Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous (2)

Transkriptio

1 Lappi Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous (2) AIKA klo 12:00-15:25 PAIKKA, Virastotalo, Hallituskatu 3 B, Rovaniemi, Kokoushuone Erottaja LÄSNÄ Timo Jokelainen (pj) Piippa Wäli Kittilän kunta Matti Mattas Lapin AVI Juha Piisilä Lapin liitto Tarja Pasma SLL Lapin piiri Samuli Kokkoniemi MTK-Lappi Pekka Nyman Pelkosenniemen kunta Kari Laurila Posion kunta Veli Saarijärvi Ranuan kunta Sannamari Pehkonen Rovaniemen kaupunki Esko Aikio Saamelaiskäräjät Petri Tähtinen VAPO Oy Eero Hiltunen Virtatiimi Jenni Jäänheimo Ympäristöministeriö Heidi Kotala-Paaluharju Reijo Kallioniemi Eira Luokkanen Jari Pasanen Annukka Puro-Tahvanainen Anu Rautiala Pekka Räinä Arto Seppälä Jukka Ylikörkkö 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen Yhteistyöryhmän puheenjohtaja Timo Jokelainen avasi kokouksen. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Sanna Pehkonen ja Petri Tähtinen. Kokouksen sihteerinä toimi Pekka Räinä. Kokouksessa pidetyt alustukset ovat pöytäkirjan liitteinä. 2. Aluehallintouudistuksen nykytilanne / Timo Jokelainen LAPELY (liite 1) Aluehallintouudistuksen pitäisi aloittaa toimintansa Vesienhoidon suunnittelu on siirtymässä maakunnan vastuulle osana luonnonvarat ja ympäristö - LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero PL Rovaniemi

2 2/6 tehtäviä. Maakuntaan siirtyisi myös vesi- ja kalatalouden tehtävät sekä alueiden käytön ja luonnonsuojelun edistämis- ja suunnittelutehtäviä. Keskustelussa nousi esille vesi- ja kalataloustehtävien suuralueet ja miksi vesienhoidon suunnittelu ei ole menossa valtion LUOVA-virastoon vaan maakuntaan. Kriittisimmissä arvioissa esitettiin, että vesienhoito ei voi mennä enää huonompaan suuntaan kuin se jo nyt on. 3. Vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon edistäminen (liite 2 ja 3) Toimenpiteiden rahoituslähteistä / Jenni Jäänheimo YM (liite 2) Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteutukseen ja toteutuksen edistämiseen on käytettävissä useita rahoituslähteitä erikokoisille hankkeille. Eri rahoituslähteitä voi myös yhdistellä. Rahoituksen hakeminen edellyttää usein asiantuntija-apua mutta sitä on saatavissa mm. ely-keskuksista. Rahatpintaan.fi -sivustoa päivitetään parhaillaan ja tulossa on mm. rahoituskalenteri. Ravinteiden kierrätys (Raki2) kärkihankkeisiin rahaa on varattu v n. 2 milj. euroa. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamiseen 2,5 milj. euroa haku on kaksivaiheinen. Ensin on ideahaku tammikuussa ja jatkoon valituille varsinainen rahoitushaku maaliskuussa (kts. liite 2). Rahoitusta voi saada myös toimenpiteiden jalkauttamiseen, esim. vesienhoidon viestintähanke Vantaanjoella, missä tavoitteena on eri tahojen aktivointi toimenpiteiden toteuttamiseen, koska valtio vähentää osuuttaan esim. vesistöjen kunnostamisessa. Esim. kunnat voisivat profiloitua vesiasioissa. Hankehakijan omarahoitus tulee olla vähintään 20 50%. Omarahoitus voi olla in kind (talkootyötä tai omaa työtä) mutta ei investointeja. Vesienhoidon toimenpidehankkeet ovat hakijan omia hankkeita joita valtio avustaa. Hakijana voi olla esim. kunta, ELY, oppilaitos, yritys, yhdistys jne. monenlaiset konsortiot ovat myös mahdollisia. Rahat maksetaan jälkikäteen 1-2 kertaa vuodessa laskutettavien toteutuneiden, todennettujen kustannusten perusteella. Keskustelussa nousi esille mm. pienvesien heikompi lain suoja Lapissa. Kärkirahoitushankkeista puuttuu valuma-alueen vesitalouden hallintaan liittyvä kokonaisuus. Miksi hankerahaa ohjataan turvesoiden jälkihoitoon, eikö laki velvoita tuottajaa hoitamaan jälkihoidon? Parempia ratkaisuja saadaan yhteistyössä. Maan omistaja tekee päätöksen maankäytöstä esim. johtaako metsätalouden vesiä kosteikolle. Esim. Savossa paikallinen ls-yhdistys osti jälkialuekosteikon ja perusti lsalueen. Haitalliset aineet ovat Suomessa vaiettu asia, kasvissterolit pilanneet Kemijoen Kemijärveltä merelle asti. Miksi ei puhdisteta, hallituksen otettava huomioon biotalouden haitat. Lappi on kuitenkin tausta-aluetta monen aineen suhteen. Mikromuovien selvitystä on rahoitettu. Kuinka paljon etukäteen arvioidaan

3 3/6 hankkeiden vaikutusta esim. Littoistenjärvi. Ko. tapauksessa oli paljon etukäteistietoa, uskallettiin rahoittaa ja seurantaa on. Nyt ei enää vastaavia rahoiteta. Metsätalous on laajimmin vesiin vaikuttava tekijä Lapissa, mutta keinot ja rahoitus tuntuvat olevan vähissä. Hankkeistaminen on ollut vaikeaa, humuskuormitukseen vaikuttavia hankkeita ei ole ollut. Metsäkeskus ja metsähallitus kiinnittävät huomiota vesiensuojeluun, MH kunnostusojituksissa ottaa huomioon vesiensuojelu. Kaikki vedet huonossa tilassa Lapissa ja luokittelut on tehty väärin. Maataloudella on vähäisempi vaikutus Lapissa kuin etelässä eikä Itämeren suojelu ole niin suuressa roolissa. Lapin vesistökunnostushanke (VESKU) / Eero Hiltunen, Osuuskunta Virtatiimi (liite 3) Lapin vesistökunnostushankkeen tavoitteena on aktivoida, kouluttaa ja sitouttaa yksityisiä toimijoita (osakaskunnat, vesienhoitoyhdistykset, kyläyhdistykset jne.) omien lähivesien ja järvimaisemien hoitoon. Hankkeen painopistealue Länsi- ja Etelä- Lapissa. Kunnostustarpeessa olevia vesistöjä myös Rovaniemen, Sodankylän ja Kemijärven alueilla. Nyt ollaan hankkeen suunnitteluvaiheessa, missä laaditaan VESKU-hankkeen hankesuunnitelma, etsitään hankkeelle päätoimijaehdokkaita, etsitään yhteistyökumppanit ja määritellään soveltuvia hankerahoituskanavia. Hanketta suunnittelee Osuuskunta Virtatiimi ja rahoittajana on ollut. Yhteistyökumppanit hankkeessa ovat Metsäkeskus, Lapin maa- ja kotitalousnaiset, Kemijoen vesiensuojeluyhdistys sekä Suomen ympäristökeskuksen vesistökunnostusverkosto. Metsähallitus ei ole vielä vahvistanut yhteistyökumppanuutta. Haastavaa on päätoimijaehdokkaan löytäminen, jolla olisi tarvittavat resurssit ja osaaminen. Keskustelussa nousi esille mm. kuinka hankkeessa suhtaudutaan majavaan? Majavia ei ole otettu huomioon eivätkä asu välttämättä samoissa kohteissa. Riistakeskuksella on meneillään hanke, missä selvitetään euroopan- ja kanadanmajavan levinneisyyttä Lapissa. Kanadanmajava on vieraslaji, josta pyritään pääsemään eroon. Miten kärkihankerahoitusta voisi hyödyntää tässä hankkeessa. Kannattaa laittaa hakemus ideahakuun. Kärkihankkeissa vaaditaan % omarahoitusosuus, joka voi olla virkatyötäkin. Voiko muita rahoituslähteitä käyttää omarahoitusosuutena. Esim. jätevesineuvonnassa hankaluus esim. Kemijoen vesiensuojeluyhdistyksen osalta ovat pienet resurssit, pitäisi saada lisärahoitusta. Pienille toimijoille rahoituksen pitäisi olla myös etupainoista eikä takakäteistä.

4 4/6 4. Merenhoidon tilannekatsaus / Annukka Puro-Tahvanainen LAPELY (liite 4) Merenhoitosuunnitelma tarkistetaan kuuden vuoden syklissä. Ensimmäinen suunnittelukierros päättyi 2015, jolloin valmistui Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelma Suomessa laaditaan yksi merenhoitosuunnitelma Suomen merialueille, mutta merialueita käsitellään osa-alueittain. Esim. Perämeri on oma tarkastelualueensa. Merenhoitosuunnitelma koostuu kolmesta osasta: ensimmäisessä osassa arvioidaan meriympäristön tilaa ja asetetaan ympäristötavoitteet. Sen jälkeen tehdään seurantaohjelma arvioon tarvittavista muuttujista ja kolmannessa vaiheessa päätetään toimenpiteistä, joilla hyvä tila voidaan saavuttaa. Kuuleminen on joka vaiheessa erikseen, valtioneuvosto hyväksyy koko merenhoitosuunnitelman loppuvuonna Suunnittelutyöhön osallistuu laaja joukko asiantuntijoita eri organisaatioista (erityisesti SYKEn Merikeskuksesta). Työtä johtaa ympäristöministeriö ja koordinoi SYKE yhdessä VARELYn kanssa. Merenhoidon ensimmäinen kuuleminen on Tällöin kuullaan Suomen meriympäristön tila raportista tausta-asiakirjoineen: Hyvän tilan määritelmät, ympäristötavoitteet ja indikaattorit sekä sosioekonomisia analyysejä koskeva tausta-asiakirja 5. Vesienhoidon työohjelma, aikataulut ja keskeiset kysymykset kaudelle / Pekka Räinä LAPELY (liite 5) Vesienhoidon suunnittelu kaudelle on aloitettu. Kuuleminen vesienhoidon työohjelmasta, aikataulusta ja keskeisistä kysymyksistä käydään Lisäksi kuulemisasiakirjasta pyydetään lausunnot eri sidosryhmiltä. Saatu palaute otetaan huomioon tarkistettaessa vesienhoitosuunnitelmia ja toimenpideohjelmia. Ehdotetut vesienhoidon keskeiset teemat liittyvät jätevesihaittojen vähentämiseen, pohjavesien turvaamiseen, hajakuormituksen vesiensuojeluun, ympäristölle haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin, vesiympäristöjen tilan parantamiseen ja yleensä toimenpiteiden toteutuksen resurssien turvaamiseen. Kemijoen vesienhoitoalueella lisäksi vesienhoidon ja tulvariskien hallinnan tavoitteiden yhteen sovittaminen on edelleen ajankohtaista. Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesienhoitoalueella vieraslajien ja kalatautien leviämisen estäminen on oma erityiskysymyksensä. 6. Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään ensi vuoden syyspuolella kuulemisten jälkeen. 7. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15:25.

5 5/6 Timo Jokelainen puheenjohtaja Pekka Räinä sihteeri Pöytäkirjan tarkastajat Sannamari Pehkonen Petri Tähtinen LIITTEET Liite 1 Maakunta- ja alueuudistuksen nykytilanne Liite 2 Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Liite 3 Lapin vesistökunnostushanke VESKU Liite 4 Merenhoidon tilannekatsaus Liite 5 Vesienhoidon työohjelma, aikataulut ja keskeiset kysymykset kaudelle

6 6/6 JAKELU Yhteistyöryhmän jäsenet: Anita Alajoutsijärvi Marika Alapoikela Teemu Alatalo Erkki Huttula Erkki Jokikokko Markku Kangas Lauri Karvonen Kari Kilpimaa Kaija Kinnunen Markku Koivisto Markku Koivisto Marjatta Kordelin Juho Kupila Tapani Kuusela Kullervo Lauri Kari Laurila Arto Leppälä Kimmo Lämsä Riitta Lönnström Matti Mattas Annika Muotka Arja Mäkitalo Petri Nieminen Pekka Nyman Jorma Oinas Erkki Parkkinen Pekka Nyman Sannamari Pehkonen Risto Pöyliö Irmeli Ruokanen Anni-Helena Ruotsala Veli Saarijärvi Pekka Tuomas Petri Tähtinen Riitta Vilmilä Agnico Eagle Finland MetsäGroup Keminmaan kunta Kemijoki Oy LUKE Ylitornion kunta Metsähallitus Savukosken kunta MTK-Lappi Kemijärven kaupunki Suomen vesilaitosyhdistys Utsjoen kunta GTK Simon kunta Kolarin kunta Posion kunta Inarin kunta Enontekiön kunta Lapin liitto Lapin AVI Muonion kunta Sodankylän kunta Kittilän kunta Pelkosenniemen kunta Tervolan kunta Sallan kunta Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry. Rovaniemen kaupunki Kemin kaupunki Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Saamelaiskäräjät Ranuan kunta Pellon kunta VAPO Oy Kemijoen vesiensuojeluyhdistys