Opas ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallintoon. Juha Viertola. sam k

Transkriptio

1 Opas ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallintoon Juha Viertola sam k JULKAISUT 2008

2 Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry 2008 Tekstit: Juha Viertola Kannen kuvat: istockphoto Taitto: Kirsi Suominen Paino: Multiprint, Helsinki ISBN (nid.) ISBN (PDF) SAMOK Lapinrinne HELSINKI Puh: Sähköposti: samok@samok.fi

3 Opas ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallintoon Juha Viertola

4 SISÄLLYSLUETTELO Alkusanat Johdanto Taustaa Opiskelijakunta yhteisönä Opiskelijakunnan lainsäädännöllisestä asemasta Ammattikorkeakoululaki Opiskelijakuntien säännöt Julkisoikeudellinen yhteisö Opiskelijakunta julkisoikeudellisena yhteisönä ja yhdistyksenä Opiskelijakunnan itsehallinto-oikeus Julkinen hallintotehtävä, tarkoitus ja toimiala Opiskelijakunnan virallinen kieli Opiskelijakunnan kotipaika ja kunnan jäsenyys Yhdistyslain ja yleisen hallinto-oikeudellisen lainsäädännön soveltaminen Yhdistyslaki Yleishallinto-oikeudellisten säädösten soveltaminen Perustuslaki Hallintolaki Laki viranomaistoiminnan julkisuudesta Kielilaki Jäsenyys Yhdistymisvapaudesta Yleistä opiskelijakunnan jäsenyydestä Jäsenkelpoisuus Jäseneksi hyväksyminen Päätoimiset opiskelijat Muut ammattikorkeakoulun opiskelijat Jäsenyyden päättyminen Yleistä Eroaminen Erottaminen Jäsenen katsominen eronneeksi Erottamismenettely Jäsenrekisteri SAMOK Julkaisut

5 5. Opiskelijakunnan päätöksenteko ja hallinto Yleistä opiskelijakunnan päätöksenteosta ja hallinnosta Edustajisto Hallitus Esteellisyys Esteellisyys hallintolain mukaan Esteellisyys yhdistyslain mukaan Esteellisyys yhdistyksen kokouksessa ja edustajiston kokouksessa Esteellisyys hallituksen kokouksessa Opiskelijakunnan nimenkirjoittajat Tilintarkastus Tilikausi ja toimintakausi Muutoksenhaku Yleistä muutoksenhausta Hallintolainkäyttölain mukainen muutoksenhaku Yhdistyslain mukainen muutoksenhaku Päätöksen moitteenvaraisuus Päätöksen mitättömyys Opiskelijakunnan fuusio ja lakkauttaminen...40 Lähteet Julkaisut SAMOK 5

6 ALKUSANAT Ammattikorkeakoulujen julkisoikeudelliset opiskelijayhdistykset, opiskelijakunnat, perustettiin ammattikorkeakoululain muutoksella vuonna Opiskelijakunnat aloittivat toimintansa syyslukukaudella samana vuonna. Ammattikorkeakoulujen ja niitä edeltäneiden oppilaitosten opiskelijoilla on pitkä, reippaasti yli sadan vuoden historia järjestäytyneestä yhteistoiminnasta opiskelijayhdistyksissä. Julkisoikeudellinen asema on kuitenkin uusi. Julkisoikeudellinen asema ja julkinen hallintotehtävä ovat merkinneet hallinto-oikeudellisen sääntelyn soveltamista opiskelijakuntien toiminnassa. Toisaalta opiskelijakuntien hallintoon sovelletaan myös yhdistyslakia. Tämän oppaan tarkoituksena on antaa tietoa, milloin opiskelijakunnan toiminnassa noudatetaan hallinto-oikeudellisia säädöksiä ja milloin toiminta on vapaampaa yhdistystoimintaa, johon sovelletaan yhdistyslain säännöksiä. Opas ei tarjoa yksityiskohtaista tietoa eri lakien säännöksistä ja niiden soveltamisesta, vaan luo yleiskuvaa opiskelijakunnan toimintaan erityisesti liittyvistä säännöksistä ja tarjoaa tavanomaisimpia soveltamisohjeita. Yhdistyslakia ollaan parhaillaan tarkistamassa. Erityisesti selvitetään mahdollisuudet teknisten apuvälineiden käytölle yhdistyksen päätöksenteossa ja valmistellaan yhdistyksen hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat uudet säännökset. Lisäksi selvitetään mahdollisuus säätää yhdistyslaissa uudesta toimielimestä, jonka tehtävänä olisi osakeyhtiön toimitusjohtajan tavoin vastata yhdistyksen juoksevasta hallinnosta. Professori Heikki Halila on tutustunut oppaan tekstiin ennen sen viimeistelyä. Kiitän häntä vaivannäöstä ja palautteesta. Yhdistyslain tarkistaminen mahdollistaa uusia toimintatapoja yhdistyksille. Tässä yhteydessä on syytä tarkistaa myös tämän oppaan sisältöä. Juha Viertola oikeustieteen lisensiaatti 6 SAMOK Julkaisut

7 1. JOHDANTO 1.1 Taustaa Suomalainen korkeakoulujärjestelmä muodostuu ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Ammattikorkeakoulujärjestelmä on rakentunut 1990-luvun kestäneen uudistusvaiheen aikana. Ammattikorkeakoulut on muodostettu aikaisemmin opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen koulutusta antaneista oppilaitoksista nostamalla niiden koulutus korkeakoulutasoiseksi sekä kohottamalla ja sulauttamalla oppilaitokset yhteen monialaisiksi ammattikorkeakouluiksi. Korkea-asteen koulutuksen kasvu haluttiin suunnata perinteisten yliopistojen asemesta uusiin ammattikorkeakouluihin. Ylempää ammatillista koulutusta oli kaikilla aloilla kehitetty ja 1980-luvuilla. Tavoitteena oli nostaa koulutuksen tasoa ja laatua ja siten saattaa se osaksi korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakoulu-uudistus käynnistettiin kokeiluna 1990-luvun alussa. Kokeilu perustui nuorisoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kokeiluista annettuun lakiin (391/1991). Uudistuksella pyrittiin parantamaan myös koulutuksen kansainvälistä rinnastettavuutta ja lisäämään kansainvälistä yhteistyötä. Luomalla perinteisten yliopistotutkintojen rinnalle käytännöllisemmin ja ammatillisemmin suuntautunut korkeakoulututkinto haluttiin tarjota toinen korkeakoulutasoinen vaihtoehto. Uudistuksen tavoitteena oli myös vahvistaa alueellista kehitystä ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä pienten ja keskisuurten yritysten sekä hyvinvointipalvelujen tuottajien kanssa. Muodostamalla vahvoja monialaisia yksiköitä pyrittiin myös aikaansaamaan uusia koulutusohjelmia, jotka palvelisivat muuttuvan työelämän tarpeita. Väliaikaisten ammattikorkeakoulujen ohjauksessa ja kehittämisessä oli keskeisessä asemassa ammattikorkeakoulukokeilun seuranta ja arviointi. Niin ikään opetusministeriö ja väliaikaiset ammattikorkeakoulut kävivät vuotta 1994 varten ensimmäiset tavoite- ja tulossopimuskeskustelut. Kokeilulaki oli voimassa vuoden 1999 loppuun. Vuonna 1995 annettiin laki ammattikorkeakouluopinnoista (255/1995). Lain perusteella valtioneuvosto on hakemuksesta myöntänyt ammatti- Julkaisut SAMOK 7

8 korkeakoulujen toimiluvat. Korkeakoulujen arviointineuvosto on arvioinut hakemukset ja antanut niistä lausunnot. Toimilupien myöntäminen on perustunut laatuun sekä kokeilu- ja kehittämistoiminnassa osoitettuihin näyttöihin. 1.2 Opiskelijakunta yhteisönä Opiskelijakunta on lainsäädäntöön perustuva yhteisö ja itsenäinen oikeushenkilö, jolle on annettu itsehallinto-oikeus. Opiskelijakunta on määritelty julkisoikeudelliseksi yhdistykseksi. 1 Opiskelijakunnan asema itsenäisenä oikeushenkilönä perustuu ammattikorkeakoululakiin. Opiskelijakunta ei ole rekisteröity aatteellinen yhdistys. Ammattikorkeakoululain mukaan opiskelijakunnan toimintaan sovelletaan yhdistyslakia, jollei ammattikorkeakoululaista muuta johdu. 2 Ammattikorkeakoulun asema perustuu valtioneuvoston myöntämään toimilupaan. Ammattikorkeakoululain 6 :n mukaan valtioneuvosto voi myöntää kunnalle tai kuntayhtymälle taikka rekisteröidylle suomalaiselle yhteisölle tai säätiölle ammattikorkeakoulun toimiluvan. Ammattikorkeakoulun toimiluvan saaneeseen oppilaitokseen sovelletaan ammattikorkeakoululakia ja vain näissä oppilaitoksissa on ja voi olla julkisoikeudellisena yhteisönä toimiva, itsehallinnon omaava opiskelijakunta. 1 SiVM 2/2005, s Tässä opiskelijakuntien asema eroaa ylioppilaskunnista, joiden toimintaan ei sovelleta yhdistyslakia; ks. YhdL SAMOK Julkaisut

9 2. OPISKELIJAKUNNAN LAINSÄÄDÄNNÖLLISESTÄ ASEMASTA 2.1 Ammattikorkeakoululaki Ammattikorkeakouluja koskeva laki (351/2003) on annettu Laki tuli voimaan Laki korvasi ammattikorkeakouluopinnoista vuonna 1995 annetun lain. Laissa säädetään ammattikorkeakoulujen asemasta korkeakoulujärjestelmässä, ammattikorkeakoulujen tehtävistä, ammattikorkeakoulun ylläpitämisestä, toiminnan ohjauksesta, ammattikorkeakoulun sisäisestä hallinnosta, opetuksesta ja tutkinnoista, opiskelijoista ja opettajista sekä muutoksenhausta ammattikorkeakoulun päätöksiin. 3 Ammattikorkeakoululaki hyväksyttiin eduskunnassa ilman mainintaa opiskelijakunnasta. Hyväksyessään ammattikorkeakoululain eduskunta kuitenkin edellytti hallituksen huolehtivan siitä, että ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien asemaa koskeva hallituksen esitys annetaan pikaisesti niin, että ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien asema nostetaan yliopistojen ylioppilaskuntien tasolle. 4 Ammattikorkeakoululakiin ehdotettiin opiskelijakuntia koskevaa muutosta vuonna Hallituksen esityksessä Eduskunnalle laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta (HE 24/2004) ehdotettiin, että ammattikorkeakoululakiin lisättäisiin säännökset ammattikorkeakoulun opiskelijakunnasta. Ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnista on säädetty annetulla lailla ammattikorkeakoululain muuttamisesta (413/2005). Tällä lain muutoksella lisättiin ammattikorkeakoululakiin (351/2003) opiskelijakuntaa koskeva säännös (42a ). Lain muutos tuli voimaan , jolloin ammattikorkeakoulujen yhteyteen syntyi julkisoikeudellisena yhteisönä ja yhdistyksenä opiskelijakunta 5. 3 HE 206/2002, s EV 306/ Ks. siirtymäsäännökset; laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta (413/2005) Julkaisut SAMOK 9

10 Ammattikorkeakoululain 42a :ssä säädetään opiskelijakunnista seuraavaa: Ammattikorkeakoulussa on opiskelijakunta, johon voivat kuulua ammattikorkeakoulun päätoimiset opiskelijat. Opiskelijakunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Opiskelijakunnan tehtävänä on valita opiskelijoiden edustajat ammattikorkeakoulun hallitukseen ja muihin 12 :n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin monijäsenisiin toimielimiin sekä osallistua ammattikorkeakoulun muuhun toimintaan. Opiskelijakunnan tehtävänä on myös toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään. Opiskelijakunnan tehtävien toteuttamisesta aiheutuvat menot suoritetaan opiskelijakunnan omaisuudesta ja toiminnasta saatavilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla, joita opiskelijakunnalla on oikeus määrätä jäsentensä suoritettaviksi. Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnalla on itsehallinto. Opiskelijakunnan hallintoa varten on edustajisto ja hallitus. Opiskelijakunnan hallinnosta määrätään tarkemmin opiskelijakunnan säännöissä, jotka vahvistaa rehtori. Opiskelijakunnan 2 momentin nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta siten kuin muutoksenhausta ammattikorkeakoulun tekemään päätökseen 42 :ssä säädetään. Opiskelijakunnan toimintaan sovelletaan, mitä yhdistyslaissa (503/1989) säädetään, jollei tästä laista muuta johdu. Laissa on määrätty opiskelijakunnan: 1. jäsenyydestä (42a.1 ) 2. tehtävistä (42a.2-3 ) A. julkinen hallintotehtävä (42a.2) B. muut tehtävät (42a.3) 3. jäsenmaksusta ja varainhankinnasta (42a.4 ) 4. itsehallinto-oikeudesta ja hallinnosta (42a.5 ) 5. muutoksenhausta julkisen hallintotehtävän piiriin kuuluvassa asiassa (42a.6 ) 6. yhdistyslain soveltamisesta (42a.7 ) 10 SAMOK Julkaisut

11 2.2 Opiskelijakuntien säännöt Ammattikorkeakoululain, yhdistyslain ja muun lainsäädännön pohjalta on pääsääntöisesti määriteltävissä, mitä opiskelijakunnan säännöissä voidaan määrätä ja mitä ei voida määrätä opiskelijakunnan itsehallinnon puitteissa. Koska yhdistyslakia sovelletaan toissijaisesti opiskelijakuntiin, on opiskelijakuntien säännöissä otettava huomioon yhdistyslain säännökset, ja voidaan todeta, että opiskelijakunnan sääntöjen tulisi sisällöltään olla tässä mielessä lähempänä rekisteröityjen aatteellisten yhdistysten sääntöjä kuin ylioppilaskuntien sääntöjä. 6 Opiskelijakuntien säännöt voivat poiketa itsehallinto-oikeuden periaatteiden mukaisesti toisistaan. Opiskelijakunnan säännöissä tulisi kuitenkin olla yhdistyslain mukaan säännöissä määrättävät asiat ja säännökset siltä osin kuin ammattikorkeakoululain säännökset eivät näitä asioita sääntele. Yhdistyslain 8 :n mukaan yhdistyksen säännöissä on mainittava: 1. yhdistyksen nimi 2. yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta 3. yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 4. jäsenen velvollisuudesta suorittaa yhdistykselle jäsenmaksuja ja muita maksuja 5. yhdistyksen hallituksen jäsenten ja yhdistyksen tilintarkastajien lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä sekä toimikausi 6. yhdistyksen tilikausi 7.milloin yhdistyksen hallitus ja tilintarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään 8. miten ja missä ajassa yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle 9. miten yhdistyksen varat on käytettävä, jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan Ammattikorkeakoululain mukaan opiskelijakunnalla on oikeus määrätä jäsentensä suoritettavaksi jäsenmaksu, joten tämän mainitseminen ei ole välttämätöntä opiskelijakunnan säännöissä. Mikäli opiskelijakunta haluaisi määritellä erilaisia jäsenmaksuluokkia tai antaa mahdollisuuden erityisillä syillä määrätä alennetusta jäsenmaksusta tai jäsenmaksuvapautuksesta, tulisi näiden määräysten sisältyä opiskelijakunnan sääntöihin. 6 Ylioppilaskuntien toimintaan ei sovelleta yhdistyslakia Julkaisut SAMOK 11

12 Opiskelijakunnan tehtävät on myös määritelty ammattikorkeakoululaissa, joten opiskelijakunta ei voi määritellä tästä poikkeavaa tarkoitusta säännöissään. Ylioppilaskunta ei voi itse rekisteröityjen yhdistysten tapaan vapaasti määritellä kotipaikkaansa. Vastaavasti olen sitä mieltä, että opiskelijakunnalla ei ole mahdollisuutta vapaasti määritellä kotipaikkaansa. Opiskelijakunta ei voi itse päättää toimintansa lopettamisesta eli yhdistyslaissa tarkoitetusta purkautumisesta. Mikäli opiskelijakunta fuusioidaan tai lakkautetaan, olisi hyvä tätä koskevassa päätöksessä myös määrätä opiskelijakunnan varojen käytöstä. Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että opiskelijakunnan säännöissä tulisi mainita ainakin seuraavaa: 1. opiskelijakunnan nimi 2. opiskelijakunnan edustajiston jäsenten lukumäärä ja toimikausi 3. milloin ja miten opiskelijakunnan edustajisto valitaan 4. opiskelijakunnan hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä sekä toimikausi 5. milloin ja miten opiskelijakunnan hallitus valitaan 6. milloin ja miten tilintarkastajat valitaan 7. opiskelijakunnan tilikausi 8. milloin tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään Opiskelijakunnalla voi olla alemmanasteisia ohje- ja johtosääntöjä, joista opiskelijakunta päättää omien sääntöjensä mukaisesti. Sääntöjä alemmanasteiset säädökset kuuluvat opiskelijakunnan itsehallinto-oikeuden piiriin, eikä niitä vahvista ammattikorkeakoulun rehtori. 12 SAMOK Julkaisut

13 3. JULKISOIKEUDELLINEN YHTEISÖ 3.1 Opiskelijakunta julkisoikeudellisena yhteisönä ja yhdistyksenä Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan asema perustuu lainsäädäntöön, ja lainvalmistelun yhteydessä sen on todettu olevan julkisoikeudellinen yhdistys. 7 Julkisoikeudelliset yhteisöt ja yhdistykset on määritelty oikeustieteessä välilliseen julkishallintoon. Valtiovarainministeriön välillistä valtionhallintoa selvittäneen työryhmän mukaan sellaiset organisaatiot/yksiköt, jotka eivät ole viranomaisia, mutta käyttävät julkista valtaa ja/tai hoitavat julkisia tehtäviä, muodostavat ns. välillisen julkishallinnon. 8 Tällaiset itsenäiset oikeushenkilöt, jotka eivät kuulu organisaatioina valtion- taikka kuntahallintoon, on lainsäädännöllisesti ja hallinnollisesti määritelty epäyhtenäisesti. Siihen kuuluvien yhteisöjen organisaatiomuoto, suhde julkishallintoon ja yksityisiin ihmisiin vaihtelee yhteisökohtaisesti. 9 Taloushallinnon osalta välilliseen julkishallintoon kuuluvat yhteisöt eivät kuulu valtion tai kuntien välittämän budjettivallan taikka budjettitalouden piiriin, vaikkakin osa välilliseen julkishallintoon kuuluvista yhteisöistä saattaa tosiasiallisesti olla riippuvaisia joko valtion taikka kuntien budjettivaroista ja niistä myönnettävistä valtionosuuksista ja avustuksista. Julkisoikeudelliselle yhdistykselle voi esittää seuraavia tunnusmerkkejä 10 : 1. yhdistys perustetaan lainsäädännön keinoin 2. sillä on itsenäinen oikeushenkilöllisyys 3. sen järjestysmuodosta säädetään lainsäädännöllä 4. yhdistys on perustettu julkista tehtävää varten 7 HE 24/2004, SiVM 2/2005 ja PeVL 39/ VM 29/1999, s.8 9 Vrt. esim. kalastuskunnat, tiekunnat, kauppakamarit ja Suomen Asianajajaliitto 10 Vrt. Halila on esittänyt seuraavia lisätunnusmerkkejä aateellisten yhdistysten tunnusmerkistöön: yhdistyksen tarkoitus on aatteellinen, sillä tulee olla sisäinen organisaatio ja säännöt, yhdistyksen tarkoitus ei saa olla lain ja hyvien tapojen vastainen ja sen tulee olla järjellinen, sillä tulee olla itsemääräämisoikeus, jäsenoikeudet ja -velvoitteet kuuluvat yhdistyksen käsitteeseen. Julkaisut SAMOK 13

14 3.2 Opiskelijakunnan itsehallinto-oikeus Itsehallinnolla tarkoitetaan, että hallintoa hoitavat ne, joita tämä hallinto palvelee. Hallinto-oikeudessa on erityisesti tutkittu kunnallista itsehallintoa (PL 121 ). Itsehallinnollinen asema on kuntien lisäksi perustuslaissa turvattu Ahvenanmaan maakunnalle (PL 120 ), yliopistoille (PL 123 ) ja saamelaisille (saamelaisalueella kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto; PL ). 11 Lisäksi kuntia suurempien hallintoalueiden itsehallinnosta voidaan perustuslain nojalla säätää lailla (PL ). Itsehallinto-oikeutta on liitetty myös julkisoikeudellisiin yhdistyksiin. Itsehallinnollisten järjestelyjen tarkoituksena on yleensä ollut riippumattomuuden vahvistaminen suhteessa valtionhallintoon. Itsehallinto-oikeuteen yleisesti kuuluu riippumaton ja demokraattinen päätösvalta, taloudellinen itsenäisyys ja oma toimiala tai tehtäväpiiri. Itsehallinto-oikeutta rajoittavat lainsäädännön säännökset ja määräykset sekä viranomaisten ohjaus ja valvonta. Opiskelijakuntien itsehallinto ei ole perustuslain 12 turvaama, toisin kuin esimerkiksi kuntien ja yliopistojen itsehallinto. Opiskelijakuntien itsehallinto perustuu lainsäädännöllisesti ammattikorkeakoululakiin. Opiskelijakuntien oikeudelliseen asemaan liittyy tällöin kysymys siitä, onko opiskelijakuntien itsehallinto-oikeus tällöin lakkautettavissa tai rajattavissa kumoamalla tai muuttamalla ammattikorkeakoululakia ja missä määrin itsehallinto-oikeutta voidaan rajoittaa lakia alemmanasteisilla säännöksillä. Opiskelijakuntien oikeudellista asemaa selvitettäessä on oleellista se, minkälaisia muutoksia opiskelijakuntien jäsenyyteen, tarkoitukseen ja toimintamuotoihin sekä organisaatioon voidaan tehdä lakia alemmanasteisilla asetuksilla ja muilla säädöksillä ilman, että se olisi ristiriidassa ammattikorkeakoululaissa säädetyn itsehallinto-oikeuden kanssa. Perustuslain kunnille takaaman itsehallinnon sisältönä on perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön perusteella estää, että tavallisella lailla puututtaisiin kunnan itsehallinnon keskeisiin ominaispiirteisiin siten, että itsehallinto-oikeus menettäisi merkityksensä. Itsehallinnon keskeisinä ominaispiirteinä on pidetty kunnallista verotusoikeutta ja kuntalaisten oikeutta itse valitsemiinsa hallintoelimiin. Opiskelijakunnan itsehallinnon rajoja ei voitane yleisellä tasolla tarkasti määritellä, vaan kysymys on ratkaistava yksittäistapauksittain. Tällöin 11 Oma erityinen itsehallinnollinen asema on myös uskontokunnilla ("kirkollinen itsehallinto"); PL 11 ja PL Perustuslaissa perusoikeutena turvattuun yhdistymisvapauden suojaan katsotaan nykyisin sisältyvän myös yhdistyksen itsemääräämisoikeuden, yhdistysautonomian, suoja 14 SAMOK Julkaisut

15 arviointia on tehtävä siltä kannalta, mitä ammattikorkeakoululakia säädettäessä itsehallinnosta on tarkoitettu. Ammattikorkeakoululain 42a.5 :n mukaan opiskelijakunnan säännöt vahvistaa rehtori. Tämä rajoittaa opiskelijakunnan itsehallinto-oikeutta. Ammattikorkeakoulun rehtorin valvontatehtävä on rajattu vain sääntöjen vahvistamiseen. Rehtorilla ei ole yleistoimivaltaa valvoa kaikkea opiskelijakunnan toimintaa. Rehtorin ja opiskelijakunnan toimivaltajakoa voidaan sääntöjen hyväksymisessä ja vahvistamisessa verrata hallintooikeudelliseen alistamiseen. Oikeuskirjallisuudessa alistamisella tarkoitetaan hallinnon valvontajärjestelmää, jossa valvonta kohdistuu tarkoin määriteltyihin hallintopäätöksiin. Alistamisessa alemman viranomaisen tekemä päätös toimitetaan ylemmän viranomaisen tutkittavaksi ja vahvistettavaksi. Päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on alistettavan päätöksen vahvistuksen saaminen. Ylempi viranomainen (alistusviranomainen) tutkii päätöksen laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden. Tässä mielessä alistus on sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusvalvontaa. Lisäksi sitä on pidetty myös hallinnon oikeussuojakeinona. Jos alistusviranomainen pitää alistettua päätöstä lain vastaisena tai epätarkoituksenmukaisena, sen tulee jättää päätös vahvistamatta. Tällöin alistettu päätös yleensä palautuu takaisin päätöksen tehneelle. Aikaisemmin yleisemmin käytössä ollut kunnallisten viranomaisten päätösten alistaminen valtion viranomaisten vahvistettavaksi voisi olla lähellä rehtorin ja opiskelijakunnan alistussuhdetta. Kunnallista itsehallintoa suojattiin näissä päätöksissä sillä, että alistusviranomainen ei voinut muuttaa alistettavaa päätöstä, vaan se tuli joko vahvistaa tai jättää vahvistamatta. Opiskelijakuntien toiminta perustuu opiskelijakunnan jäsenten itsehallintoon. Opiskelijakuntien toiminta on tällöin taloudellisesti ja toiminnallisesti itsenäistä suhteessa valtion- ja kuntahallintoon sekä ammattikorkeakoulun hallintoon. Itsehallinto edellyttää, että opiskelijakunnalla on oltava oma täytäntöönpanokoneisto, oma hallinto. Opiskelijakunnalla on oltava omat rahoituslähteensä. Itsehallintoon kuuluu myös, että opiskelijakunnan jäsenten on voitava valvoa opiskelijakunnan toiminnan laillisuutta. Opiskelijakunnan itsehallintoa rajoittaa ammattikorkeakoululaissa säädetty rehtorin asema opiskelijakunnan sääntöjen vahvistajana. Rehtori toimii alistusviranomaisena, ja tällöin rehtorin toiminta voi näiden päätösten osalta olla sekä laillisuusvalvontaa että tarkoituksenmukaisuusval- Julkaisut SAMOK 15

16 vontaa. Rehtorin vastuu sääntöjen vahvistamisessa on erityisesti valvoa, että opiskelijakunnan säännöt eivät ole ristiriidassa ammattikorkeakoululain kanssa. 3.3 Julkinen hallintotehtävä, tarkoitus ja toimiala Yhteisöjen toiminnan tarkoitus on määritelty joko lainsäädännöllä tai yhteisö on lainsäädännöllä velvoitettu itse määrittelemään toimintansa tarkoitus. Silloin kun yhteisölle on annettu mahdollisuus itse määritellä toimintansa tarkoitus, sisältyy tähän usein viranomaisen vahvistusmenettely. Yhdistyksen on määriteltävä säännöissään tarkoitus ja toimintamuodot (YhdL 8 ), osakeyhtiön on yhtiöjärjestyksessä määriteltävä toimiala (OYL 3 ), osuuskunnan tarkoitus on määritelty osuuskuntalaissa (OsuuskuntaL 1:2 ) ja sen on määriteltävä säännöissään toimiala (OsuuskuntaL 2:5 ) ja kuntalaissa on määritelty kunnan toimiala. Opiskelijakunnan toiminnan tarkoitus on myös määriteltävissä. Tätä määrittelyä tehtäessä on selvitettävä, mikä on opiskelijakunnan toimiala, julkinen hallintotehtävä sekä milloin opiskelijakunta käyttää julkista valtaa. Kaikki nämä määritelmät kuvaavat opiskelijakunnan toiminnan tarkoitusta, tosin niillä on erilainen oikeudellinen sisältö ja merkitys. Opiskelijakunnan tarkoitus ja toimiala on määrätty ammattikorkeakoululain 42a :ssä. Suomen perustuslain 124 :n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen julkisen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle 13. Julkisella hallintotehtävällä tarkoitetaan melko laajaa hallinnollisten tehtävien kokonaisuutta, johon kuuluu lakien toimeenpanoon sekä yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen oikeuksia, etuja ja velvollisuuksia koskevaan päätöksentekoon liittyviä tehtäviä. Lainsäädäntö- ja tuomiovallan käyttöä ei pidetä julkisena hallintotehtävänä. Julkisella hallintotehtävällä voidaan tarkoittaa toimintaa, johon liittyy yleisen edun toteuttamista tai muutoin julkisten palvelujen järjestämiselle luonteenomaisia piirteitä. Jul- 13 Ks. perustuslakivaliokunnan rajanvetoa julkisen vallan käytön antamisesta muille kuin viranomaisille, esimerkiksi PeVL 44/1998 ja PeVL 28/ SAMOK Julkaisut

17 kinen hallintotehtävä perustuu lailla tai lain nojalla annettuun julkiseen toimeksiantoon ja siihen liittyy usein oikeus käyttää julkista valtaa. 14 Ammattikorkeakoululain 42a.2 :n perusteella opiskelijakunnan Suomen perustuslain 124 :n mukaisena julkisena hallintotehtävänä on valita opiskelijoiden edustajat ammattikorkeakoulun hallitukseen ja muihin ammattikorkeakoulun monijäsenisiin toimielimiin sekä osallistua ammattikorkeakoulun muuhun toimintaan. Hallituksen esityksen perusteella voidaan arvioida, että tällä osallistumisella muuhun ammattikorkeakoulun toimintaan tarkoitettaneen opiskelijatutoreiden koulutukseen, valmistuvien opiskelijoiden urasuunnitteluun ja työhön sijoittumiseen sekä opintojen ohjaukseen osallistumista. 15 Opiskelijakunnan ammattikorkeakoululaissa tarkoitettu julkinen hallintotehtävä sisältää myös mahdolliset opiskelijakunnan julkisen vallan käyttöön liittyvät tehtävät. Opiskelijakunta päättää yksilön velvollisuuksista määrätessään opiskelijakunnan jäsenmaksusta. Ammattikorkeakoululain säännöksestä ei yksiselitteisesti käy ilmi, käyttääkö opiskelijakunta julkista valtaa määrätessään ammattikorkeakoululain nojalla jäsentensä suoritettavaksi jäsenmaksun. Vastaavasti yksilön oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvänä asiana ja siten julkisen vallan käyttämisenä voisi olla pidettävissä päätöstä, jolla päätoiminen tai muu ammattikorkeakoulun opiskelija hyväksytään opiskelijakunnan jäseneksi tai jäsenyyttä hakeneen opiskelijan jäsenhakemus hylätään. Ammattikorkeakoululaista ei myöskään käy ilmi, onko tässä kyse julkisen vallan käytöstä vai ei. Opiskelijakunnan julkinen hallintotehtävä on erotettu opiskelijakunnan muista tehtävistä, jotka on määritelty lain 42a.3 :ssä. Muiden tehtävien määrittely vastaa yliopistolain 40 :ssä säädettyä ylioppilaskunnan tarkoitusta, ja säännöksen muotoilu vastaa tavanomaista yhdistyksien tarkoitusta määrittelevien säännöksien sisältöä. Kaikki opiskelijakunnan tehtävät eivät siis ole julkisiin hallintotehtäviin kuuluvia tehtäviä tai ns. hallintoasioita, vaan opiskelijakunnalla on ja voi olla myös aatteelliseen yhdistystoimintaan rinnastettavia tehtäviä. Tulkintaa opiskelijakunnan tarkoituksen ja toimialan sisällölle täytyy hakea analysoimalla yksityiskohtaisemmin säädöstä ja arvioimalla sen mahdollista tavoitetta ja tarkoitusta. Säädöksen sisältöä voitaneen arvioida myös vertailemalla sitä, minkälaiseksi opiskelijakuntien toiminta ja yliopistojen ylioppilaskuntien toiminta on historian myötä muotoutunut. 14 Ks. esim. HE 1/1998, s. 179, HE 72/2002 ja HE 196/ HE 25/2004, s.3 Julkaisut SAMOK 17

18 Yliopistolakia koskeneen hallituksen esityksen perusteella ylioppilaskuntien toimialaan kuuluvat opiskelijoiden terveydenhuoltopalveluista ja opiskelijaasumisesta huolehtiminen sekä opiskelijaedustajien nimeäminen yliopiston hallintoelimiin. 16 Sivistysvaliokunta totesi hallituksen esityksestä antamassaan mietinnössä, että ylioppilaskunnat osallistuvat yliopistolaitoksen osana opiskelijoiden kannalta tärkeiden toimintojen ylläpitämiseen. Sivistysvaliokunnan luettelemia ylioppilaskunnan toimintoja ovat opiskelijaedustajien nimeäminen, ylioppilaskunnan jäsenten yhteiskunnallisten, sosiaalisten ja henkisten pyrkimyksien edistäminen sekä opiskelijoiden terveys- ja asuntopalveluiden järjestämiseen osallistuminen. 17 Opiskelijakunnan tarkoitusta jäsentensä yhdyssiteenä ja yhteiskunnallisten, sosiaalisten ja henkisten pyrkimysten edistäjänä voidaan ainakin osittain tarkastella sosiaalisen pääoman käsitteen ja tähän liittyvän tutkimuksen näkökannalta. Sosiaalisen pääoman käsite on viime vuosikymmeninä noussut kansainvälisesti esiin yhteiskunta- ja taloustieteellisessä tutkimuksessa. Sosiaalisen pääoman käsitettä on viime aikoina Suomessa liitetty aatteellisten yhdistyksien rooliin ja merkitykseen kansalaisaktiivisuudessa ja kansalaisvaikuttamisessa. Yleensä sosiaalinen pääoma ymmärretään sosiaaliseksi voimavaraksi, joka muodostuu ihmisten välisten muodollisten ja epämuodollisten suhteiden vaikutuksesta. Lainvalmisteluasiakirjojen ja muun kirjallisen aineiston tai oikeuskäytännön perusteella ei ole tarkemmin määriteltävissä tarkkarajaisesti opiskelijakunnan tarkoitusta ja toimialaa. 16 HE 263/1996, s. 13; vrt. ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien osalta HE 206/2002 ja HE 24/ SiVM 9/1997, s SAMOK Julkaisut

19 Opiskelijakunnan tarkoitukseen ja toimialaan kuuluvat ainakin seuraavat toiminnot: 1. opiskelijoiden edunvalvonta 2. ammattikorkeakoulun hallintoon osallistuminen ja vaikuttaminen 3. muuhun ammattikorkeakoulun toimintaan osallistuminen A. opiskelijatutoreiden koulutus B. valmistuvien opiskelijoiden urasuunnittelu C. opintojen ohjaus 4. opiskelijoiden sosiaalitoimi A. toimeentulo B. terveydenhuolto 18 C. asuminen D. muu 5. kansalaiskasvatus 6. harrastus-, liikunta- ja kulttuuritoimi Toimialaan liittyy läheisesti myös taloudellisen päätösvallan käyttäminen ja talouden liittyminen yhteisön toimialaan. Ammattikorkeakoululain 42a.4 :n mukaan opiskelijakunnan tehtävien toteuttamisesta aiheutuvat menot suoritetaan opiskelijakunnan omaisuudesta ja toiminnasta saaduilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla. Joillakin opiskelijakunnilla on pitkä perinne eri liiketoimintojen harjoittamisessa. Toimialaan liittyen on erityisesti otettava huomioon, että ammattikorkeakoululain säännös taloudesta nimenomaisesti mahdollistaa opiskelijakunnan varainhankinnan omaisuutensa kautta. Ammattikorkeakoululain säännös ja opiskelijakuntien perinteet liiketoiminnan harjoittamisessa antanevat vapaampia toimintaraameja opiskelijakunnan taloudelliseen toimintaan eli tulojen hankkimiseen kuin esim. kuntalaki antaa kunnille. 3.4 Opiskelijakunnan virallinen kieli Opiskelijakunta ei voi vapaasti valita omaa virallista kieltään tai virallisia kieliä, vaan opiskelijakunnan virallinen kieli määrittyy ammattikorkeakoulun virallisen kielen mukaan. 18 Opiskelijakunnalla ei kuitenkaan ole vastaavaa asemaa terveydenhuollon järjestämisessä kuin yliopistojen ylioppilaskunnilla. Julkaisut SAMOK 19

20 Ammattikorkeakoululain 15 :n mukaan ammattikorkeakoulun opetuskieli on suomi tai ruotsi. Kaksikielisen ammattikorkeakoulun opetuskielinä ovat suomi ja ruotsi. Opetuksessa sekä kuulusteluissa ja kokeissa saadaan tarvittaessa käyttää muutakin kuin ammattikorkeakoulun opetuskieltä sen mukaan kuin ammattikorkeakoulu päättää. Yhteisöoikeudessa vallitsevana periaatteena on, että yhteisö voi päättää, millä tavoin se tässä asiassa eri kieliryhmiä palvelee. 19 Yhdistyslaissa mahdollistetaan yhdistyksen rekisteröityminen vain kaksikielisenä (YhdL 9 ). Viranomaisten kielestä on määrätty kielilaissa (432/2003). Pitäisin mahdollisena, että opiskelijakunta voi kuitenkin määrittää, että opiskelijakunnan toiminnassa voidaan virallisen kielen lisäksi käyttää yhtä tai useampaa muutakin kieltä. 3.5 Opiskelijakunnan kotipaikka ja kunnan jäsenyys Lainsäädäntö pääasiallisesti velvoittaa yhteisön, laitoksen ja säätiön määrittämään kotipaikkansa. 20 Kotipaikka määritellään yleensä säännöissä, yhtiöjärjestyksessä tai muilla vastaavilla määräyksillä. Ammattikorkeakoululaissa ei ole opiskelijakunnan kotipaikkaa koskevia säädöksiä. Opiskelijakunnan säännöissä ei myöskään kotipaikkaa ole määriteltävä. Ammattikorkeakoulun eri yksiköt saattavat toimia eri kunnissa ja samalla myös opiskelijakunnan jäsenet saattavat opiskella ja suorittaa tutkintonsa täysin eri kunnassa kuin itse ammattikorkeakoulun tai sen opiskelijakunnan nimestä voi päätellä. Miten opiskelijakunnan kotipaikka ja kunnan jäsenyys siis määrittyy? Kunnan jäsenyys on määritelty kuntalaissa. Kunnan jäsenyyden käsite säilyi, kun uutta kuntalakia säädettiin, vaikka sen oikeudellista käyttöarvoa on oikeuskirjallisuudessa pidetty vähäisenä. Jäsenyyden merkitystä on pidettävä kuitenkin periaatteellisesti merkittävänä. Oikaisuvaatimusten ja kunnallisvalituksien teko on kunnan jäsenyyteen liitetty oikeus, joka antaa mahdollisuuden valvoa kunnan toimintaa Ylioppilaskuntien osalta kielilakia (423/2003) sovelletaan ylioppilaskunnan julkisiin hallintotehtäviin, muutoin noudatetaan kielen osalta ylioppilaskunta-asetuksen säännöstä. 20 Vrt. esim. yhdistyslaki, osakeyhtiölaki ym. 21 Ks. ja vrt. KHO 1992 T 3001; Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ollut valittajana Helsingin kaupunginvaltuuston tekemästä asemakaavan muutosta koskevasta päätöksestä. 20 SAMOK Julkaisut

21 Kuntalain 4 :n mukaan kunnan jäsen on: 1. yhteisö, laitos ja säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa 2. se, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa Kuntalain 4 :ssä tarkoitetut yhteisöt voivat olla sekä julkisoikeudellisia 22 että yksityisoikeudellisia 23. Kuntalain 4 :stä on yksiselitteisesti todettavissa se, että yksittäinen opiskelijakunta on sen kunnan jäsen, missä opiskelijakunta omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta. Tässä ominaisuudessa opiskelijakunta voi olla yhden tai useamman kunnan jäsen. Kotipaikan perusteella kunnan jäsenyyttä on harkittava eri lähtökohdista. Yleisten yhteisöoikeuden periaatteiden mukaisesti opiskelijakunnalla voi olla vain yksi kotipaikka. Kotipaikkaa ei voi olla samanaikaisesti useammassa suomalaisessa kunnassa. Kotipaikasta seuraa myös kuntalaissa määritelty kunnan jäsenyys. Vaikka ammattikorkeakoululaissa ei ole opiskelijakunnan kotipaikkaa koskevia säädöksiä, opiskelijakunnan itsehallinto-oikeuteen ei voi kuulua oikeutta vapaasti määritellä opiskelijakunnan kotipaikka. Opiskelijakunta ei voi julkisoikeudellisena yhteisönä, toisin kuin esim. yhdistys, omilla päätöksillään valita kotipaikkaansa 24, vaan opiskelijakunnan kotipaikka on määriteltävä sen tehtävän ja toimialueen pohjalta. Opiskelijakunnan kotipaikkana voidaan pitää sitä kuntaa, jossa opiskelijakunta pääasiallisesti toimii ja jossa ammattikorkeakoulu, jonka opiskelijat kuuluvat opiskelijakuntaan, pääasiallisesti sijaitsee ja toimii Esim. seurakunta, kuntayhtymä 23 Esim. yhdistykset, osakeyhtiöt, osuuskunnat 24 Vrt. yhdistys; YhdL 2 25 KHO T 3200: Ammattikorkeakoulujen itsehallintoon sisäisissä asioissa kuuluu muun ohessa oikeus nimittää tai ottaa opettajat. Ammattikorkeakoulun toimivalta ottaa opettaja määräaikaiseen tuntiopettajan tehtävään on perustunut ammattikorkeakoululain 29 :n 3 momenttiin. Ammattikorkeakoululle kuuluvaa toimivaltaa puolestaan käyttää ammattikorkea-koulun sisäisten määräysten mukaan määräytyvä viranomainen. Tulosaluejohtaja on siten ammattikorkeakoulun viranhaltijana tehnyt päätöksensä ammattikorkeakoululain nojalla. Kun otetaan huomioon ammattikorkeakoululain 42 :n 1 momentti, myös verrattuna ammattikorkeakoululain 43 :ään, päätökseen on haettava muutosta ammattikorkeakoululain 42 :n 1 momentin mukaisesti. Valitus tehdään siis siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä ammattikorkeakoulun päätoimipaikka sijaitsee, ja muutoin siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Vrt. KHO T 2643: Yksityisen ammattikorkeakoulun yliopettajan toimen täyttämistä koskeva päätös ei ollut sellainen ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain 29 :n 1momentissa tarkoitettu, ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain tai sen nojalla annetun asetuksen nojalla tehty päätös, johon saa hakea muutosta hallintolainkäytön järjestyksessä. Ks. KHO T 112: Suomen Punaisen Ristin osasto oli asetuksella erityisiä tarkoituksia varten järjestettynä yhteisönä kunnan jäsen ja sillä oli kunnan jäsenen valitusoikeus kuntainliiton viranomaisen päätöksestä. Äänestys perusteluista. Julkaisut SAMOK 21

22 3.6 Yhdistyslain ja yleisen hallinto-oikeudellisen lainsäädännön soveltaminen Yhdistyslaki Ammattikorkeakoululain 42a.7 :n mukaan opiskelijakunnan toimintaan sovelletaan yhdistyslakia (503/1989), ellei ammattikorkeakoululaista muuta johdu. Yhdistyslaki on tässä mielessä toissijaisesti sovellettava laki. Yhdistyslain 2.2 :ssä on pääsääntöisesti rajattu yhdistyslain soveltamisen ulkopuolelle yhteisöt, jotka on järjestetty lailla tai asetuksella erityistä tarkoitusta varten. Yhdistyslakia voidaan kuitenkin soveltaa silloin, kun tästä on erikseen säädetty. 26 Eduskunnan sivistysvaliokunta perusteli yhdistyslain soveltamista opiskelijakuntien toiminnassa sillä, että useita opiskelijakuntaan ja sen toimintaan liittyviä asioita ei järjestetä ammattikorkeakoululain säännöksillä, ja opiskelijakunnalla on julkisen hallintotehtävän lisäksi muita tehtäviä, joita aiemmin ovat hoitaneet rekisteröityinä yhdistyksinä toimineet opiskelijayhdistykset. 27 Sivistysvaliokunnan lausunnon perusteella on todettavissa, että kaikki opiskelijakunnan tehtävät eivät ole julkisiin hallintotehtäviin kuuluvia tehtäviä tai ns. hallintoasioita, vaan opiskelijakunnalla on ja voi olla myös aatteelliseen yhdistystoimintaan rinnastettavia tehtäviä Yleishallinto-oikeudellisten säädösten soveltaminen Ammattikorkeakoululain 41 :n mukaan opiskelijakunnan käsitellessä hallintoasiaa 28 noudatetaan, mitä hallintolaissa ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetuissa laeissa säädetään Perustuslaki 124 Perustuslain 124 :ssä on säädetty julkisen hallintotehtävän antamisesta yksityiselle. Ammattikorkeakoululain perusteella opiskelijakunnan perustuslaissa tarkoitettuna julkisena hallintotehtävänä on opiskelijoiden edustajien valinta ammattikorkeakoulun hallitukseen ja muihin ammatti- 26 HE 64/1988, s SiVM 2/2005, s. 2; ks. PeVL 39/2004, s Laissa on käytetty termiä "hallintoasia". Tällä tarkoitettaneen opiskelijakunnan julkisia hallintotehtäviä. 22 SAMOK Julkaisut

23 korkeakoululain monijäsenisiin toimielimiin sekä osallistuminen ammattikorkeakoulun muuhun toimintaan. Perustuslain 124 :n valmisteluasiakirjoissa on korostettu, että julkisen hallintotehtävän antamisen muulle kuin viranomaiselle on tapahduttava lailla tai lain nojalla. Tällöinkään julkisen hallintotehtävän antaminen ei saa vaarantaa perusoikeuksia, oikeusturvaa eikä muita hyvän hallinnon vaatimuksia. 29 Kun julkisia hallintotehtäviä on lainsäädäntötoimin annettu muille kuin viranomaisille, eduskunnan perustuslakivaliokunta on korostanut oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimusten noudattamista. Perustuslakivaliokunta on pitänyt erityisesti tärkeänä hallintomenettelystä, viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja viranomaisten käytettävästä kielestä annettujen yleisten hallinto-oikeudellisten säännösten soveltamista tähän toimintaan Hallintolaki Hallintolain (434/2003) 2 :n perusteella hallintolakia sovelletaan julkisoikeudellisissa yhdistyksissä niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä. Hallintolaissa säädetään hyvän hallinnon perusteista (2 luku), asianosaisasemasta ja puhevallan käyttämisestä (3 luku), asian käsittelystä ja ratkaisemisesta (4 luku - 8 luku ja 11 luku) sekä päätöksen ja asiakirjan tiedoksiannosta (9 luku - 10 luku). Voitaneen todeta, että opiskelijakunnan hoitaessa perustuslain 124 :ssä tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviään on hyvän hallinnon vaatimuksien noudattaminen hallintomenettelyssä turvattu sekä opiskelijakunnan jäsenten että mahdollisten muiden asiaan osallisten osalta hallintolain soveltamisella. Hallintolain 2. luvun mukaan hyvän hallinnon perusteita ovat hallinnon oikeusperiaatteet (6 ), palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus (7 ), neuvonta (8 ), hyvän kielenkäytön vaatimus (9 ) ja viranomaisten yhteistyö (10 ) Laki viranomaistoiminnan julkisuudesta Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sovelletaan lain 4 :ssä lueteltuihin viranomaisiin. Viranomaiseen rinnastetaan lain soveltamisen kannalta tämän säännöksen mukaan yhteisö, joka käyttää julkista 29 HE 1/1998, s Esim. PeVL 23/2000, PeVL 2/2001; ks. PeVL 19/2002 ja PeVL 14/1999; ks. HE 211/2002 Julkaisut SAMOK 23

24 valtaa hoitaessaan julkista tehtäväänsä. Tämän niin sanotun julkisuuslain 1 :n perusteella viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei lainsäädännöllä erikseen toisin säädetä. Julkisuuslaissa viranomaisen käsite on määritelty julkisuusperiaatteen kannalta, eikä sillä ole tarkoitettu olevan vaikutusta muuhun kuin asiakirjojen julkisuutta koskevan lainsäädännön soveltamiseen. 31 Julkisuuslain soveltamisen arvioinnissa on otettava huomioon, että laissa määrättyjen edellytyksien on täytyttävä yhtäaikaisesti eli julkisen tehtävän hoitaminen ja tähän liittyvä julkisen vallan käyttö. Opiskelijakunnan toiminnassa lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan siten vain niihin asiakirjoihin, jotka liittyisivät mahdolliseen opiskelijakunnan julkisen vallan käyttöön Kielilaki Kielilakia (423/2003) sovelletaan kielilain 25 :n mukaan yksityiseen yhteisöön, sen hoitaessa perustuslain 124 :ssä tarkoitettua julkista hallintotehtävää. Säännöksen taustalla on se, että yksityisellä yhteisöllä tai henkilöllä ei ole velvollisuutta antaa palvelua eri kielillä. Säännöksellä halutaan turvata kielellisten palveluiden järjestäminen julkista hallintotehtävää hoidettaessa. 32 Opiskelijakunnan toiminnassa kielilakia sovelletaan sen hoitaessa julkisia hallintotehtäviä, muutoin virallisen kielen osalta noudatetaan ammattikorkeakoulua koskevia säännöksiä. 31 HE 30/1998, s HE 92/2002, s ja PeVM 9/2002, s SAMOK Julkaisut

25 4. JÄSENYYS 4.1 Yhdistymisvapaudesta Yhdistymisvapaus kuuluu Suomen perustuslaissa (13 ) turvattuihin perusoikeuksiin samoin kuin kokoontumisvapaus, ilmaisuoikeudet ja poliittiset osallistumisoikeudet. Yhdistymisvapauden tarkoituksena on turvata oikeus yhteistoimintaan. Yhdistymisvapauteen on perinteisesti Suomessa katsottu sisältyvän oikeus perustaa yhdistyksiä sekä siihen liittyvä oikeus liittyä niihin jäseneksi. Lisäksi yhdistymisvapauteen kuuluu oikeus erota yhdistyksistä sekä oikeus olla kuulumatta mihinkään yhdistykseen. 33 Ennen perusoikeusuudistusta (1995) hallitusmuodon 10 :ssä nimenomaisesti mainittiin vain oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys 34. Säännöksen sanamuodosta huolimatta käytännössä oli tunnustettu, että tämä on turvannut myös oikeuden vapaasti liittyä ja kuulua yhdistykseen sekä oikeuden osallistua yhdistyksen normaaliin toimintaan. 35 Perustuslakivaliokunta ja lakivaliokunta ovat yhdistyslaista antamissaan lausunnoissa todenneet, että Suomen kansalaista ei saa pakottaa liittymään yhdistykseen eikä häntä saa pakottaa olemaan liittymättä yhdistykseen. 36 Vakiintuneesti on yhdistymisvapauden perustuslaissa säädetyn turvan ulkopuolella pidetty jäsenyyden järjestämistä julkisoikeudellisissa yhdistyksissä. 37 Tätä on perusteltu sillä, että julkisoikeudellisten yhdistysten tarkoitus on lainsäädännöllä määrätty, ja niiden toimintaan kuuluu julkiselle vallalle kuuluvien tehtävien toteuttamista. Tästä syystä niiden on luonnehdittu kuuluvan ns. välilliseen julkishallintoon. 38 Perusoikeusuudistuksen yhteydessä perustuslakiin (HM 10a ) kirjattiin negatiivisen yhdistymisvapauden periaate. Säännöksessä todetaan nimenomaisesti oikeus ilman erillistä lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja oikeus erota yhdistyksestä sekä oikeus osallistua yhdistyksen toimintaan. 39 Perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella yhdistymisvapautta (ja kokoontumisvapautta) koskevaan 33 KM 1997: 13, s Tätä on selitetty sillä, että hallitusmuotoa säädettäessä perustuslakia täydentävän lain tehtävänä pidettiin yhdistymisvapauden käytännön turvaamista; KM 1992:3, s KM 1992:3, s. 263 ja HE 309/1993, s PeVL 6/1988, s. 1 ja LaVM 15/1988, s. 2; kts. KM 1992:3, s Perusoikeuskomitean mietinnössä on esimerkkeinä mainittu paliskunnat, kalastuskunnat, metsänhoitoyhdistykset ja ylioppilaskunnat; KM 1992:3, s KM 1992:3, s HE 309/1993, s. 60 Julkaisut SAMOK 25

26 säännökseen kirjattiin lakivaraus, jonka perusteella yhdistymisvapautta voidaan rajoittaa vain lailla. 40 Voimassa olevan perustuslain 13 :n mukaan: "yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan". 4.2 Yleistä opiskelijakunnan jäsenyydestä Opiskelijakunnan jäsenyys perustuu vapaaehtoisuuteen. Säännös on muotoiltu siten, että opiskelijakuntaan "voivat kuulua ammattikorkeakoulun päätoimiset opiskelijat". Lisäksi opiskelijakunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Ammattikorkeakoululain mukaan jäsenyyteen liittyvissä asioissa sovelletaan yhdistyslakia, mikäli ammattikorkeakoululaista ei muuta johdu. Yhdistysoikeudessa on vallitsevana mielipiteenä ollut se, että yhdistyksen itsemääräämisoikeuteen sisältyy oikeus vapaasti määritellä jäsenkelpoisuuden ehdot ja yksittäistapauksittain ratkaista, keitä halutaan hyväksyä yhdistyksen jäseniksi. Yhdistys ei voi edes säännöissään sitoutua ottamaan jäsenedellytykset täyttävät henkilöt jäsenikseen. Edellä mainittua vapautta määrittää jäsenkelpoisuuden ehdot ja oikeutta vapaasti päättää jäsenten hyväksymisestä ei sellaisenaan voida soveltaa niihin lailla perustettuihin yhteisöihin ja yhdistyksiin, joihin yhdistyslakia ei sovelleta. Esimerkiksi Suomen Asianajajaliiton jäsenyys on tehty jäsenedellytykset täyttävälle kannekelpoiseksi oikeudeksi. Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien osalta ei ole oikeuskäytäntöä jäseneksi hyväksymisestä. Voidaan siis kysyä, onko päätoimisilla opiskelijoilla automaattinen oikeus päästä asianomaiseen opiskelijakuntaan jäseneksi vai onko opiskelijakunnalla yhdistyslain periaatteiden mukaisesti harkintavaltaa asiassa. Katsoisin, että lain sanamuoto ja lainvalmisteluasiakirjat vahvasti viittaisivat siihen, että ammattikorkeakoulussa päätoimisesti opiskelevilla olisi ns. subjektiivinen oikeus tulla opiskelijakunnan jäseniksi. Jäsenten eroamiseen ja erottamiseen sovelletaan yhdistyslain säännöksiä. 40 PeVM 25/ SAMOK Julkaisut

27 4.3 Jäsenkelpoisuus Opiskelijakunnan jäsenyyttä ja jäsenkelpoisuutta koskevat määräykset on säädetty ammattikorkeakoululaissa. Ammattikorkeakoululain 42a :n mukaan: "Ammattikorkeakoulussa on opiskelijakunta, johon voivat kuulua ammattikorkeakoulun päätoimiset opiskelijat. Opiskelijakunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita ammattikorkeakoulun opiskelijoita." Ammattikorkeakoululain 6 luvussa säädetään opiskelijoista. Luku sisältää säännökset opiskelijoiden kelpoisuudesta, opiskelijamääristä, opiskelijavalinnasta, opiskelijaksi ilmoittautumisesta, opiskeluoikeudesta ja sen menettämisestä, opetuksen maksuttomuudesta, tilauskoulutuksesta, opintosuoritusten arvioinnin oikaisemisesta sekä opiskelijoiden kurinpidosta. Opiskelijakunnan jäsenyys edellyttää "ammattikorkeakoulun opiskelija" -asemaa. Ammattikorkeakoululain 22 :n mukaan ammattikorkeakoulu päättää opiskelijoiden ottamisesta sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella tarvittaessa säädetään. Lain mukaan opiskelija voi ottaa samana lukuvuonna vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. 4.4 Jäseneksi hyväksyminen Päätoimiset opiskelijat Kuten edellä on todettu, ammattikorkeakoululaki ja lain valmisteluasiakirjat eivät anna viitteitä siitä, onko opiskelijoilla automaattinen oikeus liittyä opiskelijakuntaan ja voiko tai millä perusteilla opiskelijakunta voi jättää hyväksymättä päätoimisen opiskelijan jäsenyyden opiskelijakunnassa. Opiskelijakunnalla ei ole vapautta määrittää jäsenkelpoisuuden ehtoja päätoimisille ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Jäseneksi liittyvän päätoimisen opiskelijan on ilmaistava liittymistahtonsa opiskelijakunnalle. Tämä voi tapahtua vapaamuotoisesti, ellei opiskelijakunnan säännöissä toisin määrätä. Julkaisut SAMOK 27

28 Opiskelijakunnan on tehtävä päätös jäseneksi ottamisesta. Päätöksen tekee hallitus, ellei säännöissä ole toisin määrätty. Tällöin yleensä tulee kyseeseen se, että edustajisto hyväksyisi jäsenet. Päätösvaltaa jäseneksi hyväksymiselle ei voi yhdistyslain perusteella määrätä hallitusta alemmanasteiselle toimielimelle Muut ammattikorkeakoulun opiskelijat Kuten aiemmin on todettu, ammattikorkeakoululaki ja lain valmisteluasiakirjat eivät anna viitteitä siitä, onko muilla kuin päätoimisilla opiskelijoilla automaattinen oikeus liittyä opiskelijakuntaan. Lisäksi on kysyttävä, voiko tai millä perusteilla opiskelijakunta voi jättää hyväksymättä muun kuin päätoimisen opiskelijan jäsenyyden opiskelijakunnassa. Jäseneksi hyväksyminen kuuluu ammattikorkeakoululain määräämissä puitteissa opiskelijakuntien itsehallinnon piiriin, ja tarkempia säännöksiä voidaan tästä antaa opiskelijakuntien sääntöjen määräyksillä. Eri opiskelijakuntien sääntöjen muotoilut ja käytännöt voivat poiketa toisistaan. Kuten aiemmin on todettu, yhdistyksen itsemääräämisoikeus vapaasti määritellä jäsenkelpoisuuden ehdot ja yksittäistapauksittain ratkaista, keitä halutaan hyväksyä yhdistyksen jäseniksi, ei koske niitä lailla perustettuja yhteisöjä ja yhdistyksiä, joihin yhdistyslakia ei sovelleta. Opiskelijakunta voi kuitenkin ammattikorkeakoululain perusteella hyväksyä omilla päätöksillään ja sääntöjensä mukaisesti jäsenikseen myös muita kuin päätoimisia, tutkintoon johtavia opintoja suorittavia ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Jäsenten hyväksymisessä on otettava huomioon yhdenvertaisen kohtelun vaatimus eli jäsenyyden perusteita on sovellettava tasapuolisesti kaikkiin jäsenyyttä hakeneisiin henkilöihin. 4.5 Jäsenyyden päättyminen Yleistä Jäsenyyden päättymisperusteina pidetään tavallisesti eroamista ja erottamista. Yhdistyslaissa on lisäksi pidetty mahdollisena katsoa jäsen eronneeksi. Opiskelijakuntaan liittyminen ja jäsenkelpoisuus on määritelty ammattikorkeakoululaissa. Laissa ei ole säännöksiä jäsenyyden päättymisestä. Opiskelijakunnan jäsenyyden päättyminen määrittyy siten yhdistyslain mukaisesti. 28 SAMOK Julkaisut