Visuaaliset aineistot sosiologiassa - Kehysanalyysi kuvien tutkimisen välineenä

Transkriptio

1 Visuaaliset aineistot sosiologiassa - Kehysanalyysi kuvien tutkimisen välineenä VTT Eeva Luhtakallio Sosiaalitutkimuksen kvalitatiiviset menetelmät -kurssi

2 Luennon rakenne Visuaalinen kulttuuri, kuvat ja sosiologia Sosiologisen kuvantutkimuksen keskipitkä historia ja katsaus nykyisiin suuntiin Representaation käsite Goffmanin kehysanalyysi työkaluna kuva-aineiston tutkimisessa Esimerkkitutkimus: Paikallisen yhteiskunnan visuaaliset representaatiot Suomessa ja Ranskassa

3 Kuvat yhteiskuntatieteissä Kuvantutkimusta on kauan pidetty marginaalisena yhteiskuntatieteissä Samalla yhteiskuntatieteet ovat kautta historiansa luottaneet kuvalliseen esitykseen (siinä missä muutkin tieteet) Myös yhteiskuntatieteellinen kieli nojaa kuvallisiin metaforiin: Rakenne, verkosto, malli Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa sosiologiassakin: kuvat kiteyttävät

4 Kuvantutkimuksen historia sosiologiassa (1) Sosiologian synty ja valokuvauksen yleistyminen ajoittuvat samaan ajankohtaan Erityisesti yhdysvaltalaisessa sosiologiassa valokuva oli keskeisessä roolissa 1900-luvun alussa: Valokuvaa käytettiin todistusaineistona esimerkiksi tutkijan havaitseman sosiaalisen ongelman olemassa olosta visuaalinen sosiologia Positivismin myötä valokuva asema sosiologisessa tutkimuksessa heikkeni ( l lähtien) Antropologiassa visuaalisten (todistus-) aineistojen käytön kehittäminen jatkui

5 Kuvantutkimuksen historia sosiologiassa (2) Kulttuurinen/kielellinen käänne oli myös kuvallinen käänne: Poststrukturalismi ja postmoderni teoria toivat populaarikulttuurin tuotteet yhteiskuntatieteiden keskiöön. Feminismillä ja naistutkimuksella on ollut keskeinen merkitys kuvantutkimuksen kehittymisessä Visuaalinen sosiologia (1) ja visuaalisen kulttuurin tutkimus (2) eriytyivät osin tosin esim.visuaalinen etnografia ammentaa molemmista lähtökohdista Yhdistävä tekijä kulttuurintutkimuksesta kumpuavassa (2) sosiologisessa kuvantutkimuksessa on representaation käsite

6 Sosiologisen kuvantutkimuksen keskeinen käsite: Representaatio Representaation käsitteellä kuvataan sitä miten merkitykset syntyvät merkkivälitteisessä maailmassa: niiden avulla jotakin palautetaan läsnä olevaksi mutta samalla tuotetaan osana maailmaa Kaksoismerkitys: Representaatiot sekä esittävät että tuottavat todellisuutta Representaatio on siis merkitysten tuottamista mielessämme olevien käsitteiden avulla. Tulkinnallinen prosessi, jossa aistihavainnot, esineet, kuvat ja muut objektit kohtaavat mielikuvien ja merkkijärjestelmien kanssa. Representaation valta ja politiikka: Miten todellisuutta tuotetaan (media-) kuvissa, kenen näkökulmasta ja millaisin välinein?

7 Kuvalliset representaatiot puhuvat aina jostakin käsin, kiinnittyvät johonkin tilanne- tai asiayhteyteen osallistuvat eri julkaisuareenoilla julkisten visuaalisten järjestyksien muodostamiseen (Seppänen 2001; 2005). Visuaaliset järjestykset ovat yhteiskunnallisten valtasuhteiden, ideologioiden ja näitä koskevien kamppailujen kuvallisia ilmentymiä Visuaalinen representaatio syntyy usein kuvien ja tekstien yhteisvaikutuksesta Keskeistä: sukupuoli, etnisyys, ikä, valta-asemien merkit

8 Miten visuaalisia representaatioita tutkitaan? Sosiologiassa käytettyjä menetelmiä: Sisällönanalyysi: Lasketaan yleensä suurista kuva-aineistoista tiettyjen representaatioiden tai elementtien yleisyyttä tai esiintymistapaa esim. venäläiset henkilöhahmot amerikkalaisissa elokuvissa (Elizabeth M Goering 2009) Narratiivinen analyysi: Tutkitaan tarinan logiikkaa visuaalisessa aineistossa esim. tarina suostuttelun välineenä lomapropagandassa 1940-luvulla (Anu-Hanna Anttila 2004) Semioottiset menetelmät: Tutkitaan merkkejä ja merkityksiä kuvissa esim. ruumiillisuuden representaatiot tvmainoksissa (Harri Sarpavaara 2005)

9 Kehysanalyysi (1) Kehysanalyysi: sosiosemioottinen menetelmä, jonka avulla tutkitaan kulttuurisia representaatioita. Erving Goffman 1974: Frame Analysis. An Essay on the Organization of Experience. Kuvantutkimuksen klassikko, Goffmanin (1979) sosiologinen mainosanalyysi Gender Advertisements visuaalisen kehysanalyysin lähtökohtana Mainoskuvat rituaalisina esityksinä todellisuudesta ; sukupuolten välisen valta-asetelman näyttämöllepanoina

10 Kehysanalyysi (2) Goffman ei kirjoita metodiaan auki varsinkaan kuvantutkimuksen tarpeisiin Visuaalinen kehysanalyysi on sovellus Goffmanin teoriasta (Luhtakallio 2003; 2005; 2010; myös Homanen 2011) What is going on here? Mitä täällä on meneillään ja miten se pitäisi ymmärtää? Mistä kehykset syntyvät: representaatioista ja (ainakin osin) tavanvaraiseksi muodostuneesta kyvystä tulkita niitä Kehystäminen on jatkuva prosessi, jonka myötä tuotetaan merkityksiä sosiaalisissa tilanteissa

11 Miten tämä liittyy kuvantutkimukseen? Tavoitteena sosiologinen kuvantutkimuksen menetelmä, joka kaikkea kiinnittää analysoitavat kuvat sosiaaliseen todellisuuteensa vie analyysin eteenpäin pelkästä tutkijaluennasta Yhdistää parhaita paloja muista menetelmistä: semioottisen tarkkaa kuvanluentaa yhdistettynä sisällönanalyysin mahdollistamiin suuriin aineistoihin Kehysanalyysin tarkoitus on kaksitahoinen: tavoittaa aineiston pääasialliset kehystykset, joiden varassa tapahtumia ja tilanteita voidaan ymmärtää, ja analysoida näiden kehystysten muuttuvuutta ja haavoittuvuutta

12 Kehysanalyysi (3) Strip ( strippi ): meneillään olevasta toiminnasta tarkasteltavaksi irrotettu empiirinen elementti, johon kehystäminen kohdistuu. Frame (kehys), primary frameworks (perustava kehystys) saa meidät ymmärtämään mistä yleisesti ottaen on kyse. Keying (virittäminen) muuttaa kehystystä luoden uusia tulkintayhteyksiä tuttuihinkin kehystyksiin pohjaavista tilanteista. Lamination (kerrostuneisuus) ja superimposition (päällekkäisyys) ovat kehystämiselle ominaisia prosesseja.

13 Määräävät ja sekundaarikehykset Kysymykseen mitä tässä tilanteessa on meneillään yleensä yksi ensisijainen vastaus, jonka rinnalle nousee muita tulkintoja Määräävä kehys on kuvasta ensisijaisesti esiin tarjoutuva tilanneanalyysi tai merkitysyhteys Sekundaarikehys on rinnalle nouseva merkitysyhteys, joka suuntaa ja tarkentaa ja toisinaan siirtää tai jopa vaihtaa kuvan katsomisen vuorovaikutusprosessissa syntyvää merkitystä Pyrkimyksenä yksinkertaistaa Goffmanin terminologiaa

14 Miten? (1) Määräävä kehystys ohjaa meidät kuvaa katsoessamme ymmärtämään siinä vallitsevan perustilanteen Tehty tilanneanalyysi kuitenkin virittyy uudelleen kuvan muiden elementtien JA aineiston kuvakokoelman muiden kuvien myötä Kvantitatiivista ja kvalitatiivista analyysia yhdistettäessä määrällinen analyysi voidaan tehdä määrääviin kehyksiin pohjaten ja valita tarkemman analyysin kohteeksi erityisen tyypillisiä ja/tai tiheitä strippejä.

15 Miten? (2) Ensimmäinen askel: Määräävien kehysten hahmottaminen ja nimeäminen aineistosta. Aineiston strippien eli yksittäisten kuvien läpikäyminen sarjoina ja keskeisten, toistuvien teemojen hahmottaminen. Toinen askel: Sekundaarikehysten määrittäminen. Määräävien kehysten mukaan järjestetty aineisto analysoidaan uudelleen virittäviä elementtejä paikantaen ja nimeten. Kolmas askel: Kahden tason kehysten dynamiikan tarkastelu ja tulkintojen tekeminen.

16 Paikallisen yhteiskunnan visuaaliset representaatiot (Luhtakallio 2010) Tutkimuskysymys: Miten paikallinen yhteiskunta representoidaan kaupungin ja kansalaisten visuaalisissa esityksissä siitä? Millaisia vastademokratian representaatioita kansalaisaktivistit julkaisevat? Aktivistien nettisivustot (Helsinki N=275; Lyon N=231) Paikallisten liikkeiden ja yhdistysten sivuja Helsinki-info (N=607) ja Lyon Citoyen (N=1833) (kuvista analysoitu näyte) Kaupunkien asukkailleen julkaisemia lehtiä Seuraavassa kuvaan aktivistikuvien kehysanalyysin prosessia

17 Kehysten vertailu ja representaatiokamppailut Kaupunkilehdet ja aktivistikuvat otteina paikallisista representaatiokamppailuista Helsingissä kuvissa on myös yhtymäkohtia representaatiot kertovat osin samaa tarinaa Erityisesti talkoiden ja työn sekä deliberaation ja kansalaistoiminnan kehykset limittyvät Lyonissa lehden ja aktivistien visuaaliset järjestykset ovat tiukasti törmäyskurssilla Erityisesti väkivallan kehys tuottaa voimakkaita vastakkainasetteluja Lyon Citoyenin kaikkien kehysten kanssa

18 Johtopäätöksiä Paikallisjulkisuuden visuaalinen ulottuvuus on globalisoitunut: Kummankin kontekstin kuvastoja voitiin analysoida samoja kehyksiä käyttäen Kaupunkilehti- ja aktivistikuvastojen rinnastaminen osoitti, että representaatiot paikallisista yhteiskunnista muodostavat visuaalisten kamppailujen kentän, jolla kohtasivat aktivistien politisoivat, epäoikeudenmukaisuutta ja vallan väärinkäyttöä esiin tuovat representaatiot ja kaupunkilehtien de-politisoivat, kaikki hyvin representaatiot Aktivistikuvastoissa nousi esiin myös eroja: Poliittinen konteksti vaikuttaa toiminnan muotoihin, mutta ennen muuta siihen, mitä pidetään tärkeänä mitä representoidaan ja miten Suomessa vastademokratian muodot monipuolisemmin representoituina, Ranskassa rauhanomaisemmat keinot paitsiossa

19 Kehysanalyysin vahvuudet Laadullinen analyysi kehysten avulla semioottisia analyyseja yksinkertaisempaa Määräävien kehysten käyttö mahdollistaa myös aineiston määrällisten piirteiden tulkinnallisen kartoittamisen Kehysten määrittäminen aineistosta vähentää ja yksinkertaistaa käytettävää terminologiaa (vrt. semiotiikka) Kehysten nimeäminen vaatii aineiston huolellista lähilukua ja sen piirteiden tuntemista Voidaan soveltaa hyvin erilaisiin kuva-aineistoihin

20 Muita tutkimuskysymyksiä Riikka Homanen (2011) Internetin sikiökuvat: Tieteellisen tutkimuksen tulos, poliittinen subjektivointi ja fetissiobjekti. (Media ja viestintä, ilmestyy) Hanne Hämäläinen (2010) Sosiaalisten liikkeiden vastademokraattisen toiminnan ja toimijuuden visuaaliset kehykset ja representaatiot vasta- ja valtajulkisuudessa. (Gradukäsikirjoitus) Eeva Luhtakallio (2003) Julkinen nainen ja mies. Sukupuolten representaatiot aikakauslehtien kansikuvissa Suomessa ja Ranskassa 1955, 1975 ja (Gradu)

21 Lisälukemista (1) IVSA (International Visual Sociology Association): Anttila, Anu-Hanna (2004) Vapauteen, luontoon, aurinkoon on päästävä! Lomapropagandaa työväestölle 1940-luvun lyhytelokuvissa Cowie, Elizabeth (1994) Sociology and Visual Representation. Goffman, Erving (1974) Frame Analysis. An Essay on the Organization of Experience. Goffman, Erving (1979) Gender Advertisements Hall, Stuart (ed.) (1997) Representation. Cultural Representations and Signifying Practices Homanen, Riikka (2011) ) Internetin sikiökuvat: Tieteellisen tutkimuksen tulos, poliittinen subjektivointi ja fetissiobjekti.

22 Lisälukemista (2) Luhtakallio, Eeva (2003) Julkinen nainen ja mies: sukupuolirepresentaatiot suomalaisten ja ranskalaisten aikakauslehtien kansikuvissa 1955, 1975 ja Julkaisematon pro gradu. Luhtakallio, Eeva (2005) Kehysanalyysi mediakuvien sukupuolirepresentaatioiden tutkimuksessa. Luhtakallio, Eeva (2010) Local Politicizations. A Comparison of French and Finns Practicing Democracy. Rose, Gillian: Visual Methodologies. Sarpavaara, Harri (2005) Ruumiillisuusja mainonta. Diagnoosi tvmainonnan ruumiillisuusrepresentaatioista. Seppänen, Janne (2001) Katseen voima. Kohti visuaalista lukutaitoa.