JONGUNJOEN TURVALLISUUS- SUUNNITELMA Reittipäivitys Urpo Piirainen

Transkriptio

1 JONGUNJOEN TURVALLISUUS- SUUNNITELMA Reittipäivitys /Arto Räsänen, Reittipäivitys /Arto Räsänen, Reittipäivitys Urpo Piirainen

2 Sisällysluettelo 1. ALUSTUS YLEISTÄ MAHDOLLISET ONNETTOMUUSTAPAHTUMIA JA NIIDEN AIHEUTTAJIA VAARA- JA PELASTUSPAIKAT KALUSTO VARUSTEET Matkustaja/Meloja Melontaopas Melontaryhmä HENKILÖSTÖ TURVAOHJEET Melontaoppaalle Asiakkaalle HÄLYTTÄMINEN ONNETTOMUUSTAPAHTUMASTA TIEDOTTAMINEN LIITTEET: KARTTA VAARA- JA PELASTUSPAIKOISTA... 11

3 1. ALUSTUS Jongunjoen turvallisuus/- pelastussuunnitelman ovat laatineet Arto Räsänen / Erästely Ky, Urpo Piirainen / Erämatkailu Piirainen, Pasi Ruohtula ja Pekka Sahama / Pohjois-Karjalan luontomatkailuinstituutti. Suunnitelma on laadittu parantamaan alueella toimivien melontayrittäjien turvallista toimintaa omassa yritystoiminnassaan sekä helpottamaan mahdollisia pelastustoimia alueella. Suunnitelma on käyty läpi Kuhmon ja Lieksa pelastusyksiköiden sekä Pohjois- Karjalan aluehälytyskeskuksen kanssa. 2. YLEIST Tämä turvallisuus-/ pelastusuunnitelma on laadittu Jongunjoen jokireitillä välillä Jonkeri - Nurmijärvi harjoitettavan koskenlasku-, retkeily- ja ohjelmapalvelutoiminnan onnettomuuksien varalle. Suositun melontareititin lisäksi alueella on Jonkerinsalon luonnonsuojelualueen retkeilyreitistö, joen vartta seuraileva Karhunpolku - retkeilyreitti ja v aikana valmistuva Peuranpolun retkeilyreitti, joka liittää Karhunpolun Kuhmon Jämäsvaaran retkeilyalueeseen. Koskenlaskua harjoitetaan pääasiassa kanooteilla ja kajakeilla sekä vähäisemmässä määrin kumilautoilla. Ohjattuihin melontaretkiin osallistuu noin henkilöä kaudessa ja omatoimisia melojia, patikoijia, hiihtelijöitä ja yms. liikkuu alueella noin henkilöä vuodessa. Ohjattuja retkiä tehdään myös esim. niin että ryhmästä osa meloo ja osa patikoi Jongunjoen vartta. Vaara- ja onnettomuustilanteista pidetään kirjaa. Samoin toimenpiteistä, joihin tapahtuneen johdosta on ryhdytty. Uusista vaaralliseksi muuttuneista paikoista informoidaan heti muita yrittäjiä ja mahdollisuuksien mukaan muita alueella liikkuvia sekä tarpeen mukaan pelastuslaitosta. Vaarapaikan poistamiseksi ryhdytään viipymättä toimenpiteisiin esim. kaatuneet puut poistetaan koskiosuuksilta heti.

4 3. MAHDOLLISET ONNETTOMUUSTAPAHTUMIA JA NIIDEN AIHEUTTAJIA Liikenneonnettomuus Kalustokuljetuksissa: kuorman puutteellinen kiinnitys, kokemattomuus/huolimattomuus suurten kuormien käsittelyssä ym. Matkoilla: kiire melomaan/kotiin ja usein väsyneenä lähdetään kotimatkalle Melontaan varustauduttaessa tai retken loputtua. Teljo, Aittokoski, Nurmijärvi ym. (Em. paikat joskus varsin vilkkaita paikkoja liikenteellisestikin.) Joen ylittävillä maantiesilloilla muiden suoritusta seurattaessa Tapaturmat: nilkka-, rannenyrjähdykset, ruhjevammat, pistohaavat Kanootteja tai kalustoa kuormattaessa tai purkaessa. Toiminnot taukopaikoilla: kirves!, teräaseet, tapaturma rantakivikossa, uidessa tai saunassa Putoaminen kämpässä (kerrossängyt) tai sillalta tms. Aluksesta putoamisen tai aluksen kaatumisen yhteydessä Yhteentörmäykset vesillä (kanootti - moottorivene, kanootti - vesiskootteri!) Aluksen alle jääminen Metsästysaseen käyttö (melova sorsastaja/hiljaa virran mukana lipuva meloja - sorsastaja rantapusikossa) Kylm n veden ja s n aiheuttamat vaarat Hukkuminen, hypotermia, kylmäshokki, sairaskohtaukset, paleltumat Tulipalo, palovammat Kämppä, laavu, tulipaikat, sauna, herkästi syttyvät vaatteet, kiehuva vesi Sairaskohtaukset Ihmisten tekemien rakenteiden aiheuttamat vaarat Uppotukit, kaatuneet puut, kivet, tammet, puujohteet, pohjapato, retkeilyreittien ja teiden sillat. Luonnon aiheuttamat vaarat Kaatuneet puut koskissa melojalle äärimmäisen vaarallisia! (majava, myrsky, tulva) Tulvavesi ja sen kuljettamat puut jäälautat tms.

5 Kivet (kevättulva voi siirrellä yllättäviin paikkoihin) Myrsky (etenkin avovedellä salamat ja tuuli) Eläinten yllättävä kohtaaminen (kyykäärme, karhu) Alkoholi lis huomattavasti onnettomuusriski kaikilla retkeilyn osaalueilla! 4. VAARA- JA PELASTUSPAIKAT Seuraavassa on Jongunjoen vesireitti Jonkeri järven pohjoispäästä aina Nurmijärvelle saakka. Matka on mitattu Jongunjoen jokisuulta vesillelaskupaikan luona olevalta kodalta. Jonkeri järvelle ei ole määritelty paikkojen välisiä matkoja. Värikoodit on laitettu helpottamaan lukemista ja mahdollisia pelastustoimia. Koordinaatti = Helikopterin laskeutumispaikka (+Pelastuspalveluruudun koodi) Veneen vesillelaskupaikka MATKA PAIKKA HUOMIOT 0 km Jonkerijärvi Sinohviinranta. Jonkeri järven eteläpäässä. Veneen vesillelaskupaikka. Savilahti 63 52,51 P, 29 50,42 I (24R2C60) 0 Jonkeri Jongunjoen lähtöpaikka: Kota, nukkumakatos, tulipaikka huussi ja halkokatos sekä varastotakennus. Veneen vesillelaskupaikka. 0,5 km Jonkeri/Siltakoski Jongunjoen ylittävän tien n:o 524 sillan P - paikka (joen itäpuoli). Virtausnopeus 1,5m3 / s ja tulva-aikana 8,3m3 / s ,65 P, 29 50,49 I (24R2C80) 1 km Myllykoski 2,6 km Alannejärven jälkeinen tammi 2,9 km Vääräkoski 3,5 km Rajakoski 4 km Kangaskoski Pieni Kangasjärvi Pienen Kangasjärven pohjoispäästä länteen metsäautotien pää 300 m. 5 km Välisahi Yhdistää Pienen Kangasjärven ja Kangasjärven.

6 Kangasjärvi Kangasjärven pohjoisosassa länsipuolella metsäautotien pää 200 m. 6 km Kangasjärven levähdyspaikka ja Laavu (joen itäpuolella) Järven eteläpäässä levähdyspaikka 150 m ennen tammea. Levähdyspaikalta merkattu polku itään päin metsäautotien päähän 400 m. 6,5 km Kangasjärven alapuoleinen tammi Itäpuolella metsäautotien pää n. 300 m - selvä merkitty polku. Opaste Lieksantiellä : Kangasjärvi Tammelta polku länteen Jonkerinsalon luonnonsuojelualueelle (Suolajoen Hiidenportille.) Tammikoski 7 km Kalliokoski II - lk KALLIOKOSKI - HIIDENPORTTI VÄLILLE EI PÄÄSE PELASTUS- LAITOKSEN (KUHMON) VENEELLÄ! PITÄÄ OLLA KUMIVENE! Erästely Canoe & Outdoors Oy:lä (8 hengen kumivene!) 8 km Jokipolvenkoski 9 km Suolakoski Kosken niskalla kävelysilta. Kosken alla lännestä yhtyy Suolajoki Jongunjokeen. Jokien yhtymäkohdasta länteen 550 m metsäautotie. 9,5 km Siltakoski Siltakosken levähdyspaikka (joen itäpuoli) Levähdyspaikalta selvä polku itään metsäautotien päähän 1100 m ,64 P, 29 48,39 I (24R2C00) Siltakosken jälkeiseltä suvannolta länteen lyhimmillään 400 m metsäautotielle. 10 km Sahi 11 km Hiidenportin Niskakoski 11 km Hiidenportti II - lk Hiidenportin ylittävältä sillalta selvä polku itään metsäautotielle 600 m. Viitoitus Lieksantieltä: Hiidenportin koski. 12 km Tuomikoski Tuomikosken ja Raatteenkoskien väliseltä suvannolta lyhimmillään itäpuolelle

7 metsäautotielle 200 m. 13 km Raatteenkoski Raatteenkosken alasuvantoon tulee lännestä pieni tie rannan tuntumaan. Tie kulkee vanhaa soramontun pohjaa. (Tien loppupää ajettavissa vain maasturilla). 13,5 Raatelampi Raatelammin länsipuolella tie aivan rannan tuntumassa. 16 km TELJON Siltakoski Teljon aloitus- ja lopetuspaikka tien n:o 524 sillan molemmin puolin joen länsipuolella. Veneen vesillelaskupaikka. Liittymä tieltä tullessa jyrkkä. Välittömästi sillan alapuolella mahdollisuus laskea vesille isompikin vene, ei kuitenkaan betonista laskuluiskaa ,78 P, 29 52,23 I (24R4B11) 18 km Lääninraja/Kainuun ja Pohjois-Karjalan raja juuri ennen joessa olevaa pientä saarta 18,5 Joki - Teljo Joki - Teljo järven länsipuolella tie Teljon vaaran talojen kautta rantaan (laituri kuivilla). 19 km Teljonvirta 19,5 km Teljonkoski 20 km Pässipyörteenkoski 20,5 km Ylempi Otroskoski 21 km Otroskoski Otrosjoen autiotupa Autiotuvalta itään selvä polku metsäautotielle (erittäin huonokuntoinen) 500 m. Joen länsipuolella metsäautotie 200 m joesta. 22 km Ylimmäinen Viharinkoski 22,5 km Viharinkoski 23 km Myllykoski Viharinkosken laavu 24 km Saarikosken sahi Saarikoski Saarikosken alussahi Laavulta itään metsäautotielle 150 m (jyrkkää nousua). Suvannosta itään 50 m metsäautotie. 24,5 km Orikoski Orikosken suvannosta itään 150 m metsäautotien pää. 25 km Vääräkosket 25,5 km Ala-vääräkosket 26 km Koski 27,5 km Koski 28 km Aittokoski II - lk Itäpuolelle kosken niskalle pääsee autolla

8 n. 30 m joesta. Kosken ylitse maantiesilta. Aittokosken levähdys- ja vesillelaskupaikka (joen itäpuoli) Autolla pääsee aivan rantaan kosken alle lännessä ,51 P, 29 55,05 I (24R4B53) Veneen vesillelaskupaikka. Pengerrystä ja kivien poistoa vesirajasta kaipaava. 35 km Laani - Vanha pudotuspaikka (joen länsipuolella) Joen törmälle tulee metsätie, joka lähtee heti Valaman risteyksen jälkeen oikealle itään. Veneen vesillelaskupaikka Vesakkoinen ja pengerrystä kaipaava 36 km Reuhkonlampi (joen itäpuoli) Reuhkonlammin ja joen väliin metsäautotie. 37 km Valamajoki yhtyy Jongunjokeen idästä. Valamajoen Autiotupa 700 m jokea ylävirtaan -Valamajoen eteläpuoli Tuvalta merkitty polku - Karhunpolkua metsäautotielle itään 1,5 km. 37,5 km Valamakosket 2 pientä peräkkäistä koskea. 45,6 km Pälvekosken kotus - levähdyspaikka (joen länsipuoli) Autotie n. 50 m joesta länteen.(pk) 63 37,36 P, 29 58,21 I ( 24R4B94 ) Veneen vesillelaskupaikka? Pengerrystä kaipaava - erittäin jyrkkä. 46 km Pälvekoski II - lk Kosken ylittävälle riippusillalle autotie ja parkkipaikka autoille (joen länsipuolella). 50 km Töhisevänkoski 51,5 km Ylempi Kaksinkantajakoski Kosken niskalla itään vanha maatila Kontion talo (joen itäpuoli). Tienviitta Kaksinkantaja. 52 km Alempi Kaksinkantajakoski II - lk Kosken länsi-puolelle autotie (kesämökki). 53 km Laklajoen taukopaikka Laavu - levähdyspaikka (joen itäpuoli - Laklajoki yhtyy Jongunjokeen idästä) Vain maastoautolla kahdelta eri suunnalta. Merkattu polku (Karhunpolku) molempiin suuntiin. 53,5 km Kellovirta 54 km Saarivirta 60 km Hanikanvirta Virran kohdalla idässä talo - autotie perille.

9 61 km Häähnijoki laskee Jongunjokeen idästä 62 km Viitakosken levähdys- ja vesillelaskupaikka (joen länsipuoli) Autolla pääsee joen törmälle. 62 km Viitakoski II - lk Kosken alla (joen itäpuolella) yksityinen laituri - autotien vierellä. Aloitus- ja lopeuspaikka laiturilta 200 m alaspäin ,66 P, 30 00,89 I ( 24R4D25 ) 69 km Puurunjoki yhtyy Jongunjokeen idästä Lomapirtille 2 km suoraan Puuruunjokea pitkin ja kiertäen Nurmijärven ja Akankangaksen kautta 5 km. 70 km Nurmijärven levähdys- ja vesillelaskupaikka (joen länsipuoli) Hiekkaluiska soveltuu veneen laskuun. Veneen vesillelaskupaikka 70 km Erästely Canoe & Outdoors Oy:n tukikohta joen itäpuolella 5. KALUSTO Kanootit ja kumilautat Toiminnassa käytetään koskenlaskuun soveltuvaa hyväkuntoista ja turvallista kalustoa. Käytössä on tällä hetkellä: Koskenlaskuun ja olosuhteisiin soveltuvat kajakit ja riittävillä (lisä)kellukkeilla tai aukkopeitteillä varustetut avokanootit sekä kumilautta. Kajakit (K-1 ja K-2) ja kanootit (C-1, C-2 ja C-3) valmistettu kestävästä jokikäyttöön soveltuvasta muovista Lisäkellukkeiden tilavuus litraa/kanootti, jotka kiinnitetään taakkaliinoin kanootteihin asennettuihin kiinnikkeisiin, kajakkeihin (K-1 ja K-2) aukkopeitteet ja kellukkeet. Vesitiiviit varustesäkit toimivat myös lisäkellukkeina joissakin kajakkimalleissa kiinteät vesitiiviit varusteiden säilytystilat. Kirkkoveneet: käytetään harvoin koskettomille osuuksilla ja Jonkerijärvellä. Yrityskohtainen asianmukainen kuljetuskalusto: kanoottien ja kajakkien kuljetukseen suunnitellut trailerit. autot varustekuljetuksiin ja henkilökuljetuksiin. 6. VARUSTEET 6.1. Matkustaja/Meloja Melojan varusteisiin kuuluu CE - hyväksytyt melonta- tai pelastusliivi tai

10 kelluntapukine ja kypärä ja olosuhteiden mukainen melonta-asu päälle puettuna. Sekä: varavaatetus vesitiiviisti pakattuna pilli tai muu merkinantoväline kompassi ja kartta 6.2. Melontaopas Melontaoppaan varustukseen kuuluu edellä mainittujen lisäksi heittoliina koskenlaskussa hinausvyö tai -köysi lämpösuojain ensiapupakkaus kanootin paikkaustarvikkeet ja korjausvälineet puukko hinausköydellä varustettu koskenlaskuun soveltuva pelastusliivi tulentekovälineet matkapuhelin vesitiiviisti pakattuna Melontaryhm Vähintään yksi vesitiiviisti pakattu matkapuhelin. EA - pakkaus (tulentekovälineet, 2 kpl lämpösuojaimia, sidetarpeita, pelastussuunnitelma, lisäksi hypotermiapaketti, kun veden lämpötila on alle 12 C), vähintään 15 m pitkä heittoliina, kumiveneessä ja - lautassa lisäksi riittävä määrä turvaköysiä ja meloja.ea - pakkaus on suljettava vesitiiviiseen, kelluvaan säiliöön. Säiliöön tehdään merkintä sisällöstä eri kielillä tai symbolein. Yritysten leiritukikohdissa on erillinen ensiapuvarustus. 7. HENKIL ST Jokaisessa yrityksessä on erikseen nimetty turvallisuuspäällikkö. Erämatkailu Piiraisen turvallisuudesta vastaa Urpo Piirainen ja Erätely Canoe & Outdoors:n Arto Räsänen. Melontaoppailla on riittävä kokemus Jongunjoen koskireitistä ja muodollinen pätevyys. Melontaoppaat ovat perehtyneet tähän pelastussuunnitelmaan ja yrityksen turvallisuussuunnitelmaan.

11 8. TURVAOHJEET 8.1. Melontaoppaalle Turvallisuuspäällikkö antaa tarvittaessa erikoisohjeita melontaoppaalle esimerkiksi laskureitistä. Oppaina käytetään vain reitin tuntevia oppaita. Varmistetaan, että välttämätön kommunikointi ryhmän ja sen vetäjän kanssa onnistuu, tarpeen vaatiessa laskussa on mukana tulkki. Käytettävä merkkikieli on sovittava etukäteen, seuraavat merkit ovat kuitenkin yleispäteviä Melamerkit mela tai yksi käsi pystyssä >> tulkaa tänne, tähän suuntaan, reitti selvä mela pään päällä poikittain tai molemmat kädet levitettyinä sivuille >> seis poikittaisen melan liikuttaminen ylös- alas tai sivuille ojennettujen käsien heiluttaminen ylös- alas >> APUA Yrityksen turvallisuuspäällikkö on tietoinen ryhmiensä liikkeistä joella; aloitus-, yöpymis- ja lopetuspaikoista Asiakkaalle Melontaopas tarkistaa, että asiakkaiden varusteet ovat asianmukaiset ja oikein puetut. Melontaopas esittelee melontareitin ja turvallisuusohjeet onnettomuustilanteen varalle, kertoo pelastussuunnitelmasta ja toimenpiteistä mikäli itse on estynyt johtamaan pelastustoimia, ohjaa asiakkaat kanootteihin/kajakkeihin ja antaa ohjeet käyttäytymiseen ja melomiseen. Kanootin vuokraaja opastaa kaluston käytössä sekä melontareitin erityispiirteistä. 9. H LYTT MINEN Hälytysjärjestelmä toimii normaalisti palo- ja pelastuslain mukaisesti. Tarvittaessa suoritetaan hälytys numeroon 112 (aluehälytyskeskus). Ilmoitetaan tilanne, hädänalaisten määrä, hädän laatu, onnettomuuspaikka, lähin tai paras avun kohtaamispaikka, veneen tarve, oma nimi ja puhelinnumero, yrityksen nimi ja osdotetaan lisäihjeita. Otetaan yhteys omaan maaorganisaatioon, tarvittaessa myös muihin yrittäjiin ja tahoihin, tarvittavan lisäavun saamiseksi (vene, autokuljetus, ensiaputarvikkeita,..).

12 Paras maastotuntemus Jongunjoella Arto Räsänen ( ) ja Urpo Piirainen ( ). HUOM Metsähallaituksen tieopastus Kangasjärvi - Hiidenportinkoski alueella sekava. Aluehälytyskeskus 112 Erästely Canoe & Outdoors /Arto tai Päivi Erämatkailu Piirainen / Urpo Lieksan Rajavartioalue Kainuun rajavartiosto Ent. Jonkerin entinen. rv. asema Aarre Toivonen Matkapuhelimien katvealueet: Katvealueita ei Jongunjoelta juurikaan löydy Heikkoa kuuluvaisuutta: o Pälvekosken ja Kaksinkantajan välisellä alueella o Aittokosken alapuolisessa suvannossa ja yleensäkin koskien alapuolisissa montuissa. 10. ONNETTOMUUSTAPAHTUMASTA TIEDOTTAMINEN Jokainen yrittäjä tiedottaa itse tapahtuneista onnettomuuksista ja läheltäpiti -tilanteista merenkulku-laitokselle, kuluttajavirastolle, Suomen Kanoottiliitolle ja julkiselle sanalle. Muut yrittäjät eivät kommentoi tilannetta julkiselle sanalle. Tapahtuma ja pelastustoimet analysoidaan yrittäjien yhteisessä tilaisuudessa mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. 11. LIITTEET: Kartta Pelastussuunnitelma on tarkistettu ja hyväksytty yhdessä alueen pelastusviranomaisen kanssa. Lieksassa 19. kesäkuuta 2003 Arto Räsänen Rauno Nevalainen Erästely Lieksan kaupungin palopäällikkö

13 Urpo Piirainen Erämatkailu Piirainen Juhani Kampman Kuhmon kaupungin palopäällikkö - Reittipäivitys Urpo Piirainen