Maa-ja metsätalousministeriön ja Suomen metsäkeskuksen tulossopimus vuodeksi 2017 ja alustavat tulostavoitteet vuosille

Transkriptio

1 1 MMM 75/ /2017 Maa-ja metsätalousministeriön ja Suomen metsäkeskuksen tulossopimus vuodeksi 2017 ja alustavat tulostavoitteet vuosille Suomen metsäkeskus (Metsäkeskus) on metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä niiden monimuotoisuuden säilyttämistä ja metsiin perustuvien elinkeinojen edistämistä koskevia tehtäviä hoitava valtakunnallinen alueellisesti verkostoitunut kehittämis-ja toimeenpano-organisaatio. Metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Metsäkeskus toimii maa-ja metsätalousministeriön tulosohjauksessa. Maa-ja metsätalousministeriö (ministeriö) ja Metsäkeskus ovat tänään sopineet valtionavustustoiminnan vuoden 2017 tavoitteista ja voimavaroista sekä vuosien alustavista tavoitteista seuraavasti: 1. Visio ja toimintaympäristön muutos Kansallinen metsästrategia 2025 linjaa Metsäpoliittinen selonteko 2050:n mukaisesti metsäalan vision: Metsien kestävä hoitoja käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde Metsäpolitiikan toimeenpanolla luodaan edellytyksiä metsiin perustuvalle kasvavalle biotaloudelle ja laaja-alaiselle hyvinvoinnille. Valtioneuvoston metsäpoliittisessa selonteossa kuvatuista toimintaympäristön muutoksista erityisesti seuraavat vaikuttavat Metsäkeskuksen toimintaan: Puun ja puukuidun strateginen merkitys raaka-aineena kasvaa biotalouden laajentuessa. Metsien tuottokyky paranee, metsien käyttö ja siihen liittyvät tuotteet ja palvelut monipuolistuvat. Käytössä olevat julkisen talouden resurssit vähenevät merkittävästi ja valtionhallinnon organisaatioita uudistetaan palvelujen tehostamiseksi. Metsäkeskuksen toimintaan vaikuttavat keskeisesti hallitusohjelman kirjaukset koskien biotaloutta, digitalisaatiota ja normien purkamista, sekä metsätietolain päivitys ja kestävän metsätalouden rahoituslain hallinnon digitalisointi. Hallitusohjelman mukaisesti toimeenpannaan Kansallista metsästrategiaa. Kärkihankkeissa osallistutaan Biotalous ja puhtaat ratkaisut -teeman alla olevaan Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -hankkeeseen. Metsäkeskuksen avaintehtävänä on edistää metsien eri käyttömuotoihin perustuvaa elinkeinotoimintaa ja siitä saatavaa hyvinvointia. Hallitusohjelman kärkihankkeissa Metsäkeskuksella on merkittävä rooli erityisesti metsätilojen sukupolvenvaihdosten ja uusiutuvan energian käytön edistämisessä, metsää koskevien tietojen uudistamisessa ja ajantasaistuksessa, näiden tietojen ja tietotuotteiden käytön ja jakelun tehostamisessa sekä metsien vapaaehtoisen suojelun keinojen kehittämisessä.

2 2 2. Strategiset tavoitteet ja päämäärät Metsäkeskus edistää maa-ja metsätalousministeriön toimialaa koskevien vaikuttavuustavoitteiden toteuttamista erityisesti luonnonvaratalouden osalta. Kansallinen metsästrategia 2025:n strategisista päämääristä ja tavoitteista erityisesti seuraavilla on kytkös Metsäkeskuksen toimintaan: Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille. o Kotimaisen puupohjaisen energian tuotanto lisääntyy o Jalostusarvo kasvaa ja resursseja hyödynnetään tehokkaasti o Metsiin perustuva monipuolinen palveluliiketoiminta sekä luonnontuoteala kasvavat Raaka-aineiden saatavuus mahdollistaa metsien käytön lisäämisen ja uudet investoinnit. o Metsävarat ovat runsaat, terveet ja hyväkasvuiset ja vastaavat biotalouden lisääntyviin tarpeisiin, o Kuljetusväylien palvelukyky, tehokkuus ja toimivuus paranevat. Metsäala ja sen rakenteet uudistuvat ja monipuolistuvat. o Julkisin varoin rahoitettavat rakenteet tukevat erityisesti metsiin liittyvän biotalouden liiketoiminnan kehittämistä, tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista ja digitalisoimista, kokeiluhankkeita sekä markkinoiden ja muiden toimintaympäristön muutosten ennakointia, o Metsiin liittyvän tiedon avoimuus, kattavuus ja ajantasaisuus tukevat sen laajaa hyödyntämistä. o Kaavoitusjärjestelmä tukee metsätalouden ja monipuolisen liiketoiminnan mahdollisuuksia. Metsät ovat aktiivisessa, taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävässä ja monipuolisessa käytössä. o Aktiivinen ja yritysmäinen metsätalous lisääntyy, tilakoko kasvaa ja metsänomistusrakenne tukee metsien aktiivista käyttöä. Metsätalouden kannustinjärjestelmä on vaikuttava ja aktivoiva. Metsänomistajien ansaintamahdollisuudet lisääntyvät ekosysteemipalveluita kaupallistamalla, o Metsien monipuolistuva hoitoja käyttö tukee ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. o Metsätalouden aiheuttamat vesistöhaitat on minimoitu käyttämällä parhaita ja kustannustehokkaimpia käytettävissä olevia menetelmiä. Metsäkeskus edistää Kansallinen metsästrategia 2025:n ja siihen liittyvän Etelä- Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteutusta sekä niihin liittyvien alueellisten metsäohjelmien toimeenpanoa. Metsäkeskus edistää ja tukee toiminnallaan seuraavien Kansallinen metsästrategia 2025:n mukaisia tavoitteita: Tavoite KMS 2025 Runkopuun hakkuukertymä (milj. m3/v) 80 Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon määrä, (ha/v)

3 3 Metsäteiden perusparannus (km/v, julkisella tuella) Metsähakkeen kokonaiskäyttö (milj. m3/v) 15 Toimijoiden käytettävissä olevan metsävaratiedon osuus kasvaa merkittävästi Yli 50 ha:n yksityisten metsätilojen ja yhteismetsien pinta-alaosuus, % yht. 70% Ympäristötukisopimusten ja luonnonhoitohankkeiden pinta-ala (ha/v) Luonnonhoitohankkeet (milj. /v) 1,03 Metsään, fi -palvelun käyttäjämäärä (mo kpl) kasvaa 2.1. Palvelulupaus 1. Laadukkaat metsätiedot ja sähköiset palvelut luovat toimivan perustan metsänomaisuuden hoidolle. 2. Metsiin liittyvien hallintoasioiden hoito on helppoa ja palvelu toimii ilman viivytyksiä. 3. Asiakkaiden tarpeet ohjaavat SMK:n edistämistoiminnan palveluita. 3. Metsäkeskuksen vuoden 2017 vaikuttavuus-, tuloksellisuus-ja voimavarojen hallinnan tavoitteet ja alustavat tavoitteet vuosille Alustavat tavoitteet vuosille Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet Metsäkeskus tukee metsäelinkeinoja kehittämällä valtionavulla ja kärkihankerahoituksella metsätietoon pohjautuvia asiakaslähtöisiä palveluja ja tietotuotteita. Metsään.fi -palvelua kehitetään sähköiseksi asiointi-ja tietopalveluksi metsänomistajille ja toimijoille Metsäkeskus toteuttaa ohjelmakaudella alueellisten metsäohjelmien mukaisia metsiin perustuvaa elinkeinotoimintaa ja yrittäjyyttä edistäviä sekä metsien kestävää käyttöä tehostavia hankkeita. Metsäkeskus rakentaa toimivat yhteistyösuhteet perustettavien maakuntien kanssa ja vahvistaa asemaansa alueellisessa ja paikallisessa metsiä koskevassa päätöksenteossa. Metsäkeskus edistää talousmetsien monimuotoisuutta ja kehittää niiden luonnonhoitoa osana metsien kestävää hoitoa ja käyttöä. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Tukijärjestelmien suunnittelussa Metsäkeskus tuo esiin toimeenpanon näkökulman ja tukijärjestelmät toteutetaan mahdollisimman yksinkertaisella ja tehokkaalla hallinnoinnilla. Metsäkeskus osallistuu MMM:n Metsätieto hankkeeseen, määrittelee kärkihankkeen perusteella seuraavan inventointikerroksen toimintamallin ja ottaa sen käyttöön yhdessä toimijoiden kanssa. Metsänomistajille ja yrityksille suunnatun asiakastyön vaikuttavuutta seurataan ja lisätään. Metsäkeskus tukee toimijoiden omavalvonnan ja metsänhoidon laadun kehittämistä. 1 Tavoitteet määräytyvät vuosittaisten mom (Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen) käytettävissä olevien määrärahojen perusteella. KMS:n tavoite: Väyläverkosta on käyttötarkoituksen mukaisessa kunnossa. 2 Tavoitteet määräytyvät vuosittaisten mom (Metsäluonnonhoidon edistäminen) käytettävissä olevien määrärahojen perusteella. KMS:n kokonaistavoite on ha vuonna Tavoitteet määräytyvät vuosittaisten mom käytettävissä olevien määrärahojen perusteella.

4 4 Voimavarojen hallinnan tavoitteet Valtionapu säilytetään metsästrategiassa ja tulossopimuksessa asetettavien tavoitteiden tasolla. Maksuperusteasetuksen mukaisten omakustanteisten palvelujen määrää lisätään. Ulkopuolisen hankerahoituksen määrää lisätään Vuoden 2017 toimenpiteet Asiakkaat Puretaan aiempien vuosien hakemusruuhka ja kasvatetaan sähköisten hakemusten ja toteutusilmoitusten osuutta vuoden 2017 nmh-ryhmän käsittelyssä. Toteutetaan Metsäkeskuksen strategiapäivityksen mukaiset toimenpiteet, joilla lisätään asiakastarpeiden mukaisia tietotuotteita. Jatketaan Metsään.fi -palvelun kehittämistä ja käytön laajentamista Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihankkeessa määritellyillä ja asiakaspalautteen perusteella määritetyillä toimenpiteillä ja metsätietotuotteilla. Palvelu muokataan vastaamaan uudistuvan metsätietolain sisältöä. Jatketaan metsänomistaja-ja yhteisöasiakkaiden asiakkuusohjelmien sekä asiantuntijaohjelmien toteutusta metsien käytön ja hoidon sekä yrittämisen edellytysten lisäämiseksi. Parannetaan edelleen ohjelmien vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Lisätään toimijoiden osallistumista sekä niiden välistä yhteistyötä koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Alueellinen vaikuttaminen Maakunnallisia metsäneuvostoja, alueellisia metsäohjelmia, kaavoitusta, EUkehittämishankkeita ja Metsäkeskuksen kumppanuuksia hyödynnetään alueellisen vaikuttavuuden parantamiseksi, elinkeinojen kehittämiseksi ja metsien kestävän käytön tehostamiseksi. Rakennetaan toimiva yhteistyö aluehallintouudistuksessa muodostettavien maakuntien ja Metsäkeskuksen välille. Lainsäädännön toimeenpanoja hallinnon kehittäminen Jatketaan Kemera-hallinnon digitalisointia kehittämällä sähköisiä hallinto-ja päätösmenettelyjä ja parannetaan toimijoiden sähköistä asiointia Metsään.fi - palvelussa. Tehostetaan rahoitettavien Kemera-hankkeiden läpimenoa yksinkertaistamalla sisäisiä prosesseja ja ottamalla parhaat käytännöt käyttöön. Metsätiedon ylläpitoja hyödyntäminen Varmistetaan 2020-inventointiohjelman toteutus, huomioiden MMM:n Metsätieto tavoitteet. Erityistä huomiota kiinnitetään Kemera-ruuhkan vuoksi viivästyneiden alueiden valmistumiseen. Toimeenpannaan Metsätieto ja sähköiset palvelut hanketta osana hallituksen Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihanketta. Tuotetaan päivitetyn metsätietolain mukaiset julkiset metsätietopalvelut. Voimavarat ja henkilöstö varmistetaan toiminnan kehittämisessä tarvittava riittävä tietojärjestelmäosaaminen. luodaan tuotteet/palvelut maksuperusteasetuksen pohjalta. henkilöstöohjelma päivitetään tarkistetun strategian pohjalta. luodaan strategian edellyttämät osaamisprofiilit osaamisen kehittämiseksi. käynnistetään säännöllinen henkilöstökysely henkilöstöasioiden kehittämiseksi.

5 5 3.3 Mittarit 4. Voimavarat Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta kuvaavat mittarit on kuvattu tämän sopimuksen liitteessä 2 (Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta kuvaavat mittarit ja tavoitteet 2017 ja alustavat tavoitteet ). Ministeriön erillisellä päätöksellä myönnetään Metsäkeskukselle valtionavustusta valtion 2017 talousarvion momentilta (Valtionapu Suomen metsäkeskukselle) yhteensä euroa. Valtionapumomentin lisäksi Metsäkeskus lisää vaikuttavuuttaan toteuttamalla muita julkisin tai yksityisin varoin rahoitettuja hankkeita. 5. Seuranta ja raportointi Ministeriö ja Metsäkeskus ilmoittavat viipymättä toisilleen sellaisista tekijöistä, olosuhteiden muutoksista tai muista seikoista, jotka saattavat vaikuttaa tämän sopimuksen toteutumiseen. Ministeriö ja Metsäkeskus pitävät vuoden aikana 3-4 tulosohjauskokousta. Tulostavoitteiden ja palvelulupausten toteutumista mitataan tämän sopimuksen liitteen mukaisilla mittareilla. Metsäkeskus toimittaa ministeriölle mennessä tiedon tässä tulossopimuksessa sovittujen tavoitteiden sekä talouden (tilanne ) toteutumista. Arviot koko vuoden toteutumista ja esitykset seuraavan vuoden tavoitteiksi toimitetaan ministeriön erillisen ohjeistuksen mukaan. Lopullinen raportti tulostavoitteiden toteutumisesta (tuloksellisuusraportti) sekä henkilöstötilinpäätös laaditaan ministeriön erillisen ohjeistuksen mukaan ja toimitetaan vuoden 2017 tilinpäätöksen yhteydessä mennessä. Ministeriö antaa kannanottonsa tilinpäätökseen, henkilöstötilinpäätökseen ja tuloksellisuusraporttiin mennessä. Helsingissä/Lahdessa. päivänä helmikuuta 2017 Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa-ja metsätalousministeriö Ari Eini johtaja Suomen metsäkeskus Liite 1: Toimintaympäristön kuvaus 2017 Liite 2: Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta kuvaavat mittarit ja tavoitteet 2017 ja alustavat tavoitteet

6 6 Liite 1 Toimintaympäristön odotettavissa olevat muutokset v Metsäteollisuus on päättänyt tai toteuttanut (esim. Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas, UPM Lappeenrannan biojalostamo ja Stora Enson Varkauden tehtaiden muutosinvestoinnit) mittavia investointeja viime vuosina. Kasvava ilmiö Suomessa on perinteisen metsäteollisuuden ulkopuolelta ja osin kansainvälisten investoijien mielenkiinto selluntuotantoon ja biojalostamiseen (esim. Finnpulp Oy Kuopio ja Kemijärven sekä Kemin biojalostamohankkeet). Metsäteollisuuden biotuoteinvestointien ja suunnitelmien rinnalla on havaittavissa myös toinen ilmiö; usein mittakaavaltaan pienempien ja uusien toimijoiden investointeihin perustuvien laitosten suunnittelu esimerkiksi Kajaanissa, Lieksassa, Iisalmessa, Kristiinankaupungissa ja Haapajärvellä. Biotuoteinvestointien rinnalla ja osin niihin liittyen on myös käynnissä tai suunnitteilla investointeja esimerkiksi liimapuun ja rakennuskomponenttien jalostukseen sekä puun energiakäyttöön. Metsäalan toimintaympäristössä investoinnit tarkoittavat uusia työpaikkoja ja tuloja metsänomistajille sekä puun korjaajille ja kuljettajille. Paitsi puunjalostuksen arvoketjuun, syntyy työpaikkoja myös metsäalan palveluihin. Yksi edellytys palveluiden kehitykselle on mahdollisimman tasapuolinen kilpailuasema markkinoilla olevien toimijoiden välillä. Kilpailun rajoitteita on poistettu muuttamalla Metsäkeskusta ja metsänhoitoyhdistyksiä koskevia säädöksiä, viimeisimpänä Otso Metsäpalvelut Oy:n perustaminen loppuvuodesta Metsäpalveluyrittämisen kehittyminen on tulevien vuosien haaste ja mahdollisuus metsäalalle. Käynnissä on monia valtakunnallisia ja alueellisia metsäpalveluyrittäjyyttä aktivoivia hankkeita. Jotta kasvavan puun käytön hyödyt realisoituvat kotimaassa, tarvitaan yksityismetsänomistajien aktiivisuutta puumarkkinoilla. Metsähallituksen ja yritysten sekä yhteisöjen puun myynnit ovat yksityismetsänomistajia tasaisemmat vuodesta toiseen. Maan hallitusohjelman mukaisesti on pyritty kannustamaan tilakoon kasvattamiseen ja sukupolvenvaihdoksiin muun muassa metsälahjavähennyksen sekä yrittäjävähennyksen avulla. Näiden rinnalla tarvitaan investointien toteutuessa erityisesti sellaisten metsänomistajien aktivointia ja opastusta, joilta puuttuu kokemus metsätaloudesta. Kasvava metsien käyttöjä hakkuumäärät ovat nostaneet esiin kysymyksen, onko metsiemme käyttö ekologisesti kestävää. Metsäalan perinteinen vahvuus, kestävyyden huomioon ottaminen toiminnassa, joutuu koetukselle kun hakkuumäärät kasvavat huomattavasti nykyisestä. Tässä kehityksessä talousmetsien luonnonhoidon merkitys korostuu entisestään, koska valtiontaloudessa on vain rajallisesti mahdollisuuksia panostaa luonnonsuojelualueiden hankintaan, määräaikaisiin suojelusopimuksiin ja luonnonhoitohankkeisiin. Metsätiedon saatavuudella tulee olemaan suuri merkitys metsäalan ja metsäalan yritysten menestykselle. Erityinen tarve on luoda sähköisiä palveluja puukauppaan, metsien käytön suunniteluun ja metsäomaisuuden hallintaan. Digitalisaation mahdollisuuksia on opittava hyödyntämään ja sen avulla purkamaan tarpeetonta hallinnollista työtä julkisen sektorin toiminnassa. Byrokratian vähentäminen kaikessa toiminnassa, missä kansalaiset tai yritykset asioivat julkisen sektorin kanssa, on eri toimialojen yhteinen tavoite. Viime vuodet ovat olleet Suomen kansantaloudelle vaikeat. Huolimatta siitä, että ennusteet lähivuosien talouskehityksestä ovat hieman kohentuneet, edessä on kuitenkin vielä useita alhaisen talouskasvun vuosia, joina valtion kuluja on pienennettävä. Kuluttajien ja yhteiskunnan preferenssien muuttuessa lähemmäs vihreitä tuotteita ja vihreää kasvua, metsäalalla tulee myös tulevaisuudessa olemaan keskeinen merkitys yhteiskunnassa.

7 7 Liite 2 Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta kuvaavat mittarit ja tavoitteet 2017 ja alustavat tavoitteet Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Mittari Tulos 2016 Tavoite 2017 Tavoite Metsään.fi palvelua käyttävien * metsänomistajien määrä Metsään.fi palvelua käyttävien yritysten määrä (TAE) kpl kpl kpl Yhteisöasiakastapaamiset Nmh; otantatarkastuksessa rahoituksellisesti hyvien hankkeiden osuus suoritepinta-alasta (TAE) Hankehaussa olevien luonnonhoitohankkeiden määrä 81 % vähintään 85 % 90 % 17 kpl Asiakkaiden suositteluindeksi MO asiakastyö: ei mitattu Yritysasiakastyö +23 % MO koulutukset +70 % Toimijakoulutukset +40 % 30% 35 % Ajantasaisen metsävaratiedon kattavuus yksityismetsien pinta-alasta (TAE) Metsävaratietojen käyttö ja lataus lisääntyy käytettävissä olevasta aineistosta 82 % 87 % 95 % 2 milj. ha 75 % 95 % Metsään.fi -käyttäjiin luetaan kaikki, jotka ovat käyneet palvelussa sen avaamisen jälkeen.

8 8 Toiminnan tuloksellisuus Mittari Tulos 2016 Tavoite 2017 Tavoite Metsänomistajille järjestetyt koulutustilaisuudet Toimijoille järjestetyt koulutustilaisuudet Metsänomistajaasiakastapaamiset Metsälain mukaisten ilmoitusten käsittelyn ja päätöksenteon kokonaiskustannukset ilmoitusta kohden (TAE) Rahoituslain mukaisten hakemusten käsittelyn kokonaiskustannukset (TAE) 290 kpl 240 kpl 240 kpl 130 kpl 120 kpl 120 kpl xx /kpl alle 13 e/kpl alle 13 e/kpl 229 e/kpl ( ) alle n 200 e/kpl 123 el kpl Maastotarkastusten yksikkökustannukset (TAE) XX alle 165 e/kpl alle 165/kpl Metsävaratiedon keruun kustannukset (TAE) 6/ha alle 5 /ha n. 5 e/ha Metsävaratiedon keruu (TAE) ha ha ha Päätös nuoren metsän hoitohankkeista, viikkoa vireilletulosta (TAE) Sähköisten ilmoitusten ja hakemusten osuus saapuneista (TAE) Säädös-ja järjestelmämuutosten takia ei ole laskettu (Metsänkäyttöilmoitukset 89%) enintään 9 vko 5 60 % Kasvaa edelleen

9 9 Voimavarojen hallinta, resurssit Mittari Tulos 2016 Tavoite 2017 Tavoite Valtionapu (TAE) Htv (TAE) avoin Metsiin perustuvia elinkeinoja tukevien hankkeiden määrä, e/v Investoinnit strategiseen osaamiseen: koulutuspäivä/toimihenkilö 9 pv/hlö 7 pv/hlö 5 pv/hlö Työtyytyväisyysindeksi (tulos v ,1) ei arvioitu ei arvioida >36,1

10