Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 263/2013 vp Seksuaalirikosten määrän kasvu Peräpohjolan poliisilaitoksen alueella Eduskunnan puhemiehelle Vuodesta 2009 poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä on lähes kaksinkertaistunut Peräpohjolan poliisilaitoksen alueella. Muiden viranomaisten ilmoitusten tekemisen lisääntyminen seksuaalirikoksista saattaa vaikuttaa ilmoitusten määrän kasvuun, mutta ilman varmaa tietoa tämän varaan asiaa ei voida jättää. Seksuaalirikosten määrän lisääntymiseen tulisi suhtautua erittäin vakavasti ja selvittää niitä syitä, miksi määrät ovat kasvaneet Peräpohjolan alueella. Seksuaalirikosten määrän kasvu vaatii lisäresursseja myös rikoksen uhreiksi joutuneiden ihmisten auttamisessa ja riittävien tukitoimien järjestämisessä. Myös ilmoituksia lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä tehdään Lapissa selvästi muuta maata enemmän. Syitä ilmiön taustalla tulisi selvittää. Lisäksi lasten kohdalla olisi erityisen tärkeää panostaa riittäviin tukitoimiin hyväksikäyttötapausten jälkeen niin uhrin kuin koko perheenkin osalta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko poliisilla riittävästi resursseja seksuaalirikosten selvittämiseen erityisesti Peräpohjolan alueella, miten seksuaalirikosten uhreiksi joutuneiden ihmisten auttamisesta on huolehdittu ja onko siihen riittävästi resursseja ja miten erityisesti lasten seksuaalisissa hyväksikäyttötapauksissa vaadittavia viranomaisten resursseja, niin poliisin kuin sosiaali- ja terveydenhuollonkin puolella, on koko Lapin alueella ja onko tuomioistuimilla tällä hetkellä riittävästi resursseja vastaamaan seksuaalirikosten määrän kasvuun? Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2013 Hanna Mäntylä /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Hanna Mäntylän /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 263/2013 vp: Onko poliisilla riittävästi resursseja seksuaalirikosten selvittämiseen erityisesti Peräpohjolan alueella, miten seksuaalirikosten uhreiksi joutuneiden ihmisten auttamisesta on huolehdittu ja onko siihen riittävästi resursseja ja miten erityisesti lasten seksuaalisissa hyväksikäyttötapauksissa vaadittavia viranomaisten resursseja, niin poliisin kuin sosiaali- ja terveydenhuollonkin puolella, on koko Lapin alueella ja onko tuomioistuimilla tällä hetkellä riittävästi resursseja vastaamaan seksuaalirikosten määrän kasvuun? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Poliisi seuraa tilastotietoja muun muassa seksuaalirikosten ja lasten seksuaalisten hyväksikäyttöjen määristä ja on havainnut, että poliisin tietoon tulleiden rikosten määrät ovat nousseet koko Suomessa. Viime vuonna seksuaalirikoksia kirjattiin kpl, joista 85 rikosta kirjattiin Peräpohjolan poliisilaitoksen alueella. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttörikoksia kirjattiin viime vuonna koko maassa kpl, joista 51 rikosta kirjattiin Peräpohjolan poliisilaitoksen alueella. Seksuaalirikosten ja lapsiin kohdistuvien seksuaalisten hyväksikäyttörikosten tilastollisen määrän kasvuun on monia eri syitä. Esimerkiksi rikoslaissa lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistavuuden alaa on laajennettu ja lastensuojelulaissa viranomaisten ja muiden tahojen ilmoitusvelvollisuutta poliisille on lisätty lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista. Myös yleinen tietoisuus on lisääntynyt. Yhä useampi aiemmin piilorikollisuudeksi jäänyt seksuaalirikos tulee poliisin tietoon ja tulee tilastoiduksi. Ilmoitus- ja rikosmäärien tilastotietojen lisäksi poliisi seuraa muun muassa rikosten tutkintaaikoja, jotta riittävät tutkintaresurssit voidaan varmistaa. Poliisihallituksen mukaan Peräpohjolan poliisilaitoksessa nykyiset resurssit ovat riittävät tutkinnassa olevien juttujen selvittämiseen ja osaaminen on riittävää avun tarvitsijoiden ohjaamiseen tukipalvelujen käyttäjiksi. Myös tuomioistuimissa tilannetta arvioidaan jatkuvasti. Vuonna 2011 lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevat tapaukset muodostivat 0,5 % kaikista käräjäoikeuksissa ratkaistuista tapauksista. Seksuaalirikosten uhrien auttaminen tapahtuu tavanomaisten palveluketjujen kautta, kuten terveyskeskus-, sosiaali-, mielenterveys- ja lastensuojelupalveluiden kautta. Apu alkaa sieltä, mihin henkilö ensin hakeutuu. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisen tarkoituksena on varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten palvelujen yhdenvertainen saatavuus, myös harvaan asutuilla alueilla. Seksuaalirikoksen uhrin palveluissa myös kolmannen sektorin rooli on merkittävä. Esimerkiksi Lapissa toimii Rikosuhripäivystyksen neljä palvelupistettä. Seksuaaliseen väkivaltaan on erikoistunut Raiskauskeskus Tukinainen, joka toimii Rikosuhripäivystyksen tavoin puhelin- ja nettipalveluna. Nettipalvelu luo uudenlaisen mahdollisuuden saada harvaanasutuilla alueille 2

3 Ministerin vastaus KK 263/2013 vp Hanna Mäntylä /ps erityisesti seksuaaliseen väkivaltaan erikoistunutta ammattiapua uhreille ja heidän läheisilleen. Poikkihallinnollista seksuaalirikosten ja lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten vastaista työtä on tarpeen jatkaa sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Esimerkiksi parhaillaan kehitettävä Lastenasiaintalo-malli perustuu siihen, että eri viranomaiset työskentelevät yhdessä suuntautuen lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiseen ja rikoksen jälkeiseen eheytymiseen. Myös Lapissa paikallinen yhteistyö, yhteinen tahtotila ja toimintatavoista sopiminen paikallisesti ovat ratkaisevassa asemassa uhrin tarpeiden huomioimiseksi ja turvaamiseksi eri viranomaisprosesseissa. Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa ohjelmassa on useita toimenpiteitä, joita viedään parhaillaan eteenpäin yleisen tietoisuuden lisäämiseksi ja seksuaalista väkivaltaa kokeneiden aseman ja tuen parantamiseksi vuosina Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvointilaitoksen johdolla käynnistyy seksuaalisen väkivallan vastainen kampanja nuorille ja se toteutetaan sähköisessä mediassa yhdessä eri ministeriöiden, poliisin ja järjestöjen kanssa. Euroopan unionissa on hyväksytty lokakuussa 2012 ns. uhridirektiivi (2012/29/EU), joka huomioi erityisen haavoittuvassa asemassa olevat uhrit, kuten lapset ja raiskauksen uhrit erityisesti. Kansallinen voimaansaattaminen tulee tehdä marraskuuhun 2015 mennessä. Lisäksi parhaillaan ollaan asettamassa toimikuntaa, joka valmistelee kansallisen strategian rikoksen uhrien tukipalveluiden järjestämiseksi ja niiden edellyttämän rahoituksen turvaamiseksi. Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 2013 Sisäasiainministeri Päivi Räsänen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 263/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Hanna Mäntylä /saf: Har polisen tillräckliga resurser för utredning av sexualbrott speciellt på Nordbottenområdet, på vilket sätt ser man till att människor som blivit offer för sexualbrott får hjälp och finns det tillräckliga resurser för det och hur är det med speciellt de resurser som krävs av myndigheterna i fall av sexuellt utnyttjande av barn, såväl hos polisen som hos social- och hälsovården, i hela Lapplandsregionen och har domstolarna i nuläget tillräckliga resurser för att möta den ökande mängden sexualbrott? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Polisen följer med statistiska uppgifter bland annat i fråga om antalen sexualbrott och sexuellt utnyttjande av barn och har observerat att antalet brott som kommer till polisens kännedom har ökat i hela Finland. I fjol registrerades sexualbrott varav 85 noterades på Nordbottens polisinrättnings område. I hela landet registrerades i fjol fall av sexuellt utnyttjande av barn, varav 51 brott noterades på Nordbottens polisinrättnings område. Det finns många olika orsaker till den statistiska ökningen av sexualbrott och sexuellt utnyttjande av barn. Det straffbara området när det gäller till exempel sexualbrott som begås mot barn har utvidgats i strafflagen och myndigheters och övriga aktörers anmälningsplikt till polisen om sexual-brott mot barn har utökats i barnskyddslagen. Även den allmänna medvetenheten har ökat. Allt oftare kommer sexualbrott som tidigare skulle ha förblivit fall av dold brottslighet till polisens kännedom och statistikförs. Förutom statistiska uppgifter om antalen anmälningar och brott följer polisen bland annat med den tid utredningar tar för att kunna säkerställa tillräckliga utredningsresurser. Enligt Polisstyrelsen har Nordbottens polisinrättning i nuläget tillräckliga resurser för de brott som är under utredning och kunnandet är på en tillräcklig nivå för att vägleda dem som behöver hjälp till stödtjänsterna. Även vid domstolarna bedöms situationen kontinuerligt. Av alla de fall som avgjordes i tingsrätterna 2011 utgjorde sexuellt utnyttjande av barn 0,5 procent. Hjälpen till offren för sexualbrott sker via de normala servicekedjorna såsom hälsocentralerna, social-, mentalvårds- och barnskyddsservicen. Hjälpen börjar på det ställe som personen först söker sig till. Syftet med reformen av servicestrukturen inom social- och hälsovården är att säkerställa tillgängligheten till kvalitativa, effektiva social- och hälsovårdstjänster som ges i rätt tid även i glest bebyggda områden. När det gäller service för offren för sexualbrott har också tredje sektorn en viktig roll. I till exempel Lappland verkar fyra av Brottsofferjourens serviceställen. Kriscentret för våldtäktsoffer Tukinainen har specialiserat sig på sexuellt våld och fungerar liksom Brottsofferjouren som telefon- och nättjänst. Nättjänsten ger nya möjligheter att på glesbygdsområden få professio- 4

5 Ministerns svar KK 263/2013 vp Hanna Mäntylä /ps nell hjälp som är specialiserad på sexuellt våld till offren och deras närstående. Det tväradministrativa arbetet mot sexualbrott och sexualbrott som begås mot barn måste fortsättas såväl på lokal som på riksomfattande nivå. Till exempel den Barnhusmodell som man för närvarande håller på att utveckla bygger på att olika myndigheter arbetar tillsammans och inriktar sig på att stärka barnets välbefinnande som helhet och läkning efter ett brott. Även i Lappland är det lokala samarbetet, en gemensam vilja och att avtala om arbetsformer lokalt i en avgörande position när det gäller att beakta och trygga offrets behov i olika myndighetsprocesser. I programmet mot våld som riktas mot kvinnor finns det många åtgärder som för närvarande förs fram för att öka den allmänna medvetenheten och för att förbättra situationen och stödet för dem som upplevt sexuellt våld. Under ledning av Institutet för hälsa och välfärd startar till exempel en kampanj mot sexuellt våld för unga och den genomförs i elektroniska medier i samarbete med olika ministerier, polisen och olika organisationer. Europeiska unionen godkände i oktober 2012 det så kallade offerdirektivet (2012/29/ EU), som tar offer i en speciellt sårbar ställning i beaktande, såsom särskilt barn och våldtäktsoffer. Direktivet ska sättas i kraft nationellt före november Dessutom ska en kommitté som bäst tillsättas för att bereda en nationell strategi för organiserandet av stödtjänster för brottsoffer och för att trygga den finansiering som krävs. Helsingfors den 23 april 2013 Inrikesminister Päivi Räsänen 5