Pertti Kettunen OPPINEEKSI KAUPPIAAKSI KASVAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pertti Kettunen 4.11.2010 OPPINEEKSI KAUPPIAAKSI KASVAMINEN"

Transkriptio

1 Pertti Kettunen OPPINEEKSI KAUPPIAAKSI KASVAMINEN Oppineeksi kauppiaaksi kasvamisen tieteet ovat historia, isänmaan valtio-oppi, latinan kieli, äidinkielen eli ruotsin lisäksi, ranskan ja saksan kielet, aritmetiikka, maantiede ja karttapallo, luonnonhistoria sekä tietoja yleisestä ja yksityisestä kauppatoiminnasta, arkkitehtuurista, kaikenlaisista viljelmistä, manufaktuuri- ja tehdastieteistä sekä kaupunkipolitiikasta. Johan Snellmann, Ajatuksia Opetus-Toiminnasta Pohjanmaalla, eritoten Yksityisestä. Turun Akatemia Suomennos Tuulikki Tenho. Julkaisija Markkinointi-instituutti Johan Snellmann esitti tämän oppineen kauppiaan opiskeluohjelman tutkielmassaan Turun Akatemiassa vuonna Seuraavan vuonna hän valmistui Akatemiasta papiksi ja päätyi urallaan Lohtajan kirkkoherraksi. Kaupan ja yrittämisen vapauden idea oli 1700-luvulla jo ilmassa, vaikka ylhäältäpäin ohjattu merkantilistinen talous oli vielä voimissaan. Suomessa Anders Chydenius toi näitä uusia vapaan kaupan ajatuksia esiin kirjallaan Kansallinen voitto vuonna 1765 ja Adam Smith kymmenkunta vuotta myöhemmin Englannissa Kansojen varallisuus kirjallaan. Turun Akatemiassa olivat talouden ongelmat myös esillä. Kaikkein ensimmäinen talouteen paneutuva oli Jonas Backmanin tutkielma Oppinut kauppias vuodelta Muita esimerkkejä ovat Johan Lagus, Ajatuksia talouselämän kohentamiseksi Karjalassa vuodelta 1756 ja Gustav Friedrich Wialenius, Joitakin ajatuksia tehtaiden hyödystä ja tarpeellisuudesta maalle vuodelta Koulumuotoisen opetuksen järjestäminen ei kuitenkaan vielä silloin juolahtanut kenenkään oppineen mieleen keinona talouselämän kohentamiseksi. Lähtökohdaksi ottamani Johan Snellmannin ehdotukset oli suunnattu säätyläisperheille lasten kauppias-säätyyn tähtäävän kotiopetuksen järjestämiseen. Monipuolista yleissivistystä ja ammatillista tietopohjaa kasvattavia opetettavaksi ehdotetut asiat ovat. Latinan kielen tavoitetaito oli vain luetun ymmärtäminen, kirjoittaa tai puhua sitä ei kauppiaiden tarvinnut osata kuten pappien. Itse asiassa opiskeluohjelmassa on ainakin häivähdys, itse asiassa enemmän kuin häivähdys, sellaisista perustavalaatuisista tietämyksen ulottuvuuksista jotka viittaavat aina nykyaikaan saakka. Kauppaopetuksen juuret ja esihistoria Vielä 1800-luku oli Suomessa suurelta osin kotiopetuksen aikaa. Lapset saivat opin ja opetuksen lähes poikkeuksetta kotona, sen mitä saivat rippikoulun lisäksi. Harvat ja valitut pääsivät kouluun oppia saamaan. Koulujärjestelmä oli luotu lähinnä kirkon tarpeita varten ja sen johto oli kirkon käsissä. Muutosta alkoi tapahtua 1800-luvun puolivälissä. Uusia koulutuksellisia tarpeita nousi yhteiskunnan kehittyessä. Kouluja perustettiin paikallisista tarpeista lähtien. Näin syntyivät ensimmäiset kansakoulut, kauppakoulut niin kuin myös maatalouskoulut, metsäkoulut ja merikoulut. Kauppaopetuksen uranuurtaja Suomessa oli Handelsskolan i Åbo, joka avasi ovensa jo vuonna Koulun perustivat turkulaiset suurkauppiaat kauppaneuvos Abraham Kingelinin johdolla kaupungin ja valtion avustuksen turvin. Oppilaita oli ensimmäisenä syksynä 12, opetusta annettiin 6-8 tuntia viikossa, josta 4 tuntia sunnuntaina. Kauppiaan oppipojan työpäivät olivat pitkiä. Työpäivä alkoi aamulla kello 8 ja päättyi illalla kello 9. Täysin vapaata omaa aikaa ei juuri jäänyt. Kouluun lähteminen edellytti kauppiaan lupaa. Turku oli Suomen suurin kaupunki. Siellä oli lähes asukasta ja se oli 150 kauppiaan vahva kauppaporvareiden kaupunki. Kauppakoulussa opetettiin sunnuntaisin kaunokirjoitusta, aritmetiikkaa, historiaa, maantiedettä, tavaraoppia, kirjanpitoa ja sanelukirjoitusta. Vieraita kieliä englantia, saksaa ja venäjää opetettiin arki-iltaisin.

2 Parin vuoden kuluttua opetuksesta sunnuntaisin luovuttiin, osoittautui, että kauppa-apulaiset ehtivät kouluun arkisinkin. Turkua seurasivat kauppakoulukaupunkeina Helsinki (1840), Vaasa (1843), Pietarsaari (1852) ja Oulu (1864), merenrannikon kauppakaupunkeja jokainen niistä. Näistä vain Turun ja Oulun kauppakoulujen historia yltää tähän päivään, Muut jäivät lyhytikäisiksi. Kauppakoulujen oppilasmäärä oli koko maassa vain muutamia kymmeniä tämän esihistorian ajan. Oppikirjojakin alkoi ilmestyä. Kirjanpidon ensimmäinen suomenkielinen oppikirja oli Turun kauppakoulun opettajan ja myöhemmin urallaan Vaasan kauppakoulun johtajana toimineen August Liliuksen Käytännöllinen opastus Yksinkertaisesta kirjanpidosta varsinkin Tehdastelijoille ja Ammattilaisille vuodelta 1862 Jyväskylässä ei tässä vaiheessa vielä perustettu kauppakoulua. Ensimmäisen kauppakoulun perustamisen vuonna Jyväskylässä oli 189 asukasta ja 5 kauppaa. Ei tästä kaupungista ollut kauppakoulun havittelijaksi vielä pitkään aikaan. Tänne riitti 1840-luvulla pienen yhden opettajan ala-alkeiskoulun aikaansaaminen, 1857 ensimmäisen suomenkielisen ylä-alkeiskoulun, 1863 seminaarin ja 1864 tyttökoulun perustaminen. Ylä-alkeiskoulusta tuli virallisesti lyseo vuonna 1873 Hämmästyttäviä saavutuksia nekin olivat pienenpienessä noin 1000 asukkaan kaupungissa. Omilla aloillaan jokainen kouluista oli uranuurtaja. Koulukaupunki Jyväskylä on ollut siitä lähtien. Seminaari synnytti Jyväskylään kustannusliikkeitä, kirjapainoja ja kirjakauppoja. Kaupungin kirjallinen kulttuuri syntyi. Kauppakouluajatus ei ilmeisesti ollut vielä kenenkään mieleen juolahtanut. Kauppaopetus laajenee ja kasvaa Jyväskylän kauppakoulun perustamista edeltää noin 40 vuoden kehitys, joka selittää miksi ja millainen oppilaitos Jyväskylään vuonna 1910 perustettiin. Se oli aikaa jolloin teollisuus oli päässyt vahvaan kasvuvaiheeseen useissa teknologisen kehityksen etulinjan maissa, Saksassa, Englannissa, Yhdysvalloissa ja paikoin muuallakin. Maatalous alkoi menettää asemaansa keskeisenä elinkeinona. Suurvallat levittivät vaikutusvaltaansa ympäri maailmaa. Suomessa aika oli tärkeältä osaltaan Aleksanteri II:n hallituskautta. Hän saneli 1856 Suomen senaatin pöytäkirjaan uuden liberaalin talouden kehittämisohjelman. Se oli osa keisarin ohjelmaa Venäjän kehittämiseksi moderniksi teolliseksi suurvallaksi muiden suurten joukkoon. Aleksanteri II:n hallituskausi oli Suomen talouselämän voimistuvan kehityksen vuosia. Niinpä hänellä onkin ansaitusti patsaansa Senaatintorilla Helsingissä. Ulkomaan kauppa laajeni ja monipuolistui, metsäteollisuus pääsi vahvaan kasvuun läntisten markkinoiden vedossa, tekstiiliteollisuus itäisten markkinoiden imussa. Monet muutkin elinkeinoalat pääsivät uuteen vauhtiin, myös ulkomaankaupassa. Venäjä, Englanti ja Saksa olivat keskeiset kauppakumppanit. Uusi teknologia saapui Suomeen sähkön, puhelimen ja muiden uuden ajan ihmeiden myötä. Rautateitä, kanavia ja teitä rakennettiin, kaupungistuminen alkoi. Koulumuotoinen kansanopetus otti sekin ensimmäisiä askeliaan. Muistettava on, että alkaneesta kehityksestä huolimatta Suomi oli köyhä kehitysmaa luvulla se oli eräs Euroopan köyhimmistä. Ei ole mikään ihme, että paremman elämän toivossa suomalaista lähti Atlantin taakse ja Venäjälle itsenäistymistä edeltäneinä vuosikymmeninä. Elinkeinovapaus 1879 avasi kaupan alan yrittämiselle ja mullisti osaamisvaatimukset. Sitä ennen vauraan kauppaporvarin lapset olivat saaneet oppinsa kotona. Säätyläisperheeseen kuului kotiopettaja itsestään selvyytenä, Harjoittelu tapahtui suvun omassa yrityksessä ja opintojen viimeistely ulkomailla kauppakumppanien luona. Ilman näitä lähtökohtia tie kauppiaaksi oli

3 pitkällinen ja kivinen. Kauppiaan oppipojaksi hakeuduttiin 14 -vuotiaana. Oppipoikavaihetta kesti 7 vuotta ja sen jälkeen kisällivaihetta 4 vuotta. Kauppiaan uran lähtökohdat olivat kunnossa siis 25 - vuotiaana, kunhan selvisi vielä kauppatutkinnosta. Kauppaa ei siltikään voinut vielä perustaa, maistraatilta piti anoa ja saada porvarioikeudet ja niitä kaupanpito-oikeuden jo omaavat kauppiaat vahtivat mustasukkaisesti. Yksinkertaisen ruokakaupan pitämiseen toki riittivät hieman vähäisemmätkin harjoitteluvuodet, mutta ei yrittäjäksi ryhtyminen helppoa ollut. Elinkeinovapaus merkitsi, että nyt kuka tahansa luku- ja kirjoitustaitoinen kansalainen saattoi ryhtyä yrittäjäksi, kauppiaaksikin. Ilmoitus maistraatille riitti kaupan, verstaan tai työpajan avaamiseen. Menestys oli sitten omissa käsissä. Avattu mahdollisuus houkutteli ja uusia kauppoja syntyi. Ensimmäisen viiden vuoden aikana kauppiaaksi ilmoittautui Jyväskylässä lähes 100 innokasta yrittäjää. Into laimeni käytännön ongelmien edessä ja vain osa kauppiaan urasta haaveilleista sai kaupan pystyyn ja sen ovet avatuksi. Kauppoja kaupungissa oli ennen kaupan vapautumista 18 eli kauppa 100 asukasta kohden. Kymmenen vuoden aika kauppojen määrä kasvoi yli kaksinkertaiseksi, väkiluku paljon hitaammin, kilpailu kiristyi. Pienimmät kaupat olivat todella vaatimattomia. Pieni vaja tai liiteri kelpasi rakennukseksi, siihen vain seinään ikkuna ja ovi, hyllyjä muille seinille. Tavaravalikoimaksi riitti leipä, tupakka ja olut. Aukioloajat voivat olla lähes ympärivuorokautisia. Ei kauppiaan ura helppo ollut, konkursseja tehtiin useita joka vuosi. Käsityöammatit kiinnostivat myös, mutta niillä menestyminen oli vielä vaikeampaa. Jyväskylän käsityöammatin harjoittajien joukko hupeni vuosi vuodelta vuosisadan loppua kohden mentäessä teollisuustuotannon paineessa. Elinkeinovapauden ensimmäisellä vuosikymmenellä Jyväskylä oli pieni asukkaan kaupunki. Ruutukaava-alue oli jo rakennettu täyteen yksikerroksia puutaloja. Korkeampia ei saanut rakentaa tulipalovaaran vuoksi. Kivirakennuksia olivat vain kirkko, seminaarin rakennukset, viljamakasiini, oluttehdas ja pari pientä kivistä asuinrakennusta. Kirkon vieressä oli tori ja kaivo. Katuvalaistuksena oli muutama öljylamppu. Sähkövalaistusta, vesijohtoa ja viemäreitä saatiin odottaa seuraavalle vuosisadalle. Kaupunki oli kaukana maan kehityksen keskuksista. Rautatie ei ulottunut Jyväskylään. Maantiet olivat heikot. Vesitiet olivat keskeinen yhteys etelän keskuksiin. Kovin merkittäviä mahdollisuuksia kaupunki ei tarjonnut elinkeinoelämän kasvulle eikä kauppaopetukselle. Tosin metsien arvo oli nousussa ja ensimmäinen tukkiboomi oli koettu edellisellä vuosikymmenellä. Ensimmäisinä tehtaina olivat nousseet 1870-luvulla Korkeakosken saha ja viinatehdas, Kuokkalan saha ja Lohikosken paperitehdas. Nekin kaikki sijaitsivat naapuripitäjissä. Korkeakosken sahaa lukuun ottamatta muut puunjalostustehtaan tekivät konkurssin tukkiboomin päättyessä. Todellinen teollistuminen pääsi kaupungissa vauhtiin vasta 1910-luvun jälkeen luvulla alkoi Suomessa kauppaopetuksen vahva kehittymisen ja laajenemisen kausi. Vapaan yrittämisen aika kannusti kaupunkeja oman porvariston mahdollisuuksien tukemiseen. Kilpailua alkoi olla kaupunkien välillä niin kauppiaista kuin asukkaista. Ensimmäinen kauppaopisto oli Raahen Porvari- ja kauppakoulu, joka aloitti toimintansa Kauppakoulut perustettiin Helsinkiin 1882, Kuopioon ja Viipuriin 1887, Tampereelle 1890, Poriin Uuden vuosisadan ensimmäisellä vuosikymmenellä ehtivät oman kauppakoulun saamaan vielä Vaasa 1902, Kotka 1904, Sortavala 1908 ja Joensuu Valtakunnallinen opiskelijamääräkin kasvoi 1890-luvun alussa yli 300 oppilaan. Toiselle tuhannelle opiskelijamäärässä päästiin vasta seuraavalla vuosisadalla. Opetuskieli oli kaupan alalla pitkään ruotsi. Oulun kauppakoulussa oli hieman suomenkielistä opetusta alusta alkaen, mutta täysin suomenkielinen siitä tuli Sitä ennen oli jo Kuopion kauppakoulu aloittanut toimintansa suomenkielisenä kouluna. Yksityinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto perustettiin suoraan kolmivuotisena opistona vuonna 1898 ja sen kehittäminen kauppakorkeakouluksi alkoi lähes saman tien.

4 Merkittävä koulutuksen suuntaaja oli vuoden 1904 Armollinen Asetus Kauppaoppilaitoksista Suomessa joka selkeytti toimintaa ja määritti opetusohjelman, opettajien pätevyysvaatimukset ja valtionavun. Kauppakoulussa olivat tuon asetuksen mukaan pakollisina oppiaineina: venäjä, äidinkieli, kirjanpito, kirjeenvaihto, kauppalaskento ja geometria, kauppaoppi, kauppaoikeus ja kansantaloustiede, maantiede ja historia, kemia, fysiikka ja tavaratieto sekä kaunokirjoitus. Opintoihin kuului myös yksi vieras kieli venäjän lisäksi. Enemmänkin niitä voi lukea, jos kiinnostusta riitti ja opetusta oli tarjolla.. Ne olivat valinnaisia oppiaineita kuten pikakirjoituskin. Eipä tuo ohjelma järisyttävästi poikkea Johan Snellmannin puolitoistasataa vuotta aiemmin esittämistä. Latinaa ei kyllä enää vaadita. Eivät peruslinjaukset itse asiassa oppiaineiden tasolla paljon eroa nykyisistäkään Jyväskylän kauppakoulu Jyväskylän kauppakoulun perustamisen aika oli suurvaltojen imperialismin aikaa. Suurvallat olivat jakaneet maailman etupiireihinsä ja vallanneet siirtomaikseen, kävivät sotia valtaansa vahvistaakseen ja levittääkseen. Menossa oli kehitys, joka lisäsi jännitystä suurvaltojen välillä ja lopulta johti ensimmäiseen maailmansotaan. Aika oli myös tutkimuksen, teknologian ja teollisuuden voimakkaan kasvun vuosikymmeniä. Myös Suomessa elettiin vahvaa teollistumisen aikaa, mutta samalla Suomen taiteen kultakautta. Venäjän hallinnon modernisointi ja yhdenmukaistaminen kautta laajan imperiumin merkitsi Suomen erityisaseman kaventumista, sortokautta, kuten suomalaiset sen näkivät. Nopea maailman ja elämänympäristön muutos muutti myös mahdollisuuksia ja tavoitteita kautta maailman. Muutos merkitsi usein parannusta elinoloihin, monasti myös vanhojen tuttujen elämänkuvioiden romuttumista. Jyväskylän kehitys oli hitaanpuoleista. Jyväskylä jäi jälkeen Suomessa ja maailmalla menossa olevassa teollistumisesta ja kaupungistumisesta. Jyväskylä putosi kehityksen kelkasta. Uuden vuosisadan ensimmäisen vuosikymmenen ajan väkiluku pysytteli noin 3000 hengessä. Teollisuutta oli kaupunkiin jonkun verran siunautunut, mutta ei kaupunkia teollisuuskaupungiksi muuttavassa määrin. Teollisia toimipaikkoja kaupungissa oli vuonna 1909 vain 10, niissä oli 129 työntekijää ja voimalähteenä 4 höyrykonetta. Merkittävimpiä teollisuuslaitoksia olivat A.Fredriksonin lakki- ja hansikastehdas, neljä kirjapianoa, Halosen harmoonitehdas ja R.Ruthin rinkelitehdas. Kaupungin rajojen ulkopuolella olivat jo Kuokkalan saha, Lohikosken paperitehdas ja Wäinölän konepaja. Sähkö ja sähkölaitos Jyväskylään saatiin Kaupungin teollinen yritystoiminta oli uuden kehityskauden alussa, mutta sotavuodet siirsivät vahvan kasvun ajan aina 1920-luvulle saakka. Kauppiaita kaupungissa oli runsaammin kuin teollisia yrittäjiä, vuonna 1910 heitä oli kaikkiaan 90. Jyväskylässä seurattiin kyllä kaupallisen koulutuksen kehitystä. Oman kauppakoulun perustamisen ajatus oli harkinnassa, mutta se toteutui vasta vuonna Kauppakoulun puuttuessa Jyväskylän Kauppalaisseura järjesti palvelevalle kauppanuorisolle edullista opetusta kauppaa koskevissa aineissa. Seura oli myös mukana tukemassa vuonna 1902 perustettua kauppa-apulaiskoulua. Kauppakouluhankkeen synnystä kertoo koulun ensimmäisen lukukauden vuosikertomus näin: Ajatus perustaa Jyväskylään kauppakoulu oli kauan piillyt vanhemman jyväskyläläisen liikemiespiirin povessa. Aloitteen sen toteuttamiseksi teki Jyväskylän Kauppiasyhdistys. Kokouksessa 20 p:nä marrask. v:na 1908 Pankinjohtaja J. Karlstedt herätti kysymyksen kauppakoulun perustamisesta kaupunkiin huomauttaen sen tuottamista eduista koko Keski- Suomelle. Kokouksen asettama valiokunta laati koulun perustamissuunnitelman. Sen Kauppiasyhdistys hyväksyi huhtikuussa Keskeinen perustelu koululle kirjattiin näin: Tuskin millään elinkeino-alalla tarvitaan niin monipuolisia tietoja ja asiaintuntemusta kuin kauppa-alalla, etenkin nykyaikaan ja, mikäli ymmärrämme, myöskin tulevaisuudessa. Nyt jo vallitsee

5 suuremmoinen kilpailu kauppiasten kesken ei ainoastaan meillä, vaan yleensä koko maailmassa, eikä suinkaan ole oletettavissa, että tämä vähenisi vastaisuudessakaan. Kauppalaisseurakin tuki hanketta ja niin se vietiin heti Kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Valtuusto, hoiti oman osansa asiasta nopeasti ja päätti perustaa kauppakoulun kesäkuun 9 päivä Senaatille lähetettiin hakemus ohjesäännön vahvistamisesta ja valtioavusta. Helsingistä ei kuitenkaan kuukausiin saapunut odotettua tietoa hakemuksen hyväksymistä. Sen sijaan kuultiin, että myös Lahti oli myös jättänyt kauppakoulun perustamisanomuksen. Lokakuussa lähetettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä lähetystö kiirehtimään hakemuksen käsittelyä, lobbaamaan Jyväskylän puolesta. Lähetystö onnistui tehtävässään. Suomen Senaatin Kauppa- ja Teollisuustoimituskunta päätti 18. marraskuuta 1909 hyväksyä hakemuksen ja myöntää valtionapua Jyväskylän kauppakoululle. Lahden hakemus hyväksyttiin myös, joten molemmat kaupungit saivat kauppakoulunsa. Kaupunginvaltuusto pani heti toimeksi. Joulukuussa valittiin kauppakoulun johtokunta. Sen puheenjohtajaksi tuli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, lyseon lehtori Ernest Wänttinen. Opettajanvirat julistettiin haettavaksi ja pikaista ratkaisua vaativaa tilakysymystä ryhdyttiin pohtimaan. Ratkaisu löytyi Kunnallistalosta. Kaupunginvaltuusto antoi ensimmäiseksi kouluvuodeksi huoneet 4,5 ja 6 Kunnallistalon yläkerrasta koulun käyttöön. Koulu sai siten ilmavan ja valoisa huoneuston, jossa se ensimmäisenä vuotenaan sopi varsin hyvin työtä tekemään, vaikkapa sille ja varsinkin samoissa huoneissa työskentelevälle kauppa-apulaiskoulun iltakursseille joskus tuli häiriöitä Kunnallistalon juhlahuoneuston käytöstä. Näin totesi vuosikertomus. Oma talo oli heti tavoitteena, mutta syksyksi 1910 se ei voinut valmistua. Kaupunginvaltuusto esitti ensin, että kaupungin kansakoulu, käsityöläiskoulu, kauppakoulu ja merimieskoulu yhdessä miettisivät josko niille rakennettaisiin uusi yhteinen talo. Koulujen johtokunnista tämä oli huono ajatus. Oman talon rakennustöihin päästiin huhtikuussa 1911 ja koulurakennus valmistui elokuussa, lyseon lähelle. Rakennus palveli Jyväskylän kauppaopetusta lähes puoli vuosisataa aina Rajakadulle muuttoon saakka vuoteen Kansakoulu valmistui puolestaan Puistokadulle Merimieskoulukin Jyväskylässä oli hetken aikaa laivaliikenteen kukoistusvuosina. Oppilaita haki koulun 74. Heistä hyväksyttiin 40, 20 miesoppilasta ja 20 naisoppilasta. Koulukäynnin aloitti syksyllä 1910 kuitenkin vain 35 oppilasta. Pieni, hyvin monitaitoinen ja toiminen opettajakunta oli vuosikertomuksen mukaan: Herra Arvi Kuha, filosfian maisteri, koulun johtaja. Opettanut kirjanpitoa ja konttoritöitä, kauppaoppia, suomenkieltä ja kauppakirjeenvaihtoa, käsialaharjoitusta sekä konekirjoitusta. Herra J.H. Kurkilahti, v.t.lehtori. Opettanut kauppalaskentoa, fysiikkaa, kemiaa, kauppamaantiedettä sekä ruotsinkieltä. Neiti Armida Enckell, opettajatar. Opettanut englanninkieltä. Herra Juuso Putro, lehtori, filosofian maisteri. Opettanut venäjänkieltä. Herra G.G. Ronimus,filosofian maisteri. Opettanut saksankieltä. Herra H. Hetemäki, opettaja, on johtanut toverikunnan laulua Herra I.J. Kiljunen, vahtimestari, on johtanut miesoppilasten voimistelua. Vierailla kielillä oli jokaisella oma opettajansa. Muut oppiaineet oli jaettu kahden opettajan kesken. Monialaisia ja monitaitoisia opettajia olivat nuo herrat A.Kuha ja J.H.Kurkilahti. Arvi Kuha oli perusjyväskyläläinen, seminaarin lehtorin K.G. Göösin poika. Ensimmäinen kouluvuosi sujui hyvin. Marraskuussa kävi kauppaopetuksen tarkastaja professori Ernst Bonsdorff tarkastuskäynnillä ja oli tyytyväinen. Hän kiitti erityisesti oppilasten kirjallisia

6 töitä. Vihot olivat erittäin siistit ja käsiala hyvä. Myös kirjanpidon opetusta hän kiitti siitä, että opetus aloitetaan amerikkalaisella kirjanpidolla ja vasta sen jälkeen siirrytään hankalampaan saksalaiseen kirjanpitoon. Edistyminen ja oppiminen eteni vuosikertomuksen mukaan tyydyttävästi. Oppilasten käytös oli hyvä, mitä nyt kevätlukukaudella tapahtui pari käytöshairahdusta. Toukokuussa pidetyn vuositutkinnon perusteella ensimmäiseltä luokalta siirrettiin toiselle ehdoitta 24 oppilasta. Koulun järjestyssäännöissä oli käyttäytymisohjeet. Ne kelpaisivat malliksi edelleenkin. Niiden mukaan: 8 Koulutalossa on aina ja kaikkialla esiinnyttävä hillitysti ja arvokkaasti ja opettajille sekä vieraille on osoitettava kunnioitusta ja kohteliaisuutta. 9 Tupakanpoltto koulutalossa ja oleskelu ravintoloissa ja anniskeluissa on kielletty. 10 Sylkeminen muualle kuin sylkylaatikkoihin on koulutalossa kielletty. 11 Päällysvaatteet, kalossit, hatut ja sateenvarjot ovat aina jätettävät niille varatuille paikoille. Jalat ovat mattoihin hyvin pyyhittävät, ennenkuin astutaan sisään. 12 Oppilaskunnan kunnianasiana on suojella koulutalon kalusto ehjänä, siistinä ja naarmuttomana. Kauppakoulun ensimmäisenä johtajana toimi maisteri Arvi Kuha vuodet Hänen jälkeensä johtajaksi saatiin tuleva Kauppakorkeakoulun ensimmäinen kirjanpidon ja bilanssiopin professori Ilmari Kaitila, joten täällä elettiin tutkimuksen ja opetuksen eturintamassa. Kaitila väitteli vuonna 1921, mutta aivan ilmeisesti tutkimustyö oli hyvässä vauhdissa hänen Jyväskylän vuosinaan Jyväskylässä ollessaan hän myös kirjoitti ja julkaisi kaksi perusoppikirjaansa, Kauppaoppi ja oikeus 1913 sekä Kirjanpito ja bilanssioppi Lisäksi hänellä riitti aikaa kirjoittaa Jyväskylän Säästöpankin historia vuosilta Arvattavasti hän askaroi täällä ollessaan myös tilintarkastuksen parissa. Heti seuraavana vuonna hänen täältä lähdettyään ilmestyi hänen kirjansa tilintarkastuksesta. Se oli alan ensimmäinen suomalainen teos. Kaikki nämä hänen kirjansa julkaisi Gummerus Jyväskylässä. Koulun ensimmäinen johtokunta edusti hyvin kaupungin niin opetus- kuin liiketoimintaosaamista. Siihen kuuluivat lyseon lehtorit Ernest Wänttinen ja D.V Peltonen, pankinjohtajat Anton Fredrikson ja J. Karlstedt sekä kauppias Fredrik Wessman. Kauppaopetus Jyväskylässä oli saatu alkuun ja se on nyt jatkunut jo 100 vuotta kaiken aikaa kehittyen. Kauppakoulusta lähdettiin liikkeelle 1910, kauppaopistoksi oltiin valmiita 1948, Rajakadulle muutettiin 1957, Jyväskylän yliopistossa alkoi kauppatieteen opetus Pian sen jälkeen 1970-luvulla alkaneet koulutuksen mullistukset vauhdittivat sekä kauppaopiston että yliopiston kehitystä. Vakinainen Jyväskylän ammattikorkeakoulun vaihe saavutettiin 1997 ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu näki päivänvalon Paljon on saatu aikaan koulutuksen niin määrällisen kuin laadullisen kehittämisen saralla. Jyväskylästä on luotu merkittävä ja korkeatasoinen kaupan alan koulutuksen ja tutkimuksen keskus. Perusajatus ei ole matkan varrella unohtunut eikä muuttunut Oppinut kauppias on aina ollut ammattinsa osaava, mutta paljon enemmän. Hän on aina ollut monessa mukana, niin omassa elämässä kuin erilaisissa verkostoissa. Hän on itseään, ympäristöään ja yhteiskuntaansa aktiivisesti kehittävä henkilö. Mikä on sitten muuttunut matkan varrella? Paljon on muutostakin tapahtunut. Ammatilliset vaatimukset ovat etenkin viime aikoina nopeasti kasvaneet, yhteiskunnan muutos, tutkimus ja teknologia ovat niitä muuttaneet. Ammatteja on tullut paljon lisää alan laajenemisen ja

7 erityisaloihin jakautumisen myötä, globalisaatiokin on tuonut työhön runsaasti uutta, vaikka kaupan alan ammatit ovat aina olleet kansainvälisiin yhteyksiin tähtääviä. Mielestäni olennaisin muutos on kuitenkin kaupan alan koulutuksen ja alan ammattilaisten tulevaisuuteen suuntautuneisuudessa ja vastuussa. Markkinatalous ja sen periaatteet ulottuvat nyt voimallisina kaikille elämänaloille. Yritystoiminta ja kaupan ala ovat markkinatalouden ydintä. Tulevaisuus, siihen orientoituminen ja sen läsnäolo jo tässä päivässä on selvästi uutta ja edelleen vahvistuvaa. Alan ammattilaisten ja koulutuksen vastuu markkinataloudesta arkipäivän toiminnassa on kasvanut ja saanut vahvan eettisen ulottuvuuden. Vastuu ulottuu nyt omaa elämää ja toimintaa laajemmalle muihin ihmisiin, verkostoihin ja organisaatioihin, joissa toimimme, markkinoille ja ympäristöön. Näitä kahta muutosta, tulevaisuusorientaatiota ja vastuun kasvamista, pidän erityisenä haasteena kaupan alalle. Jyväskylässä kuljettu 100 vuoden pituinen monivaiheinen ja -haarainen kehityspolku on vahva perusta ja alkupiste alku uudelle kasvun ja kehityksen polulle oppineen kauppiaan idean tavoittelussa ja edelleen kehittelyssä. Johan Snellmann, jonka sanoilla tarinani aloin, hän uskoi kasvatuksen ja koulutuksen voimaan jo 250 vuotta sitten. Hänen sanoihinsa minun on hyvä myös lopettaa. Nuoriso, joka lapsuusiässä on saanut hyvää hoitoa, jota kyselyiässä on oikealla tavalla ohjattu säädyllisyyteen, jota oppivuosina on johdatettu hyveellisyyteen ja rehellisyyteen, jota historian, taiteen ja tieteen opiskeluvuosina on opetettu helpolla, tajuttavalla ja luontevalla tavalla, ei voi muuta kuin seurusteluvuosina miellyttää, harjoitteluvuosina hankkia itselleen taitavuutta ja virkavuosina olla hyödyksi yhteiskunnalle sekä itselleen. Maassa missä tuollainen järkevä järjestys otetaan huomioon kehittyvät taiteet, tieteet kukoistavat, sekä hyveellisyys ja oppineisuus luovat pohjan Kansan onnellisuudelle.

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

Pedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä.

Pedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä. Miska Eilola Raahen kouluhistorian ABC Kouluhistoriaa vuoden 1921 oppivelvollisuuteen asti 1600-luku 1620 Koko valtakuntaa koskeva koululaki. Laki vahvistetaan vuonna 1649 ja tunnetaan Kristiinakuningattaren

Lisätiedot

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Tiedote vanhemmille Lahden englanninkieliset luokat 0-9 Lahden englanninkieliset luokat toimivat Tiirismaan

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 2016 International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 koulua 150 maassa (yli1 235 000 opp.) Opinnot kestävät

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 4/

PÖYTÄKIRJA 4/ Sivistystoimen suomenkielinen jaosto PÖYTÄKIRJA 4/2014 34 Aika 08.09.2014 klo. 18.30 Paikka Metsäkulman koulu Käsiteltävät asiat 26 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 36 27 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2016

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2016 Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Ajankohta Paikkakunta Lisätietoa Akvaattiset tieteet 26.5.2016 klo 9.00-13.00, Jyväskylä, Oulu, Turku Yhteinen valintakoe biologian ja ympäristötieteiden sekä Jyväskylän,

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

Kunnan työnvälitystoimisto.

Kunnan työnvälitystoimisto. XX. Kunnan työnvälitystoimisto. Kunnan työnvälitystoimiston johtokunnan antama kertomus vuodelta 1909 l ) oli seuraavansisältöinen: Kunnan työnvälitystoimiston johtokuntaan kuului v. 1909 filosofian Toimiston

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2015

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2015 Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Ajankohta Paikkakunta Lisätietoa Biologia (ruotsinkielinen valinta) to 21.5.2015 klo 9.00-13.00, Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Turku Biologia (suomenkielinen valinta)

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ VALINNAISAINEIDEN VALINTA JA TUNTIJAKO VALINTA Valintojen tulisi pohjautua oppilaan kiinnostuksiin ja taitoihin. Valintoja tehdessä kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat:

Lisätiedot

Kongressijäerjestäjäkysely 2013

Kongressijäerjestäjäkysely 2013 Kongressijäerjestäjäkysely 23 kuviot Finland Convention Bureau Taloustutkimus Oy, 8.3.2 Christel Nummela T-65, FCB, Delegaattitutkimus 23, Kuviot, CN 2..22 2 Sisällysluettelo dia Kongressivieraiden määrän

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 3/

PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistystoimen suomenkielinen jaosto PÖYTÄKIRJA 3/2013 25 Aika 09.09.2013 kl. 18.30 Paikka Metsäkulman koulu Käsiteltävät asiat 22 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 27 23 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Padasjoen lukiossa käytettävät oppikirjat, uusi ops

Padasjoen lukiossa käytettävät oppikirjat, uusi ops Padasjoen lukiossa käytettävät oppikirjat, uusi ops Äidinkieli Oppikirja: Särmä: Suomen kieli ja kirjallisuus, Uusi painos 2016! ISBN 978-951-1-28914-2 Särmä. Kielenhuollon vihko, ISBN 978-951-1-26586-3

Lisätiedot

Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15

Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15 Tehtaanpuiston yläasteen koulu PL 3714 00099 Helsingin kaupunki Johtokunta PÖYTÄKIRJAOTE 2016 / 4 1(3) 3.10.2016 Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15 Aika Maanantai 3.10.2016

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jyväskylä opiskelijakaupunki

Jyväskylä opiskelijakaupunki Jyväskylä opiskelijakaupunki Kustaa Vilkuna, historian ja etnologian laitos 23.5.2013 SEMINAARIN AIKA: Opiskelijoiden kampus Suljettu ja kurinalainen sisäoppilaitos Opiskelijat lähes näkymättömiä kaupungin

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS/AMMATILLINEN KOULUTUS/TREDU

TOISEN ASTEEN KOULUTUS/AMMATILLINEN KOULUTUS/TREDU TOISEN ASTEEN KOULUTUS/AMMATILLINEN KOULUTUS/TREDU Tehtävät ovat päätoimisia ellei tekstissä toisin mainita. Nuorisokoulutukseen valitun pitää ennen viran vastaanottamista esittää rikosrekisterilain 6

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti Kahden tutkinnon kotiväenilta ti 11.10.2016 Kahden tutkinnon opinnot Jyväskylän ammattiopistossa koulutuspäällikkö Taina Roivainen Arjessa sattuu ja tapahtuu opinto-ohjaaja Tarja Nykänen ja Sirpa Puikkonen

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10. Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

FRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN. Elise Lujala 18.10.2014

FRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN. Elise Lujala 18.10.2014 FRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN Elise Lujala 18.10.2014 FRÖBEL-PEDAGOGIIKASTA TIETOA SUOMEEN Varhaista julkista tietoa saatiin Friedrich W A Fröbelin luomasta lastentarhapedagogiikasta: - Morgonbladetissa

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

Messuan Historia. on nis tuu.

Messuan Historia. on nis tuu. on nis tuu. Messua - kunnianhimoa ja yrittämistä vuodesta 1961 Messuan juuret kumpuavat 1960-luvulta, kun jo kolmannen polven omistajiemme Eriikka Kalliokosken ja Jonna Simolan isoisä Esko Arvelin perusti

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti.

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. VII. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin kertomus vuodelta 191 oli seuraavaa sisällystä: Eräiden yhteensattuneiden asianhaarain

Lisätiedot

Arvosanajakaumia syksy

Arvosanajakaumia syksy jakaumia syksy 2014 1 Koko maa Äidinkieli, suomi Naiset 111 4,4 339 13,4 482 19,1 634 25,1 573 22,7 333 13,2 56 2,2 2528 4,0 Miehet 47 2,1 159 7,1 292 13,0 450 20,1 599 26,7 586 26,1 109 4,9 2242 3,4 Yhteensä

Lisätiedot

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 1. luokan kielivalinta A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 21.3.2017 21.3.2017 2 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A1-kieleksi saksa, ruotsi, venäjä ja englanti. Opetuksen

Lisätiedot

OPISKELIJAN NIMI: OPISKELIJANUMERO:

OPISKELIJAN NIMI: OPISKELIJANUMERO: OPISKELIJAN NIMI: OPISKELIJANUMERO: RYHMÄ: SYNTYMÄAIKA: OPETTAJATUUTORI: AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMISTA HAETAAN SEURAAVASTI (YHTEISET PAKOLLISET OPINNOT) PO110015 ÄIDINKIELI 4 Hakemus hyväksytään

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Pisterajat Vuosi

Pisterajat Vuosi Pisterajat 2006-2013 1 Äidinkieli, suomi L Kevät 92 90 88 86 87 87 86 87 Syksy 92 90 88 85 87 87 86 87 E Kevät 87 77 75 72 73 73 71 73 Syksy 87 77 75 73 73 73 72 71 M Kevät 80 62 60 60 61 62 60 62 Syksy

Lisätiedot

LOPStuki2016 Uusi lukio. Lukion pedagogiikan, arvioinnin, sähköisen ylioppilastutkinnon ja uuden opetussuunnitelman koulutushanke

LOPStuki2016 Uusi lukio. Lukion pedagogiikan, arvioinnin, sähköisen ylioppilastutkinnon ja uuden opetussuunnitelman koulutushanke Päivite'y 10.9.2015 LOPStuki2016 Uusi lukio Lukion pedagogiikan, arvioinnin, sähköisen ylioppilastutkinnon ja uuden opetussuunnitelman koulutushanke Toimintaympäristön muutokset Lukion opetussuunnitelma

Lisätiedot

Pedapäivä- tapahtuma

Pedapäivä- tapahtuma Pedapäivä- tapahtuma 27.11.-28.11.2015 Perjantai 27.11.2015 12:30 Ilmoittautuminen 12:30 Messuosastot avautuvat, sali C LUENNOT, sali B 13:00 Musiikkiesitys, Leena Pääkkönen ja Pohjankartanon koulun oppilaat

Lisätiedot

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 A2-KIELEN VALINTA Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 Kielivisailu Saksa 1. Mitä seuraavista asioista ei voi syödä? a) Kuchen b) Küche c) Kühe 8.1.2014 Eveliina Bovellan

Lisätiedot

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Lukion tuntijakokokeilu. Heikki Blom Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lukion tuntijakokokeilu. Heikki Blom Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukion tuntijakokokeilu Heikki Blom Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö 3.11.2016 Uskalla kokeilla lukion uusi kehittämisohjelma Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt yhteistyössä Opetushallituksen

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Uudistuva aikuisten. perusopetus. Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma. Opetus- ja kulttuuriministeriö

Uudistuva aikuisten. perusopetus. Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma. Opetus- ja kulttuuriministeriö Uudistuva aikuisten perusopetus Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma Annika Bussman Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö Teijo Koljonen Opetusneuvos Opetushallitus

Lisätiedot

Lukion ainevalintojen merkitys

Lukion ainevalintojen merkitys Lukion ainevalintojen merkitys Jouni Pursiainen, n LUMA-keskus, kemian professori Vanhempainstartti yliopistoon 28.2.2017 Meillä on oikeus tehdä valintoja, mutta valintojen seurauksia ei aina voi valita

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP

KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP 1 ERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (EO) (Opetussuunnitelma 2007-2009) KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP I KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT SEKÄ ORIENTOIVAT OPINNOT (20 op) KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

OPPIKIRJAT vanha ops Aine ja kurssi Oppikirja

OPPIKIRJAT vanha ops Aine ja kurssi Oppikirja OPPIKIRJAT 2017 2018 vanha ops Aine ja kurssi Oppikirja Äidinkieli 7 Särmä ja tehtävävihko 7 (Otava) 8-9 Särmä ja Ylioppilastekstejä 2017 SKS/ÄOL ISBN-10: 9522228869 11 Särmä Kielenhuolto (vihko) (Otava)

Lisätiedot

TIETOJA KUOPION LUKIOISTA 2015-2016

TIETOJA KUOPION LUKIOISTA 2015-2016 TIETOJA KUOPION LUKIOISTA 2015-2016 SISÄLLYSLUETTELO l Lukioiden opiskelijat l Lukioiden aloituspaikat l Opiskelijavalinta 2015 l Opiskelijavalinta 2010-2015 l 4. vuosikurssin opiskelijamäärät l Päivälukioiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Rakentamisen suhdanteet

Rakentamisen suhdanteet Rakentamisen suhdanteet Rakentamis- ja kiinteistöalan osaajatarpeet tulevaisuudessa Ennakointifoorumi Turun Ammatti-instituutti 7.9.2017 Sami Pakarinen Suomen talous hyvässä kasvussa, investoinnit ja vienti

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Turun yliopiston työelämäpalvelut 4.4.2017 Ylitarkastaja Anna Laiho, ympäristönsuojeluyksikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.4.2017 Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Opetushallitus 15.1.2016 Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki KIIKARISSA KIINA JA JAPANI 9:30 Seminaarin avaus Eira Kasper, Vaskivuoren

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 31 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Mari Holopaisen ym. aloitteesta vieraan kielen oppimisen varhaistamisesta HEL 2016-012068 T 00

Lisätiedot

Mikael Agricola koulussa (LUOKKAHUONEDRAAMA)

Mikael Agricola koulussa (LUOKKAHUONEDRAAMA) Ari Uronen ja Velijussi Kyllijoki: Mikael Agricola koulussa (LUOKKAHUONEDRAAMA) Taustaa: Koulunkäynti 1500-luvun Suomessa oli ankaraa puurtamista. Oppiaineina olivat latinan kielen suullinen ja kirjallinen

Lisätiedot

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh.

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh. Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 24 19.09.2017 24 Perusopetuksen

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

Hakijoista ensikertalaisia yht. yht.

Hakijoista ensikertalaisia yht. yht. Hakukohde Akvaattiset tieteet, luonnontieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri (3 v + 2 v): Jyväskylän yliopisto, Matemaattisluonnontieteellinen Biologian ala, luonnontieteiden kandidaatti ja filosofian

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Opetuksen tilanne ja valtionavustuksen hakeminen Anna-Kaisa Mustaparta Tiedotukset lääneittäin 19.- 28.1.09 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vieraiden

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Lukion-opettajien koulutushanke LOPStuki2016

Lukion-opettajien koulutushanke LOPStuki2016 Lukion-opettajien koulutushanke LOPStuki2016 Koulutuksen eri moduulit 1. Lukion toimintakulttuurin uudistaminen (Moduuli 1) 1. Arviointi sähköinen arviointi? 2. Ainerajat ylittävä yhteistyö Aineopettajien

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 1/ Käsiteltävät asiat. 1 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 2 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4

PÖYTÄKIRJA 1/ Käsiteltävät asiat. 1 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 2 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 UUDENKAARLEPYYN KAUPUNKI Sivistystoimen suomenkielinen jaosto PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 Aika 07.03.2013 kl. 18.30 Paikka Metsäkulman koulu Käsiteltävät asiat Sivu 1 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

aikuisten perusasteen

aikuisten perusasteen Oulun aikuislukion aikuisten perusasteen ja lukio-opinnot vankilaopetuksessa apulaisrehtori Päivikki Halla-aho 8.5.2012 Aikuislukion vankilaopetuksesta Koulu käynnistyi Oulun vankilassa v.1978 Videovälitteistä

Lisätiedot