Väliväylä Vanha uittoreitti Saimaan vesistöstä Kymijoelle

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALA KYMENLAAKSO Väliväylä Vanha uittoreitti Saimaan vesistöstä Kymijoelle LAPPEENRANTA KANNUSKOSKI KOUVOLA 4 8 PÄIVÄÄ 155 KM HELPPO / KESKIVAATIVA RETKEILYPORTAALI

2 Väliväylän melontareitti ALOITUS Väliväylä on vuosien saatossa opittu tuntemaan Saimaan ja Kymijoen vesistöt yhdistävänä uittoreittinä, jossa kapeat järvet ja joet seuraavat sujuvana jonona toisiaan. Se on varsinaisen Järvi-Suomen eteläisin vesireitti, jonka tarinaa värittävät tukkilaisromantiikka ja Suomen teollistumisen historia. Samalla se on myös luontoelämyksineen rikas kappale kauneinta Suomea; eräs Etelä-Suomen puhtaimmista vesireiteistä. Reitin varrella on tasaisin välimatkoin melonta retkeilyyn kunnostettuja taukopaikkoja ja matkailupalveluja, jotka tekevät Väliväylästä sopivan retkikohteen vaikka koko perheelle. Lappeenrannan päässä reitin aloituspiste on Myllysaari. Jos haluat ohittaa Saimaan osuuden, sopiva aloituspiste on Kärenlaavu Jängynjärvellä. Kannuskoskella hyvä aloituspiste on Väliväylän ylityskohdassa (Väliväyläntie 851) sijaitseva P-paikka, josta on opastus melontalaiturille. MELONTARETKET JA VÄLINEIDEN VUOKRAUS FLOWPARK (LAPPEENRANTA) Myllysaarenpolku, Lappeenranta Välinevuokrausta Myllysaaren kanootti vajalla Flowparkin aukioloaikoina REPOVESIKESKUS (KOUVOLA) Välinevuokrausta, kuljetuspalveluja, opastettuja retkiä RETKIPALVELU ILANDER (KOUVOLA) Välinevuokrausta, kirkkovene- ja melontaretkiä, kuljetuspalveluja Väliväylän melontaretki onnistuu helposti joko omilla tai vuokravälineillä. Reitin varrella, Tirvan ja Kannuskosken välissä sijaitseva Vääntäjän tila tarjoaa melontaretkiä ja välinevuokrausta sekä majoitusta. Lisää tarjontaa välinevuokraukseen löytyy Lappeenrannasta ja Kouvolasta. Vääntäjän tila järjestää tilauksesta myös kuljetuspalveluja. Kouvolan ja Lappeenrannan välillä on hyvät bussiyhteydet ( ja siirtyminen Kouvolasta Lappeenrantaan onnistuu kätevästi myös junalla ( SEIKKAILUVIIKARI (KOUVOLA) Välinevuokrausta, kuljetuspalveluja, opastettuja retkiä VÄÄNTÄJÄN TILA (REITIN VARRELLA) Vääntäjäntie 257, Kaipiainen Välinevuokrausta, melontaretkiä, kuljetuspalveluja, majoitusta, ateriapalveluja HELPPO-KESKIVAATIVA Reitin alkuosa Kannuskoskelle on pääosin järvimelontaa, johon sisältyy kaksi lyhyttä, kanto-osuutta. Kannuskoskelta Kuusaanlammelle reitti koostuu vuorottelevista joki- ja järviosuuksista. Kannuskosken ja Kuusaanlammen välillä on useita helppoja koskiosuuksia sekä neljä lyhyttä kanto-osuutta. Koskiosuudet ovat melko kivisiä ja niiden melominen vähällä vedellä edellyttää kestävää kalustoa. 155 KM Reitin kokonaispituus on 155 km, josta pääosa on järvimelontaa kapeilla järvillä. Laskua koko matkan aikana kertyy 19m, matkantekoa reitin varrella vauhdittavat useat koskiosuudet. Kannuskoskelta Kuusaanlammelle matkaa kertyy 56 km. 4 8 PÄIVÄÄ Kokenut meloja kulkee reitin helposti 4 5 päivässä. Jos aiot nautiskella joki- ja järviluonnosta, melonnasta ja kauniista maisemista hitaammin, varaa aikaa koko reitin kulkemiseen vähintään viikko. Reitin varrella on erinomainen tauko- ja majoituspaikkojen verkosto, jonka ansiosta yöpyminen reitin varrella onnistuu vaivattomasti. Jos haluat lyhentää retkeä, reitin alku- ja loppupäässä on useita vaihtoehtoisia rantautumispaikkoja, joiden avulla saat räätälöityä reitistä juuri sinulle sopivan kokonaisuuden. MAJOITTUMINEN RETKELLÄ Reitin varrella on useita maksuttomia laavuja, kotia ja nuotiopaikkoja melojien käyttöön. Kouvolan osuudella, Tirvassa, on myös yksi pieni autiotupa, Mankin taukopaikan mökki. TAAVETIN LOMAKESKUS & CAMPING Rantsilanmäki 49, Uro LEMIN MAJA Pajatie 4, Kuukanniemi NAHKURIN MAATILA Sarkalahdentie 67, Kannuskoski kirsi.nuuttila@luukku.com Majoituspalveluja reitin varrella tai sen lähiympäristössä tarjoavat lisäksi seuraavat yritykset: TUHANNEN TARINAN TALO Nikkarintie 124, Kannuskoski , tuhannentarinantalo@tuhannentarinantalo.com VÄÄNTÄJÄN TILA Vääntäjäntie 257, Kaipiainen , TYKKIMÄKI CAMPING (KÄYRÄLAMPI) Käyrälammentie 22, Kouvola

3 Väliväylällä joki- ja järviosuudet vuorottelevat sujuvana jonona. Kannuskosken ja Tirvan välillä on useita pieniä koskia. REITTISELOSTE teen salmea, joka vaihtuu melojan Kannuskoskelle kul- Kiurin virta vauhdittaa matkaa kohti Mankkia, jonka Väliväylä yhdistää Saimaan ja Kymijoen vesistöt toi- kolanvuorta. Alkumatkan suuret järvenselät ovat nyt jettavaksi Lakanvirraksi. Lisääntynyt virran voimakkuus taukopaikalla pienen pieni autiotupa tarjoaa suojaa siinsa, johdattaen melojan pienten järvien ja kaunii- ohi ja maisema vaihtuu kapeaan vanhaan uittoränniin, on ensimmäinen ennusmerkki Kannuskosken jälkeen melojalle. Kepsun järvellä vesiliikenne voi keskikesäl- den jokiosuuksien ketjun läpi Kymijoelle, tehtaan var- Kähönsalmeen. edessä olevista koskiosuuksista. lä olla vilkasta, mutta luonnonkaunis Jaakonniemen joon. leiripaikka tarjoaa hyvän lepopaikan ennen Kouvolan Mikkelin tien alituksen jälkeen edessä on soiden ympä- KANNUSKOSKELTA KOUVOLAAN puoleisen reitin suurimman järven, Rapojärven ylitystä. REITIN KULKU SAIMAALTA KANNUSKOSKELLE röimä, tummavetinen ja käärmemäinen Jängynjärvi. Kannuskoskella melojalla on erinomainen mahdolli- Reitti ensimmäiset kilometrit Lappeenrannasta läh- Jängynjärven jälkeen melojaa odottavat Varis-Lavolan suus muonavarastojen täydentämiseen, kylän keskei- Rapojärvellä reitti kääntyy etelään kohti Jyräänkoskea. dettäessä taittuvat Saimaan vesillä, jossa melojalla on korkeat kalliot, Vetjajärven kalliomaalaukset ja Vuos- set palvelut sijaitsevat lyhyen kävelymatkan päässä rei- Paaskosken metsäinen koskiketju tuo mukanaan vir- valittavanaan useita reittivaihtoehtoja. Pien-Saimaan saaren bunkkerit. Kivijärvellä kapeikko vaihtuu selkä- tiltä. Kannuskoskella melonta näkyy ja kuuluu katuku- kistävää kanoottipujottelua ennen hiekkarannoistaan sinistä maisemaa värittävät lukuisat pienet kalliosaa- vedeksi ja matka jatkuu kohti länttä, Sarviniemen kär- vassa; paikallinen baarikin on nimetty Väliväylän eta- ja leirintäalueestaan tunnettua luonnonkaunista Käy- ret ja rantamökit. Meloja voi tutustua täällä sotahis- jen kutsuvan hiekkarannan ohitse. Risulahdentien ali- piksi. rälampea, joka on vaihtoehtoinen päätepiste retkelle. toriaan Naurissaaressa tai mittailla katseellaan Ruu- tuksessa vanhat siltarakenteet ovat vaikuttavat. Käyrälammelta matka jatkuu Jokelan padon kautta sin Turasalon kalliomaalausten koristamien kalliosei- Jurvalan selällä väylän pohjoisrantaa värittävät toinen Kannuskosken jälkeen Ruokojärvellä kesämökkien kohti Lappalanjärveä, jonka kallioinen ja mutkittele- nämien korkeutta. Turasalon rannoilla meloja pääsee toistaan hienommat talot. Tässä kohdin Luumäen Jur- värikäs ketju koristaa rantoja. Kyykosken ja Sulunkok- va rantaviiva saa melojan moneen kertaan arvuuttele- hetkeksi nauttimaan tuulen suojasta ennen Pulkka- valan palvelut ovat vain lyhyen matkan päässä Väliväy- sen lähestyessä maisema muuttuu erämaisemmaksi ja maan, piilotteleeko Harjunjoen alkupiste ehkä seuraa- selän länsipuolella avautuvaa useita kilometrejä pit- län varrelta. Luumäen jälkeen matka jatkuu kohti luo- rannat hiljenevät. Samalla virran voimakkuus kasvaa ja van niemennokan takana. Kun kaikissa vihreän sävyis- kää avovesialuetta. detta ja Savitaipaleentien alitusta. Ala-Kivijärven Tyn- edessä olevat koskiosuudet tempaavat melojan het- sä kylpevä Harjunjoki vihdoin on edessä, matka jat- käniemessä melojaa tervehtivät harmaina ja valkoisi- keksi mukaansa vauhdin hurmaan. kuu taas myötävirtaan kohti Kymijoen Kuusaanlam- Saimaan avovesiosuus päättyy lehtomaisen Orjainnie- na vedestä kohoavat lukuisat luodot ja karikot. Uitto- Sulunkoskelta matka jatkuu metsäisissä maisemis- pea. Vaikka varsinaiset kosket loistavat Kymijoen tällä men kärjen jälkeen, kun reitti kääntyy jyrkästi vasem- rakenteiden värittämällä Kelkjärvellä väylän mutkat sa majoitusta ja välinevuokrausta tarjoavan Vääntä- osuudella poissaolollaan, melojan kannattaa lukea vir- malle. Orjainniemessä on pieni luonnonsuojelualue. tuovat mukavaa vaihtelua matkantekoon. jän tilan ohi. On aika nauttia hetki väljemmistä vesistä taa ja edetä sen mukana. Joki on täynnä akanvirtoja ja Niemeä vastapäätä on Läntisen Pien-Saimaan suu- Immasenjärvellä ennen Tirvan lähestymismelontaa uit- pyörteitä, joissa Kymijoki ottaa nopeasti ohjat käsiinsä rin saari, Illukka, josta reitti jatkuu saaren etelärantaa Tuohtiainen on viimeinen suurempi järviosuus ennen toa varten raivattua, mutkittelevaa jokiuomaa pitkin. ellei meloja pidä niitä aktiivisesti itsellään. myötäillen kohti Haapaselän alussa kohoavaa Mik- Kannuskoskea. Matka jatkuu tästä kohti etelää ja Vuol- Tirvan jälkeen reitin metsäisimmät osuudet ovat ohi.

4 KUVA OUTDOORS FINLAND Väliväylä on koko perheelle sopiva melontareitti. Valtaväylä on monissa koskissa kapea; vain pari OSUUDET kanootin leveyttä. Huipputulvaa lukuun ottamat- 1. Myllysaari - Tervankeittoniemi 8 km ta koskipaikat ovat matalia ja kivisiä. Tarvittaessa 2. Tervankeittoniemi - Saisaari 6 km koskipaikkoihin on syytä tutustua ennakolta ran- 3. Saisaari - Kähö 12 km nalta. Reitin koskien vaativuustaso sopii kuitenkin 4. Kähö - Uiritniemi 9 km aloittelijoille pois lukien reitin loppupuolella ole- 5. Uirinniemi - Kotkatsaarensuo 12 km va Myllykosken tekokoski, joka kannattaa kiertää 6. Kotkatsaarensuo - Parkunlahti 8 km maitse. Reitin lopussa olevalla Kymijoen osuudel- 7. Lemi - Iso Rapasalo 14 km kia. Tämän päivän ihmiselle Väliväylä on sekä itsenäi- la ei ole yhtään varsinaista koskea, mutta virta on 8. Parkunlahti - Parkkisaari 8 km LUONTOELÄMYKSIÄ JA HISTORIAN HAVINAA nen vesireittikokonaisuus että osa Järvi-Suomen vesi- täällä paikoin voimakas. 9. Parkkisaari - Huopaisenvirta 8 km Matkailullisesti reitin kiinnostavuutta lisää luontoelä- reitistöä. Väliväylä yhdistää vesiretkeilyreitit samaan 10. Huopaisenvirta - Ämmänniemi 6,5 km mysten lisäksi sen historia. Reitin alkuosuudella Sai- tapaan kuin uitto aikanaan. Reitin kokonaispituus on 155 km, joten siinä riittää 11. Ämmänniemi - Tuohiainen 11,5 km kokeneellekin melojalle melottavaa useiksi päiviksi. 12. Tuohiainen - Kannuskoski 10,5 km Väliväylän jokiosuuksilla maisema vaihtuu mukavasti. maan Naurissaaressa ja Lemin Vuossaaressa voit tutkia vanhoja Salpalinjan rakenteita. Kannuskoken Tol- MONIPUOLINEN JA MUUNNELTAVA REITTI Monipuolinen reitti soveltuu erinomaisesti melot- 13. Kannuskoski - Pyötsiä 9 km pankankaalla kannattaa harkita rantautumista het- Melojalle reitti on monipuolinen kokemus, jossa jär- taviksi myös lyhempinä etappeina, jolloin voit hel- 14. Pyötsiä - Tirvanjärvi 9 km keksi kiertämään jääkauden vaiheista kertova luon- vi- ja jokimelontaosuudet vuorottelevat. Reitin alku- posti sovittaa retkesi pituuden käytettävissä ole- 15. Tirvanjärvi - Miettula 12 km topolku. osa Saimaalla on tuulelle altis, ja vallitsevat tuuliolo- vaan aikaan. 16. Miettula - Lappalanjärvi 14 km 17. Lappalanjärvi - Kuusaanlampi 12 km Kannuskoskella ja Tirvassa metsäteollisuuden kul- pinnan korkeus saattaa täällä vaihdella useita kym- ta-aika on vielä selvästi aistittavissa vanhoista puura- meniä senttimetrejä ja etenkin matalalla vedellä kivis- kennuksista. Hieman taustoja tunteva meloja voi siel- ten rantojen kanssa pitää olla tarkkana. Tuulisissa olo- lä tuntea siirtyvänsä ajalle, jolloin nykyisen hyvinvoin- suhteissa tai vähäisellä melontakokemuksella kelillä nin perusta luotiin. Kannuskoskella on edelleen suo- reitti kannattaakin ehkä aloittaa vasta Saimaan jälkei- raan vesivoimalla toimiva museaalinen saha ja höylä seltä reittiosuudelta. aivan melontareitin vieressä, vanhoja uiton rakenteita on nähtävissä reitin varrella pitkin matkaa. Reitin koskiosuus alkaa sen puolivälistä, Kannuskos- Uiton aikakausi Väliväylällä kesti n. 80 vuotta, päät- kelta. Väliväylän koskiin on pyritty muodostamaan tyen vuoteen Parhaina kesinä Saimaalta uitet- laskureitit ns. valtaväylälle, jonka ulkopuoliset ranta- tiin Kymijokeen Väliväylän kautta jopa miljoona tuk- osuudet on kivetty ja niitä pitää varoa. Karttasivut osuuksista Kannuskoski-Kuusaanlampi. KUVAT PÄIVI TOMMOLA suhteet kannattaa huomioida reitinvalinnassa. Veden Väliväylän varrella on useita melojien käyttöön rakennettuja taukopaikkoja.

5 KÄY TUTUSTUMASSA MYÖS MUIHIN KOUVOLAN, LAPPEENRANNAN, LEMIN, LUUMÄEN JA TAIPALSAAREN NÄHTÄVYYKSIIN Lappeenranta Kouvola on Suomen 10. suurin kaupunki ja yksi suurimpia mökki- ja maaseutukaupunkeja maassamme. Kaupungin alueella on noin asukasta ja sen pinta-ala on km2, mihin mahtuu yli 450 järveä ja yli 7000 kesämökkiä. Kouvola sijaitsee Etelä-Suomessa vain puolentoista tunnin matkan päässä pääkaupunkiseudulta. Kansainvälisesti ajatellen se on EU:n portti itään. Lappeenranta on asukkaan ja opiskelijan kotikaupunki ja Saimaan matkailualueen vetovoimainen keskus. Lappeenranta tarjoaa viehättäviä tutustumiskohteita ja tekemistä matkailijoille ympäri vuoden: Saimaa, Linnoitus, satama, museot, kylpylät, golf, kalastus, mökkeily, ostokset eikä pidä unohtaa kuuluisaa vetyä ja atomia sekä Kaakon ylpeyttä SaiPaa. Yöpymismahdollisuuksia on monia ja Lappeenrantaan on helppoa tulla junalla, bussilla, lentokoneella, laivalla tai omalla autolla. Täällä voit aistia kaupungin keskustan elämänmakuista tunnelmaa modernissa ostoskeskuksissa tai kuunnella lasten riemunkiljahduksia Tykkimäen huvipuiston hulinassa. Kouvolassa luonto on lähellä sydäntä. Täällä maaseudun rauha ja metsämaisemat alkavat aivan kaupungin kupeesta. Kouvolan suosituimpia luontomatkailukohteita ovat Repoveden kansallispuisto ja maailmanperintökohde Verla ympäristöineen sekä Arboretum Mustila Elimäellä. Melojan suosikkikohteisiin alueella kuuluvat Väliväylän lisäksi vauhdikas Kymijoki sekä Repoveden kansallispuisto lähialueineen. Repoveden kansallispuisto Kouvolassa sopii myös melontaan. Yhteydet Venäjälle ovat nopeat, esim. Allegro-junalla pääsee kätevästi Lappeenrannan Vainikkalasta Viipuriin ja Pietariin. Kesäkaudella Viipuriin pääsee myös laivalla Saimaankanavaa pitkin. Alueelta löytyy myös lukuisia ostoskohteita, viihtyisiä ravintoloita sekä yöpymisvaihtoehtoja ja kulttuuritarjontaa moneen makuun. KUVA HANNA OLLIKAINEN Kouvola Lappeenranta on kaupunki veden äärellä.

6 Luumäki Maaseutumainen Luumäen kunta muodostuu eläväisistä kylistä sekä kuntakeskuksesta Taavetista, joka rakentui aikanaan Venäjän keisarinna Katariina II:n vuonna 1773 perustaman Taavetin linnoituksen ympärille. Historiasta kiinnostunut matkailija voi tutustua Luumäellä esimerkiksi kivikautisiin kalliomaalauksiin, Taavetin linnoitukseen, sodan aikaiseen Salpalinjaan sekä valtion päämiehen P. E. Svinhufvudin kotimuseoon. Linnoitus- ja kotiseutumuseo sekä C. L. Engelin piirtämä Luumäen kirkko ovat myös tutustumisen arvoisia kohteita. Luumäellä käydessään kannattaa käydä katsastamassa myös useat kesäiset tapahtumat esimerkiksi linnoituksessa järjestettävät Vallijamit ja Marttilan kylän markkinat. Lemi Lemi sijaitsee valtateiden 6 ja 13 välissä. Lemille on helppo poiketa molemmilta valtaväyliltä. Pohjoisessa Lemi rajoittuu Saimaaseen ja lännessä maisemaa hallitsee monin paikoin Kivijärvi. Maisema on kauniisti kumpuilevaa. Merkittäviä nähtävyyksiä ovat vuonna 1786 rakennettu kirkko, jossa voi kuulla seurakunnan neliäänistä veisuuta. Lemi tunnetaan laajalti särästä, joka on yksi Suomen seitsemästä ihmeestä. Lampaanlihasta haudutettua särää tarjotaan Säräpirtissä ja Museotuvalla, kummassakin paikassa on syytä varata paikka ruokailuun etukäteen. Myös Lemillä on Salpalinjat tykkiasemia. KUVA PERTTI KARTTUNEN Taipalsaari Taipalsaari on tunnettu luonnonkauneudestaan ja vesistöjen runsaudestaan. Puolet kunnan pinta-alasta on Saimaata ja toinen puoli muodostuu noin 700 saaresta. Rantaviivaa, joka on pääosin upeaa hiekka- ja kalliorantaa, on pituudeltaan noin tuhat kilometriä. Pinta-alaltaan suurin saari on Kirkkosaari, joka jakaa Pien-Saimaan rikkonaisia vesiä. Taipalsaaren kirkonkylän venesatamaa hallitsee kaunis kunnantalo. Satamasta on vain kivenhoitonmatka kirkolle, Röytyn kievariin ja kauppoihin. Saari aamu-usvassa Väliväylällä kesäyönä.

7 KUVA MIKKO IKÄVALKO Kalastus Kalastajalla viehekalastuksen kohdelajina Väliväylällä kalastettaessa tarvitaan valtion Pien-Saimaalla ovat hauki, kuha ja ahven. Kivi- kalastuskortti sekä läänikohtainen lupakort- järvellä voi koukkuun tarttua istutuksista peräi- ti. Reitillä on myös useita erityiskalastusalu- sin olevaa järvitaimen ja -lohi. Myös kuha, hauki eita, joissa tarvitaan valtion kortti sekä kun- ja ahven voi tarttua onnekkaan kalastajan saaliik- kin alueen oma kalastuslupa. Luvan voi mak- si. Kannuskosken jälkeisissä virtapaikoissa Kyykos- saa myös suoraan kalastusalueen tilille, ostaa ken erityiskalastusalue on perhokalastajien suo- postista tai tilata internetistä sikkikohde. Myös Jokelankosken-Käyrälammen ti.com tai kautta. virkistyskalastusalue ja Jyräänjoen luontoka. lastusalue ovat sopivia kohteita kalastukseen. KALASTUSLUPIEN MYYJÄT Reitin alkuosuudella voi ihmetellä sotahistorian nähtävyyksiä, Naurissaaren bunkkerissa. Lappeenranta Urheilu Koskimies puh Kannuskoski Väliväylän etappi Luumäki Teboil Taavetti Kuusankoski KT-Sportcenter KUVA JOHANNES WIEHN Lemi Kouvon Baari Väliväylä on myös erinomainen kalastuskohde. Kannuskosken Myllypato on eräs reitin nähtävyyksistä.

8 OUTDOORS FINLAND Melo, pyöräile ja vaella apunasi Viralliselta Outdoorsfinland retkeilysivustolta löydät Etelä-Suomen parhaat pyöräily-, vaellusja melontareitit sekä matkailupalvelut. Outdoors Finland retkeilysivusto on tarkoitettu kaikille, jotka hakevat uutta tapaa viettää rentouttava ja virkistävä retkeily- ja ulkoilupäivä tai vaikkapa kokonainen retkeilyloma Suomessa. Sovellus Seuraa reittiä älylaitteeltasi Lataa mobiilisovellus Outdoors Finland App Storesta ja Google Playsta! Facebook Outdoors Finlandin Facebook sivuilla voit seurata ajankohtaista tietoa reiteistä ja jakaa kokemuksia kanssamatkaajien ja OF:n kanssa. Kartat Outdoorsfinland.fi sivustolta löydät myös kattavat tiedot painetuista kartoista ja reittien jäljen GPS-laitteeseesi. Sivustolla voit myös tarkastella reittejä ja reittien kohteita Google Mapsissa. Outdoors Finlandin karttakokoelma Pyhtäänhaaran retkimelontareitti, Kymijoki Lohjanjärven pyöräily Mustijoen pyöräily- ja melontareitti Porvoo-Helsinki merimelonta Salpapolku vaellusreitti, Virolahti Miehikkälä-Lappeenranta Tainionvirran melontareitti Vesijärven kierros pyöräilyreitti Saimaan kierros -pyöräilykartat MELONTARETKEN TURVALLISUUSOHJEET YLEISIÄ OHJEITA Älä lähde melontaretkelle yksin tai kertomatta kenelle- kään Varmista, että osaat lukea karttaa ja karttamerkintöjä Harjoittele pelastautumistekniikoita, vähintään paripe- lastautumista Pidä aina matkapuhelin vesitiiviisti pakattuna melonta liivin taskussa Talleta puhelimesi pikavalintaan hätänumero Huolehdi, että sinulla on aina ajantasainen sääennuste Huolehdi, että sinulla on oikeat ja riittävät varusteet Älä melo alkoholin tai muiden päihteiden vaikutuksen alaisena MUU LIIKENNE VESILLÄ 1. Vältä melomista suosituilla veneväylillä. Ylitä väylät ryh- mässä mahdollisimman nopeasti ja kohtisuorassa linjas- sa väylän kulkusuuntaan nähden. Veneet liikkuvat nopeasti, älä yliarvioi omaa melontanopeuttasi. 2. Anna etuajo-oikeus nopeammin kulkevalle alukselle ja suurille rahtialuksille SÄÄ JA MELONTA Varaudu sään muutoksiin. Myrsky, sumu, huono näkyvyys, pimeys tai äkillinen helle yllättävät nopeastikin ja vaikeuttavat melomista. Jos sää huononee, mieti onko reittiä mahdollista muuttaa turvallisemmaksi, kannattaako jatkaa vai palata takaisin. Melo aina mahdollisimman lähellä rantoja, varsinkin kylmän veden aikaan. Vältä isoja selkiä ja ylityksiä, varsinkin tuulisella kelillä. Pysyttele saarten suojissa. Huolehdi omasta näkyvyydestäsi muille vesillä liikkujille erityisesti huonoissa olosuhteissa. Suhteuta reitin valinta taitoihisi ja varusteisiisi. Pakkaa kaikki kastuva vedenpitävästi ja suojaa etenkin makuupussi. Käytä laadukkaita varusteita ja huolehdi, että ne ovat ehjiä retkellä lähdettäessä. Varmista myös, että osaat käyttää kaikkia varusteita. Varaa mukaan riittävästi ruokaa ja juomaa, vähintään yhdeksi ylimääräiseksi päiväksi. Huomio, että kuumalla säällä elintarvikkeet pilaantuvat nopeammin. HÄTÄTILANTEESSA: YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Eksyessäsi selvitä aina olinpaikkasi ennen kun jatkat matkaa. Jos et ole täysin varma olinpaikastasi, palaa takaisin sinne missä viimeksi olit varma sijainnistasi. Jos kaadut, pelastaudu ensisijaisesti takaisin kajakkiin tai lähimpään rantaan. Vaihda kuivat vaatteet päälle, jottet kylmety. Jos tilanne on vakava, soita yleiseen hätänumeroon. MELOJAN VARUSTEET: Kajakki, jossa on välilaipiot tai muut kellukkeet tai kanootti, jossa on riittävät kellukkeet Mela Melontaliivit, jotka pidetään aina päällä ja kiinni Merkinantopilli melontaliiveissä kiinnitettynä Aukkopeite Sään mukaiset melontavarusteet Vaihtovaatteet vesitiiviisti pakattuna Matkapuhelin vesitiiviisti pakattuna melontaliivin taskussa Tyhjennyspumppu Kompassi ja kartta Ensiapuvälineet Retkeilyvarusteet (teltta, makuupussi, tulentekovälineet jne.) MUITA HARKITTAVIA VARUSTEITA Kypärä koskissa Kuiva- tai märkäpuku tarvittaessa Valkoinen valo, jos melotaan pimeässä Varamela RANTAUTUMINEN: Pitkän kajakissa istumisen jälkeen lihakset ovat jäykkänä ja märät rantakivet ovat liukkaita. Valitse rantautumispaikka huolella. Valitse rantautumispaikka, joka on suojassa tuulelta Mieluummin hiekkaranta tai matala laituri, korkealle laiturille on vaikea rantautua kajakilla Karikkoinen ja kivinen ranta kolhii kanoottia ja on liukas Rantautuminen on helpompaa, jos voit kastella jalkasi rantautuessa Ole huolellinen ja varovainen noustessasi kajakista ja ota tukea kajakin keskilinjan kohdalta Melan voi laittaa aukon taakse tukemaan kajakista nousua Vedä kajakki riittävän korkealle rantautumisen jälkeen, jotta se ei karkaa ÄLÄ KIIREHDI JA HOSU, TEE KAIKKI RAUHALLISESTI. MUISTA, ETTÄ MELOT OMALLA VASTUULLASI!

9 Väliväylä Vanha uittoreitti Saimaan vesistöstä Kymijoelle Sisältää kartat osuuksilta