Väliväylä. Vanha uittoreitti Saimaan vesistöstä Kymijoelle. Lappeenranta Kannuskoski Kouvola. 4 8 päivää. 155 km, melottavissa myös etappeina

Transkriptio

1 Väliväylä Vanha uittoreitti Saimaan vesistöstä Kymijoelle etelä-karjala kymenlaakso Lappeenranta Kannuskoski Kouvola 4 8 päivää 155 km, melottavissa myös etappeina Helppo / keski-vaativa retkeilyportaali

2 Väliväylän melontareitti Väliväylä on vuosien saatossa opittu tuntemaan Saimaan ja Kymijoen vesistöt yhdistävänä uittoreittinä, jossa kapeat järvet ja joet seuraavat sujuvana jonona toisiaan. Se on varsinaisen Järvi-Suomen eteläisin vesireitti, jonka tarinaa värittävät tukkilaisromantiikka ja Suomen teollistumisen historia. Samalla se on myös luontoelämyksineen rikas kappale kauneinta Suomea; eräs Etelä-Suomen puhtaimmista vesireiteistä. Reitin varrella on tasaisin välimatkoin melontaretkeilyyn kunnostettuja taukopaikkoja ja matkailupalveluja, jotka tekevät Väliväylästä sopivan retkikohteen vaikka koko perheelle. Aloitus Lappeenrannan päässä reitin aloituspiste on Myllysaari. Jos haluat ohittaa Saimaan osuuden, sopiva aloituspiste on Kärenlaavu Jängynjärvellä. Kannuskoskella hyvä aloituspiste on Väliväylän ylityskohdassa (Väliväyläntie 851) sijaitseva P-paikka, josta on opastus melontalaiturille. Helppo-keskivaativa Reitin alkuosa Kannuskoskelle on pääosin järvimelontaa, johon sisältyy kaksi lyhyttä, kanto-osuutta. Kannuskoskelta Kuusaanlammelle reitti koostuu vuorottelevista joki- ja järviosuuksista. Kannuskosken ja Kuusaanlammen välillä on useita helppoja koskiosuuksia sekä neljä lyhyttä kanto-osuutta. Koskiosuudet ovat melko kivisiä ja niiden melominen vähällä vedellä edellyttää kestävää kalustoa. Melontaretket ja välineiden vuokraus Flowpark (Lappeenranta) Myllysaarenpolku, Lappeenranta Välinevuokrausta Myllysaaren kanoottivajalla Flowparkin aukioloaikoina Repovesikeskus (Kouvola) Välinevuokrausta, kuljetuspalveluja, opastettuja retkiä Retkipalvelu Ilander (Kouvola) Välinevuokrausta, kirkkovene- ja melontaretkiä, kuljetuspalveluja Majoittuminen retkellä Väliväylän melontaretki onnistuu helposti joko omilla tai vuokravälineillä. Reitin varrella, Tirvan ja Kannuskosken välissä sijaitseva Vääntäjän tila tarjoaa melontaretkiä ja välinevuokrausta sekä majoitusta. Lisää tarjontaa välinevuokraukseen löytyy Lappeenrannasta ja Kouvolasta. Vääntäjän tila järjestää tilauksesta myös kuljetuspalveluja. Kouvolan ja Lappeenrannan välillä on hyvät bussiyhteydet ( ja siirtyminen Kouvolasta Lappeenrantaan onnistuu kätevästi myös junalla ( SeikkailuviiKari (Kouvola) Välinevuokrausta, kuljetuspalveluja, opastettuja retkiä Vääntäjän tila (reitin varrella) Vääntäjäntie 257, Kaipiainen , vaantajantila@pp.inet.fi Välinevuokrausta, melontaretkiä, kuljetuspalveluja, majoitusta, ateriapalveluja 155 km Reitin kokonaispituus on 155 km, josta pääosa on järvimelontaa kapeilla järvillä. Laskua koko matkan aikana kertyy 19m, matkantekoa reitin varrella vauhdittavat useat koskiosuudet. Kannuskoskelta Kuusaanlammelle matkaa kertyy 56 km. 4 8 päivää Kokenut meloja kulkee reitin helposti 4 5 päivässä. Jos aiot nautiskella joki- ja järviluonnosta, melonnasta ja kauniista maisemista hitaammin, varaa aikaa koko reitin kulkemiseen vähintään viikko. Reitin varrella on erinomainen tauko- ja majoituspaikkojen verkosto, jonka ansiosta yöpyminen reitin varrella onnistuu vaivattomasti. Jos haluat lyhentää retkeä, reitin alku- ja loppupäässä on useita vaihtoehtoisia rantautumispaikkoja, joiden avulla saat räätälöityä reitistä juuri sinulle sopivan kokonaisuuden. Taavetin lomakeskus & camping Rantsilanmäki 49, Uro taavetti@suomicamping.fi Lemin maja Pajatie 4, Kuukanniemi Nahkurin maatila Sarkalahdentie 67, Kannuskoski kirsi.nuuttila@luukku.com Reitin varrella on useita maksuttomia laavuja, kotia ja nuotiopaikkoja melojien käyttöön. Kouvolan osuudella, Tirvassa, on myös yksi pieni autiotupa, Mankin taukopaikan mökki. Majoituspalveluja reitin varrella tai sen lähiympäristössä tarjoavat lisäksi seuraavat yritykset: Tuhannen tarinan talo Nikkarintie 124, Kannuskoski , tuhannentarinantalo@tuhannentarinantalo.com Vääntäjän tila Vääntäjäntie 257, Kaipiainen , vaantajantila@pp.inet.fi Tykkimäki camping (Käyrälampi) Käyrälammentie 20, Kouvola camping@tykkimaki.fi

3 Kuva Päivi Tommola Kuva Päivi Tommola Väliväylällä joki- ja järviosuudet vuorottelevat sujuvana jonona. Kannuskosken ja Tirvan välillä on useita pieniä koskia. REITTISELOSTE Väliväylä yhdistää Saimaan ja Kymijoen vesistöt toisiinsa, johdattaen melojan pienten järvien ja kauniiden jokiosuuksien ketjun läpi Kymijoelle, tehtaan varjoon. Reitin kulku Saimaalta Kannuskoskelle Reitti ensimmäiset kilometrit Lappeenrannasta lähdettäessä taittuvat Saimaan vesillä, jossa melojalla on valittavanaan useita reittivaihtoehtoja. Pien-Saimaan sinistä maisemaa värittävät lukuisat pienet kalliosaaret ja rantamökit. Meloja voi tutustua täällä sotahistoriaan Naurissaaressa tai mittailla katseellaan Ruusin Turasalon kalliomaalausten koristamien kallioseinämien korkeutta. Turasalon rannoilla meloja pääsee hetkeksi nauttimaan tuulen suojasta ennen Pulkkaselän länsipuolella avautuvaa useita kilometrejä pitkää avovesialuetta. Saimaan avovesiosuus päättyy lehtomaisen Orjainniemen kärjen jälkeen, kun reitti kääntyy jyrkästi vasemmalle. Orjainniemessä on pieni luonnonsuojelualue. Niemeä vastapäätä on Läntisen Pien-Saimaan suurin saari, Illukka, josta reitti jatkuu saaren etelärantaa myötäillen kohti Haapaselän alussa kohoavaa Mikkolanvuorta. Alkumatkan suuret järvenselät ovat nyt ohi ja maisema vaihtuu kapeaan vanhaan uittoränniin, Kähönsalmeen. Mikkelin tien alituksen jälkeen edessä on soiden ympäröimä, tummavetinen ja käärmemäinen Jängynjärvi. Jängynjärven jälkeen melojaa odottavat Varis-Lavolan korkeat kalliot, Vetjajärven kalliomaalaukset ja Vuossaaren bunkkerit. Kivijärvellä kapeikko vaihtuu selkävedeksi ja matka jatkuu kohti länttä, Sarviniemen kärjen kutsuvan hiekkarannan ohitse. Risulahdentien alituksessa vanhat siltarakenteet ovat vaikuttavat. Jurvalan selällä väylän pohjoisrantaa värittävät toinen toistaan hienommat talot. Tässä kohdin Luumäen Jurvalan palvelut ovat vain lyhyen matkan päässä Väliväylän varrelta. Luumäen jälkeen matka jatkuu kohti luodetta ja Savitaipaleentien alitusta. Ala-Kivijärven Tynkäniemessä melojaa tervehtivät harmaina ja valkoisina vedestä kohoavat lukuisat luodot ja karikot. Uittorakenteiden värittämällä Kelkjärvellä väylän mutkat tuovat mukavaa vaihtelua matkantekoon. Tuohtiainen on viimeinen suurempi järviosuus ennen Kannuskoskea. Matka jatkuu tästä kohti etelää ja Vuolteen salmea, joka vaihtuu melojan Kannuskoskelle kuljettavaksi Lakanvirraksi. Lisääntynyt virran voimakkuus on ensimmäinen ennusmerkki Kannuskosken jälkeen edessä olevista koskiosuuksista. Kannuskoskelta Kouvolaan Kannuskoskella melojalla on erinomainen mahdollisuus muonavarastojen täydentämiseen, kylän keskeiset palvelut sijaitsevat lyhyen kävelymatkan päässä reitiltä. Kannuskoskella melonta näkyy ja kuuluu katukuvassa; paikallinen baarikin on nimetty Väliväylän etapiksi. Kannuskosken jälkeen Ruokojärvellä kesämökkien värikäs ketju koristaa rantoja. Kyykosken ja Sulunkoksen lähestyessä maisema muuttuu erämaisemmaksi ja rannat hiljenevät. Samalla virran voimakkuus kasvaa ja edessä olevat koskiosuudet tempaavat melojan hetkeksi mukaansa vauhdin hurmaan. Sulunkoskelta matka jatkuu metsäisissä maisemissa majoitusta ja välinevuokrausta tarjoavan Vääntäjän tilan ohi. On aika nauttia hetki väljemmistä vesistä Immasenjärvellä ennen Tirvan lähestymismelontaa uittoa varten raivattua, mutkittelevaa jokiuomaa pitkin. Tirvan jälkeen reitin metsäisimmät osuudet ovat ohi. Kiurin virta vauhdittaa matkaa kohti Mankkia, jonka taukopaikalla pienen pieni autiotupa tarjoaa suojaa melojalle. Kepsun järvellä vesiliikenne voi keskikesällä olla vilkasta, mutta luonnonkaunis Jaakonniemen leiripaikka tarjoaa hyvän lepopaikan ennen Kouvolan puoleisen reitin suurimman järven, Rapojärven ylitystä. Rapojärvellä reitti kääntyy etelään kohti Jyräänkoskea. Paaskosken metsäinen koskiketju tuo mukanaan virkistävää kanoottipujottelua ennen hiekkarannoistaan ja leirintäalueestaan tunnettua luonnonkaunista Käyrälampea, joka on vaihtoehtoinen päätepiste retkelle. Käyrälammelta matka jatkuu Jokelan padon kautta kohti Lappalanjärveä, jonka kallioinen ja mutkitteleva rantaviiva saa melojan moneen kertaan arvuuttelemaan, piilotteleeko Harjunjoen alkupiste ehkä seuraavan niemennokan takana. Kun kaikissa vihreän sävyissä kylpevä Harjunjoki vihdoin on edessä, matka jatkuu taas myötävirtaan kohti Kymijoen Kuusaanlampea. Vaikka varsinaiset kosket loistavat Kymijoen tällä osuudella poissaolollaan, melojan kannattaa lukea virtaa ja edetä sen mukana. Joki on täynnä akanvirtoja ja pyörteitä, joissa Kymijoki ottaa nopeasti ohjat käsiinsä ellei meloja pidä niitä aktiivisesti itsellään.

4 Kuva Päivi Tommola Kuva Outdoors Finland Väliväylän jokiosuuksilla maisema vaihtuu mukavasti. Luontoelämyksiä ja historian havinaa Matkailullisesti reitin kiinnostavuutta lisää luontoelämysten lisäksi sen historia. Reitin alkuosuudella Saimaan Naurissaaressa ja Lemin Vuossaaressa voit tutkia vanhoja Salpalinjan rakenteita. Kannuskoken Tolpankankaalla kannattaa harkita rantautumista hetkeksi kiertämään jääkauden vaiheista kertova luontopolku. Kannuskoskella ja Tirvassa metsäteollisuuden kulta-aika on vielä selvästi aistittavissa vanhoista puurakennuksista. Hieman taustoja tunteva meloja voi siellä tuntea siirtyvänsä ajalle, jolloin nykyisen hyvinvoinnin perusta luotiin. Kannuskoskella on edelleen suoraan vesivoimalla toimiva museaalinen saha ja höylä aivan melontareitin vieressä, vanhoja uiton rakenteita on nähtävissä reitin varrella pitkin matkaa. Uiton aikakausi Väliväylällä kesti n. 80 vuotta, päättyen vuoteen Parhaina kesinä Saimaalta uitettiin Kymijokeen Väliväylän kautta jopa miljoona tukkia. Tämän päivän ihmiselle Väliväylä on sekä itsenäinen vesireittikokonaisuus että osa Järvi-Suomen vesireitistöä. Väliväylä yhdistää vesiretkeilyreitit samaan tapaan kuin uitto aikanaan. Monipuolinen ja muunneltava reitti Melojalle reitti on monipuolinen kokemus, jossa järvi- ja jokimelontaosuudet vuorottelevat. Reitin alkuosa Saimaalla on tuulelle altis, ja vallitsevat tuuliolosuhteet kannattaa huomioida reitinvalinnassa. Veden pinnan korkeus saattaa täällä vaihdella useita kymmeniä senttimetrejä ja etenkin matalalla vedellä kivisten rantojen kanssa pitää olla tarkkana. Tuulisissa olosuhteissa tai vähäisellä melontakokemuksella kelillä reitti kannattaakin ehkä aloittaa vasta Saimaan jälkeiseltä reittiosuudelta. Väliväylä on koko perheelle sopiva melontareitti. Reitin koskiosuus alkaa sen puolivälistä, Kannuskoskelta. Väliväylän koskiin on pyritty muodostamaan laskureitit ns. valtaväylälle, jonka ulkopuoliset rantaosuudet on kivetty ja niitä pitää varoa. Valtaväylä on monissa koskissa kapea; vain pari kanootin leveyttä. Huipputulvaa lukuun ottamatta koskipaikat ovat matalia ja kivisiä. Tarvittaessa koskipaikkoihin on syytä tutustua ennakolta rannalta. Reitin koskien vaativuustaso sopii kuitenkin aloittelijoille pois lukien reitin loppupuolella oleva Myllykosken tekokoski, joka kannattaa kiertää maitse. Reitin lopussa olevalla Kymijoen osuudella ei ole yhtään varsinaista koskea, mutta virta on täällä paikoin voimakas. Reitin kokonaispituus on 155 km, joten siinä riittää kokeneellekin melojalle melottavaa useiksi päiviksi. Monipuolinen reitti soveltuu erinomaisesti melottaviksi myös lyhempinä etappeina, jolloin voit helposti sovittaa retkesi pituuden käytettävissä olevaan aikaan. Osuudet 1. Myllysaari - Tervankeittoniemi 8 km 2. Tervankeittoniemi - Saisaari 6 km 3. Saisaari - Kähö 12 km 4. Kähö - Uiritniemi 9 km 5. Uirinniemi - Kotkatsaarensuo 12 km 6. Kotkatsaarensuo - Parkunlahti 8 km 7. Lemi - Iso Rapasalo 14 km 8. Parkunlahti - Parkkisaari 8 km 9. Parkkisaari - Huopaisenvirta 8 km 10. Huopaisenvirta - Ämmänniemi 6,5 km 11. Ämmänniemi - Tuohiainen 11,5 km 12. Tuohiainen - Kannuskoski 10,5 km 13. Kannuskoski - Pyötsiä 9 km 14. Pyötsiä - Tirvanjärvi 9 km 15. Tirvanjärvi - Miettula 12 km 16. Miettula - Lappalanjärvi 14 km 17. Lappalanjärvi - Kuusaanlampi 12 km Väliväylän varrella on useita melojien käyttöön rakennettuja taukopaikkoja. Kuvat Päivi Tommola

5 Reitin alkuosuudella voi ihmetellä sotahistorian nähtävyyksiä, Naurissaaren bunkkerissa. Kuva Päivi Tommola Kuva Mikko Ikävalko Kalastus Kalastajalla viehekalastuksen kohdelajina Pien-Saimaalla ovat hauki, kuha ja ahven. Kivijärvellä voi koukkuun tarttua istutuksista peräisin olevaa järvitaimen ja -lohi. Myös kuha, hauki ja ahven voi tarttua onnekkaan kalastajan saaliiksi. Kannuskosken jälkeisissä virtapaikoissa Kyykosken erityiskalastusalue on perhokalastajien suosikkikohde. Myös Jokelankosken-Käyrälammen virkistyskalastusalue ja Jyräänjoen luontokalastusalue ovat sopivia kohteita kalastukseen. Kalastuslupien myyjät Lappeenranta Urheilu Koskimies puh Luumäki Teboil Taavetti Lemi Kouvon Baari Väliväylällä kalastettaessa tarvitaan valtion kalastuskortti sekä läänikohtainen lupakortti. Reitillä on myös useita erityiskalastusalueita, joissa tarvitaan valtion kortti sekä kunkin alueen oma kalastuslupa. Luvan voi maksaa myös suoraan kalastusalueen tilille, ostaa postista tai tilata internetistä tai kautta. Kannuskoski Väliväylän etappi Kuusankoski KT-Sportcenter Kuva Johannes Wiehn Kannuskosken Myllypato on eräs reitin nähtävyyksistä. Väliväylä on myös erinomainen kalastuskohde.

6 Käy tutustumassa myös muihin Kouvolan, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen ja Taipalsaaren nähtävyyksiin. Kouvola Kouvola on Suomen 10. suurin kaupunki ja yksi suurimpia mökki- ja maaseutukaupunkeja maassamme. Kaupungin alueella on noin asukasta ja sen pinta-ala on km2, mihin mahtuu yli 450 järveä ja yli 7000 kesämökkiä. Kouvola sijaitsee Etelä-Suomessa vain puolentoista tunnin matkan päässä pääkaupunkiseudulta. Kansainvälisesti ajatellen se on EU:n portti itään. Täällä voit aistia kaupungin keskustan elämänmakuista tunnelmaa modernissa ostoskeskuksissa tai kuunnella lasten riemunkiljahduksia Tykkimäen huvipuiston hulinassa. Kouvolassa luonto on lähellä sydäntä. Täällä maaseudun rauha ja metsämaisemat alkavat aivan kaupungin kupeesta. Kouvolan suosituimpia luontomatkailukohteita ovat Repoveden kansallispuisto ja maailmanperintökohde Verla ympäristöineen sekä Arboretum Mustila Elimäellä. Melojan suosikkikohteisiin alueella kuuluvat Väliväylän lisäksi vauhdikas Kymijoki sekä Repoveden kansallispuisto lähialueineen. Lappeenranta Lappeenranta on asukkaan ja opiskelijan kotikaupunki ja Saimaan matkailualueen vetovoimainen keskus. Lappeenranta tarjoaa viehättäviä tutustumiskohteita ja tekemistä matkailijoille ympäri vuoden: Saimaa, Linnoitus, satama, museot, kylpylät, golf, kalastus, mökkeily, ostokset eikä pidä unohtaa kuuluisaa vetyä ja atomia sekä Kaakon ylpeyttä SaiPaa. Yöpymismahdollisuuksia on monia ja Lappeenrantaan on helppoa tulla junalla, bussilla, lentokoneella, laivalla tai omalla autolla. Yhteydet Venäjälle ovat nopeat, esim. Allegro-junalla pääsee kätevästi Lappeenrannan Vainikkalasta Viipuriin ja Pietariin. Kesäkaudella Viipuriin pääsee myös laivalla Saimaankanavaa pitkin. Alueelta löytyy myös lukuisia ostoskohteita, viihtyisiä ravintoloita sekä yöpymisvaihtoehtoja ja kulttuuritarjontaa moneen makuun. Kuva Päivi Tommola Kuva Hanna Ollikainen Repoveden kansallispuisto Kouvolassa sopii myös melontaan. Lappeenranta on kaupunki veden äärellä.

7 Luumäki Maaseutumainen Luumäen kunta muodostuu eläväisistä kylistä sekä kuntakeskuksesta Taavetista, joka rakentui aikanaan Venäjän keisarinna Katariina II:n vuonna 1773 perustaman Taavetin linnoituksen ympärille. Historiasta kiinnostunut matkailija voi tutustua Luumäellä esimerkiksi kivikautisiin kalliomaalauksiin, Taavetin linnoitukseen, sodan aikaiseen Salpalinjaan sekä valtion päämiehen P. E. Svinhufvudin kotimuseoon. Linnoitus- ja kotiseutumuseo sekä C. L. Engelin piirtämä Luumäen kirkko ovat myös tutustumisen arvoisia kohteita. Luumäellä käydessään kannattaa käydä katsastamassa myös useat kesäiset tapahtumat esimerkiksi linnoituksessa järjestettävät Vallijamit ja Marttilan kylän markkinat. Lemi Lemi sijaitsee valtateiden 6 ja 13 välissä. Lemille on helppo poiketa molemmilta valtaväyliltä. Pohjoisessa Lemi rajoittuu Saimaaseen ja lännessä maisemaa hallitsee monin paikoin Kivijärvi. Maisema on kauniisti kumpuilevaa. Merkittäviä nähtävyyksiä ovat vuonna 1786 rakennettu kirkko, jossa voi kuulla seurakunnan neliäänistä veisuuta. Lemi tunnetaan laajalti särästä, joka on yksi Suomen seitsemästä ihmeestä. Lampaanlihasta haudutettua särää tarjotaan Säräpirtissä ja Museotuvalla, kummassakin paikassa on syytä varata paikka ruokailuun etukäteen. Myös Lemillä on Salpalinjat tykkiasemia. Taipalsaari Saari aamu-usvassa. Kuva Pertti Karttunen Taipalsaari on tunnettu luonnonkauneudestaan ja vesistöjen runsaudestaan. Puolet kunnan pinta-alasta on Saimaata ja toinen puoli muodostuu noin 700 saaresta. Rantaviivaa, joka on pääosin upeaa hiekka- ja kalliorantaa, on pituudeltaan noin tuhat kilometriä. Pinta-alaltaan suurin saari on Kirkkosaari, joka jakaa Pien-Saimaan rikkonaisia vesiä. Taipalsaaren kirkonkylän venesatamaa hallitsee kaunis kunnantalo. Satamasta on vain kivenhoitonmatka kirkolle, Röytyn kievariin ja kauppoihin. Kuva Päivi Tommola Väliväylällä kesäyönä.

8 Outdoors finland Melo, pyöräile ja vaella apunasi. facebook Outdoors Finlandin Facebook -sivuilta voit kysellä retkeilyasiantuntijoiltamme ja kanssamatkaajilta vinkkejä matkantekoon. Kartat Outdoorsfinland.fi portaalista löydät myös kattavat tiedot alueen kartoista, GPS latauksista, Fillarioppaista, maastokartoista ja mobiiliapplikaatioista. Voit myös zoomailla reittejä GoogleMapsissa. Virallisesta Outdoorsfinland retkeilyportaalista löydät Etelä-Suomen parhaille pyöräily-, vaellus- ja melontareitit sekä matkailupalvelut. Outdoors Finland -retkeilyportaali on tarkoitettu kaikille, jotka hakevat uutta tapaa viettää rentouttava ja virkistävä retkeily- ja ulkoilupäivä tai vaikkapa kokonainen retkeilyloma kotimaassa. Sovellus älypuhelimeen Kokeile ladata Outdoorsfinland sovellus älypuhelimeesi ja navigoida sen avulla reitin varrella. Löytyy AppStoresta sekä Play-kaupasta. Niin, ja kaikki tämä on ilmaista! MELONTARETKEN TuRvALLISuuSOHJEET 1. Melontaretken toteuttaja Melontaretken toteuttajalla tulee olla riittävä taito, kyky ja varusteet turvallisen retken toteuttamiseksi. Retken pakollisiin turvavarusteisiin kuuluvat ensiapulaukku, matkapuhelin vedeltä suojattuna ja kartta. 2. Kanootin rakenne Kanootissa tai kajakissa tulee olla kellukkeet tai vedenpitävät laipiot ja sen tulee olla niin rakennettu ja varustettu, että se vedellä täytettynä ja kutakin henkilöä kohti 100 Newtonin voimalla kuormitettuna pysyy pinnalla vaakasuorassa. Koskessa melottaessa tulee käyttää sellaisia kanootteja ja varusteita, jotka soveltuvat kyseiseen koskimelontatilanteeseen. 3. Kanootin varusteet Kanootin tai kajakin perusvarustukseen kuuluvat: mela(t) olosuhteisiin ja melojalle sopiva hyväksytty kelluntapukine tai pelastusliivi kullekin melojalle kajakissa aukkopeite jokaiseen aukkoon tartuntakahvat tai vastaavat keulassa ja perässä ja/tai kansinarut tyhjennyspumppu, äyskäri tai muu tyhjennysväline kypärä, jos kanoottia käytetään koskessa tai muissa sellaisissa tilanteissa, joissa olosuhteet sitä edellyttävät. 4. Melojan varusteet Melojan varusteisiin kuuluu melonta- tai pelastusliivi tai kelluntapukine aina ja olosuhteiden mukainen melonta-asu päälle puettuna. Melontaretken turvallisuusohjeissa on sovellettu Melonta- ja soutuliitto ry:n Melonnan turvallisuusohjetta.

9 Väliväylä Vanha uittoreitti Saimaan vesistöstä Kymijoelle Tähän Väliväylän melontareittioppaan tekstiosaan liittyvät erilliset reittikartat.