Vantaan kansanperinteen ystävät ry:n sisäinen tiedotuslehti

Transkriptio

1 Nro 2/ Vantaan kansanperinteen ystävät ry:n sisäinen tiedotuslehti

2 Hurakka on Vantaan kansanperinteen ystävät ry:n sisäinen tiedotuslehti. Toimintasuunnitelmassa on sovittu, että se ilmestyy noin 4-5 kertaa vuodessa. Lehti toimii tiedotuskanavana toimikuntien, hallituksen ja jäsenten etuja vaalien. Jokaisella on mahdollisuus käyttää palstatilaa lehdessä. Kansikuvassa Anna-Liisa Uusi-Eskola itse valmistamassaan Tuuterin puvussa 2

3 PUHEENJOHTAJAN PALSTA ovat arvossa perinteet, kiintymys omaan kotiseutuun ja oma kieli. Katalonialaiset eivät puhu espanjaa vaan katalaania, joka vaikutti olevan kauempana espanjan kielestä kuin viro suomesta. Toki katalonialaiset ymmärsivät espanjaa ja pienestä espanjan taidostani oli kyllä hyötyä. Kaikille, jotka eivät ole Barcelonassa käyneet, voin lämpimästi suositella siihen tutustumista. Kaupunki on yksi hienoimpia eurooppalaisia suurkaupunkeja (n. 5 milj. asukasta). Jo pelkästään Antonio Gaudin arkkitehtooniset luomukset ovat vertaansa vailla. Hyvät kansanperinteen ystävät! Seuramme 20-vuotisjuhla pidettiin lauantaina 5.4. Meitä oli siellä kaikki ohjelmansuorittajat mukaanlukien yli 100 ihmistä. Ohjelma ja tunnelma olivat sellaiset kuin onnistuneessa juhlassa pitääkin olla. Voimme vielä pitkään muistella juhlan antia. Sen jälkeen on käyty ulkomailla. Raimo ja Liisa Tanskanen olivat huhtikuun loppupuolella Israelissa. Itse olin vaimoni kanssa vappuviikolla Barcelonassa ja muuallakin Kataloniassa. Sekä Israel että Katalonia, jolla on laaja itsehallinto Espanjan valtion puitteissa, muistuttavat Suomea siinä, että kaikissa näissä maissa Seuraavaksi on edessä Viron matka, joka on tarkoitettu viime vuoden Elojuhlissa ahkeroineille. Kesäkuun tehtävään retkeen osallistunee n Seuran jäsentä. Itse en ikävä kyllä pääse mukaan eräiden yhteensattumien vuoksi, mutta toivotan lähtijöille mukavaa matkaa. Virolaiset ovat sitten vuorostaan tulossa Elojuhlille. Kun kyseessä on nyt kahdeskymmenes Elojuhla, heidän läsnäolonsa lisää tilaisuuden juhlavuutta. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää edessä, jotta saisimme Elojuhlat tänäkin vuonna onnistumaan. Elojuhlatoimikunta tekee töitä koko ajan ja neuvottelee eri tahojen kanssa juhlan järjestelyistä. Toivon, että kaikki ottavat vastuuntuntoisesti tehtäväkseen ne työt, joita heille tullaan tarjoamaan. Kalervo Pelkkikangas Puheenjohtaja 3

4 VANTAAN KANSANPERINTEEN YSTÄVÄT RY 20 VUOTTA Juhla Viertolan koululla lauantaina klo Ohjelma Vantaan kansanpelimannit, johtajana Timo Hämäläinen Puheenjohtaja Kalervo Pelkkikangas, tervetulopuhe yhdistyksen kummitytön, Essi Pakarisen kukitus ja lahja Vantaa-trio soittajat: Teppo Tuominen, sello, Roy Asplund, viulu, Lauri Esko, piano Oskar Merikanto, Marssi vanhoilta ajoilta ja Niin minä neitonen sinulle laulan FL Ritva Markkula, puhe Miia Puistolahti, Essi Pakarinen ja Assi Pakarinen kolmella huilulla: Brudmarsch fran Delsbo eli häämarssi, Byssan Lull - nordisk vaggvisa eli kehtolaulu Gåglåt från Äppelbo, ruotsalaista kansanmusiikkia Dalarnasta Lapsiryhmä esittää kansantansseja Ryhmä on aloittanut Kytöpuiston koulussa tammikuussa -08 ohjaajinaan Riitta Kangas ja Raimo Tanskanen. Kahvitauko Vantaan kansanpelimannit Senioritanssit, ohjaaja Hannele Tuovinen Ferligt reis eli Iloinen piiri, Einst im Felde eli Kerran kedolla ja seniorihumppa Vantaan kansanperinteen ystävien runoryhmä. Ohjaaja Ulla Lehtinen. Esiintyjät: Sirpa ja Timo Kemiläinen, Kalervo Pelkkikangas, Raimo Tanskanen ja Ulla Lehtinen. Runot Kantelettaresta: Äiti ja tytär, Lintujen käräjät ja Kilpalaulanta Marvet-kvartetti Laulajat: Matti Lehtonen, Aimo Nissinen, Asko Matikainen ja Vesa Matikainen. Kaikki Tikkurilan Mieskuoron jäseniä. Laulut: Täällä Pohjantähden alla, Hän kulkevi kuin yli kukkien ja Huoleton reissumies Vantaa-trio Oskar Merikanto, Kesäillan idylli ja Armas Maasalo, Polkka Vantaan kansantanssin ystävien tanssiesitys, säestäjä Jussi Lehtinen. Herrasväen polkka, Piiripolkka, Lanssi, Karjalan katrilli Raimo Tanskanen: Kiitokset! Juontaja: Esko Vierikko 4

5 Fil. lis. Ritva Markkulan juhlapuheen referaatti Ritva Markkula aloitti juhlapuheensa muistelemalla Lauri Leppäsen kirjoittamaa artikkelia. Tuo artikkeli julkaistiin Vantaan Seudun liitteenä olevassa Laurin Elojuhlat lehdessä vuonna Leppäsen artikkelin aiheena oli kysymys siitä, onko juhlista tullut perinne Vantaalle ja että syntyykö vielä uusia perinteitä. Ritva Markkula tuli puheessaan siihen tulokseen, että 19 kertaa vietettyjen Laurin elojuhlien jälkeen voidaan todeta, että juhlista on tullut vantaalainen perinnejuhla. Tuohon perinteeseen sisältyy kansantanssia, laulua, kirkonmessujen ja kaiken muun ohella myös markkinat, jotka juontavat historiansa jo keskiajalta saakka. Puheessaan Markkula palasi Elojuhlien ensimmäisiin juhliin, jonka aiheena oli Backaksen kartanon historia vuodelta Juhlilla käväisi historiasta tuttuja hahmoja aina Aurora Karamzinista Zacharius Topeliukseen. Jo tuolloin toimi yhdistyksen Peukaloiset- ryhmä ja markkinoilta sai ostaa mukaansa mm. maalaismunia ja lampaanvillasta tuotettua ja värjättyä lankaa. Markkula muisteli, kuinka nuo ensimmäiset elojuhlat loivat perustan tuleville juhlille ja kuinka eri vuosina erilaiset teemat vaihtelivat, mutta peruspuitteet ovat säilyneet vuosien aikana. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin päivälleen 20 vuotta aiemmin eli huhtikuun 5. vuonna Puheenjohtajaksi valittiin tuolloin Raimo Tanskanen, joka on edelleen yksi yhdistyksen ydinhenkilöistä. Tänä kesänä vietetään Laurin Elojuhlia 19. kerran ja jälleen uuden teeman puitteissa: Hyvä naapuri Vantaa kulttuurien kohtauspaikkana. Tavoitteena on tutustuttaa myös muualta muuttaneet, maahanmuuttajat, suomalaiseen perinteeseen ja kotiuttaa heitä paremmin yhteiskuntaamme. Uusi mittava haaste on edessä. Lopuksi Ritva Markkula toivotti onnea ja menestystä yhdistykselle kiittäen samalla melko pienillä voimilla aikaansaatuja näyttäviä Elojuhlia. Toivottavasti perinne säilyy ja säilytetään näiltä osin. 5

6 Onnittelijoita Juontajamme Esko Vierikko Kuvasatoa 20-vuotisjuhlasta Vanha ja uusi logo rinnakkain 6 Kaunis kahvipöytä

7 Vantaan kansanpelimannit Juhlayleisöä Assi ja Essi Pakarinen ja Miia Puistolahti Irja Seetula muistelee Runonlausujoita 7

8 Lapsiryhmän tanssiesitys Senioritanssijat 8

9 Peukaloisten taidonnäyte Kaija Turtio ja Liisa Pöyhönen 9

10 6

11 Alustava ohjelma Sunnuntaina 3.8. klo 14 Heurekan auditoriossa professori Kalevi Wiik johdattelee elojuhlien teemaan luennollaan Vantaan seudun asutuksen ja kielen kehityksestä. Tervetuloa kuulemaan! Perjantai-ilta 8.8. myllyllä: Vantaan pelimannit soittavat ja Kuusalun- Kolgan kamarikuoro laulaa. Soihtukulkueessa myllyltä kirkolle. Kirkkotapahtuma alkaisi klo Lauantaina 9.8.: Kirkossa Kuusalun-Kolgan kamarikuoro Tikkurilan soittokunta Joku maahanmuuttajaryhmä, varalla Shaika Balalaika Luomukanteleet Vantaan maahanmuuttajat Pakarituvassa Vantaan maahanmuuttajat Romaanit, Anette Åkerlund Lyyli Arhibov, itkuvirret Pole, pole Esiintymisteltassa 9.00 Fanfaari ja avaus 9.15 Munkkikuoro, Pekka Kivekäs 9.30 Tikkurilan soittokunta Tikkurilan mieslaulajat Vantaan maahanmuuttajat Kuusalu-Kolgan kamarikuoro Sonores Antique Vantaan maahanmuuttajat Lyyli Arhibov Yhdyshenkilöt muistin virkistykseksi: Esko Vierikko, Hyvä naapuri -teeman vastaava postios.: Lehtotie 9, Helsinki Raimo Tanskanen, Laurin Elojuhlien järjestely-toimikunnan puheenjohtaja Alankotie 3, Vantaa Kaija Turtio, Laurin Elojuhlien järjestely-toimikunnan sihteeri Terhirinne 2 B 4, Vantaa Yuko Kametani, Vantaan Järjestörinki Monirinki-hanke, koordinaattori, yuko.kametani@vantaalla.info, Viertolankuja 4 A, 2 krs, Vantaa Burhan Hamdon, Hakunilan kansainvälinen yhdistys ry, toiminnanjohtaja, hakunilan@kolumbus.fi, Kannuskuja 2 A, 3 krs, Vantaa Alustavasti on sovittu ainakin ukrainalaisten, venäläisten, uzbekistanilaisten, somalialaisten, sudanilaisten, turkkilaisten, kurdien, burmalaisten, kamerunilaisten, kiinalaisten ja albanialaisten kanssa elojuhlille tulosta. Saa nähdä, ketkä kaikki näistä ryhmistä ovat paikalla lauantaina 9.8 ja minkälaisiksi elojuhlat tänä juhlavuotena muodostuvat. Elojuhlamarkkinoiden päätyttyä lauantaina kello 16 ei lohisoppatelttaa pureta pois, koska seurakunta käyttää sitä vielä Laurentius-vaelluksen tarjoilun järjestämiseen ja purkaa teltan sen tilaisuuden päättymisen jälkeen. Elojuhlat tukee näin omalta osaltaan Laurentius-vaellusta, josta lisätietoa sivulla 13. Elojuhla pukeutumisesta: Naisilla ehdottomasti pitkähköt hameet - leningit (esiliinat). Päähän ehdottomasti päähine - huivi tai muu sellainen. Miehille pitkät housut, pitkähihainen paita flanellia tai valinnan mukaan, (liivit) ja hattu päähän. Sopivia myös pussihousut, pitkävartiset kengät ym. 11

12 NUORET LAHJAKKAAT NAISET SEURAN KUMMITYTTÖ, ESSI PAKARI- NEN ON LAHJAKAS JA KIELITAITOI- NEN MAAILMANKANSALAINEN Tänä keväänä oli kaksi suurta juhlaa: Vantaan kansanperinteen ystävien 20-vuotisjuhla ja seuran perustamisen aikaan syntyneen seuran kummityttären Essi Pakarisen ylioppilasjuhla. Pienen tytön kasvua seuratessa on saanut kuvan myös seuran kasvusta. Lapsuusaikoinaan Essi oli vakituinen vieras Laurin Elojuhlilla ja seuran vuosijuhlissa. Seitsemän vuoden opiskelu musiikkiluokalla toi hyvän musiikillisen pohjan ja Essi onkin soittanut kannelta, huilua ja pianoa. Tanssiharrastus on ollut myös tärkeä. Suomalaisten kansantanssien sijasta hän on tanssinut itämaisia tanssseja. Essi on myös kuvaamataidollisesti lahjakas. Hän harrasti kuvataiteita Vantaan kuvataidekoulussa kymmenisen vuotta. Kolme vuotta sitten mieli paloi maailmalle ja Essi viettikin vuoden vaihto-oppilaana Etelä- Amerikassa, Ecuadorissa. Suomeen palasi kielitaitoinen lukiolaistyttö, joka puhuu sujuvasti englantia, espanjaa ja ranskaa. Ruotsin kieli, portugali ja italiakin sujuvat niin, että maiden kirjallisuutta voi lukea alkuperäiskielellä. Seura ja seuran kummityttö voivat olla ylpeitä toisistaan. Pariisiin töihin lähtevä Essi edustaa hienosti Suomea ja suomalaisuutta! Teksti: Miia Puistolahti Kuva: Timo Kemiläinen 12

13 ESSI JA MARJO ESITTELYSSÄ olemus. Parhaimmillaan uusi logo on julisteessa, jossa elämä jännittyy kypsyvän viljan ja ikuisen kirkkotien väliin. Kun logoa ja julistetta hiottiin valmiiksi, osoittautui, että Marjo on asiallinen ja työhönsä paneutuva nuori nainen. Niin, hän on vain kolme vuotta vanhempi kuin VKY. Hän valmistui hyvin paperein kuva-artesaaniksi Varian kuvallisen ilmaisun linjalta Ehkä selitys Marjon voittoon tässä suunnittelukilvassa on siinä, että hänellä on jo työkokemusta. Aloitettuaan kurssin jo aikaisemmin hän jäi työharjoitteluvaiheessa 1½ vuodeksi harjoittelupaikkaansa Metro-lehteen. Sitten hän järkevänä ihmisenä palasi suorittamaan tutkinnon loppuun. LOGOLLA ON TEKIJÄNSÄ: MARJO HIRVI 20-vuotiaat Elojuhlat tarvitsi oman logon eli visuaalisen tunnuksen. Tässä se nyt on. Tekijä, Marjo Hirvi, tulee Vantaan Kulomäestä. Tapahtumasarja oli seuraava: Kun menimme tapaamaan Vantaan Varian kuvallisen viestinnän opettajaa, Leena Kilposta, hän oli juuri vailla aihetta, josta teettää valmistumassa olevan kurssin lopputyö. Laurin Elojuhlien logon tarve tuli kuin tilauksesta. Kaikki kurssilaiset laativat ehdotuksen, ja niissä oli useita aivan toteuttamiskelpoisia. Lähemmässä tarkastelussa Marjo Hirven luonnos nousi muiden yläpuolelle. Siinä yhdistyivät onnistuneesti Vantaan kansanperinteen ystävien ja yhdistyksen lippulaivan, Elojuhlien, henki ja 13 Varian kurssilta Marjo sanoo saaneensa paljon. Hänellä on suunnitelmissa oman yrityksen perustaminen, ja siihen opinnot antoivat vankkaa evästä. Samoin Marjo sanoo saaneensa lisää varmuutta tämän VKY:n työn tekemisestä, sillä se oli juuri sitä, mitä on asiakkaiden kanssa toimiminen graafisella alalla. Hurakan ilmestymishetkellä Marjo saattaa jo olla työssä eräässä suurehkossa mainostoimistossa, jossa hän haastattelua tehtäessä oli jo käynyt työhaastattelussa. Marjo aikoo ilman muuta tulla elokuussa Laurin Elojuhlille katsomaan, miltä hänen luomuksensa näyttää käytännössä. Me kaikki onnittelemme ja kiitämme Marjo Hirveä hienosta työstä. Teksti ja kuva: Esko Vierikko

14 RUOKANURKKAUS Ahmed Ladarsi monitoimimies Sain ystävältäni lahjaksi Ahmedin kirjan Mämmi. Selasin sitä ihastuneena. Ihastelin kirjaa ensinnäkin sen sisällön vuoksi. Kirjassa oli uskomaton määrä erilaisia reseptejä, niin makeita kuin myös suolaisia. Kaikki olivat yhtä herkullisen näköisiä. Mielestäni on käsittämätöntä, että joku tulee jostain kaukaa Tunisiasta ja tuo tuon pääsiäisherkkumme eteemme näin monin eri tavoin. Me suomalaisethan suhtaudumme mämmiin ehkä hiukan hymähtäen. Olen sen havainnoinut, kun olen joskus ottanut aiheen puheeksi, jostain syystä useimmat hiukan naurahtavat. Miksi? Me emme tule ajatelleeksi, että siitä on kuitenkin tullut osa meidän kansanperinnettämme jo 1700-luvulla. Joka pääsiäinen me kannamme kaupasta mämmiropposia koteihimme ja nautimme sitä useimmiten kerman kera. Toki tuota voisi itsekin valmistaa, mutta tuskinpa Suomesta löytyy kodeista montakaan, joka taitaa mämmin valmistamisen jalon taidon enää. Ropposetnimestä muistan hämärästi, kuinka aikoinaan mämmiropposet valmistettiin koivuntuohesta. Tuolla nimellä ropponenkin, rove, lienee erilaisia nimiä riippuen missä päin Suomea olemme? Tuostakin kirjassa on esittely. Toisaalta tuossa kirjassa herätti minussa ihastusta myös sen ulkonäkö. Kirjassa on kaikki kuvat Ahmedin itse kuvaamia. Kuvista tulee esiin hänen taiteellinen lahjakkuutensa. Hän on osannut kuvata kehittelemänsä ja valmistamansa ruuat niin, että väkisinkin herahtaa vesi kielelle. Silloin ovat kuvat tehneet tehtävänsä. Kirjassa on myös kuvia suomalaisesta lainehtivasta ruipellosta, rukiin leikkuusta ja kaikesta siitä, miten se monien vaiheiden jälkeen on nautittavissa mämminä. Kirjasta saat halutessasi ohjeen valmistaa itse mämmiä. Joissakin tapauksissa se on välttämätöntä, esim. jos haluat valmistaa jotain suolaista tuotetta, niin silloin tarvitset sokeritonta mämmiä. Tuo valokuvaaminen on yksi Ahmedin hienoista taidoista. Hänhän taitaa myös keramiikan ja korujen teon jalometallista. Taideopetus on lähellä hänen sydäntään ja toinen työ aikuisopistossa. Äitienpäivänä hänellä oli kurssi, jossa tutustuttiin vanhaan alkuperältään japanilaisen raku-keramiikan saloihin. Kävin tapaamassa Ahmedia aikuisopistolla ja sen vajaan tunnin aikana tuli tunne, että opisto on hänelle kuin toinen koti. Siellä hän vastasi opiston järjestyksestä ja näytteille asettamisesta yms. Kerrottakoon vielä, että hän on perustanut mämmiyhdistyksen vuonna Jäin itsekseni miettimään, että hänen halunsa suojella meidän perinteitämme on niin lähellä meidän yhdistyksemme syvintä olemusta, että olisi mukavaa, jos voisimme joiltain osin yhdistää voimavarojamme. Miten, sitä en juuri nyt osaa sanoa. Liitän mukaan Ahmedin kehittelemän kuivakakun reseptin. Siitä on helppo aloittaa jos heräsi kokeilun halu. Kirjoitti Annukka Uusi-Eskola 14

15 RUOKANURKKAUS MÄMMIKUIVAKAKKU 260 g mämmiä 3 munaa 2 dl sokeria 100 g voita tai margariinia 2 dl perunajauhoja 1 dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta Sekoita mämmi ja sokeri hyvin ja lisää joukkoon kolme kananmunaa. Lisää sulatettu voi tai margariini ja sekoita hyvin. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää vähitellen taikinaan. Voitele kuivakakkuvuoka ja sirottele vuokaan korppujauhoja. Kaada kakkutaikina vuokaan. Paista kakkua 185 asteessa noin 45 minuuttia. Tämä peruskakku soveltuu pohjaksi monenlaisiin kakkuihin. 15

16 TAPAHTUMAKALENTERI JA SEKALAISTA MUUTA ASIAA Ilmoittautumiset elojuhlien talkooporukkaan Liisa ja Raimo Tanskaselle , Kaija Turtiolle tai * * * * * * * * Elojuhlatyöntekijä-palaveri/tiedotustilaisuus Påkaksessa torstaina klo Muistathan, että jos Påkaksessa tai sen pihalla on joku tilaisuus tai teatteriesitys, niin tule paikalle häiritsemättä tilaisuutta vaikkapa alaparkkipaikan kautta. * * * * * * * * Vapaa-ajan toimintakeskus Violassa, os. Orvokkirinne 4, jatkuvat senioritanssit tilapäisesti syksyn ajan sunnuntaisin klo , joulun jälkeen palataan taas tiistai-illan ajankohtaan. Ohjaajana Hannele Tuovinen. * * * * * * * * Laittakaa muistiin kivat kesäkokemuksenne, hauskat muistot, yllätykset ja kommelluksetkin ja lähettäkää ne Hurakan toimitukselle. Kootaan niistä hauska juttu syksyn lehteen! * * * * * * * * Karjalan Liiton ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton adresseja saatavana iloon ja suruun. Adressi maksaa 12 euroa, tekstattuna (3-5 riviä) Vantaan kansanperinteen ystävien jäsenille 17 euroa, muille 20 euroa. Muu tekstaus, lyhyt rivi, max 10 cm 1,50 euroa pitkä rivi, max 19 cm 2,50 euroa Koristeellinen käsintekstaus antaa lisäarvoa muistamiselle! Kalligrafian peruskurssi järjestetään syksyllä joko Påkaksessa tai Ilolassa, Kitarakuja 1. Laittakaa sanaa eteenpäin! yhteydenotot: Tekstaus- ja adressipalvelu Mirja Antila T:mi puh tai , mirja.antila@kolumbus.fi Eräs Lauri-lakin saaja vuosimallia

17 Ennen vanhaan.. Heinälaatikko. Jo edellisen maailmansodan aikana, jolloin myös oli puute polttoaineesta, käytettiin meillä hyvin yleisesti heinälaatikkoa ruokien kypsentämisessä. Kannellinen laatikko sisustettiin heinillä ja sanomalehtipaperilla jättäen keskelle sen verran tilaa, että siihen voitiin sijoittaa keitinastia. Kun jokin pitkäaikaista kypsentämistä vaativa ruoka - ryynipuuro, lihakeitto, juurekset jne. - oli liedellä saatu kiehumaan ja minuuttia siinä kiehunut, nostettiin se kannellisessa. kasarissa kiireesti heinälaatikkoon. Peitteeksi pantiin paperia ja kansi. Jos ryynipuuron, jota liedellä olisi saatu keittää tuntikausia, illalla pani heinälaatikkoon, oli se aamulla kypsää. Samoin lihakeitot, punajuuret, lantut ym. pitkää keittoaikaa vaativat ruoat. 17

18 Vantaan kansanperinteen ystävät ry:n HALLITUKSEN YHTEYSTIEDOT Kalervo Pelkkikangas puheenjohtaja Hilkka Peltonen Peukaloiset Pirjo Pietikäinen puvusto Taina Sarivaara sihteeri Liisa Tanskanen juhlavastaava Raimo Tanskanen varapuheenjohtaja Anna-Liisa Uusi-Eskola Hurakan toimittaja Muut toimihenkilöt Mirja Antila Hurakan päätoimittaja Liisa Pöyhönen rahastonhoitaja Kaija Turtio jäsenrekisteri Jani Leskelä internet-vastaava 18

19 Iloiset kakkukahvit Påkaksessa Runoryhmä kiittää opettajaansa Aunea Vantaan kansanperinteen ystävien internet-sivut löytyvät osoitteesta materiaalia sivuille voi lähettää sähköpostilla: 19

20