Pertti Kettunen OPPINEEKSI KAUPPIAAKSI KASVAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pertti Kettunen 4.11.2010 OPPINEEKSI KAUPPIAAKSI KASVAMINEN"

Transkriptio

1 Pertti Kettunen OPPINEEKSI KAUPPIAAKSI KASVAMINEN Oppineeksi kauppiaaksi kasvamisen tieteet ovat historia, isänmaan valtio-oppi, latinan kieli, äidinkielen eli ruotsin lisäksi, ranskan ja saksan kielet, aritmetiikka, maantiede ja karttapallo, luonnonhistoria sekä tietoja yleisestä ja yksityisestä kauppatoiminnasta, arkkitehtuurista, kaikenlaisista viljelmistä, manufaktuuri- ja tehdastieteistä sekä kaupunkipolitiikasta. Johan Snellmann, Ajatuksia Opetus-Toiminnasta Pohjanmaalla, eritoten Yksityisestä. Turun Akatemia Suomennos Tuulikki Tenho. Julkaisija Markkinointi-instituutti Johan Snellmann esitti tämän oppineen kauppiaan opiskeluohjelman tutkielmassaan Turun Akatemiassa vuonna Seuraavan vuonna hän valmistui Akatemiasta papiksi ja päätyi urallaan Lohtajan kirkkoherraksi. Kaupan ja yrittämisen vapauden idea oli 1700-luvulla jo ilmassa, vaikka ylhäältäpäin ohjattu merkantilistinen talous oli vielä voimissaan. Suomessa Anders Chydenius toi näitä uusia vapaan kaupan ajatuksia esiin kirjallaan Kansallinen voitto vuonna 1765 ja Adam Smith kymmenkunta vuotta myöhemmin Englannissa Kansojen varallisuus kirjallaan. Turun Akatemiassa olivat talouden ongelmat myös esillä. Kaikkein ensimmäinen talouteen paneutuva oli Jonas Backmanin tutkielma Oppinut kauppias vuodelta Muita esimerkkejä ovat Johan Lagus, Ajatuksia talouselämän kohentamiseksi Karjalassa vuodelta 1756 ja Gustav Friedrich Wialenius, Joitakin ajatuksia tehtaiden hyödystä ja tarpeellisuudesta maalle vuodelta Koulumuotoisen opetuksen järjestäminen ei kuitenkaan vielä silloin juolahtanut kenenkään oppineen mieleen keinona talouselämän kohentamiseksi. Lähtökohdaksi ottamani Johan Snellmannin ehdotukset oli suunnattu säätyläisperheille lasten kauppias-säätyyn tähtäävän kotiopetuksen järjestämiseen. Monipuolista yleissivistystä ja ammatillista tietopohjaa kasvattavia opetettavaksi ehdotetut asiat ovat. Latinan kielen tavoitetaito oli vain luetun ymmärtäminen, kirjoittaa tai puhua sitä ei kauppiaiden tarvinnut osata kuten pappien. Itse asiassa opiskeluohjelmassa on ainakin häivähdys, itse asiassa enemmän kuin häivähdys, sellaisista perustavalaatuisista tietämyksen ulottuvuuksista jotka viittaavat aina nykyaikaan saakka. Kauppaopetuksen juuret ja esihistoria Vielä 1800-luku oli Suomessa suurelta osin kotiopetuksen aikaa. Lapset saivat opin ja opetuksen lähes poikkeuksetta kotona, sen mitä saivat rippikoulun lisäksi. Harvat ja valitut pääsivät kouluun oppia saamaan. Koulujärjestelmä oli luotu lähinnä kirkon tarpeita varten ja sen johto oli kirkon käsissä. Muutosta alkoi tapahtua 1800-luvun puolivälissä. Uusia koulutuksellisia tarpeita nousi yhteiskunnan kehittyessä. Kouluja perustettiin paikallisista tarpeista lähtien. Näin syntyivät ensimmäiset kansakoulut, kauppakoulut niin kuin myös maatalouskoulut, metsäkoulut ja merikoulut. Kauppaopetuksen uranuurtaja Suomessa oli Handelsskolan i Åbo, joka avasi ovensa jo vuonna Koulun perustivat turkulaiset suurkauppiaat kauppaneuvos Abraham Kingelinin johdolla kaupungin ja valtion avustuksen turvin. Oppilaita oli ensimmäisenä syksynä 12, opetusta annettiin 6-8 tuntia viikossa, josta 4 tuntia sunnuntaina. Kauppiaan oppipojan työpäivät olivat pitkiä. Työpäivä alkoi aamulla kello 8 ja päättyi illalla kello 9. Täysin vapaata omaa aikaa ei juuri jäänyt. Kouluun lähteminen edellytti kauppiaan lupaa. Turku oli Suomen suurin kaupunki. Siellä oli lähes asukasta ja se oli 150 kauppiaan vahva kauppaporvareiden kaupunki. Kauppakoulussa opetettiin sunnuntaisin kaunokirjoitusta, aritmetiikkaa, historiaa, maantiedettä, tavaraoppia, kirjanpitoa ja sanelukirjoitusta. Vieraita kieliä englantia, saksaa ja venäjää opetettiin arki-iltaisin.

2 Parin vuoden kuluttua opetuksesta sunnuntaisin luovuttiin, osoittautui, että kauppa-apulaiset ehtivät kouluun arkisinkin. Turkua seurasivat kauppakoulukaupunkeina Helsinki (1840), Vaasa (1843), Pietarsaari (1852) ja Oulu (1864), merenrannikon kauppakaupunkeja jokainen niistä. Näistä vain Turun ja Oulun kauppakoulujen historia yltää tähän päivään, Muut jäivät lyhytikäisiksi. Kauppakoulujen oppilasmäärä oli koko maassa vain muutamia kymmeniä tämän esihistorian ajan. Oppikirjojakin alkoi ilmestyä. Kirjanpidon ensimmäinen suomenkielinen oppikirja oli Turun kauppakoulun opettajan ja myöhemmin urallaan Vaasan kauppakoulun johtajana toimineen August Liliuksen Käytännöllinen opastus Yksinkertaisesta kirjanpidosta varsinkin Tehdastelijoille ja Ammattilaisille vuodelta 1862 Jyväskylässä ei tässä vaiheessa vielä perustettu kauppakoulua. Ensimmäisen kauppakoulun perustamisen vuonna Jyväskylässä oli 189 asukasta ja 5 kauppaa. Ei tästä kaupungista ollut kauppakoulun havittelijaksi vielä pitkään aikaan. Tänne riitti 1840-luvulla pienen yhden opettajan ala-alkeiskoulun aikaansaaminen, 1857 ensimmäisen suomenkielisen ylä-alkeiskoulun, 1863 seminaarin ja 1864 tyttökoulun perustaminen. Ylä-alkeiskoulusta tuli virallisesti lyseo vuonna 1873 Hämmästyttäviä saavutuksia nekin olivat pienenpienessä noin 1000 asukkaan kaupungissa. Omilla aloillaan jokainen kouluista oli uranuurtaja. Koulukaupunki Jyväskylä on ollut siitä lähtien. Seminaari synnytti Jyväskylään kustannusliikkeitä, kirjapainoja ja kirjakauppoja. Kaupungin kirjallinen kulttuuri syntyi. Kauppakouluajatus ei ilmeisesti ollut vielä kenenkään mieleen juolahtanut. Kauppaopetus laajenee ja kasvaa Jyväskylän kauppakoulun perustamista edeltää noin 40 vuoden kehitys, joka selittää miksi ja millainen oppilaitos Jyväskylään vuonna 1910 perustettiin. Se oli aikaa jolloin teollisuus oli päässyt vahvaan kasvuvaiheeseen useissa teknologisen kehityksen etulinjan maissa, Saksassa, Englannissa, Yhdysvalloissa ja paikoin muuallakin. Maatalous alkoi menettää asemaansa keskeisenä elinkeinona. Suurvallat levittivät vaikutusvaltaansa ympäri maailmaa. Suomessa aika oli tärkeältä osaltaan Aleksanteri II:n hallituskautta. Hän saneli 1856 Suomen senaatin pöytäkirjaan uuden liberaalin talouden kehittämisohjelman. Se oli osa keisarin ohjelmaa Venäjän kehittämiseksi moderniksi teolliseksi suurvallaksi muiden suurten joukkoon. Aleksanteri II:n hallituskausi oli Suomen talouselämän voimistuvan kehityksen vuosia. Niinpä hänellä onkin ansaitusti patsaansa Senaatintorilla Helsingissä. Ulkomaan kauppa laajeni ja monipuolistui, metsäteollisuus pääsi vahvaan kasvuun läntisten markkinoiden vedossa, tekstiiliteollisuus itäisten markkinoiden imussa. Monet muutkin elinkeinoalat pääsivät uuteen vauhtiin, myös ulkomaankaupassa. Venäjä, Englanti ja Saksa olivat keskeiset kauppakumppanit. Uusi teknologia saapui Suomeen sähkön, puhelimen ja muiden uuden ajan ihmeiden myötä. Rautateitä, kanavia ja teitä rakennettiin, kaupungistuminen alkoi. Koulumuotoinen kansanopetus otti sekin ensimmäisiä askeliaan. Muistettava on, että alkaneesta kehityksestä huolimatta Suomi oli köyhä kehitysmaa luvulla se oli eräs Euroopan köyhimmistä. Ei ole mikään ihme, että paremman elämän toivossa suomalaista lähti Atlantin taakse ja Venäjälle itsenäistymistä edeltäneinä vuosikymmeninä. Elinkeinovapaus 1879 avasi kaupan alan yrittämiselle ja mullisti osaamisvaatimukset. Sitä ennen vauraan kauppaporvarin lapset olivat saaneet oppinsa kotona. Säätyläisperheeseen kuului kotiopettaja itsestään selvyytenä, Harjoittelu tapahtui suvun omassa yrityksessä ja opintojen viimeistely ulkomailla kauppakumppanien luona. Ilman näitä lähtökohtia tie kauppiaaksi oli

3 pitkällinen ja kivinen. Kauppiaan oppipojaksi hakeuduttiin 14 -vuotiaana. Oppipoikavaihetta kesti 7 vuotta ja sen jälkeen kisällivaihetta 4 vuotta. Kauppiaan uran lähtökohdat olivat kunnossa siis 25 - vuotiaana, kunhan selvisi vielä kauppatutkinnosta. Kauppaa ei siltikään voinut vielä perustaa, maistraatilta piti anoa ja saada porvarioikeudet ja niitä kaupanpito-oikeuden jo omaavat kauppiaat vahtivat mustasukkaisesti. Yksinkertaisen ruokakaupan pitämiseen toki riittivät hieman vähäisemmätkin harjoitteluvuodet, mutta ei yrittäjäksi ryhtyminen helppoa ollut. Elinkeinovapaus merkitsi, että nyt kuka tahansa luku- ja kirjoitustaitoinen kansalainen saattoi ryhtyä yrittäjäksi, kauppiaaksikin. Ilmoitus maistraatille riitti kaupan, verstaan tai työpajan avaamiseen. Menestys oli sitten omissa käsissä. Avattu mahdollisuus houkutteli ja uusia kauppoja syntyi. Ensimmäisen viiden vuoden aikana kauppiaaksi ilmoittautui Jyväskylässä lähes 100 innokasta yrittäjää. Into laimeni käytännön ongelmien edessä ja vain osa kauppiaan urasta haaveilleista sai kaupan pystyyn ja sen ovet avatuksi. Kauppoja kaupungissa oli ennen kaupan vapautumista 18 eli kauppa 100 asukasta kohden. Kymmenen vuoden aika kauppojen määrä kasvoi yli kaksinkertaiseksi, väkiluku paljon hitaammin, kilpailu kiristyi. Pienimmät kaupat olivat todella vaatimattomia. Pieni vaja tai liiteri kelpasi rakennukseksi, siihen vain seinään ikkuna ja ovi, hyllyjä muille seinille. Tavaravalikoimaksi riitti leipä, tupakka ja olut. Aukioloajat voivat olla lähes ympärivuorokautisia. Ei kauppiaan ura helppo ollut, konkursseja tehtiin useita joka vuosi. Käsityöammatit kiinnostivat myös, mutta niillä menestyminen oli vielä vaikeampaa. Jyväskylän käsityöammatin harjoittajien joukko hupeni vuosi vuodelta vuosisadan loppua kohden mentäessä teollisuustuotannon paineessa. Elinkeinovapauden ensimmäisellä vuosikymmenellä Jyväskylä oli pieni asukkaan kaupunki. Ruutukaava-alue oli jo rakennettu täyteen yksikerroksia puutaloja. Korkeampia ei saanut rakentaa tulipalovaaran vuoksi. Kivirakennuksia olivat vain kirkko, seminaarin rakennukset, viljamakasiini, oluttehdas ja pari pientä kivistä asuinrakennusta. Kirkon vieressä oli tori ja kaivo. Katuvalaistuksena oli muutama öljylamppu. Sähkövalaistusta, vesijohtoa ja viemäreitä saatiin odottaa seuraavalle vuosisadalle. Kaupunki oli kaukana maan kehityksen keskuksista. Rautatie ei ulottunut Jyväskylään. Maantiet olivat heikot. Vesitiet olivat keskeinen yhteys etelän keskuksiin. Kovin merkittäviä mahdollisuuksia kaupunki ei tarjonnut elinkeinoelämän kasvulle eikä kauppaopetukselle. Tosin metsien arvo oli nousussa ja ensimmäinen tukkiboomi oli koettu edellisellä vuosikymmenellä. Ensimmäisinä tehtaina olivat nousseet 1870-luvulla Korkeakosken saha ja viinatehdas, Kuokkalan saha ja Lohikosken paperitehdas. Nekin kaikki sijaitsivat naapuripitäjissä. Korkeakosken sahaa lukuun ottamatta muut puunjalostustehtaan tekivät konkurssin tukkiboomin päättyessä. Todellinen teollistuminen pääsi kaupungissa vauhtiin vasta 1910-luvun jälkeen luvulla alkoi Suomessa kauppaopetuksen vahva kehittymisen ja laajenemisen kausi. Vapaan yrittämisen aika kannusti kaupunkeja oman porvariston mahdollisuuksien tukemiseen. Kilpailua alkoi olla kaupunkien välillä niin kauppiaista kuin asukkaista. Ensimmäinen kauppaopisto oli Raahen Porvari- ja kauppakoulu, joka aloitti toimintansa Kauppakoulut perustettiin Helsinkiin 1882, Kuopioon ja Viipuriin 1887, Tampereelle 1890, Poriin Uuden vuosisadan ensimmäisellä vuosikymmenellä ehtivät oman kauppakoulun saamaan vielä Vaasa 1902, Kotka 1904, Sortavala 1908 ja Joensuu Valtakunnallinen opiskelijamääräkin kasvoi 1890-luvun alussa yli 300 oppilaan. Toiselle tuhannelle opiskelijamäärässä päästiin vasta seuraavalla vuosisadalla. Opetuskieli oli kaupan alalla pitkään ruotsi. Oulun kauppakoulussa oli hieman suomenkielistä opetusta alusta alkaen, mutta täysin suomenkielinen siitä tuli Sitä ennen oli jo Kuopion kauppakoulu aloittanut toimintansa suomenkielisenä kouluna. Yksityinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto perustettiin suoraan kolmivuotisena opistona vuonna 1898 ja sen kehittäminen kauppakorkeakouluksi alkoi lähes saman tien.

4 Merkittävä koulutuksen suuntaaja oli vuoden 1904 Armollinen Asetus Kauppaoppilaitoksista Suomessa joka selkeytti toimintaa ja määritti opetusohjelman, opettajien pätevyysvaatimukset ja valtionavun. Kauppakoulussa olivat tuon asetuksen mukaan pakollisina oppiaineina: venäjä, äidinkieli, kirjanpito, kirjeenvaihto, kauppalaskento ja geometria, kauppaoppi, kauppaoikeus ja kansantaloustiede, maantiede ja historia, kemia, fysiikka ja tavaratieto sekä kaunokirjoitus. Opintoihin kuului myös yksi vieras kieli venäjän lisäksi. Enemmänkin niitä voi lukea, jos kiinnostusta riitti ja opetusta oli tarjolla.. Ne olivat valinnaisia oppiaineita kuten pikakirjoituskin. Eipä tuo ohjelma järisyttävästi poikkea Johan Snellmannin puolitoistasataa vuotta aiemmin esittämistä. Latinaa ei kyllä enää vaadita. Eivät peruslinjaukset itse asiassa oppiaineiden tasolla paljon eroa nykyisistäkään Jyväskylän kauppakoulu Jyväskylän kauppakoulun perustamisen aika oli suurvaltojen imperialismin aikaa. Suurvallat olivat jakaneet maailman etupiireihinsä ja vallanneet siirtomaikseen, kävivät sotia valtaansa vahvistaakseen ja levittääkseen. Menossa oli kehitys, joka lisäsi jännitystä suurvaltojen välillä ja lopulta johti ensimmäiseen maailmansotaan. Aika oli myös tutkimuksen, teknologian ja teollisuuden voimakkaan kasvun vuosikymmeniä. Myös Suomessa elettiin vahvaa teollistumisen aikaa, mutta samalla Suomen taiteen kultakautta. Venäjän hallinnon modernisointi ja yhdenmukaistaminen kautta laajan imperiumin merkitsi Suomen erityisaseman kaventumista, sortokautta, kuten suomalaiset sen näkivät. Nopea maailman ja elämänympäristön muutos muutti myös mahdollisuuksia ja tavoitteita kautta maailman. Muutos merkitsi usein parannusta elinoloihin, monasti myös vanhojen tuttujen elämänkuvioiden romuttumista. Jyväskylän kehitys oli hitaanpuoleista. Jyväskylä jäi jälkeen Suomessa ja maailmalla menossa olevassa teollistumisesta ja kaupungistumisesta. Jyväskylä putosi kehityksen kelkasta. Uuden vuosisadan ensimmäisen vuosikymmenen ajan väkiluku pysytteli noin 3000 hengessä. Teollisuutta oli kaupunkiin jonkun verran siunautunut, mutta ei kaupunkia teollisuuskaupungiksi muuttavassa määrin. Teollisia toimipaikkoja kaupungissa oli vuonna 1909 vain 10, niissä oli 129 työntekijää ja voimalähteenä 4 höyrykonetta. Merkittävimpiä teollisuuslaitoksia olivat A.Fredriksonin lakki- ja hansikastehdas, neljä kirjapianoa, Halosen harmoonitehdas ja R.Ruthin rinkelitehdas. Kaupungin rajojen ulkopuolella olivat jo Kuokkalan saha, Lohikosken paperitehdas ja Wäinölän konepaja. Sähkö ja sähkölaitos Jyväskylään saatiin Kaupungin teollinen yritystoiminta oli uuden kehityskauden alussa, mutta sotavuodet siirsivät vahvan kasvun ajan aina 1920-luvulle saakka. Kauppiaita kaupungissa oli runsaammin kuin teollisia yrittäjiä, vuonna 1910 heitä oli kaikkiaan 90. Jyväskylässä seurattiin kyllä kaupallisen koulutuksen kehitystä. Oman kauppakoulun perustamisen ajatus oli harkinnassa, mutta se toteutui vasta vuonna Kauppakoulun puuttuessa Jyväskylän Kauppalaisseura järjesti palvelevalle kauppanuorisolle edullista opetusta kauppaa koskevissa aineissa. Seura oli myös mukana tukemassa vuonna 1902 perustettua kauppa-apulaiskoulua. Kauppakouluhankkeen synnystä kertoo koulun ensimmäisen lukukauden vuosikertomus näin: Ajatus perustaa Jyväskylään kauppakoulu oli kauan piillyt vanhemman jyväskyläläisen liikemiespiirin povessa. Aloitteen sen toteuttamiseksi teki Jyväskylän Kauppiasyhdistys. Kokouksessa 20 p:nä marrask. v:na 1908 Pankinjohtaja J. Karlstedt herätti kysymyksen kauppakoulun perustamisesta kaupunkiin huomauttaen sen tuottamista eduista koko Keski- Suomelle. Kokouksen asettama valiokunta laati koulun perustamissuunnitelman. Sen Kauppiasyhdistys hyväksyi huhtikuussa Keskeinen perustelu koululle kirjattiin näin: Tuskin millään elinkeino-alalla tarvitaan niin monipuolisia tietoja ja asiaintuntemusta kuin kauppa-alalla, etenkin nykyaikaan ja, mikäli ymmärrämme, myöskin tulevaisuudessa. Nyt jo vallitsee

5 suuremmoinen kilpailu kauppiasten kesken ei ainoastaan meillä, vaan yleensä koko maailmassa, eikä suinkaan ole oletettavissa, että tämä vähenisi vastaisuudessakaan. Kauppalaisseurakin tuki hanketta ja niin se vietiin heti Kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Valtuusto, hoiti oman osansa asiasta nopeasti ja päätti perustaa kauppakoulun kesäkuun 9 päivä Senaatille lähetettiin hakemus ohjesäännön vahvistamisesta ja valtioavusta. Helsingistä ei kuitenkaan kuukausiin saapunut odotettua tietoa hakemuksen hyväksymistä. Sen sijaan kuultiin, että myös Lahti oli myös jättänyt kauppakoulun perustamisanomuksen. Lokakuussa lähetettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä lähetystö kiirehtimään hakemuksen käsittelyä, lobbaamaan Jyväskylän puolesta. Lähetystö onnistui tehtävässään. Suomen Senaatin Kauppa- ja Teollisuustoimituskunta päätti 18. marraskuuta 1909 hyväksyä hakemuksen ja myöntää valtionapua Jyväskylän kauppakoululle. Lahden hakemus hyväksyttiin myös, joten molemmat kaupungit saivat kauppakoulunsa. Kaupunginvaltuusto pani heti toimeksi. Joulukuussa valittiin kauppakoulun johtokunta. Sen puheenjohtajaksi tuli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, lyseon lehtori Ernest Wänttinen. Opettajanvirat julistettiin haettavaksi ja pikaista ratkaisua vaativaa tilakysymystä ryhdyttiin pohtimaan. Ratkaisu löytyi Kunnallistalosta. Kaupunginvaltuusto antoi ensimmäiseksi kouluvuodeksi huoneet 4,5 ja 6 Kunnallistalon yläkerrasta koulun käyttöön. Koulu sai siten ilmavan ja valoisa huoneuston, jossa se ensimmäisenä vuotenaan sopi varsin hyvin työtä tekemään, vaikkapa sille ja varsinkin samoissa huoneissa työskentelevälle kauppa-apulaiskoulun iltakursseille joskus tuli häiriöitä Kunnallistalon juhlahuoneuston käytöstä. Näin totesi vuosikertomus. Oma talo oli heti tavoitteena, mutta syksyksi 1910 se ei voinut valmistua. Kaupunginvaltuusto esitti ensin, että kaupungin kansakoulu, käsityöläiskoulu, kauppakoulu ja merimieskoulu yhdessä miettisivät josko niille rakennettaisiin uusi yhteinen talo. Koulujen johtokunnista tämä oli huono ajatus. Oman talon rakennustöihin päästiin huhtikuussa 1911 ja koulurakennus valmistui elokuussa, lyseon lähelle. Rakennus palveli Jyväskylän kauppaopetusta lähes puoli vuosisataa aina Rajakadulle muuttoon saakka vuoteen Kansakoulu valmistui puolestaan Puistokadulle Merimieskoulukin Jyväskylässä oli hetken aikaa laivaliikenteen kukoistusvuosina. Oppilaita haki koulun 74. Heistä hyväksyttiin 40, 20 miesoppilasta ja 20 naisoppilasta. Koulukäynnin aloitti syksyllä 1910 kuitenkin vain 35 oppilasta. Pieni, hyvin monitaitoinen ja toiminen opettajakunta oli vuosikertomuksen mukaan: Herra Arvi Kuha, filosfian maisteri, koulun johtaja. Opettanut kirjanpitoa ja konttoritöitä, kauppaoppia, suomenkieltä ja kauppakirjeenvaihtoa, käsialaharjoitusta sekä konekirjoitusta. Herra J.H. Kurkilahti, v.t.lehtori. Opettanut kauppalaskentoa, fysiikkaa, kemiaa, kauppamaantiedettä sekä ruotsinkieltä. Neiti Armida Enckell, opettajatar. Opettanut englanninkieltä. Herra Juuso Putro, lehtori, filosofian maisteri. Opettanut venäjänkieltä. Herra G.G. Ronimus,filosofian maisteri. Opettanut saksankieltä. Herra H. Hetemäki, opettaja, on johtanut toverikunnan laulua Herra I.J. Kiljunen, vahtimestari, on johtanut miesoppilasten voimistelua. Vierailla kielillä oli jokaisella oma opettajansa. Muut oppiaineet oli jaettu kahden opettajan kesken. Monialaisia ja monitaitoisia opettajia olivat nuo herrat A.Kuha ja J.H.Kurkilahti. Arvi Kuha oli perusjyväskyläläinen, seminaarin lehtorin K.G. Göösin poika. Ensimmäinen kouluvuosi sujui hyvin. Marraskuussa kävi kauppaopetuksen tarkastaja professori Ernst Bonsdorff tarkastuskäynnillä ja oli tyytyväinen. Hän kiitti erityisesti oppilasten kirjallisia

6 töitä. Vihot olivat erittäin siistit ja käsiala hyvä. Myös kirjanpidon opetusta hän kiitti siitä, että opetus aloitetaan amerikkalaisella kirjanpidolla ja vasta sen jälkeen siirrytään hankalampaan saksalaiseen kirjanpitoon. Edistyminen ja oppiminen eteni vuosikertomuksen mukaan tyydyttävästi. Oppilasten käytös oli hyvä, mitä nyt kevätlukukaudella tapahtui pari käytöshairahdusta. Toukokuussa pidetyn vuositutkinnon perusteella ensimmäiseltä luokalta siirrettiin toiselle ehdoitta 24 oppilasta. Koulun järjestyssäännöissä oli käyttäytymisohjeet. Ne kelpaisivat malliksi edelleenkin. Niiden mukaan: 8 Koulutalossa on aina ja kaikkialla esiinnyttävä hillitysti ja arvokkaasti ja opettajille sekä vieraille on osoitettava kunnioitusta ja kohteliaisuutta. 9 Tupakanpoltto koulutalossa ja oleskelu ravintoloissa ja anniskeluissa on kielletty. 10 Sylkeminen muualle kuin sylkylaatikkoihin on koulutalossa kielletty. 11 Päällysvaatteet, kalossit, hatut ja sateenvarjot ovat aina jätettävät niille varatuille paikoille. Jalat ovat mattoihin hyvin pyyhittävät, ennenkuin astutaan sisään. 12 Oppilaskunnan kunnianasiana on suojella koulutalon kalusto ehjänä, siistinä ja naarmuttomana. Kauppakoulun ensimmäisenä johtajana toimi maisteri Arvi Kuha vuodet Hänen jälkeensä johtajaksi saatiin tuleva Kauppakorkeakoulun ensimmäinen kirjanpidon ja bilanssiopin professori Ilmari Kaitila, joten täällä elettiin tutkimuksen ja opetuksen eturintamassa. Kaitila väitteli vuonna 1921, mutta aivan ilmeisesti tutkimustyö oli hyvässä vauhdissa hänen Jyväskylän vuosinaan Jyväskylässä ollessaan hän myös kirjoitti ja julkaisi kaksi perusoppikirjaansa, Kauppaoppi ja oikeus 1913 sekä Kirjanpito ja bilanssioppi Lisäksi hänellä riitti aikaa kirjoittaa Jyväskylän Säästöpankin historia vuosilta Arvattavasti hän askaroi täällä ollessaan myös tilintarkastuksen parissa. Heti seuraavana vuonna hänen täältä lähdettyään ilmestyi hänen kirjansa tilintarkastuksesta. Se oli alan ensimmäinen suomalainen teos. Kaikki nämä hänen kirjansa julkaisi Gummerus Jyväskylässä. Koulun ensimmäinen johtokunta edusti hyvin kaupungin niin opetus- kuin liiketoimintaosaamista. Siihen kuuluivat lyseon lehtorit Ernest Wänttinen ja D.V Peltonen, pankinjohtajat Anton Fredrikson ja J. Karlstedt sekä kauppias Fredrik Wessman. Kauppaopetus Jyväskylässä oli saatu alkuun ja se on nyt jatkunut jo 100 vuotta kaiken aikaa kehittyen. Kauppakoulusta lähdettiin liikkeelle 1910, kauppaopistoksi oltiin valmiita 1948, Rajakadulle muutettiin 1957, Jyväskylän yliopistossa alkoi kauppatieteen opetus Pian sen jälkeen 1970-luvulla alkaneet koulutuksen mullistukset vauhdittivat sekä kauppaopiston että yliopiston kehitystä. Vakinainen Jyväskylän ammattikorkeakoulun vaihe saavutettiin 1997 ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu näki päivänvalon Paljon on saatu aikaan koulutuksen niin määrällisen kuin laadullisen kehittämisen saralla. Jyväskylästä on luotu merkittävä ja korkeatasoinen kaupan alan koulutuksen ja tutkimuksen keskus. Perusajatus ei ole matkan varrella unohtunut eikä muuttunut Oppinut kauppias on aina ollut ammattinsa osaava, mutta paljon enemmän. Hän on aina ollut monessa mukana, niin omassa elämässä kuin erilaisissa verkostoissa. Hän on itseään, ympäristöään ja yhteiskuntaansa aktiivisesti kehittävä henkilö. Mikä on sitten muuttunut matkan varrella? Paljon on muutostakin tapahtunut. Ammatilliset vaatimukset ovat etenkin viime aikoina nopeasti kasvaneet, yhteiskunnan muutos, tutkimus ja teknologia ovat niitä muuttaneet. Ammatteja on tullut paljon lisää alan laajenemisen ja

7 erityisaloihin jakautumisen myötä, globalisaatiokin on tuonut työhön runsaasti uutta, vaikka kaupan alan ammatit ovat aina olleet kansainvälisiin yhteyksiin tähtääviä. Mielestäni olennaisin muutos on kuitenkin kaupan alan koulutuksen ja alan ammattilaisten tulevaisuuteen suuntautuneisuudessa ja vastuussa. Markkinatalous ja sen periaatteet ulottuvat nyt voimallisina kaikille elämänaloille. Yritystoiminta ja kaupan ala ovat markkinatalouden ydintä. Tulevaisuus, siihen orientoituminen ja sen läsnäolo jo tässä päivässä on selvästi uutta ja edelleen vahvistuvaa. Alan ammattilaisten ja koulutuksen vastuu markkinataloudesta arkipäivän toiminnassa on kasvanut ja saanut vahvan eettisen ulottuvuuden. Vastuu ulottuu nyt omaa elämää ja toimintaa laajemmalle muihin ihmisiin, verkostoihin ja organisaatioihin, joissa toimimme, markkinoille ja ympäristöön. Näitä kahta muutosta, tulevaisuusorientaatiota ja vastuun kasvamista, pidän erityisenä haasteena kaupan alalle. Jyväskylässä kuljettu 100 vuoden pituinen monivaiheinen ja -haarainen kehityspolku on vahva perusta ja alkupiste alku uudelle kasvun ja kehityksen polulle oppineen kauppiaan idean tavoittelussa ja edelleen kehittelyssä. Johan Snellmann, jonka sanoilla tarinani aloin, hän uskoi kasvatuksen ja koulutuksen voimaan jo 250 vuotta sitten. Hänen sanoihinsa minun on hyvä myös lopettaa. Nuoriso, joka lapsuusiässä on saanut hyvää hoitoa, jota kyselyiässä on oikealla tavalla ohjattu säädyllisyyteen, jota oppivuosina on johdatettu hyveellisyyteen ja rehellisyyteen, jota historian, taiteen ja tieteen opiskeluvuosina on opetettu helpolla, tajuttavalla ja luontevalla tavalla, ei voi muuta kuin seurusteluvuosina miellyttää, harjoitteluvuosina hankkia itselleen taitavuutta ja virkavuosina olla hyödyksi yhteiskunnalle sekä itselleen. Maassa missä tuollainen järkevä järjestys otetaan huomioon kehittyvät taiteet, tieteet kukoistavat, sekä hyveellisyys ja oppineisuus luovat pohjan Kansan onnellisuudelle.

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

Pedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä.

Pedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä. Miska Eilola Raahen kouluhistorian ABC Kouluhistoriaa vuoden 1921 oppivelvollisuuteen asti 1600-luku 1620 Koko valtakuntaa koskeva koululaki. Laki vahvistetaan vuonna 1649 ja tunnetaan Kristiinakuningattaren

Lisätiedot

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Tiedote vanhemmille Lahden englanninkieliset luokat 0-9 Lahden englanninkieliset luokat toimivat Tiirismaan

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

Kunnan työnvälitystoimisto.

Kunnan työnvälitystoimisto. XX. Kunnan työnvälitystoimisto. Kunnan työnvälitystoimiston johtokunnan antama kertomus vuodelta 1909 l ) oli seuraavansisältöinen: Kunnan työnvälitystoimiston johtokuntaan kuului v. 1909 filosofian Toimiston

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2016

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2016 Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Ajankohta Paikkakunta Lisätietoa Akvaattiset tieteet 26.5.2016 klo 9.00-13.00, Jyväskylä, Oulu, Turku Yhteinen valintakoe biologian ja ympäristötieteiden sekä Jyväskylän,

Lisätiedot

Kongressijäerjestäjäkysely 2013

Kongressijäerjestäjäkysely 2013 Kongressijäerjestäjäkysely 23 kuviot Finland Convention Bureau Taloustutkimus Oy, 8.3.2 Christel Nummela T-65, FCB, Delegaattitutkimus 23, Kuviot, CN 2..22 2 Sisällysluettelo dia Kongressivieraiden määrän

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS/AMMATILLINEN KOULUTUS/TREDU

TOISEN ASTEEN KOULUTUS/AMMATILLINEN KOULUTUS/TREDU TOISEN ASTEEN KOULUTUS/AMMATILLINEN KOULUTUS/TREDU Tehtävät ovat päätoimisia ellei tekstissä toisin mainita. Nuorisokoulutukseen valitun pitää ennen viran vastaanottamista esittää rikosrekisterilain 6

Lisätiedot

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2015

Helsingin yliopiston päävalinnan valintakokeet keväällä/kesällä 2015 Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Ajankohta Paikkakunta Lisätietoa Biologia (ruotsinkielinen valinta) to 21.5.2015 klo 9.00-13.00, Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Turku Biologia (suomenkielinen valinta)

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10. Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

FRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN. Elise Lujala 18.10.2014

FRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN. Elise Lujala 18.10.2014 FRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN Elise Lujala 18.10.2014 FRÖBEL-PEDAGOGIIKASTA TIETOA SUOMEEN Varhaista julkista tietoa saatiin Friedrich W A Fröbelin luomasta lastentarhapedagogiikasta: - Morgonbladetissa

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti.

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. VII. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin kertomus vuodelta 191 oli seuraavaa sisällystä: Eräiden yhteensattuneiden asianhaarain

Lisätiedot

OPISKELIJAN NIMI: OPISKELIJANUMERO:

OPISKELIJAN NIMI: OPISKELIJANUMERO: OPISKELIJAN NIMI: OPISKELIJANUMERO: RYHMÄ: SYNTYMÄAIKA: OPETTAJATUUTORI: AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMISTA HAETAAN SEURAAVASTI (YHTEISET PAKOLLISET OPINNOT) PO110015 ÄIDINKIELI 4 Hakemus hyväksytään

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

TIETOJA KUOPION LUKIOISTA 2015-2016

TIETOJA KUOPION LUKIOISTA 2015-2016 TIETOJA KUOPION LUKIOISTA 2015-2016 SISÄLLYSLUETTELO l Lukioiden opiskelijat l Lukioiden aloituspaikat l Opiskelijavalinta 2015 l Opiskelijavalinta 2010-2015 l 4. vuosikurssin opiskelijamäärät l Päivälukioiden

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

Mikael Agricola koulussa (LUOKKAHUONEDRAAMA)

Mikael Agricola koulussa (LUOKKAHUONEDRAAMA) Ari Uronen ja Velijussi Kyllijoki: Mikael Agricola koulussa (LUOKKAHUONEDRAAMA) Taustaa: Koulunkäynti 1500-luvun Suomessa oli ankaraa puurtamista. Oppiaineina olivat latinan kielen suullinen ja kirjallinen

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

aikuisten perusasteen

aikuisten perusasteen Oulun aikuislukion aikuisten perusasteen ja lukio-opinnot vankilaopetuksessa apulaisrehtori Päivikki Halla-aho 8.5.2012 Aikuislukion vankilaopetuksesta Koulu käynnistyi Oulun vankilassa v.1978 Videovälitteistä

Lisätiedot

Eräiden lukiokoulutuksen ja perusopetuksen virkojen nimikkeiden muuttaminen KOLA 85

Eräiden lukiokoulutuksen ja perusopetuksen virkojen nimikkeiden muuttaminen KOLA 85 Kasvatus- ja opetuslautakunta 85 17.11.2014 Eräiden lukiokoulutuksen ja perusopetuksen virkojen nimikkeiden muuttaminen KOLA 85 Valmistelija/lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 A2-KIELEN VALINTA Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 Kielivisailu Saksa 1. Mitä seuraavista asioista ei voi syödä? a) Kuchen b) Küche c) Kühe 8.1.2014 Eveliina Bovellan

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Jaana Tähtinen. Turun kauppakorkeakoulu. Markkinointi

PROFESSORILUENTO. Professori Jaana Tähtinen. Turun kauppakorkeakoulu. Markkinointi PROFESSORILUENTO Professori Jaana Tähtinen Markkinointi Turun kauppakorkeakoulu 23.3.2016 Professori Jaana Tähtinen pitää professoriluentonsa Porin yliopistokeskuksen auditoriossa 125 23. maaliskuuta 2016

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja

Lisätiedot

LOPStuki2016 Uusi lukio. Lukion pedagogiikan, arvioinnin, sähköisen ylioppilastutkinnon ja uuden opetussuunnitelman koulutushanke

LOPStuki2016 Uusi lukio. Lukion pedagogiikan, arvioinnin, sähköisen ylioppilastutkinnon ja uuden opetussuunnitelman koulutushanke Päivite'y 10.9.2015 LOPStuki2016 Uusi lukio Lukion pedagogiikan, arvioinnin, sähköisen ylioppilastutkinnon ja uuden opetussuunnitelman koulutushanke Toimintaympäristön muutokset Lukion opetussuunnitelma

Lisätiedot

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Korkeasti koulutetut työttömät Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Määritelmä ja lähdetiedot Korkeasti koulutetut = alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutusaste

Lisätiedot

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Hankeidea Onko kaikilla maailman lapsilla samat mahdollisuudet oppimiseen? oli kysymys, joka nousi esille, kun Forssan rotaryklubin tuleva

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa

Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa Kielivalinnat ja kielten opetus peruskoulussa ja lukiossa Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto Myönteinen kehitys kielikoulutuksessa Lisää ääntynyt panostus kielikoulutukseen koko koulutusjärjestelm

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! AIOTKO LUONNONTIETEELLISELLE TAI LÄÄKETIETEELLISELLE ALALLE? KIINNOSTAVATKO SINUA KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT?

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! AIOTKO LUONNONTIETEELLISELLE TAI LÄÄKETIETEELLISELLE ALALLE? KIINNOSTAVATKO SINUA KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT? Kaarinan Lukio 2009 010 HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. Kaarinan lukiossa on laaja ja monipuolinen kurssitarjotin, josta voit pakollisten yleissivistävien aineiden

Lisätiedot

Attitude 2010:n kohderyhmänä toisen asteen, toisen vuosikurssin opiskelijat. Vastaajat 16 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Pohjanmaalta ja

Attitude 2010:n kohderyhmänä toisen asteen, toisen vuosikurssin opiskelijat. Vastaajat 16 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Pohjanmaalta ja Attitude 2010 Attitude 2010:n kohderyhmänä toisen asteen, toisen vuosikurssin opiskelijat. Vastaajat 16 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Pohjanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta. Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

Lukion-opettajien koulutushanke LOPStuki2016

Lukion-opettajien koulutushanke LOPStuki2016 Lukion-opettajien koulutushanke LOPStuki2016 Koulutuksen eri moduulit 1. Lukion toimintakulttuurin uudistaminen (Moduuli 1) 1. Arviointi sähköinen arviointi? 2. Ainerajat ylittävä yhteistyö Aineopettajien

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja ISBN

Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja ISBN Huomaa, että alkavien opiskelijoiden kurssikirjat ovat lähes kaikki uuden opetussuunnitelman (LOPS 2016) mukaisia, joten käytettynä ostettu materiaali ei yleensä käy. Vanhaa opetussuunnitelmaa noudattavat

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä

Lisätiedot

LUKION OPPIAINEET OULUN YLIOPISTON VALINTAPERUSTEISSA

LUKION OPPIAINEET OULUN YLIOPISTON VALINTAPERUSTEISSA LUKION OPPIAINEET OULUN YLIOPISTON VALINTAPERUSTEISSA Oulun Opopäivät 2016 Jouni Pursiainen Oulun yliopiston LUMA-keskus, OuLUMA 5.2.2016 Tiedekirjasto Pegasus. Kuva: Studio Ilpo Okkonen Oy MISTÄ MIHIN

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

Kemin kaupungin opetustoimessa on haettavana peruskoulun rehtorin virka 01.08.2016 lukien.

Kemin kaupungin opetustoimessa on haettavana peruskoulun rehtorin virka 01.08.2016 lukien. HAKIJAYHTEENVETO Hepolan koulun rehtori, (Työavain: 107312) Rekrytoiva yksikkö: Peruskoulut Tehtävänimike työpaikkailmoituksessa: Hepolan koulun rehtori Tehtävän kuvaus työpaikkailmoituksessa: Kemin kaupungin

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

LIIKETALOUSTIEDE, MARKKINOINNIN PROFESSORIN MÄÄRÄAIKAINEN TEHTÄVÄ

LIIKETALOUSTIEDE, MARKKINOINNIN PROFESSORIN MÄÄRÄAIKAINEN TEHTÄVÄ Tehtäväseloste Johtaja hyväksynyt 17.04.2013 1 (5) LIIKETALOUSTIEDE, MARKKINOINNIN PROFESSORIN MÄÄRÄAIKAINEN TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittuminen Kelpoisuusvaatimukset Turun yliopiston kauppakorkeakoulun

Lisätiedot

Helsingin Kielitivoli Viehko. Työkalupakkeja kieltenopettajille. Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental 9.-10.5.

Helsingin Kielitivoli Viehko. Työkalupakkeja kieltenopettajille. Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental 9.-10.5. (Kuvan paikka) Helsingin Kielitivoli Viehko Työkalupakkeja kieltenopettajille Annamari Kajasto, projektisuunnittelija Kielitivoli-koordinaattorien koulutus, Scandic Continental 9.-10.5.2011 11.5.2011 Tekijä

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Jatko-opinnot peruskoulun jälkeen ja kevään 2011 yhteishaku. 20.01.2011 Hanna Koskinen hanna.koskinen@annatapio.fi Puh.

Jatko-opinnot peruskoulun jälkeen ja kevään 2011 yhteishaku. 20.01.2011 Hanna Koskinen hanna.koskinen@annatapio.fi Puh. Jatko-opinnot peruskoulun jälkeen ja kevään 2011 yhteishaku 20.01.2011 Hanna Koskinen hanna.koskinen@annatapio.fi Puh. 0400 663346 Suomen koulutusjärjestelmä Koulutusvaihtoehdot peruskoulun jälkeen Ammatillinen

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

E. Tehtävätyyppi perusopetuksessa ja/tai lukiokoulutuksessa tässä oppilaitoksessa Katso vaihtoehdot luettelosta, kohta E.

E. Tehtävätyyppi perusopetuksessa ja/tai lukiokoulutuksessa tässä oppilaitoksessa Katso vaihtoehdot luettelosta, kohta E. OPETTAJAKOHTAISTEN TIETOJEN LOMAKE Peruskouluopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajat 2008 Opettajan tiedot A. Opettajan sukunimi B. Opettajan etunimi D. Työsuhteen luonne tässä oppilaitoksessa (1.3.2008

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät.

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät. Vihdin lukion ensimmäisen vuoden oppikirjat lukuvuonna 2016-2017 Huom! Syksyllä 2016 lukion aloittavat opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Ole tarkkana, että hankit juuri sen kirjan, joka listassa

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot