Strateginen tulosohjausasiakirja , II-taso

Transkriptio

1 Strateginen tulosohjausasiakirja , II-taso 1. SOPIMUSOSAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Rovaniemen kaupungin vapaa-ajanlautakunta ja vapaa-ajanlautakunnan alaiset palvelualueet (kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut). 2. SOPIMUKSEN TARKOITUS Tällä sopimuksella vapaa-ajanlautakunta ja palvelualueet sopivat kaupunginhallituksen strategisen tulosohjauksen I- tason sopimuksen mukaisten tavoitteiden ja niihin liittyvien toimenpiteiden toteuttamisesta sekä resurssien käytöstä. 3. LYHYT KUVAUS TOIMINNASTA JA MÄÄRÄRAHAT 2016 Vapaa-ajanlautakunta järjestää kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut. Kulttuuripalveluissa kunnan tehtävänä on edistää, järjestää ja tukea kirjasto-, museo-, orkesteri- ja yleistä kulttuuritoimintaa, teatteria ja tanssia sekä omaehtoista kulttuuritoimintaa. Kaupunki tukee omaehtoista kulttuurityötä avustamalla 3. sektorin kulttuuri- ja taidetoimintaa. Aluelautakunnille tuotetaan kulttuuripalveluita kunkin aluelautakunnan kanssa sovitulla tavalla. Liikuntapalveluiden tehtävänä on edistää kaupunkilaisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä tarjoamalla tasapuoliset liikuntamahdollisuudet. Kaupunki tukee omaehtoista liikunta- ja urheilutoimintaa avustamalla 3. sektorin liikuntaja urheilupalvelujen tuottajia. Aluelautakunnille tuotetaan terveysliikuntapalveluita kunkin aluelautakunnan kanssa sovitulla tavalla. Nuorisopalvelut edistävät lasten ja nuorten yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia, tarjoavat tietoa, toimintaa ja pedagogista ohjausta osallisuutta ja kasvua tukevin keinoin sekä luovat toimintaedellytyksiä, kehittävät ja ennakoivat tulevaa. Aluelautakunnille tuotetaan nuorisopalveluita kunkin aluelautakunnan kanssa sovitulla tavalla. Tuotot: euroa Kulut: euroa Kate: euroa Toteutuminen Tuotot: euroa Kulut: euroa Kate: euroa 4. VAPAA-AJAN PALVELUALUEEN INVESTOINNIT Ounasrinteen monitoimitalo, liikuntahalli, kirjasto ja nuorisotila Ounasvaaran liikuntapuisto Keskuskenttä Uimahalli Liikuntapaikkojen ja niillä olevien rakennusten sekä ulkoilureittien peruskorjaukset Toteutuminen Investointien suunnittelussa on raportointikaudella huomioitu eri rahoitus- ja rakentamisvaihtoehdot sekä eri väestöryhmien palvelutarve. Pääkohteina suunnittelussa ovat olleet uimahalli ja keskuskenttä. Ounasvaaran liikuntapuisto: Mäkikeskuksen HS 100 mäen valaistuksen peruskorjaussuunnitelma valmistui, toteutus siirrettiin vuodelle 2017.

2 Keskuskenttä/monitoimikenttä: Tekonurmen uusittiin toukokuussa Hankkeeseen saatiin valtionavustusta. Vanha tekonurmi asennettiin uusiokäyttöön Koskenkylän koulun, Ylikylän koulun ja Rommelin kentille. Liikuntapaikat/alle 0,4 M rakentaminen: Ylikylän koulun liikunta-alueelle asennettiin pienpeliareena, jonka hankintaan saatiin avustusta Suomen Palloliiton Ässäkenttäohjelmasta. Susivoudinpuiston pysäköintialueen suunnittelutyö käynnistettiin. Uusittiin Syväsenvaaran jääkiekkokaukalon laitarakenteet sekä peruskorjattiin Hirvaan ja Kivitaipaleen jääkiekkokaukaloiden alustat. Uimahalli: Vapaa-ajanlautakunta päätti käynnistää uuden uimahallin rakentamishankesuunnittelun urheiluopiston yhteyteen Ounasvaaralle. Hankesuunnittelussa määritetään uimahallihankkeen taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset sekä valmistellaan toimijoiden kesken esisopimukset, jotka tuodaan erikseen päätettäviksi. Ounasrinteen monitoimitalon rakentamisen toteutti Rovaseudun Markkinakiinteistöt. Vapaa-ajan palveluja Ounasrinteen monitoimitalossa ovat kirjasto, nuorisotila ja liikuntahalli.

3 5. STRATEGISIA TAVOITTEITA TOTEUTTAVAT TOIMENPITEET Kaupunkistrategian tavoite Alueen elinvoimaisuus: Koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Toimialan keskeiset toimenpiteet suunnitteluvuosille 1. Yhteistyö II asteen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen sekä yliopiston kanssa Tavoitteiden toteutumisen arviointi Toteutuminen Kuvaus yhteistoiminnasta: arvio toiminnan toteutumisesta vuosittain (TP) 1. Yhteistoiminta koulutuksen ja oppilaitosten kanssa toteutunut suunnitellusti ja aktiivisesti (Lapin yliopisto, Lapin AMK ja LAO) Taidemuseon ja yliopiston Taiteiden tiedekunnan yhteistyö jatkui aktiivisena. Osallistuttiin Omia polkuja pitkin ammattiin (OPPA) ammatillisen koulutuksen tutkinnon uudistus työelämään siirtymisen edistäjänä - hankkeeseen. Maakuntamuseo järjesti museopedagogiikan kurssin Lapin yliopiston kanssa. Taidemuseo toteutti Lapin yliopiston taidekasvatuksen kanssa Näyttelyn tekemisen -kurssin ja yhteistyössä 130 taidekasvatustapahtumaa. Kirjastonkäytön opetusta järjestettiin yhteistyössä Lapin TNO-palveluiden kanssa. Lapin ammattiopisto osti Porokadun kirjaston asiantuntijapalvelun. Harjoittelijoiden ja työssäoppijoiden määrä (OVK) Harjoittelijoiden, työssäoppijoiden ja työkokeilijoiden määrät: nuorisopalvelut 70, liikuntapalvelut 5, kulttuurituottajat 1 (siviilipalv.), kirjasto 34, taidemuseo 24, maakuntamuseo 12, orkesteri 2.

4 Vetovoimaisuus 2. Ohjelmat ja kulttuuri-, liikunta ja nuorisopalvelujen järjestäminen 2. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma päivitettynä, Liikuntapoliittinen ohjelma hyväksyttynä. (TP) 2. Liikkeellä energiaa-liikuntapoliittinen ohjelma käsiteltiin ja hyväksyttiin. Kulttuuri- ja liikuntakasvatussuunnitelma hyväksyttiin vapaa-ajanlautakunnassa Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman päivitysprosessi on kesken. 3. Vapaa-ajan palvelut ja tuotteiden kehittäminen 3. Kävijä- ja käyttäjämäärät 3. Liikuntapalveluiden käyntimäärät yhteensä , nuorisopalveluiden käyntikerrat yhteensä , kulttuurituottajat: kaikki osallistujat , kirjastokäynnit (Alueltk) ja kirjaston lainamäärät (Alueltk), maakuntamuseolla museokäyntiä ja taidemuseolla museokäyntiä, orkesterilla kuulijaa. Kuvaus kehittämistyöstä Kehittämishankkeita: -Laitakaupungin laulut -Valtakunnallinen Taidetestaajat hanke - Aili-Kulttuurisen seniori- vanhustyön kansallinen verkostohanke (yhdessä perusturvan kanssa) -Koha kirjastojärjestelmän kehittäminen hanke / kirjasto -Uusia kirjastotoiminnan kehittämishankkeita haettiin (AVI) neljä, joiden haettavien avustusten kokonaissumma on noini Hankkeiden avulla kehitetään kirjaston tiloja ja markkinointia sekä selvitetään kirjaston digitointikäytäntöjä ja tarpeita. -Sosiaalista osallisuutta parantavat palveluinnovaatiot seuratyössä hanke - Koto-liikuntahanke -Digitaalinen pelitoiminta hanke

5 -NuoriKulttuuri projekti -EVS hankkeet sekä - Etsivä Nuorisotyö ja nuorten harrastustoimintaa tukevat hankkeet Jenny ja Antti Wihurin säätiön tuki, euroa, myönnettiin taidemuseon 30- vuotisjuhlaan, jonka avulla museo toteutti yhteistyössä sirkustaiteen edustajien kanssa (Haje-näyttely). Kansainvälisyys 4. Vapaa-ajan palveluiden markkinointiyhteistyö Kansainväliset yhteistyöhankkeet 4. Arvio toiminnan toteutumisesta vuosittain 4. Markkinointiyhteistyön kehittämistä on jatkettu työryhmätyöskentelynä. Keskeiset markkinointiyhteistyökumppanit olivat Arktikum Palvelut Oy ja Matkailu- ja Markkinointi sekä Rovaniemen teatteri. Markkinoinnin ja myynnin ostopalvelusopimus Arktikum Palvelu Oy:n kanssa. Vapaa-ajan kansainvälinen yhteistyö monipuolista, esim. Northern art network (taidemuseo/argangel 2016) ja nuorisopalvelujen E+-ohjelman EVS hankkeet. Maakuntamuseo toteutti yhteistyössä eri tahojen kanssa Arktikumissa Pohjoismaisen Metsähistoriakonferenssin. Yhteistyövierailu Ajkaan, Unkariin. Orkesterin kansainväliset vierailijat ja vierailu Harbinissa. Kulttuuriteemainen vierailu Ajkaan, Unkariin. Liikuntayhteistyö jatkui Kiirunan kaupungin kanssa.

6 Kestävä talous 5. Tuottavuusinnovaatiot ja - toimenpiteet, kokonaistuottavuuden kehittäminen, monituottajamallin kehittäminen 5. Tuottavuustoimenpiteet Talousraportointi (OVK) Kuvaus monituottajuudesta (TP) 5. Taloutta raportoitu kuukausittain ja osavuosikatsaus laadittu. Tuottavuustoimenpiteet toteutuivat pääosin suunnitellusti; vapaaajanpalveluiden uusi hinnasto tuli voimaan 1.5 alkaen. Monituottajuus konkretisoitunut eri sektorirajoja ylittävän yhteistyön, hankkeiden ja ostopalvelujen avulla. Yritysten kilpailukyky: Yritysten toimintamahdollisuudet 6. Yhteistyö palvelujen tuottamisessa, palvelujen hankinta III-sektorilta ja yrityksiltä, Vapaa-ajan palvelujen avustustoiminta 6. Yhteistyömuodot, arvio toiminnan toteutumisesta vuosittain, hankittujen ostopalveluiden ja jaettujen avustusten määrä (TP) 6. Vapaa-ajan palveluissa tehty yhteistyötä 3. sektorin ja vapaan sektorin kanssa sekä Aluehallintoviraston, Taiken, seurakunnan, varuskunnan ja monien muiden julkisten toimijoiden kanssa Ostopalvelusopimuksia kulttuuripalveluissa 7 kpl, liikuntapalveluissa 10 kpl ja nuorisopalveluissa 2 kpl. Vapaaajanlautakunnan kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyön avustuksia jaettiin 4/2016: Kulttuuriavustuksia yhdistyksille 54 kpl, yksityisille 17, liikunta-avustuksia 73 ja nuorisotyön avustuksia 17 eri toimijalle. Kolmannen sektorin yhteistyötahoina maakuntamuseolla mm. Petsamoseura ry ja Maakuntamuseon ystävät. Taidemuseo tärkein kolmannen sektorin toimija oli Taidemuseon ystävät ry ja orkesterin ystäväyhdistys Lakka ry. Ystäväyhdistykset hankkivat aktiivisesti ulkopuolista rahoitusta toiminnan tueksi. Kirjastolla on useita järjestökumppaneita, jotka hyödyntävät kirjastoa tilana ja tapahtumapaikkana.

7 Liikunta- ja nuorisopalveluissa tärkeinä yhteistyökumppaneina ovat olleet useat yhdistykset, seurat ja vapaat toimintaryhmät. 7. Hankintojen suunnittelu yhteistyössä eri toimialojen ja palvelualueiden kanssa 7. Arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä (TP) 7. Ounasrinteen monitoimitalon kalustuksen yhteinen hankintaprosessi. Sinetän ja Meltauksen monitoimitilojen kalusteiden hankintaprosessi käynnistettiin. Asukkaiden hyvinvointi: Monipuoliset työllistymisen mahdollisuudet 8. Nuorten parissa toimivan henkilöstön yhteistyön ja yhteistyöverkostojen kehittäminen 8. Osallistuminen Ohjaamo-toimintaan, arviointi osana Ohjaamo- toiminnan arviointia (TP) 8. Nuorten palveluiden kehittämisprosessi eteni suunnitelman mukaisesti jatkuen vuoden 2016 loppuun. Nuorisopalvelut on osa Ohjaamoverkostoa ja mukana kehittämässä nuorten palveluita. Yhteistyö Ohjaamotoiminnan kanssa on vahvistunut. Etsivät nuorisotyöntekijät päivystävät Ohjaamossa, mikä osaltaan on parantanut nuorten palvelujen saatavuutta. Ennaltaehkäisevä toiminta ja hyvinvointierojen kaventaminen 9. Eri toimijoiden verkostotyön ja palveluiden kehittäminen Varhainen puuttuminen ja erityisryhmien tuki 9. Parkki-toiminta yhteistyössä mm. TEkeskuksen, sosiaalitoimen ja Rovaniemen teatterin kanssa. Arviointi toteutumisesta vuosittain. (TP) 9. Kuluvana vuonna parkkeja on järjestetty yhteensä neljä; Porukka-, Musa-, Art- sekä Keimers-parkit. Parkki-toiminta, nuorten tieto- neuvonta ja ohjauspalveluiden kehittäminen sekä erilaiset tapahtumat ja pienryhmät ovat esimerkkejä nuorisopalveluiden ja Ohjaamon välisestä yhteistyöstä. Etsivä nuorisotyö, Ankkuri-toiminta, Jopetoiminta. Arviointi toteutumisesta vuosittain. (TP) Etsivä nuoristyö, Ankkuri-toiminta ja Jopetoiminta toteutunut suunnitellusti. Etsivän nuorisotyön asiakkaiden määrä oli 160 nuorta.

8 Sujuvan arjen palvelut 10. Osallisuussuunnitelmat 10. Osallisuusohjelman mukainen toiminta. Asukastapaamiset ja yhteistyö Aluelautakuntien kanssa. 10. Vapaa-ajan palvelut ovat vastanneet kylien kulttuuripalvelujen järjestämisestä alueellisista palveluista vastaavien lautakuntien kanssa sovitulla tavalla. Kylille järjestettyjen palvelujen tuottamisessa paikallisilla kyläyhdistyksillä on ollut tärkeä ja keskeinen merkitys. Tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat kaupungin kansalaisopisto ja Rovaniemen seurakunta. Asiakaskyselyt (TP) Kirjaston asiakaskysely 2016 Muurolan kirjaston kehittäminen ja tilankäyttö -kysely Nuorisopalvelujen #ParastaRollossa asiakaspalautekeräys 11. Matalan kynnyksen vapaa-ajan palvelut erityisesti lapsille ja nuorille 11. Lapin lastenkulttuuriverkoston toiminta, arviointi toteutumisesta vuosittain. (TP) 11. Lapin lastenkulttuurinverkoston toimintaan myönnettiin (OKM), josta Rovaniemen osuus n Toiminta toteutunut suunnitellusti Lastenkulttuurin tilastointitapaa uudistettiin.. Kyseessä ovat matalan kynnyksen lastenkulttuuripalvelut, joiden painopisteenä oli varhaiskasvatuksen yksiköihin ja kouluihin kohdennetut palvelut. Lastenkulttuuritapahtumien määrä yhteensä 141 ja kokonaiskävijämäärä Taidemuseolla oli 83 taidekasvatustapahtumaa ja orkesteri järjesti 9 koululais- ja lastenkonserttia, joissa kävijöitä Maakuntamuseon museokasvatustapahtumiin (172) osallistui

9 280 lasta ja nuorta. Nuorten palveluiden prosessi, raportti (TP) Nuorten palveluiden prosessi eteni suunnitelman mukaisesti, jatkossa siirtyy osaksi toimijoiden perustyötä Lapin kirjastojen KOHA-järjestelmän kehittäminen, hanke ja raportti (TP) Koha-kirjastojärjestelmän käyttöönottoa siirrettiin huhti-toukokuulle 2017, johtuen järjestelmän teknisistä haasteista ja siirrettävän tiedon suuresta määrästä. Viihtyisä elinympäristö: Toimiva yhdyskuntarakenne; asuminen, liikenne ja palvelut 12. Palveluverkkosuunnitelmat, ohjelmat 12. Liikuntapaikkojen ylläpitoon liittyvä kysely osana laajempaa kartoitusta. (TP) 12. Liikuntapaikkojen ylläpitoon liittyvä kysely (Yhdyskuntatekniset palvelut 2016 tutkimus) tehtiin yhteistyössä teknisen toimialan kanssa. 13. Palveluverkon kehittäminen eri toimijoiden yhteistyönä, yhteiskäyttötilat 13. Kirjastoverkkouudistus. Arvio toteutumisesta vuosittain. (TP) Yhteiskäyttötilojen määrä 13. Aluelautakunnan päätös Meltauksen kirjaston sulkemisesta ja autokirjastopalvelun käyttöönotosta tehtiin Yläounasjoen alueella. Lainaustilastojen valossa vuonna 2015 toteutettu palveluverkkouudistus näyttää onnistuneen, sillä autokirjaston lainat ovat lisääntyneet enemmän kuin suljettujen kyläkirjastojen lainamäärät olivat. Yläkemijoen kirjastopalveluita on kehitetty yhteistyössä aluelautakunnan kanssa. Kirjaston yksiköitä ollaan tiivistämässä kahdesta toimipisteestä yhteen koulun yhteyteen. Nuorisotila Loukku ja Ounasrinteen kirjasto siirtyivät Ounasrinteen monitoimitaloon. Omatoimikirjastot tullaan ottamaan käyttöön uuden kirjastojärjestelmän myötä. Korkalovaaran kirjaston muuttaminen omatoimikirjastoksi on

10 14. Asukkaiden osallisuus ja kuuleminen, vaikutusten ennakkoarviointi palveluverkon muutoksissa 14. Osallisuusohjelman mukainen toiminta. Arvio toiminnan toteutumisesta. keskeytetty kiinteistön kuntokartoituksen ajaksi. 14. Osallisuuden edistäminen kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön keinoin toteutunut. Osallistuttu monialaisesti toteutettuun monitoimitilojen johtajuuden tarkasteluun. Sportisti Roi toimintaa on uudistettu, liikuntapassi 5-6 luokkalaisille kehitetty ja seurakumppanuuksia ylläpidetty. Nuorisotyössä nuorten osallisuuden edistäminen oli keskeinen tavoite kaikissa toiminnoissa Kotouttamisohjelma päivitetty vapaa-ajan osalta. Maakuntamuseon ikäihmisille suunnattu kuukausittainen muistelukerho Helmikammarilla, yhteistyössä Rovaniemen srk:n kanssa. Maakuntamuseon asukkaille järjestämät keskustelutilaisuudet: Aiheena Rovaniemen itsenäisyysajan vuosikymmenet ja Suomi 100-vuotta, juhlanäyttely Sata esinettä, sata kuvaa. Vapaa-ajan toimenpiteillä, kuten Pelitalo Montendo, Satusivellin ja nuorisovaltuustotoiminta, on edistetty lapsiystävällisen kuntamallin toteuttamista.

11 6. HENKILÖSTÖN HYVINVOINTIIN JA TYÖELÄMÄN LAATUUN LIITTYVÄT TAVOITTEET 1 Henkilöstön määrä Arviointi toteutumisesta: Tavoitteena henkilökustannusten pysyminen nykytasolla, väheneminen perustuu oman toiminnan sopeuttamiseen Henkilöstöresurssien tulee vastata vapaa-ajan rakenteellisiin tai toiminnallisiin muutoksiin Henkilöstön määrää säädellään tuottavuustavoitteiden, hyvinvointisuunnitelman ja henkilöstösuunnitelman avulla Henkilöstökustannusten kehitys (OVK) Tuottavuustavoitteet Henkilöstösuunnitelma Rekrytoinnin suunnittelu Hyvinvointisuunnitelma Palvelutarpeen ja palveluverkon muutokset otetaan huomioon rekrytointiprosessissa 2 Työhyvinvointi Arviointi toteutumisesta Terveysperusteiset poissaolot vähentyvät Työolokysely Kehityskeskustelut Koulutussuunnitelma, koulutukseen osallistuminen (%) Terveysperusteisten poissaolojen muutosten ja siihen vaikuttavien tekijöiden analyysi osavuosikatsauksissa Työterveyskustannukset osavuosikatsauksissa: KL1 (lakisääteinen työterveyshuolto), KL2 (sairaanhoito,ei-lakisääteinen), eur ja muutos- & ed.vuoteen Toteuman arviointi suhteessa tthtoimintasuunnitelmaan osavuosikatsauksessa Työtapaturmien määrä / vuosi Työolokyselyn eri osioiden keskiarvojen muutokset (työ, työyhteisö ja työkyky; esimiestyö ja johtaminen; väkivallan uhka työssä; tasa-arvo) Käytyjen kehityskeskustelujen määrä Tulosten analysointi ja muutos edelliseen kyselyyn Osaamiskartoituksen toteuttaminen, kirjasto Toteutuminen Henkilöstön määrä: Vapaa-ajan palveluissa henkilöstömäärä henkilöä (+3 %), henkilötyövuodet -0,3 % ja sairauspoissaolot 79 päivää (-7% pv/hlö). Pitkien sairauspoissaolojen väheneminen näkyy selkeästi vapaa-ajan palvelualueen sairauspoissaolojen tilastoissa Työhyvinvointi: Vapaa-ajan palveluiden henkilöstösuunnitelma laadittu. Henkilöstökustannukset toteutuneet 98,09% (sisältäen projektit), ilman projekteja toteuma on 95,95%. Koulutuksiin osallistuminen väheni 21% vuodesta Rekrytoinneissa noudatetaan Rovaniemen kaupungin ohjeistusta ja muun muassa eläköitymisten yhteydessä harkitaan tarkkaan tehtävien täyttöä ja tehtävien uudelleen järjestelyjä. Rekrytointiprosessi ja sen suunnittelussa on otettu huomioon vapaa-ajan palvelutarpeen ja -verkon muutokset. Työterveyskustannukset ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla, työtapaturmia sattui 4. Otettu käyttöön Aino Health Management- järjestelmä johtamisen työvälineeksi. Työolokyselyä ei ole toteutettu tarkastelujaksolla.

12 Kehityskeskustelut käytiin yksiköissä. Raportti keskustelun tuloksista laadittiin kesäkuussa 2016, joka on toimitettu toimialajohtajalle ja henkilöstöpäällikölle. Vapaa-ajan palvelujen koulutussuunnitelma on laadittu ja esimiehet ovat osallistuneet Esimiespassi-koulutukseen. Vapaa-ajan palvelut osallistuvat sivistyspalvelujen työhyvinvointia käsittelevän ohjausryhmän työskentelyyn. Lapin kirjastohenkilöstön osaamisen kehittämishankkeessa toteutettiin osaamiskartoitus, joka toimii pohjana kehityskeskusteluille ja koulutus- ja rekrytointisuunnitelmille. Vapaa-ajan palvelualueella perustettiin oma sisäilmatyöryhmä elokuussa Työryhmä on kokoontunut tarvittaessa, vähintään kahden kuukauden välein.

13 7. VAPAA-AJANPALVELUJEN LAADUNHALLINTA JA YDINTAVOITTEET Vapaa-ajan palveluissa vastuu laadun kehittämisestä nähdään yhteisenä tehtävänä. Laatu syntyy työpaikan hyvästä ilmapiiristä, laatu on oppimista ja kehitys perustuu osaamisen jatkuvalle kehittämiselle. Vapaa-ajanlautakunnan alaisen toiminnan laadunhallinta on rakenteiden, prosessien, toimintatapojen ja resurssien sekä niiden hyvän johtamisen kokonaisuus. Toiminta rakentuu kaupunkistrategian linjausten sekä muiden kaupunkitason periaatteiden jatkumona palvelualueiden omiin suunnitelmiin sekä vuosittain päätettäviin ydintavoitteisiin. Tavoitteet ovat osa arjen työtä ja näkyvät niin yksikön toiminnassa kuin koulutussuunnitelmissa ja kehityskeskusteluissa. Ydintavoitteet 1) Edistämme kokonaisvaltaista viihtyvyyttä ja hyvinvointia (2) Tarjoamme kaikille ikä- ja kohderyhmille laadullisesti ja tiedollisesti korkealaatuisia, elämyksellisiä ja ohjattuja vapaa-ajan palveluita sekä edellytyksiä omaehtoiseen toimintaan. (3) Vahvistamme yhteistä turvallisuuden tunnetta toiminnan painopisteen ollessa ennaltaehkäisevässä työssä. (4) Tuemme yhteisöllisyyttä, identiteetin rakentumista, ylitämme rajoja ja innostamme yhteiseen tekemiseen, oppimiseen ja osallisuuteen. (5) Kehitämme yhdessä luovaa, vetovoimasta ja moninaista Rovaniemeä. Toteutuminen Vapaa-ajan palveluissa laatua kuvataan palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden, kuntalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämisen sekä ammattimaisen ohjauksen ja toiminnan näkökulmista. Sidosryhmäyhteistyö ja verkostot ovat vapaa-ajan laadun kehittämisen kannalta merkityksellisiä, kuten myös organisaation sisältä ja ulkoa saatavat kehitysimpulssit. Vapaa-ajan palveluiden hyvinvointivaikutukset ja ennaltaehkäisevä työ ovat olleet tärkeitä elementtejä tuleviin muutoksiin liittyvissä keskusteluissa. Vapaa-ajan palveluja on järjestetty omana tuotantona, yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa sekä ostopalveluina. Vapaa-ajan palveluiden toimintaa on toteutettu yhteisesti luotujen suunnitelmien ja ydintavoitteiden mukaisesti. Toiminnan tuloksellisuuteen, vaikuttavuuteen ja laatuun vaikuttaa keskeisesti se, kuinka motivoitunutta henkilöstö on. Laatu on osa arjen työtä ja se syntyy työpaikan hyvästä ilmapiiristä, yhteisestä oppimisesta ja osaamisen kehittämisestä. Vapaa-ajalla toteutettiin syksyn 2016 aikana kirjastossa henkilöstön osaamiskartoitus ja palvelualueella on toteutettu tehtävänkuvien kehittämistyötä ja jatkui edelleen henkilöstön koulutuksilla. (Työyhteisötaidot muutoksessakoulutuskokonaisuus). Ilahduttavaa on, että vapaa-ajanpalvelualueen sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Vapaa-ajan palvelut ovat lähipalveluja, joihin asukkaan on helppo osallistua. Ne rikastuttavat kaupunkilaisten arkea ja edistävät sosiaalista toimintaa ja osallisuutta. Palvelualue tavoittaa hyvin eri ikäryhmiä ja se toimii laajasti koko kaupungin alueella. Vapaa-ajan tapahtumat ovat tarjonneet mahdollisuuden kohtaamiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteiseen kokemukseen jotka vahvistavat yhteisöön kuulumisen tunnetta ja vähentävät syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Asukkaiden osallistuminen tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen takaa, että toiminta vastaa heidän tarpeitaan ja sitouttaa osallistumaan.

14 8. KEHITTÄMISTYÖ Toimintakauden merkittävimmät kehittämishankkeet: Sosiaalista osallisuutta parantavat palveluinnovaatiot seuratyössä hanke Koha-järjestelmä, Rovaniemen kaupunginkirjasto - Lapin maakuntakirjasto Ohjaamo-toiminta Lapin lastenkulttuuriverkoston toiminta. Toteutuminen Sosiaalista osallisuutta parantavat palveluinnovaatiot seuratyössä hanke on jatkunut suunnitellusti. Hanke jatkuu vuoteen 2017 saakka. Koha-kirjastojärjestelmään liittyvä kehittämistyö jatkuu. Käyttöönottoa on siirretty huhti-toukokuulle 2017, johtuen järjestelmän teknisistä haasteista ja siirrettävän tiedon suuresta määrästä. Verkkokirjaston osalta on tehty päätös liittyä kansalliskirjaston tarjoamaan Finna-alustaan. Nuorisopalvelut on osa Ohjaamo-verkostoa ja siten tiiviisti mukana kehittämässä nuorten palveluita Rovaniemellä. Parkki-toiminta, nuorten tieto-neuvonta ja ohjauspalveluiden kehittäminen sekä erilaiset tapahtumat ja pienryhmät ovat esimerkkejä nuorisopalveluiden ja Ohjaamon välisestä yhteistyöstä. Lapin lastenkulttuuriverkostoon on liittynyt vuoden 2016 alusta Sodankylä, joten toiminta on laajentunut edelleen. Lasten kulttuuriverkoston saavutettavuustyössä on pidetty huolta siitä, että pääosin tapahtumat toteutetaan osana päiväkodeissa ja kouluissa olevien lasten arkipäivää. Lapin lastenkulttuuriverkoston toimintaan saatiin euron avustus, josta Rovaniemen osuus on n euroa.