silvio Rohas. > Torstaina kello Sisäsatama, Vaasa > Perjantaina kello Ammattiopisto Luovi, Oulu > Lauantaina kello Rantapuisto, Kajaani Jalkapallon sotilaiden SMkisat Riihimäellä Viestirykmentti järjestää jalkapallon sotilaiden SM-kilpailut elokuuta. Ottelut pelataan Riihimäen kentillä sekä Tuusulassa Jokelan ja Janakkalassa Tervakosken kentillä. Pronssi- ja finaaliottelu pelataan Riihimäen keskuskentällä. Yleisöllä on otteluihin vapaa pääsy.