Nyt uskon, että uskallan puhua ruotsia enemmän kuin aikaisemmin

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Nyt uskon, että uskallan puhua ruotsia enemmän kuin aikaisemmin"

Aarne Penttilä
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Nyt uskon, että uskallan puhua ruotsia enemmän kuin aikaisemmin Suomenkielisten lääketieteen opiskelijoiden käsityksiä ja kokemuksia ruotsin kielestä ja sen käytöstä Pedaforum , Vaasa Annmari Sahlstein

2 Sisältö: 1. Taustaa: 2. Tutkimus - pakollinen ruotsin kurssi Skärgårdsmedicin och kultur lääketieteen opiskelijoille Turun yliopistossa - opiskelijoiden käsityksiä ruotsin kielestä ja sen merkityksestä - opiskelijoiden motivaatio ruotsin kielen opiskeluun - kielen opiskeluun ja kielen käyttämiseen liittyviä emotionaalisia tekijöitä 3. Alustavia tuloksia

3 Lääketieteen lisensiaatin opintopolku Preklininiset opinnot (2,5 v.) Kliiniset opinnot, klinikka (3,5 v.) Työelämä Eläkeläishaastattelu Svenska för läkarekurssi Potilaskontakteja eri opetussairaaloissa, myös ruotsinkielisellä alueella esim. Vaasan keskussairaalassa Elinikäinen oppiminen

Skärgårdsmedicin och kultur: - 3 op, 20 t kontaktiopetusta, kirjallinen ja suullinen

virkamiesruotsi, taitotaso B1-B2 (CEFR) - sisältö painottuu lääketieteen ruotsiin,

epikriisi LSP = Language for Specific Purposes CLIL = Content and Language Integrated

4 Skärgårdsmedicin och kultur: - 3 op, 20 t kontaktiopetusta, kirjallinen ja suullinen taito integroitu samaan kurssiin - ns. virkamiesruotsi, taitotaso B1-B2 (CEFR) - sisältö painottuu lääketieteen ruotsiin, esim. anatomia, sairaudet ja vaivat ja niiden hoito, anamneesi, potilaan tutkiminen, epikriisi LSP = Language for Specific Purposes CLIL = Content and Language Integrated Learning - fokus suullisessa viestinnässä eläkeläishaastattelu (ns. laajennettu anamneesi), pareittain Turun ruotsinkielisessä saaristossa

5 Kimito, Dragsfjärd, Västanfjärd

6 Käsitykset, asenteet Emotionaaliset tekijät Motivaatio Sosioligvistiikka, esim. kielen asema yhteiskunnssa, kieliympäristö, kielellinen identiteetti (vrt. Mattfolk 2011; Ellis 2008) Psykolingvistiikka, esim. - käsitykset/asenteet opiskeltavaa kieltä kohtaan - motivaatio, esim. instrumentaalinen / integratiivinen motivaatio - muut emot. tekijät, esim. ns. kielipelko (vrt. esim. Ryan 2013, Wesely 2012; MacIntyre 2017; Ellis 2008)

7 Käsitykset, Emotionaaliset tekijät asenteet Motivaatio

8 Käsitykset Motivaatio jfr Kalaja et al 2015; Sahlstein 2017 Emotionaaliset tekijät

9 Alustavia tuloksia: N = Opiskeijoiden käsityksiä ruotsin kielestä ruotsin kieli tärkeä Suomessa (K1 + K2) ruotsin kieli tärkeä lääkärin ammatissa (K1 + K2) 2. Väittämät kyselyssä K2 (Likert 1-5): motivaatio + emot. tekijät Menestyminen / Hyvät arvosanat motivoivat minua ruotsin opiskelussa Minulle on hyötyä ruotsin kielen taidoista tulevaisuudessa Uskallan käyttää ruotsin kieltä eri yhteyksissä esim. vapaa-ajalla Uskon selviäväni ruotsiksi erilaisissa viestintätilanteissa esim. työelämässä 3. Väittämät kyselyssä K2 (Likert 1-5): kielipelko Pelkään virheiden tekemistä käyttäessäni vieraita kieliä Pyrin mahdollisuuksien mukaan välttämään sellaisia tilanteita vieraalla kielellä, joissa tunnen itseni epävarmaksi Koen itseni usein epävarmaksi erilaisissa viestintätilanteissa ruotsin kielellä 4. Muutama esimerkki yksilötasolla

10 Kysely 1 & 2: käsityksiä K1 ruotsi tärkeä Suomessa K2 ruotsi tärkeä Suomessa K1 ruotsi tärkeä lääkärille K2 ruotsi tärkeä lääkärille Likert 1-2 Likert 3 Likert

11 Kysely 2: motivaatio + emot. tekijöitä menestys ja hyvät arvosanat ruotsi hyödyllinen minulle tulevaisuudessa uskallan käyttää ruotsia esim. vapaaajalla uskon selviäväni ruotsiksi esim. työelämässä menestyminen hyöty uskallus selviytyminen Likert 1-2 Likert 3 Likert 4-5

12 Kysely 2: kielipelko pelkään virheitä käyttäessäni vieraita kieliä vältän mieluiten tilanteita vieraalla kielellä, jos tunnen itseni epävarmaksi 60 virheiden pelko välttely epävarmuus 77 tunnen itseni usein epävarmaksi käyttäessäni ruotsia 24 Likert 1-2 Likert 3 Likert

13 K1: Lähes kaikki Suomessa osaavat suomea eli pelkällä suomella pärjää, jos ei niin sitten englanniksi tai viittomakielellä. En aio työskennellä saaristossa, tulen luultavasti 6 kohtaamaan vain suomenkielisiä potilaita Informant 1, Likert 1-5 sv i F 1 sv i F 2 sv läk 1 sv läk 2 skola vitsord nytta fritid arbete fel undvika osäker

14 Jag var jättespännad före vi kom till Stig eftersom jag har nästan aldrig pratat svenska på allvar, bara i skolan. Det var lätt att prata och jag var inte längre spännad. Vi pratade mycket t.ex. om livet och det fanns inte en tyst stund. Det var bra att höra från svenskspråkig människan att 6 de vill verkligen ha vård på svenska och det är viktigt att du ens försöker Informant 1, Likert 1-5 sv i F 1 sv i F 2 sv läk 1 sv läk 2 skola vitsord nytta fritid arbete fel undvika osäker

15 K1: Ruotsin merkitys minulle riippuu siitä missä asun tulevaisuudessa, Turussa se on paljon tärkeämpää kuin kotikaupungissani Tampereella.Tulevaisuudessa haluaisin asua Helsingissä tai Turussa Informant 2, Likert 1-5 sv i F 1 sv i F 2 sv läk 1 sve läk 2 skola vitsord nytta fritid arbete fel undvika osäker

16 Jag tycker att vårt besök var jätte spännande och innan besöket hade jag en känsla av fjärilar i magen. Vår pensionär var trevlig och efter en stund kom jag loss ordentligt. Det var en lärorik erfarenhet att prata bara på svenska. Den här erfarenheten gav mig mer 6 självsäkerhet. Nu vet jag att jag kan handla ett samtal också på svenska Informant 2, Likert 1-5 sv i F 1 sv i F 2 sv läk 1 sve läk 2 skola vitsord nytta fritid arbete fel undvika osäker

17 Jännitimme molemmat haastattelua ennen sinne lähtöä. Kokemus oli kuitenkin ylipäänsä erittäin positiivinen. Meidät otettiin hyvin vastaan ja keskustelu kulki sujuvasti. [ ] Mielestämme haastattelu oli erinomaista harjoitusta ruotsinkielisen potilaan kohtaamiseen. Se antoi itsevarmuutta ruotsin käyttöön. Oli myös mielenkiintoista kuulla siitä, miten tärkeää oman äidinkielen käyttö on potilaalle. Käynti siis motivoi myös ruotsin opiskeluun. Koimme molemmat onnistuneemme haastattelussa ja lähdimme Nauvosta kotiin hyvin mielin. Uusien ihmisten kohtaaminen ja haastattelukokemus on myös hyödyllistä lääkärin ammattia ajatellen.

18 Jag tycker att det är viktigt att läkare kan prata svenska med svenskspråkiga patienter. Jag vet att jag kan prata svenska ganska bra men den här intervjun hjälpte mig att våga prata svenska mera. Tidigare var jag orolig om jag gjorde ett fel och sade inte riktig böjningsform, men nuförtiden jag är inte orolig för det. Vår pensionär förstod så bra vad jag sade till honom även om jag till exempel inte böjde ett verb rätt och det gav mig mycket självförtroende.

19 Litteratur Dörnyei, Z. & E. Ushioda (eds.) Motivation, Language Identity and the L2 Self. (Second Language Acquisition.) Bristol/Buffalo/Toronto: Multilingual Matters. Ellis, R The Study of Second Language Acquisition. 2nd Edition. Oxford: Oxford University Press. Kalaja, P., A. M. F. Barcelos, M. Aro, M. Ruohotie-Lyhty Beliefs, Agency and Identity in Foreign Language Learning and Teaching. New York: Palgrave Macmillan. MacIntyre, P An Overview of Language Anxiety Research and Trends in its Development. In: Gkonou, Chr. et al.: New Insights Into Language Anxiety. Mattfolk, L Finlandssvenska åsikter om och attityder till modern språkpåverkan. (Nordica Helsingiensia 26.) Helsingfors: Nordica. Ryan, S Motivation In: Routledge Encyclopedia of Language Teaching and Learning. London/New York: Routledge. Sahlstein, A Varför borde jag kunna svenska? Finska medicinstudenters uppfattningar om svenskans betydelse i Finland och speciellt i läkaryrket. Svenskans beskrivning 35. Göteborgs universitet, Ushioda, E Motivation in Second Language Acquisition In: The Encyclopedia of Applied Linguistics. Blackwell Publishing. Wiley Online Library. Wesely, P. M Learner Attitudes, Perceptions, and Beliefs in Language Learning. In: Foreign Language Annals, 45, Iss. SI, s. S98 S117.

20 Kiitos! Tack!

Samankaltaiset tiedostot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)