MUISTIO: VESIENHOIDON SUUNNITTELUTYÖPAJAT, MAA- JA METSÄTALOUS

Transkriptio

1 Lappi MUISTIO: VESIENHOIDON SUUNNITTELUTYÖPAJAT, MAA- JA METSÄTALOUS Aika: Metsätalous klo 12:00 15:50 Maatalous klo 12:00-14:50 Paikka: Läsnä: Lapin ELY-keskus, Virastotalo, Hallituskatu 5 C, Rovaniemi, Amica-ravintolan kokoushuone Kabinetti Metsätalous: Kaija Kinnunen, MTK Lauri Karvonen, Metsähallitus Timo Nyman, Metsähallitus Ulla Huusko, Metsäkeskus Jari Pasanen, Lapin ELY-keskus Petri Liljaniemi, Lapin ELY-keskus Annukka Puro-Tahvanainen, Lapin ELY-keskus Marko Kangas, Lapin ELY-keskus Anu Rautiala, Lapin ELY-keskus Pekka Räinä, Lapin ELY-keskus Tarmo Oikarinen, Lapin ELY-keskus Maatalous: Kaija Kinnunen, MTK Peter Johansson, GTK Osmo Saloniemi, Lapin ELY-keskus Sari Hänninen, Lapin luonnonsuojelupiiri Petri Liljaniemi, Lapin ELY-keskus Annukka Puro-Tahvanainen, Lapin ELY-keskus Anu Rautiala, Lapin ELY-keskus Pekka Räinä, Lapin ELY-keskus LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero PL Rovaniemi

2 2/5 1. METSÄTALOUS Aluksi käytiin läpi päivitetyt pinta- ja pohjavesien luokittelut ja hyvää huonommassa tilassa oleviin vesiin kohdistuvaa kuormitusta. Tornionjoen vesistöalueelta on lisäksi käytössä Suomalais-ruotsalaisen TRIWA-hankkeen inventointituloksia Tornionjoen sivujokien tilasta ja kunnostustarpeesta. Ongelma metsätalouden kuormitusta arvioitaessa on, että metsätalouden toimenpidetiedot on kuormitusmallssa jyvitetty tasaisesti vesistöaluden metsätalousmaan suhteessa. Mitä pienempää aluetta tarkastellaan, sitä epävarmempia tulokset ovat. Toimenpidetiedot ovat paikkatietona Metsähallituksen ja Metsäkeskuksen rekisterssä ja niiden hyödyntämisestä keskusteltiin. Mikäli tiedot saataisiin esim. TPO-osa-aluttain tai vesistöaluden 3.jakovaiheen ja järvien valuma-aluden tarkkuudella määrätietona, kuormitusarviot olisivat huomattavasti luotettavampia. Tietojen käytöstä vesienhoidon suunnittelun tarpsiin järjestetään erillinen palaveri ELY-keskuksen, Metsäkeskuksen ja Metsähallituksen kanssa. Metsätalouden vesistövaikutusten minimoimisessa on kiintoainekuormituksen estäminen avainasemassa. Nykyiset vesiensuojeluohjstukset ja -knot toimivat yleensä kohtuullisen hyvin, mutta pääasiassa vanhat ojitukset ovat pilanneet monia virtavesiä ja suvantoja kiintoainekuormituksella. Paikoin löytyy edelleen vanhojakin metsäojia, jotka ovat syöpyneet ja edelleen kuormittavat vesistöjä. Vesiensuojelutoimenpitden nykykäytännön mukaisten toimien suunnittelun pohjana käytetään metsätaloustoimenpitden viimevuosina toteutunta määriä. Metsien lannoitus on ollut Lapissa melko vähäistä mutta Metsähallituksen arvion mukaan lähivuosina lannoitusmäärät kasvavat jopa ha/v. Yksityismailla lannoitusmäärät vät ole lisääntymässä. Lisätoimenpitden tarvetta arvioidaan hyvää huonommassa tilassa olevien vesimuodostumien valuma-alulla ja niillä tiedossa olevilla alulla, missä esim. on edelleen vesistöä kuormittavia metsäojia. Lisäksi uutena toimenpiteenä on ojitettujen, mutta jatkokasvatuskelvottomien soiden jättäminen ennallistumaan. Metsätalouden toimijoilla alueet ovat yleensä tiedossa ja toimenpideohjelmissa pyritään arvioimaan, kuinka suuresta määrästä on kyse ja minkä verran suunnittelukaudella olisi mahdollista toimenpidettä toteuttaa. Tieto näistä alusta tulee olla myös metsätalouden suunnittelijoiden käytössä. Happamien sulfaattimaiden kartoituksia on tehty ja tehdään Lounais-Lapin alueella. Esim. ojitettaessa riskialueet on syytä ottaa huomioon, vaikka Lapissa ole juurikaan havaittu niistä mahdollisesti aiheutunta ongelmia. Kustannustehokkaiden toimenpideyhdistelmien arviointi kuuluu osana vesienhoidon suunnitteluun. Asiaa on tarkasteltu SYKEn kehittämällä KUTOVA-mallilla Kaakamojoen, Kaisajoen, Ranuanjoen ja Alaisen Ratasjoen alulla. Mallia voidaan käyttää fosforikuormituksen vähentämisen arviointiin erilaisilla toimenpideyhdistelmillä. Mallilla arvioidaan maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen ja turvetuotannon toimenpittä. Metsätalouden osalta tulosten luotettavuutta hkentää ennen kaikkea toimenpidealatietojen epävarmuus. Toisaalta metsätalouden fosforikuormitus ole metsätalouden vaikutuksista se merkittävin tekijä.

3 3/5 Pohjavedet Ojitukset pohjavesialulla voivat olla ongelma, mutta perustoimenpiteet ovat yleensä riittäviä. Mahdollisia ojitusten takia syntyntä pohjaveden laadun ja määrän muutoksia ole Lapin alueelta tällä hetkellä tiedossa. Toimijoita pyydetään ilmoittamaan mahdollisista kohtsta. 2. MAATALOUS Maatalouden pelloilta tulevaa kuormitusta on tarkasteltu VIHMA-mallilla, jonka tuloksia myös VEMALA hyödyntää. Luonnonhuuhtouma muodostaa ravinneainevirtaamista yleensä suurimman osan ja maatalous suurimman osuuden ihmisperäisestä kuormituksesta maatalousvaltaisilla jokivesillä Etelä-Lapissa (Siuruanjoen yläosa, Ranuanjoki, Luiminkajoki, Hnijoki, Akkunusjoki, Kaisajoki, Sierijoki, Kaakamojoki, Saarajoki, Martimojoki, Luomajoki, Alainen Ratasjoki, Alainenjoki, Venejoki). Ravinnekuormituksen vähentämistarpeen määrää on arvioitu ravinnepitoisuuksien perusteella suhteessa hyvän ja tyydyttävän tilan raja-arvon perusteella: Kokonais fosfori (%) Kokonais typpi (%) Nimi Kunta Siuruanjoen yläosa Ranua 24 0 Ranuanjoki Ranua Luiminkajoki Ranua 8 0 Nuupasjoki Ranua 12 0 Hnijoki Ranua 3 0 Akkunusjoki Keminmaa 35 0 Kaisajoki Tervola 25 0 Sierijoki Rovaniemi 2 9 Mairijoki Pelkosenniemi 47 0 Kaakamojoki Keminmaa Saarajoki Keminmaa Alainen Ratasjoki Pello 49 0 Särkijoki Muonio 44 0 Alainenjoki Ylitornio 17 0 Akujoki Inari Valtaosassa tyydyttävässä tilassa olevista järvistä maatalous ja haja-asutus ovat merkittävimmät ravinnekuormittajat. Lisäksi usmmissa järvissä sisäisellä kuormituksella on järven tilan kannalta vähintään kohtalainen suuri merkitys. Osassa järviä niiden tyydyttävä tila johtuu pääosin hydrologis-morfologisista muutoksista kuten järvien säännöstelystä tai padolla eristämisestä, mikä on voimistanut rehevöitymistä. Osassa järviä rehevyys johtuu pääosin mataluudesta, mikä voi olla seurausta aiemmin toteutetuista järvien laskuista. Toimenpideohjelmaa varten tyydyttävässä tilassa olevien järvien osalta on tehty alustava ryhmittely kuormituksen vähentämistarpden ja mahdollisuuksien näkökulmasta (liite 2). Suomen ympäristökeskus on tehnyt muutamille järville LLR-mallilla

4 4/5 (Lake Load Response malli) tarkastelun kuormituksen vähentämistarpeesta hyvän tilan saavuttamiseksi. Alustavan mallitarkastelun perusteella LLR-mallilla on saatu seuraavat kuormituksen vähennystavoitteet: P-kuorman vähennys (P-tavoitteeseen) N-kuorman vähennys (Ntavoitteeseen) P- ja N-kuorman vähennys (chla-tavoitteeseen) P N Takajärvi saavuteta tavoitetta pelkällä ulkoisen kuorman vähentämisellä. Jos sisäisen kuorman puolittaa, ulkoisen P- kuorman vähennys 19 % 25 % typpirajoittnen 20 % Ranuanjärvi 23 %, keskimäärin jo hyvässä tilassa Pöyliöjärvi / VEMALA-aliarviot? / VEMALAaliarviot? 24 % fosforirajoittnen Ratasjärvi 9 % Kostamonjärvi 43 % 6 % 17 % KUTOVA-mallilla tarkasteltuna kustannustehokkain toimenpide maatalouden fosforikuormituksen vähentämiseen on peltojen P-lukujen alentaminen ravintden käytön hallinnalla. Ongelmana on se, että karjatalousvaltaisella alueella lantaa syntyy enemmän kuin sen käytölle ravinteena alueella on tarvetta. Lannan prosessointi ainakin Lapissa on vielä alkutekijöissään. Viljelyn ollessa pääosin nurmiviljelyä ja kaltevien peltojen osuuden ollessa suhteellisen pieni, suojavyöhykkllä ole kovin suurta merkitystä ravinnekuormituksen vähentämisessä. Kostkoilla olisi enemmän merkitystä jos niille löytyisi riittävästi paikkoja mutta käytännössä niiden määrä jää joka tapauksessa enintään vähäiseksi. LUMO-ylsuunnitelmia on mm. tehty Tornion, Ylitornion, Simon, Tervolan, Rovaniemen alulle. Niiden toteuttaminen on toistaiseksi ollut vähäistä. Uusi ympäristökorvausjärjestelmä, jota vielä ole hyväksytty, vähentäisi tuettavia vesiensuojeluknoja Lapissa. Myös sitoutumisasteen epäillään jäävän vähäisemmäksi kuin edellisellä tukikaudella.

5 5/5 Neuvonta ja koulutus nähtiin tärkeäksi knoksi ja väyläksi saada tietoa viljelijöille alusta missä maatalouden vesiensuojelu kaipaa erityistä huomiota. Vesienhoidon suunnittelussa koottu tieto näistä alusta tulee saattaa eri maatalouden toimijoiden käyttöön. Pohjavedet Lapin alueella on eläinsuojia pohjavesialulla 62 kappaletta (vuonna 2009). Eläinsuojien ympäristöluvissa ole määrätty pohjaveden laadun tarkkailua, joten maatalouden aiheuttamia haittoja pohjavesille Lapissa ole havaittu. Jatkossa toimenpiteenä on mm. toiminnanharjoittajan suorittaman tarkkailun aloittaminen maataloudessa. LIITTEET Liite 1. Pintavesien luokittelu Liite 2. Tyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta Liite 3. TRIWA-inventointien tulokset