Elinkeino-, liikenne- Ja ymparlstokeskus JiV. Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous (1) AIKA klo 12:00-1 5:25 PAI KKA

Transkriptio

1 Elinkeino-, liikenne- Ja ymparlstokeskus Lp Rcvannii Lappi JiV Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous (1) AIKA klo 12:00-1 5:25 PAI KKA, Virastotalo, Hallituskatu 3 B, Rovaniemi, Amica-ravintolan kokoushuone Kabinetti LÄSNÄ Timo Jokelainen (pj) Anita Alajoutsijärvi Juho Kupila Arto Leppälä Erkki Huttula Risto Pöyliö Kullervo Lauri Matti Maifas Juha Piisilä Tarja Pasma Erkki Jokikokko Lauri Karvonen Kaija Kinnunen Samuli Kokkoniemi Kari Laurila Veli Saarijärvi Sannamari Pehkonen Kari Kilpimaa Tapani Kuusela Martti Kumpulainen Irmeli Ruokanen Heikki Hepoaho Petri Tähtinen Aapo Honka Heidi Kotala-Paaluharju Reijo Kallioniemi Jari Leskinen Eira Luokkanen Jari Pasanen Annukka Puro-Tahvanainen Anu Rautiala Pekka Räinä Arto Seppälä Jukka Ylikörkkö Agnico Eagle Finland GTK Inarin kunta Kemijoki Oy Kemin kaupunki Kolarin kunta Lapin AVI Lapin liitto SLL Lapin piiri LUKE Metsähallitus MTK-Lappi MTK-Lappi Posion kunta Ranuan kunta Rovaniemen kaupunki Savukosken kunta Simon kunta Sodankylän kunta Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Tervolan kunta VAPO Oy LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero PL Rovaniemi

2 2/10 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen Yhteistyöryhmän puheenjohtaja Timo Jokelainen avasi kokouksen. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Veli Saarijärvi ja Juha Piisilä. Kokouksen sihteerinä toimi Pekka Räinä. Kokouksessa pidetyt alustukset ovat pöytäkirjan liitteinä. Puheenjohtaja esitteli tulevaa aluehallintouudistusta ympäristöasioiden näkökulmasta (liite 1). Vesien- ja merenhoitotehtävät on kaavailtu siirtyvän tulevaan maakuntaan vuoden 2019 alusta lukien.lisäksi maakuntaan siirtyvät alueiden käytön, osa luonnonsuojelun sekä vesitalouteen liittyvät tehtävät. Ympäristönsuojelun valvonta- ja lupatehtävät jäävät valtiolle tehtäviksi. Alustavasti on arvioitu, että ELY keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen henkilöstöstä noin 60 % siirtyy maakuntahallintoon ja 40 % valtionhallintoon. 2. Vesien- ja merenhoidon suunnittelu (liite 2) (Pekka Räinä, ELY-keskus) Nykyinen vesienhoitokausi kestää vuoden 2021 loppuun. Vesienhoidossa painopisteenä on kaudelle suunniteltujen toimenpiteiden toteuttaminen. Valtioneuvoston Kemijoen vesienhoitosuunnitelmaa vuosille koskevasta päätöksestä tehdyt valitukset ovat vielä korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltävänä. Suunnitelma on kuitenkin toimeenpantavissa valituksista huolimatta. Toimeenpanon ohessa suunnitellaan jo vesienhoitosuunnitelmien päivittämistä kaudelle Kuuleminen seuraavan kauden työohjelmasta, aikatauluista ja vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä on jo vuoden päästä. Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä on nimetty vuoden 2018 loppuun. Siitä eteenpäin yhteistyöryhmän nimittämisestä ja toiminnasta vastaa uusi maakuntahallinto. Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä on lakisääteinen (VHJL 2004/1299) elin, jonka jäsenet edustavat yhteistyöryhmän toimialueella toimivia vesien käyttöön, suojeluun ja tilaan vaikuttavia keskeisiä valtion ja kuntien viranomaisia, elinkeinojen harjoittajia, järjestöjä, vesialueiden omistajia sekä vesien käyttäjiä. Yhteistyöryhmä toimii neuvoa-antavana elimenä ja keskustelufoorumina Lapin vesien- ja merenhoidon kehittämisessä ja osallistuu vesienhoitosuunnitelman valmisteluun sen eri vaiheissa. Keskustelussa nousi esille merialuesuunnittelu, joka liittyy merialueiden käyttöön ja jonka aikataulu on yhtenevä vesien- ja merenhoidon kanssa. Merialuesuunnittelu tehdään kahdeksan maakunnan liiton alueella ja yhteensä tehdään kolme eri suunnitelmaa. Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa tekevät yhteisen merialuesuunnitelman. Valtakunnan tasolla merialuesuunnittelu yhteistyötä ohjaa merialuesuunnittelun koordinaatioryhmä, jonka jäseninä ovat maakuntien liittojen suunnittelusta vastaavat sekä ympäristöministeriön edustajat.

3 3/10 3. Vesienhoitosuunnitelmien toimeenpano Kokouksessa käytiin läpi keskeisimpien sektoreiden vesienhoidon toimenpiteitä, toimeenpanon edistymistä ja toimeenpanon tehostamistarvetta sekä toimeenpanon haasteita. Metsätalous (liitteet 3 ja 4) (Lauri Karvonen, Metsähallitus; Irmeli Ruokanen, Suomen metsäkeskus) Valtion mailla kunnostusojitusten määrä on jäämässä noin 30 % suunniteltua pienemmäksi. Metsähallituksen omassa seurannassa uudishakkuiden ja maanmuokkausten keskim. leveys on ollut m kun vesienhoitosuunnitelmissa on käytetty laskennallista 5 m:n kaistaa. Samoin metsälannoituksissa pyritään leveämpään suojakaistaan kuin vesienhoitosuunnitelmissa esitetty 20 m. Vesienhoitosuunnitelmissa uutena toimena esitetty ojitettujen, mutta jatkokasvatuskelvottomien soiden jättäminen ennallistumaan/soiden ennallistaminen on edennyt. Vesienhoidon suunnittelukauden tavoitteena on jättää vähätuottoisista ojitetuista alueista ennallistumaan 10 %. Metsänhoito-ohjeiden mukaan kaikki ns. jatkoinvestointikelvottomat ojitetut suot jäävät kunnostusojituksen ulkopuolelle. Riistan elinympäristöjen hoidon myötä vähäpuustoisia soita myös ennallistetaan aktiivisesti ojia tukkimalla, mikä palvelee osaltaan myös vesiensuojelua. Vesiensuojelupanostusta on lisättävä alueilla, joiden tila on hyvää huonompi tai joiden tila on uhattuna (ns. riskivedet). Toimenpiteinä ovat tehostettu vesiensuojelusuunnittelu ja kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu. Metsätalouden eroosiohaittojen torjuntaa on parannettava niillä valuma-alueilla, joilla esiintyy eroosioherkkiä maa-aineksia ja/tai on havaittu esim. vanhoja metsäojia, jotka ovat syöpyneet kuormittaen edelleen ympäristöä. Yleensä näitä tehdään erillishankkeina. Esim. Freshhabitat-hankkeessa ( ) Naamijoen valuma alueella metsäkeskuksen kanssa yhteistyössä on tavoitteena korjata em. eroosiota aiheuttavia metsäojia. Yksityismailla tehostettu vesiensuojelun suunnittelu/toteutus kemera- ym. hankkeilla ei toteudu arvioidusti koska metsäkeskuksen luonnonhoidon suunnitteluresurssit ja luonnonhoitomomentin kemera-varat ovat vähäiset Lapissa. Hankkeiden toteuttaminen vaatisi ulkopuolista rahoitusta. Tehostetun vesiensuojelusuunnittelun tavoite/toteuma: - Kemijoen vha tavoite 3818 ha/v ei toteudu , jatkosta ei tietoa. - Tornionjoen valuma-alueella tavoite 1230 ha/v, osin toteutuu (Freshabitat-hanke) Koulutus ja neuvonta ovat avainasemassa vesiensuojelutoimenpiteiden onnistumisessa. Yrittäjien ja koneenkuljettajien vaihtuvuuden vuoksi koulutus on haasteellista ja sen tulee olla jatkuvaa.

4 4/10 Keskustelussa nousi esille huoli yksityismailla käytettävän kemera-rahoituksen vähäisyydestä. Valtakunnan koko kemera-rahoitus on nyt vain 1 milj. euroa. Ilman ulkopuolista rahoitusta hankkeet eivät etene. Metsähallitus aikoo lisätä rahoitusta tehostettuun vesiensuojelun suunnitteluun ja vireillä on myös EU-rahoituksen haku Simojoen alueelle. Majavien käyttöä ennallistamisessa haluttiin edistellävän. Tällä hetkellä Metsähallituksella ei ole aktiivista toimintaa asian suhteen. Lapissa esiintyy sekä alkuperäislajia euroopanmajavaa, että tulokaslaji amerikanmajavaa (ent. kanadanmajava). Toista halutaan suojella ja toisesta päästä eroon. Metsien sertitiointi (PEFC ja FSC) kattavat yli 90 % Lapin metsistä. Sertifiointia pitää hakea ja pieni osa metsänomistajista ei ole sertifiointia hakenut. Maatalous (liite 5) (Heidi Kotala-Paaluharju, EL Y-keskus) Maatalouden perustukea hakeneista tiloista ympäristökorvauksia on hakenut 62 %. Tavoitteena vesienhoitosuunnitelm issa on asetettu 70 %. Karjatalousvaltaisilla alueilla sitoutumisaste on kuitenkin selvästi korkeampi. Ravinteiden tasapainoisen käytön piirissä on noin ha peltoa, mikä on lähes 90 % vesienhoitosuunnitelmissa esitetystä alasta. Maatalouden ravinnetaseet ovat laskeneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ja suuntaus on edelleen aleneva. Ympäristökorvauksen toimenpidevalikoima on suppeampi kuin Etelä-Suomessa mikä heikentää korvauksen vaikuttavuutta vesiensuojelussa. Lapissa olisi tarpeen edistää maatalouden vesiensuojelua myös hankerahoituksella. Kosteikoita tai laskeutusaltaita ei ole toteutettu yhtään. Tilakohtaista neuvontaa on tehty 40 tilalla. Tavoite vesienhoitosuunnitelmissa koko kaudelle on 340 kpl. Keskustelussa todettiin, että käytännössä lähes kaikki aktiivitilat ovat sitoutuneet ympäristökorvauksen mukaisiin toimenpiteisiin. Happamilla mailla sijaitsevien peltojen säätösalaojitustarvetta aprikoitiin, mutta toimenpide ei Lapissa kuulu tuettaviin toimenpiteisiin. Turvetuotanto (Petri Tähtinen, VAPO) Lapissa on tällä hetkellä 57 tuotantoaluella ja 13 eri toimijaa. Kokonaisala on pienentynyt. Vesienkäsittely on tehostunut ympäristölupien BAT-vaatimusten myötä eli lähinnä pintavalutuskenttiä on otettu käyttöön. Viranomaisohjeistuksia on uusittu. Kesäaikaan VAPOn soista kaikilla on käytössä pintavalutuskentät, Turveruukilla 60 % :lla soista. Ympäristöluvissa ympärivuotisina puhdistustehovaatimuksina on typen osalta 20 % reduktio, fosforin osalta 50 % ja kiintoaineen osalta 50 %. Asetettuihin päästövähennyksiin on ollut haasteellista päästä.

5 5/10 Tuotannosta poistuneita soita on mm. metsitetty, muutettu pelloiksi ja monivaikutteisiksi kosteikoiksi. Keskustelussa nousi esille huoli miten sullfiittimailla sijaitsevien tuotantoalueiden käytön loppupuolella estetään happamoituminen. Alueilla on tavoitteena pitää maaperä pelkistyneessä tilassa esim, veden nostolla, jotta sulfiittimaiden hapettumista ei pääse tapahtumaan. Vesistökunnostukset (liite 6) (Annukka Puro- Tahvanainen ja ReUo KaIIioniem EL Y-keskus) Lapissa on yhteensä 21 järveä, jotka on luokiteltu tyydyttävään ekologiseen tilaan rehevyyden tai siihen liittyvien ongelmien vuoksi. Lisäksi 25 järven on todettu olevan riskissä hyvän tilan saavuttamisen suhteen (hyvä tila heikentynyt tai ongelmia eikä tietoa nykytilasta). Liitteessä 6 on esitelty tarkemmin järvikunnostusten toteuttamista. Keskustelussa nousi esille hankkeiden vaikutusten seuranta. Vesiluvan vaativissa hankkeissa seurantavelvoite sisältyy lupapäätökseen. Pienemmissä ja vaikutuksiltaan vähäisemmissä hankkeissa seurantaa ei yleensä ole. Vaelluskalahankkeet Lapissa (liite 7) (Jari Leskinen, EL Y-keskus) Kemijoen vesienhoitosuunnitelmassa vaelluskalojen osalta tavoitteena on tehdä tekn is-taloudellisesti toteullamiskelpoiset toimenpideyhdistelmät, joilla voidaan saada aikaan vesistöalueelle vaelluskalojen kestävä, luonnollisesti lisääntyvä kanta. Kuluvalla suunnittelukaudella toimenpiteisiin kuuluu neljän kalatien suunnittelu ja toteutus välille Taivalkoski-Valajaskoski. Tavoitteen toteutuminen on epävarmaa. Askel Ounasjokeen hankkeiden jälkeen on toteutettu lohen ylisiirtoa Ounasjokeen ja Yli-Kemille (Lohijokitiimi). Vuonna 2016 lohia siirrettiin 1073 kpl, joista Ylä-Kemijoelle 47 kpl. Rahoittajina ovat olleet MMM, Kemijoki Oy, PVO -vesivoma Oy, Ounasjoen kalastusalue ja Itä-Lapin kunnat. Lapin liitolla on menossa Kemi-Ounasjoen vaelluskalakantojen elvyttämishanke. Tornionjoen kokemusten myötä lohismolttien tuotanto on osoittautunut paljon aikanaan oletettua suuremmaksi ja MMM on antanut Lapin ELY:n tehtäväksi selvittää velvoitteiden muuttamista Kemijoella. Asiasta odotetaan päätöksiä kevään kuluessa. Lohenkalastukseen merialueella on tulossa muutoksia. Kaupallisessa kalastuksessa siirrytään kalastajakohtaisiin kiintiöihin. Asetus lohenkalastuksen rajoituksista on lausuntokierroksella saakka. Asetus käsittelee pyyntiaikoja, pyydyksiä ja saaliin merkkausta. Keskustelussa nousi esille: - uuden asetuksen vaikutukset lohen nousumääriin. Maakohtainen lohikiintiö ei muutu, se vain jaetaan kalastajakohtaisesti. Kalastaja voi kuitenkin itse päättää miten hän pyyntinsä ajoittaa kalastusajan sisällä.

6 6/10 - kaupallisessa kalastuksessa saaliiksi saatu lohi on merkittävä jo merellä, mistä lohen alkuperän voi varmistaa. Ruotsin puolella merkkauspakkoa ei tule. onko kalatieasiassa unohdettu Rovaniemen yläpuoliset voimalaitokset? - Vesienhoitosuunnitelmassa todetaan, että ylemmät vaellusesteet tarkastellaan kalatiestrategian mukaisesti sen jälkeen kun alemmista kalateistä on saatu näyttöä niiden toimivuudesta. Pohjavedet (liite 8) (Anu Rautiala, ELY-keskus) Lapissa on 6 riskialueeksi tunnistettua pohjavesialuetta, joissa on todettuja haitta ainepitoisuuksia/riskitoimintoja. Selvityskohteita on 21 kpl eli näillä alueilla on riskitoimintoja, mutta ei tietoa pohjaveden laadusta Vesienhoitosuunnitelmissa pohjavesialueille esitettyjä toimenpiteitä on noin 40 kpl joista on toteutettu tai edistetty yhdeksää toimenpidettä. Haasteina toteuttamiselle ovat resurssit, mm. pohjaveden laadun tarkkailun kustannukset, suojelusuunnitelmien kustannukset, ympäristövalvonta- ja luvitusresurssit kunnissa ja ELYn resurssit toimenpiteiden edistämiseen. Pohjavesialueiden uusi luokitustyö on käynnistynyt. Laki vesien-ja merenhoidon järjestämisestä edellyttää ELY-keskuksia tarkastamaan pohjavesialueiden luokituksetja rajaukset. Luokillelu koskee erityisesti nykyisiä III luokan alueita, joita koko Lapin alueella kpl. 111-luokka poistuu luokittelusta kokonaan. Osa siirretään 2 tai 1 luokkaan, osa poistetaan kokonaan. Luokkaan E luokitellaan ne pohjavesialueet, joiden pohjavedestä jokin maa- tai pintavesiekosysteemi on suoraan riippuvainen. Helmi-maaliskuussa 2017 kuullaan 151 pohjavesialueen luokitus-ja rajausmuutoksista (13 kunnan alueella). Luokitustyö jatkuu vielä usean vuoden ajan. Keskustelussa nousi esille maanomistajien informointi pohjavesialueista. Ympäristöhallinnon nettisivuilla on rajaukset nähtävillä. Maanviljelijöille rajauksista on ilmoitettu kirjeillä. Hankkeiden kohdalla pohjavesialueet huomioidaan hakemuksen yhteydessä. Metsäkeskuksen tietojärjestelmiin alueet ovat tulossa. Tiedotusta toivottiin lisättävän esim. paikallislehdissä. Yhdyskunnatja haja-asutus (liite 9) (Arto Seppälä, ELY-keskus) Vesihuollon rahoituksessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valtion vesihuoltotyöt ovat loppuneet 2015 ja vesihuoltoavustukset vuonna Työllisyysperusteiset investointiavustukset loppuivat jo vuonna Lapissa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta on mahdollista tukea edelleen pieniä maaseudun vesihuoltohankkeita.

7 7/10 Jatkossa rahoitus VHL 18:n mukaisesti: Vesihuollon ja huleveden viemäröinnin maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Vesienhoitokaudella pääpaino yhdyskuntien vesihuollossa uudisrakentaminen vähenee ja painopiste on saneerauksissa. Saneeraustarvetta on verkostojen lisäksi vedenottamoissa. Riskiarviointien ja erillisten saneeraustarveselvitysten perusteella tehdään pitkän tähtäimen vesihuoltoinfran kunnossapito-ohjelma. Haja-asutuksen osalta joitain kyläalueita viemäröidään. Haja-asutuksen kiinteistökohtaista jätevedenkäsittelyä koskevat viimeiset muutosehdotukset tulivat joulukuussa Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla antaa siirtymäaikaa 10/2019 saakka. Tämän takia jätevesineuvontaa pyritään jatkamaan vuosina Vesienhoitosuunnitelmissa arvioitiin, että neuvontaa ei enää tarvita koska aiemman lainsäädännön perusteella jätevesijärjestelmät olisi tullut olla saneerattuina mennessä. Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio on käynnistänyt hankkeen, jossa selvitetään Tornionjokilaakson yhdyskuntien jätevesien käsittelyn ja jätevesiverkostojen nykytilaa, puhdistamolietteiden käsittelyn tilannetta ja kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn tilannetta. Mukana ovat jokivarren kunnat ja vesihuoltolaitokset sekä. Hanke valmistuu vuoden 2017 aikana. Keskustelussa nousi esille Simon siirtoviemärihanke. Nyt ei ole rahoitusta sivuviemäreille ja liittyjille koituisi kohtuuttomat kustannukset liittymismaksuista. Vesihuollossa on ajettu kustannuskattavuutta. Vesienhoidon rahoituslähteistä (liite 10) (Arto Seppälä, EtY-keskus) Valtio ei enää tee vesistökunnostushankkeita omana työnään. Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus voi myöntää avustusta hankkeeseen, jonka tarkoituksena on: O edistää vesistön ja muiden pintavesien monipuolista ja kestävää käyttöä O edistää vesistön ja muiden pintavesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä; O vähentää tulvimisesta, pitkäaikaisesta kuivuudesta tai muista epätavallisista vesioloista aiheutuvaa vaaraa ja niistä aiheutuvia edunmenetyksiä; O edistää kalan kulkua tai kalakantojen luontaista lisääntymistä tai parantaa mahdollisuuksia kestävään kalastukseen; O edistää vesiluonnon monimuotoisuutta; O vähentää vesistöön jääneistä rakenteista tai sinne joutuneista aineksista vesistössä tai sen ranta-alueella aiheutuvaa vaaraa tai niistä aiheutuvia edunmenetyksiä; tai O täydentää tai parantaa toimenpidettä, joka valtion tuella on aiemmin toteutettu vesistössä tai maalla, tai vähentää tällaisesta toimenpiteestä aiheutuneita edunmenetyksiä. Avustusta myönnetään ensisijaisesti hankkeeseen, joka palvelee useita edellä mainittuja tarkoituksia

8 4 8/10 O O O O O Hallitusohjelman Biotalous ja puhtaat ratkaisut, kärkihanke 3: Kiertotalouden läpimurto, vesistöt. Rahoitusta vuoden 2016 talousarviossa on varattuna 1,5 milj. euroa ( yht. 5 M ). Tuen myöntää ympäristöministeriö vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoidon toimenpideohjelman toimenpiteitä toteuttaville konkreettisille ja vaikuttaville hankkeille. Tuettavat teemat ovat: Rehevöitymisen hallintaa koskevat hankkeet valuma-alueilla Haitallisten aineiden kuormitusta vähentävät toimenpiteet ml. hulevesien hallinta Energiaa ja vettä säästävät haja-asutuksen jätevesiratkaisut Ravinteiden pidättäminen valuma-alueella Pilaantuneiden pohjavesien kunnostukset Rahoituksesta ja tuen hakemisesta avataan sivusto Pohjoisimman Lapin Leader ry tukee yhteisöllisiä vesienkunnostustoimenpiteitä, joilla on erityistä merkitystä kyläalueen asukkaiden viihtyvyyteen sekä maiseman- ja vesistönhoitotoimenpiteitä, joilla kokeillaan uudenlaista tapaa työllistää kyläalueen ihmisiä tavoitteena pysyvän toiminnan luominen. Lisäksi tuetaan ympäristönkunnostustoimiin liittyviä yhteiseen käyttöön tulevia koneita ja laitteita, kuten vesikasvien niittokone, jotka mahdollistavat pitkäjänteisen ympäristönhoidon. Vireillä oleva Lapin Vesistökunnostushanke VESKU on vesistökunnostuksen aktivointi ja neuvontahanke, jossa luodaan toimintamallit vesistöjen hoidon hankkeistamiseksi ja välittäjäorganisaatiot hankkeistamisen tueksi. 4. Muut asiat 5. Seuraava kokous Vesienhoidon toimeenpanosta, rahoituksesta ja toiminnan aktivoimisesta tulisi järjestää erillinen tilaisuus sidosryhmille. Tämä voisi toteutua erillisenä tai Lapin VESKU -hankkeen yhteydessä. Seuraava kokous pidetään loppuvuodesta jolloin ensimmäisen kuulemisen valmistelu työohjelmasta ja aikataulusta sekä vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä on ajankohtaista.

9 1 9/10 6. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15:25. Pekka Räinä sihteeri Pöytäkirjan tarkastajat A1 Juha Piisilä LI ITTEET Liite 1 Maakunta- ja alueuudistus ympäristötehtävissä Liite 2 Vesien- ja merenhoidon suunnittelu Ljite 3 Metsätalous-Vesienhoidon toimeenpano valtion mailla Liite 4 Metsätalous-Vesienhoidon toimeenpano yksityismailla Liite 5 Maatalous-Vesienhoidon toimeenpano Liite 6 Järvikunnostukset Liite 7 Vaelluskalahankkeet Liite 8 Pohjavedet Vesienhoidon toimeenpano Liite 9 Yhdyskunnat ja haja-asutus-vesienhoidon toimeenpano Liite 10 Vesienhoidon rahoituslähteistä

10 10/10 JAKELU Yhteistyöryhmän jäsenet: Anita Alajoutsijärvi Marika Alapoikela Teemu Alatalo Erkki Huttula Erkki Jokikokko Markku Kangas Lauri Karvonen Kari Kilpimaa Kaija Kinnunen Markku Koivisto Markku Koivisto Marjatta Kordelin Juho Kupila Tapani Kuusela Kullervo Lauri Kari Laurila Arto Leppälä Kimmo Lämsä Riitta Lönnström Matti Mattas Annika Muotka Arja Mäkitalo Petri Nieminen Pekka Nyman Jorma Oinas Erkki Parkkinen Tarja Pasma Sannamari Pehkonen Risto Pöyliö Irmeli Ruokanen Anni-Helena Ruotsala Veli Saarijärvi Pekka Tuomas Petri Tähtinen Riitta Vilmilä Agnico Eagle Finland MetsäGroup Keminmaan kunta Kemijoki Oy LUKE Ylitornion kunta Metsähallitus Savukosken kunta MTK-Lappi Kemijärven kaupunki Suomen vesilaitosyhdistys Utsjoen kunta GTK Simon kunta Kolarin kunta Posion kunta Inarin kunta Enontekiön kunta Lapin liitto Lapin AVI Muonion kunta Sodankylän kunta Kittilän kunta Pelkosenniemen kunta Tervolan kunta Sallan kunta Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry. Rovaniemen kaupunki Kemin kaupunki Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Saamelaiskäräjät Ranuan kunta Pellon kunta VAPO Oy Kemijoen vesiensuojeluyhdistys