Hallituksen esitys laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain. liittyen yhteenveto saaduista lausunnoista

Transkriptio

1 OKM/KTPO Hallituksen esitys laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta opiskelijavalintoihin liittyen yhteenveto saaduista lausunnoista Lausunnonantajat Oikeusministeriö (OM) Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) Valtiovarainministeriö (VM) Valtioneuvoston oikeuskansleri (OKV) Tilastokeskus (TK) Opetushallitus (OPH) Helsingin yliopisto (HY) Itä-Suomen yliopisto (ISY) Jyväskylän yliopisto (JY) Oulun yliopisto (OY) Tampereen yliopisto (TaY) Turun yliopisto (TY) Vaasan yliopisto (VY) Åbo Akademi (ÅA) Aalto-yliopisto (AYO) Svenska handelshögskolan (Hanken) Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY) Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Taideyliopisto (TaiY) Avoimen yliopiston foorumi (Avoin yo) (yhteinen lausunto AYY:n kanssa) Centria-ammattikorkeakoulu (Centria) Diakonia-ammattikorkeakoulu (DIAK) Haaga-Helia ammattikorkeakoulu (Haaga-Helia) Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) Karelia-ammattikorkeakoulu (Karelia) Laurea-ammattikorkeakoulu (Laurea) Metropolia Ammattikorkeakoulu (Metropolia)

2 Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) Savonia-ammattikorkeakoulu (Savonia) Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) Turun ammattikorkeakoulu (TuAMK) Yrkeshögskolan Arcada Yrkeshögskolan Novia (Novia) Suomen yliopistot ry (Unifi) Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry (Arene) Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry (SYL) Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) Åbo Akademis studentkår (ÅAS) Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry (SAMOK) Suomen Lukiolaisten liitto (SLL) Akava ry Opetusalan Ammattijärjestö (OAJ) Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto (YHL) Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry (SAK) Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Maa- ja metsätaloustuottajain keskusjärjestö MTK ry (MTK) Kuntaliitto (Kuntaliitto) Suomen opinto-ohjaajat ry (SOPO) Tehy ry (Tehy) Näkövammaisten keskusliitto (NKL) (s-posti) Yhteenveto Lausuntoja saapui yhteensä 54. Kaikki yliopistot ja 15 ammattikorkeakoulua antoivat lausunnon. Ulkomaisen tutkinnon perusteella hakevilta perittävä hakijamaksu jakoi näkemykset. Kuusitoista lausunnon antajaa, mukana yksi yliopisto ja useita ammattikorkeakouluja, kannattaa ehdotusta. Vastaava määrä lausunnonantajia mukaan luettuna lausuntoja antaneet korkeakoulujen opiskelijajärjestöt, joko pitävät esitystä huonona tai suhtautuvat siihen epäillen. Loput eivät ota ehdotukseen kantaa. Pääasiallinen syy hakijamaksujen vastustamiseen on, että niiden pelätään vähentävän ulkomaalaisten opiskelijoiden hakeutumista suomalaisiin korkeakouluihin. Säännökseen toivotaan lisäselvyyttä eräiden erityisryhmien osalta (Pohjoismaiset, sekä IB-, EB- ja Reifeprüfung-tutkinnot). Hakijamaksujen sijaan useat lausunnonantajat ehdottavat lukukausimaksujen sallimista EU-/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Ehdotettu hakijamaksun toteutustapa saa kuitenkin lausunnonantajilta selvän tuen. Myös ehdotus ulkomaisen korkeakoulun perimien maksujen sallimisesta yhteis- ja kaksoistutkinnoissa saa laajaa kannatusta. Opiskelijajärjestöt (SAMOK ja SYL) näkevät järjestelyn riskinä tutkintokoulutuksen mak-

3 suttomuuden periaatteen kiertämisen. Useat lausunnonantajat pitävät tärkeänä, että suomalaiset yliopistot saisivat vastaavasti periä maksuja EU-/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Useimmat lausunnonantajat pitävät yhteishaun ottamista entistä vahvemmin opiskelijavalinnan lähtökohdaksi sekä erillisvalinnan ja sen käytön ehtojen määrittelemistä laissa perusteltuna. Useissa lausunnoissa todetaan, että valinta avoimen korkeakouluopetuksen suoritusten perusteella tulisi yksiselitteisesti voida tapahtua erillisvalintana. Opiskelupaikkojen varaaminen ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville saa yleistä kannatusta. Opiskelijajärjestöt kuitenkin epäilevät järjestelyn toimivuutta ja pelkäävät sen johtavan välivuosiin: toissijaisia opiskelupaikkoja ei ehkä oteta vastaan tai edes haeta, koska sen ajatellaan vaikeuttavan hakeutumista ensisijaiseen paikkaan jatkossa. Paikkojen varaamisvelvoitteen laajuus ja tulkinta herättävät kysymyksiä. Valtioneuvostolle ehdotettu asetuksenantovaltuus saa kritiikkiä. Siirto-opiskelijan määrittelyä laissa kannatetaan pääsääntöisesti. Siirto-opiskelijoiden opiskeluajan määräytymisen todetaan erityisesti opiskelijajärjestöjen lausunnoissa vaativan lisätarkastelua. Yhden uuden opiskelupaikan sääntö lukukaudessa saa hyväksynnän lausunnonantajilta joitakin opiskelijajärjestöjä lukuun ottamatta. Heidän näkemyksensä mukaan säännöksen tarkennus on tarpeeton, koska se koskee vain pientä joukkoa opiskelijoita. Ammattikorkeakoulujen oikaisumenettelyn muuttamista yliopistojen mallin mukaiseksi kannattavat kaikki asiasta lausuneet. Hakijamaksut (Yliopistolaki 8, Ammattikorkeakoululaki 12 ) OM katsoo, että hakijamaksut voisivat rinnastua maksullisten testien suorittamiseen vieraskielisissä ohjelmissa. OM ei pidä hakijamaksujen perimistä perustuslain 16 :n 2 momentin yhtäläisten koulutusmahdollisuuksien vaatimuksen näkökulmasta ongelmallisena. OM pitää kuitenkin maksujen perimistä yliopistojen taoudellis-hallinnolliseen autonomiaan kuuluvana asiana, joten maksusta ei tulisi säätää ministeriön vaan valtioneuvoston asetuksella. Hakijamaksujen käyttöönottoa kannattavat ISY, STTK, YHL, LL, SAK, Kuntaliitto, OAJ, TY, EK, Metropolia, Haaga-Helia, Laurea, Novia, Savonia, SAMK, Karelia. EK pitäisi kuitenkin parempana vaihtoehtona mahdollisuutta periä lukukausi maksuja. Aalto-yliopisto pitää tärkeänä, että OKM ja OPH sekä korkeakoulut ratkaisisivat yhdessä hakijamaksujen käyttöönottoon liittyvät seikat. Hakijamaksuista saatavien tuottojen kanavoimista korkeakouluille ehdottivat Haaga-Helia, TAMK. SAMK esittää, että pohdittaisiin mahdollisuutta periä hakijamaksuja EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta. SYL ja OYY tyrmäävät hakijamaksut vahingollisina. OY ja LUT eivät kannata hakijamaksuja HY pitää kyseenalaisena, päästäänkö hakijamaksujen käyttöönotolla asetettuihin tavoitteisiin. SAMOK pitää kiistanalaisena, vähentäisivätkö hakijamaksut ns. turhia hakemuksia. SAMOK pitäisi parempana hakujärjestelmän ja hakulomakkeen kehittämistä. Unifi katsoo, että ns. turhien hakemusten ongelma on yliopistoissa poistunut UAFin kehittämistyön johdosta. TTY ei kannata hakijamaksujen lisäämistä lakiin. Mikäli maksut tulisivat, ne eivät TTY:n mukaan saisi olla pakollisia. Hanken ja suhtautuvat hakijamaksuihin epäillen. VY suhtautuu hakijamaksuihin epäröiden. SeAMK kertoo yhtyvänsä FINNIPSin kannanottoon siitä, että hakija-

4 maksut lähtökohtaisesti heikentävät ammattikorkeakoulujen houkuttelevuutta. Myös eräät muut ammattikorkeakoulut nostivat vetovoiman heikkenemisen esille riskitekijänä. Vaikka eräät lausunnonantajat suhtautuvat hakijamaksuihin joko kielteisesti tai epäillen, tapa, jolla hakijamaksu esitetään kerättäväksi saa laajaa kannatusta. Keskitetyn palvelun tarpeellisuutta pohdittiin useissa ammattikorkeakoulujen lausunnoissa (esim. TAMK ja SeAMK). Ammattikorkeakouluilla ei ole keskitettyä hakijapalveluja Unifi, LUT ja Arene katsovat, että yliopistoille tulisi mieluummin myöntää mahdollisuus määrätä lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Hakijamaksujen keskitetty periminen hakukelpoisuuden ulkomailla suorittaneilta hakijoilta saa useilta lausunnonantajilta selkeää kannatusta (OAJ, SYL, Useissa lausunnoissa (esim. HY) korostetaan sitä, että tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon sekä asiakaspalveluun tulee varata riittävästi resursseja. HY ehdottaa, että lain perusteluissa otettaisiin kantaa IB-, EB-, Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneiden statukseen. (myös OYY:llä) SAMOK pitää tärkeänä, että hakijamaksu perustuisi keskimääräisiin todistuksen käsittelykustannuksiin. Sekä SYL että SAMOK pitävät tarpeellisena selvittää valtion maksuperustelain soveltaminen hakijamaksuihin liittyen. OAJ katsoo, että maksujen tulisi perustua todellisiin kustannuksiin. Unifi muistuttaa, että maksun ja siitä aiheutuvan hallinnollisen työn tulee olla keskenään kannattavassa suhteessa. Eräissä lausunnoissa (esim. TaY) todetaan, että hakijamaksujen periminen edellyttää tietojärjestelmien ja rekisterien kehittämistä. TaY pitäisi toivottavana, että hakijamaksu ulotettaisiin kaikkiin hakijoihin tai jätetään kokonaan ottamatta käyttöön Yhteis- ja kaksoistutkinnot (YO laki 8, AMK laki 12 ) Yhteis- ja kaksoistutkintojen maksuttomuuteen tehtävää poikkeusta puoltavat SYL, SAMOK, SAK, Kuntaliitto, LL, OAJ, TEHY, EK, STTK, Unifi, TY, Aalto, Hanken, LUT, OY, OYY, VY, ÅA, Metropolia, Laurea, Karelia, TuAMK. Useat yliopistot (esim. TaY, Aalto, LUT, VY) esittävät, että muotoilua tarkennettaisiin siten, että varmistetaan, että poikkeama mahdollista myös konsortioyliopistojen perimät maksut. SAK ja TY korostavat, etteivät poikkeukset saa johtaa tulkintaan, että maksullisuus ulotettaisiin laajemmin suomalaisiin tutkintoihin. SAMOK ja SYL pitävät tärkeänä sen varmistamista, ettei korkeakouluille synny kannusteita perustaa yhteistutkinto-ohjelmia maksuttomuuden periaatteen kiertämiseksi. Kuntaliitto toivoo, että 12 2 momentissa selkeytettäisiin sitä, kuka maksun saa periä. Kuntaliiton mielestä perijänä ja saajana voisi olla ao. korkeakoulu. OAJ toivoo myös sen selkeyttämistä, kuka saa periä maksuja.

5 Unifi, OAJ, TEHY, STTK ja EK pitävät tärkeänä, että myös suomalaiset korkeakoulut voisivat periä maksuja EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Korkeakouluista lukukausimaksujen perimistä ehdottivat mm. Haaga-Helia, Centria, SeAMK, Novia, Karelia ja LUT Yhteishaku ja erillisvalinta (AMK laki 28 a, YO laki 36 a ) Useat lausunnonantajat pitävät pääosin perusteltuna luonnoksessa esitettyä määrittelyä, jonka mukaisesti hakuja järjestettäisiin yhteishaussa ja erillisvalinnoissa (ARENE ry, Haaga-Helia, Laurea, Metropolia, OY, OYY varauksin, Taideyliopisto, TAMK, VY, Novia, Itä-Suomen yliopisto, Savonia, Karelia, TAY, Hanken, OPH, Centria) Jyväskylän yliopiston mukaan eri haku- ja valintaryhmien kuuluminen kattavammin osaksi yhteishakua tulee asettamaan haasteita sekä tiedotukselle että käytännön toteutukselle. Muutos tulee haastamaan yliopistojen nykykäytännöt erillisvalintojen toteutuksessa. Jyväskylän yliopiston mukaan riskinä on, että syntyy erilaisia tulkintoja siitä, mitä tarkoitetaan haun aikataulun sopimattomuudella yhteishaun kanssa tai että yliopisto voi jättää yhteishaun ulkopuolelle koulutuksen, johon hakevien kelpoisuuden se on määritellyt erikseen. Jyväskylän yliopisto kysyy, onko nykyisin joissakin hakuväylissä ja kohteissa käytössä olevassa jatkuvassa haussa kyse aikataulun sopimattomuudesta lain tarkoittamassa mielessä, siis mahdollistuuko jatkuva haku jatkossakin eri hakuväylissä? Oulun yliopisto katsoo, että tavoitteena tulisi olla samankaltaisten koulutusten kuuluminen kattavasti joko yhteishakuun tai erillisvalintoihin ja siten tämän hetkisen tilanteen yksinkertaistaminen ja pyrkimys hakijoiden tasavertaiseen kohteluun. Tampereen yliopisto katsoo, että korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistuksen toisen vaiheen toteutuksessa tulisi määritellä hakeutumisväylät esityksessä mainittujen ryhmien lisäksi sellaisille henkilöille, jotka ovat suorittaneet korkeakouluopintoja, mutta eivät tutkintoa ja joilla ei enää ole opiskeluoikeutta korkeakoulussa. Helsingin yliopisto ehdottaa Yliopistolain ehdotetun 36 a :n osalta, että 2 momenttiin kirjatulle siirtoopiskelijan määritelmälle annetaan vähintäänkin oma momentti. Näin merkittävää uutta asiaa ei ole tarkoituksenmukaista upottaa osaksi momenttia pykälässä, jonka otsikko on "Yhteishaku ja erillisvalinnat". Seinäjoen ammattikorkeakoulu kaipaa selkeytystä esitettyihin pykälämuotoiluihin : Lakiesityksen mukaan yhteishakua käytetään valittaessa opiskelijoita ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin. Erillisvalinnan käyttämisestä yhteishaun asemesta pykälässä mainitaan, että opiskelijoita suomen- ja ruotsinkieliseen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, jonka haku järjestetään samassa yhteydessä vieraskielisen koulutuksen haun kanssa. Miten siis valitaan opiskelijat ylempään amk-tutkintoon johtaviin opintoihin? Säännöksen teksti vaatii selkiyttämistä. Turun ammattikorkeakoulu pitää toivottavana, että ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat vieraskieliset koulutusten opiskelijavalinta tapahtuisi jatkossakin osana yhteishakua. Tätä voidaan perustella hakijoiden palvelun ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Yhteishaun myötä hakujen aikataulutus on yhtenäinen, mikä palvelee hakijoita. Korkeakoulujen valintayhteistyö erityisesti ulkomailla valintakokeiden järjestämisen ja hakumarkkinoinnin osalta on helpompaa, kun aikataulut ovat yhteiset ja hakujärjestelmä on sama.

6 Yrkeshögskolan Novia anser det är viktigt att tidtabellen för det nya gemensamma ansökningsförfarandet håller tidtabellen och att yrkeshögskolorna ges tillräckligt med tid att förbereda sig. AY ja AYY toteavat, että kannatettavaa luonnoksessa on, että maisterivaiheessa ei tarvitse järjestää hakua vieraskielisiin ja kotimaisiin ohjelmiin toisistaan poikkeavalla aikataululla. Nykyisellään tämä kohta on ollut laissa epäselvästi ilmaistu. Hanken anser, att en ytterligare grupp för viiken separat antagning behövs är dock sökande som avlägger IB- eller EB-examen samma år och inte hinner få sina resultat i tid för den gemensamma antagningens tidtabell. Hanken, liksom de övriga ekonomutbildningarna, planerar lösa deras situation genom separat antagning (erillisvalinta) i annan tidtabell än huvudantagningen, men enligt samma antagningsgrunder. I praktiken skulle de IB- eller EB-studenter som klarar de poäng som utgör gräns för antagning inom huvudantagningen blir antagna inom en separat antagning med senare tidtabell. Avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritetun perusteella tehtävät valinnat Useissa lausunnoissa ehdotetaan avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritetun perusteella tehtävät valinnat toteutettavaksi selkeämmin erillisvalintoina, ja ehdotetaan tähän liittyviä muutoksia esitettyyn: SAMK vastustaa jyrkästi avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritettujen opintojen perusteella tapahtuvan opiskelijavalinnan toteuttamisen ohjaamista pääsääntöisesti korkeakoulujen yhteishakuun ja ehdottaa avoimessa korkeakouluopetuksessa suoritetun perusteella tehtävien valintojen mainitsemista erikseen ammattikorkeakoulu- ja yliopistolain pykälässä perusteena järjestää valinta erillisvalintana. Perusteluna SAMK esittää, että avoimen korkeakoulun opintojen perusteella täytetään yhteishaun hakukohteisiin verrattuna pieni määrä aloituspaikkoja, jotka on varattu erittäin rajatulle kohderyhmälle (usein hakukohteena olevan koulutuksen opinnoista vähintään vuoden opintomäärän suorittaneille) ja avoimen korkeakoulun väylien ja polkujen tuominen yhteishakuun lisäisi huomattavasti hakukohteiden määrää yhteishaussa ja yhteishaun valintaperusteiden erilaisuutta, mikä johtaisi suurempaan hakijaneuvonnan tarpeeseen ja olisi täysin korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämistavoitteiden vastaista. SYL katsoo, että vakiintuneen ja hyväksi todetun käytännön mukaisesti kuitenkin avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella tehtävät valinnat ovat erillisvalintoja, ja ne tulisi myös säilyttää erillisvalintoina: erillisvalintoina säilyttäminen turvaa avoimen perusteella tehtävien valintojen joustavuutta, ja samalla säilyttää niiden tosiasiallisen luonteen erillisvalintoina. Ehdotamme siksi pykälän 36a toiseen momenttiin seuraavaa lisäystä: 5) opiskelijoita avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella tutkinto-opiskelijoiksi. OYY:n mielestä avoimen korkeakouluopetuksen perusteella tehtävät valinnat pitäisi rajata eksplisiittisesti erillisvalintoihin Toisaalta Centria-ammattikorkeakoulu pitää tärkeänä myös avoimen ammattikorkeakouluopetuksen suoritusten perusteella ammattikorkeakouluille säädettävää mahdollisuutta erillisvalintoihin yhteishaun ulkopuolella. Tällä menettelyllä voidaan myös aidosti tukea motivoituneiden ja alasta kiinnostuneiden opiskelijoiden korkeakouluopintoihin pääsyä ja pidentää työuria.

7 Laurea pitää tärkeänä että valinta voidaan järjestää erillisenä silloin kun opiskelijoita valitaan avoimen korkeakouluopetuksen perusteella joustavasti siten, että opiskeluoikeus myönnetään heti riittävien suoritusten valmistuttua. Turun ammattikorkeakoulun näkemyksen mukaan avoimen korkeakouluopintojen opintoja suorittaneiden hakeutumisen kannalta olisi toivottavaa, että he voisivat hakeutua tutkinto-opiskelijoiksi erillisvalinnan kautta siinä vaiheessa, kun he ovat suorittaneet avoimessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa ammattikorkeakoulun tai yliopiston määrittelemät opinnot ja osoittaneet näiden avulla kelpoisuutensa ja kyvykkyytensä korkeakouluopintoihin. ÅAS anser att öppna universitetet inte skall utvecklas ytterligare som antagningsport och eftersom dessa studerande då betalar för att bli antagna. Opiskelupaikkojen varaaminen (AMK laki 28 b, YO laki 36 b ) Useat lausunnonantajat pitävät perusteltuina opiskelijavalintojen muutosta siten, että korkeakoulun on varattava yhteishaussa osa opiskelupaikoista henkilölle, jolla ei ole aikaisempaa Suomen korkeakoulujärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa tai vastaanotettua korkeakoulupaikkaa ja että korkeakoulu päättää varattavien paikkojen määrästä, sekä siitä että tätä menettelyä voidaan soveltaa myös erillisvalintojen osalta. (ARENE, HAAGA-HELIA, JY, KAMK, Kuntaliitto, LAUREA, METROPOLIA, OAJ, SAK, UNIFI, TAMK, SLL, Novia, Itä-Suomen yliopisto, SOPO ry, TEM, Karelia, TEHY ry, Hanken, TY, STTK, OPH) SYL pitää pykälän 36 b ensimmäistä momenttia hyvänä ja ehdotettua opiskelupaikkojen varaamisvelvollisuuden kattavuusalaa tarkoituksenmukaisena. Selvyyden vuoksi olisi kuitenkin tarpeen, että pykälässä mainittaisiin, että yliopisto päättää varattavien paikkojen määrästä: tämä maininta on nyt jätetty perusteluosioon. Helsingin yliopisto toteaa, että ehdotetun lain 36 b velvoittaa yliopiston varaamaan osan aloituspaikoista ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville. Pykälän 4 momentissa yliopistolta edellytetään, että se turvaa mahdollisuuden koulutukseen hakeutumiseen myös muille kuin ensikertalaisille hakijoilla. Helsingin yliopisto haluaa tuoda esiin ristiriidan, joka sisältyy 4 momentin varsinaiseen lakitekstiin ja kyseisen kohdan perusteluihin. Lakitekstiin on kirjattu seuraavasti: "Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon eri hakijaryhmiin kuuluvien osuus hakijoista,---". Lain perusteluissa tätä ei kuitenkaan pidetä erityisen hyvänä keinona, "koska hakijoiden osuudet eivät välttämättä kerro todellisesta kysynnästä" (s. 14). Perusteluissa sitä vastoin sanotaan, että kohtuullisen määrän arvioinnissa on käytettävä ensisijaisesti ensikertalaisten osuutta aiemmissa valinnoissa valituista (s. 15). Helsingin yliopisto pitää lain perusteluihin kirjattua menetelmää ehdottomasti parempana kuin lakiesityksessä olevaa ja ehdottaa, että lakiteksti muutetaan vastaamaan kyseisen kohdan perustelutekstiä. Samaan asiaan kiinnittävät huomiota myös SYL, SLL ja SAMOK. SYL:n katsoo että momenttia on syytä tarkistaa joko muuttamalla momentin tekstiä tai lisäämällä siihen myös valittuja koskeva kriteeri. SLL:n näkemyksen mukaan paras vaihtoehto olisi arvioida kohtuullisuutta ensikertalaisten osuudesta paikan vastaanottaneista. SAMOK katsoo, että kiintiön kokoa määriteltäessä on otettava huomioon edellisten vuosien yhteishauissa hakeneiden ja hyväksyttyjen uusien ja vanhojen hakijoiden suhteelliset osuudet. SYL:n näkemyksen mukaan varattavien paikkojen määrässä tulisi hakijoiden oikeusturvan, oikeusvarmuuden ja oikeudellisen ennustettavuuden vuoksi välttää tarpeettomia suuria vuosittaisia vaihteluita,

8 ja esimerkiksi kolmen vuoden keskiarvojen käyttö olisi tarpeen arvioitaessa tarvetta varattavien paikkojen määräksi. Esitämmekin, että lakiesityksen perusteluihin lisätään tämänsuuntainen maininta, ja esitämme OKM:n harkittavaksi seuraavaa lisäystä lakiesityksen perusteluihin (esimerkiksi pykälän 36b yksityiskohtaisiin perusteluihin): Opiskelupaikkojen varaamisessa on hakijoiden oikeusturvan, oikeusvarmuuden ja oikeudellisen ennustettavuuden vuoksi syytä välttää tarpeettomia suuria vuosittaisia vaihteluja varattavien paikkojen määrässä. Tarkempien säännösten antaminen VN:n asetuksella paikkojen varaamisesta herättää kritiikkiä: Akava toteaa, että valtioneuvoston mandaattia säännellä paikkojen varaamista asetuksella olisi tarkennettava. Aalto yliopisto ja AYY toteavat yhteisessä lausunnossaan, että on tarpeetonta ja lisäksi yliopistojen itsehallintoperiaatteen rajaamista, että valtioneuvostolle varattaisiin oikeus määritellä kiintiöiden suuruudet viime kädessä asetuksella. Tämän vuoksi maininta valtioneuvoston asetuksenanto-oikeudesta voidaan poistaa lakiesityksestä. Myös Oulun yliopiston ylioppilaskunnan mukaan asetuksenantovaltuus pitäisi poistaa. Turun yliopisto toteaa, että Kun esityksessä muuten kuitenkin asianmukaisesti korostetaan sitä, että yliopistot päättävät kiintiöistä itse, tämän kohdan tarkoitusta tulisi tarkentaa tai poistaa maininta kokonaan. Myös SYL katsoo, ettei valtioneuvostolle jätetty asetuksenantovaltuutus paikkojen varaamisen tarkemmaksi säätelyksi ole perusteltu eikä tarpeellinen. Oikeuskanslerinvirasto toteaa asiasta, että Valtioneuvostolle ehdotettavan valtuussäännöksen sisällön osalta jää epäselväksi se, mitä asioita opiskelupaikkojen varaamisesta valtioneuvoston asetuksella olisi tarkoitus tämän lisäksi tai ohella säätää. Pykäläehdotuksen yksityiskohtaisista perusteluistakaan tämä ei ilmene. Esitysluonnoksen kohdassa Tarkemmat säännökset ja määräykset ei myöskään ole mitään sisältöä. Kyseinen valtuussäännös vaikuttaakin jäävän perustuslain 80 :n 1 momentin sekä 123 :n säännökset huomioon ottaen liian avoimeksi. SOPO ry pitää tärkeänä, että valintaperusteet päätetään niin varhaisessa vaiheessa, että ne ovat hakijoiden tiedossa vähintään kolme vuotta ennen voimaantuloaan. SAMKin mukaan pykälän 2. momentissa tulisi määritellä koulutukset, joissa ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakevien kiintiötä ei saa käyttää {nykyinen sanamuoto on "ei tarvitse"). Lisäksi momentissa tulisi määritellä numeerisesti, kuinka pienen aloituspaikkamäärän hakukohteessa ei saa varata aloituspaikkoja ensimmäistä paikkaansa hakeville, eikä jättää pienen määrän arviointia kunkin korkeakoulun harkinnan varaan. Helsingin yliopisto ehdottaa, että 36 a, 2 mom., kohta 3: tekstiin lisättävä sana "vastaavan" (mieluummin"..., jonka haku järjestetään samassa yhteydessä vastaavan vieraskielisen koulutuksen haun kanssa.") Helsingin yliopisto ehdottaa, että 36 a, 2 mom., kohta 4: tekstiin lisätään sana "hakemuksesta" (mieluummin "... otettuja opiskelijoita, joiden opiskeluoikeus siirtyy hakemuksesta korkeakoulusta toiseen tai... ) Eriäviä näkemyksiä paikkojen varaamisvelvoitteesta Taideyliopisto vastustaa paikkojen varaamisvelvoitetta ja pitää riittävänä uudistuksen ensimmäisen vaiheen säännöstä, jonka mukaan yliopistot voivat halutessaan varata osan haettavista paikoista ensimmäistä paikkaansa hakeville. Taideylipisto toivoo edelleen, että taidealat voitaisiin mainita säädöksessä poikkeusalana pienten sisäänottojen ja vieraskielisen koulutuksen lisäksi taidealojen ja niiden valintojen erityispiirteiden vuoksi.

9 Taideyliopisto katsoo, että aloituspaikkojen jakaminen 1) ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville, 2) siirtyjille ja 3) Suomen korkeakoulujärjestelmässä tutkinnon jo suorittaneille tai toista opiskeluoikeutta hakeville asettaisi hakijat taidealoilla lähtökohtaisesti eriarvoiseen asemaan ja mahdollisuudet opiskelupaikan saamiseen muuttuisivat hakijoiden yhdenvertaisuuden kannalta kohtuuttomiksi. Sisäänottokiintiöt ovat kokonaisuudessaan pienimmillään 1-4 uutta opiskelijaa vuosittain. Taidealoilla vieraskieliseen koulutukseen haetaan lisäksi useimmiten samassa hakukohteessa ja valinnassa kuin suomen- tai ruotsinkielisiin koulutuksiin. Koulutusohjelmat saattavat olla myös monikielisiä. Taidealojen koulutusta on yliopistotasolla tarjolla Suomessa hyvin rajallisesti, eikä todellisia alan sisäisiä mahdollisuuksia siirtohakuun toisesta yliopistosta ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Oulun yliopiston ylioppilaskunta suhtautuu paikkojen varaamiseen kriittisesti ja esittää näkemyksen, että opiskelijavalinnat johtavat hyvin todennäköisesti tarpeettomiin välivuosiin. Velvoittamista paikkojen varaamiseen pidetään kuitenkin esitetyistä vaihtoehdosta perustelluimpana toteutustapana. ÅAS ställer sig något skeptiskt till införandet av kvoter för sökande som inte har mottagit studieplats tidigare eftersom det finns risker att detta snarare skapar än stjälper de flaskhalsar till att komma in på en utbildning. SAMOK pelkää, että kiintiön asettaminen kannustaa hakijoita taktikoimaan täyttäessään yhteishaun hakulomaketta. Taktikoiva hakija hakee vain ja ainoastaan siihen hakukohteeseen tai sille alalle (useamman hakukohteen täyttäessään), johon haluaa. Tällä tavalla hakijalle ei synny vaaraa siitä, että joutuu väärälle alalle, jolta vaihtaminen toivealalle voisi olla vaikeaa tai mahdotonta. Taktikointi tehnee muutaman vuoden kuluessa tyhjäksi suuren osan kiintiön positiivisista vaikutuksista ja vain negatiiviset vaikutukset jäävät voimaan. SAMK toteaa, että ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakevien kiintiö ja korkeakoulujen velvoittaminen sen käyttämiseen on toimenpide, jonka vaikutuksia korkeakouluun hakeutumiseen on vaikeaa arvioida. Esityksen perusteluissa esitettyjen positiivisten arvausten sijaan on mahdollista, että ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakevien kiintiöinti johtaa nykyistä suurempiin vetovoimaeroihin hakukohteiden välillä, jolloin korkeakoulujenaloituspaikkoja jää työllistävillä aloilla täyttämättä. Kiintiövelvoitteen kohdentaminen esimerkiksi yliopistokoulutukseen tai osaan siitä olisi sekä hakijakäyttäytymisen muuttamista että korkeakoulujen toimintaa paremmin palveleva ratkaisu. SYL toteaa, että yleisesti ottaen näemme, että opiskelijavalintauudistuksen toisen vaiheen toteutustapa on olennaisesti mielekkäämpi ja järkevämpi kuin mitä hallitusohjelman kirjauksessa ehdotettiin. Hallitusohjelman kirjaus päävalintojen varaamisesta ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville oli kansalaisten sivistyksellisien oikeuksien kannalta kohtuuton, harkitsematon ja mahdoton. Muita huomioita Lukiolaisten liitto näkee, että kuten esityksessä todetaan, aloituspaikkojen varaaminen ensikertalaisille voi johtaa hakijakäyttäytymisen muutoksiin siten, että hakijat eivät ota vastaan heille tarjottua koulutuspaikkaa, ellei heillä ole vakaata aikomusta opiskella kyseisessä koulutuksessa. Tämän voidaan olettaa johtavan myös avoimen korkeakouluopetuksen kysynnän kasvamiseen. SLL katsoo, että tähän tulee varautua ja esimerkiksi rakentaa uusille ylioppilaille koulutustili helpottamaan avoimessa korkeakoulutuksessa opiskelua. Myös kuntaliitto esittää, että olisi perusteltua suunnitella avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa vastaamaan hakijakäyttäytymisen muutoksista seuraavaan kysynnän kasvuun.

10 Suomen lukiolaisten liiton näkemyksen mukaan lakiesitykseen sisältyvä korkeakoulujen velvollisuus varata osa aloituspaikoista yhteishaussa ensimmäistä korkeakoulututkintoaan suorittamaan hakeville on tärkeä yhteiskunnallinen uudistus, joka omalta osaltaan tukee nuorisotakuun toteutumista ja ehkäisee koulutuksen periytymistä. Tälle täysin päinvastaisesti Oulun yliopiston ylioppilaskunta näkee, että uudistus lisää koulutuksen periytyvyyttä, koska uudistus korostaa ensimmäisen opiskelupaikan valinnan merkityksellistä korostuu, jonka onnistumiseen vaikuttaa hakijan taustaa liittyvä korkeakoulutuksen ja alojen tuntemus - koulutusjärjestelmää ja aloja tuntematon on heikossa asemassa tehdessään päätöstä ottaako paikka vastaan vai ei. Myös SYL on lausuntonsa mukaan jonkin verran huolissaan siitä, johtaako esitetty keino (opiskelupaikkojen varaaminen) tosiasiassa aloittamisiän alentumiseen, sillä jo opiskelijavalintauudistuksen ensimmäisen vaiheen yhteydessä on kentältä kuulunut viestiä hakeutumattomuudesta: tiettävästi osa nuorista välttää hakeutumasta muualle kuin ensisijaisiin hakutoiveisiinsa, ja toisaalta niistä, jotka eivät ole vielä varmoja minne haluavat, jättää osa kokonaan hakeutumatta Aalto yliopisto ja sen ylioppilaskunta toteavat yhteisessä lausunnossaan, että kiintiöt voivat vaikuttaa kaksitahoisesti opiskelijoihin: uusien opiskelijoiden kiintiössä valituksi tulevat ovat todennäköisesti entistäkin motivoituneimpia, kuten lakiehdotuksen perusteluissa mainitaan, mutta toisaalta jo korkeakoulutason opiskelukokemusta omaavat opiskelijat ovat oppineet opiskelutaitoja, jotka auttavat heitä etenemään opinnoissaan nopeammin ja olennaiseen keskittyen. Yliopistolle on oleellista houkutella hyviä hakijoita ja löytää heistä sopivimmat, ovat he sitten uusia hakijoita tai jo opiskelukokemusta omaavia. Opiskelijavalinnassa haasteena on arvioida sekä hakijoiden sopivuutta että motivaatiota ja valita parhaat alle [sic] soveltuvat opiskelijat, joilla on potentiaalia uuden oppimiseen ja itsensä kehittämiseen yhdessä muiden kanssa. Opetushallitus toteaa, että Ilmaisu, jonka mukaan "eri hakijaryhmiin kuuluvien mahdollisuudet opiskelupaikan saamiseksi eivät muodostu hakijoiden yhdenvertaisuuden kannalta kohtuuttoman erilaiseksi", on kuitenkin varsin tulkinnanvarainen. Myös se, miten määritellään hakukohteet, joihin korkeakoulu valitsee "niin pienen määrän opiskelijoita", tarvitsee tarkennusta ainakin esityksen perusteluihin. Ilman täsmennyksiä korkeakoulut tulkitsevat edellä todettuja säännöksiä kukin omalla tavallaan, ja siten muodostuu vaihtelevia käytäntöjä siitä, miten mainittuja lainkohtia sovelletaan eri korkeakouluissa ja siten esimerkiksi hakijoiden neuvonta hankaloituu. Opetushallitus esittää myös, että perusteluissa todettaisiin täsmällisemmin, että kaikkiin ensimmäisen vaiheen koulutuksiin pitää olla paikkoja molemmille ryhmille (ensikertalaiset ja ei-ensikertalaiset). Opetushallitus toteaa, että esityksen kohdassa 4.3. 'Keskeiset ehdotukset' viitataan siihen, että ammattikorkeakoulujen osalta paikkojen varaamisvelvoite ei koskisi valintaa sellaiseen rajatulle kohderyhmälle tarkoitettuun koulutukseen, johon hakevien kelpoisuuden ammattikorkeakoulu on määritellyt erikseen. Perusteluita tulee täydentää siten, että vastaava muutosehdotus koskee myös yliopistoja siten kuin yliopistolain 36 a :n 2 momentin 1 kohdassa ehdotetaan säädettäväksi. Turun yliopisto toteaa, että siirto-opiskelijan väylää hyödyntävältä opiskelijalta vaadittavan aiemmasta opinto-oikeudesta luopumisen rekisteröinti ja seuranta edellyttää sekin ym. valtakunnallista koulutustietorekisteriä.

11 Jyväskylän yliopisto toteaa, että esityksen mukaan hakukohteissa, joihin valitaan vain pieni määrä hakijoita, paikkoja ei tarvitse varata ensikertalaisille, jotta hakijoita ei asetettaisi kohtuuttomasti eriarvoiseen asemaan. JY:n mielestä harkinnan jäädessä yliopistoille voi syntyä useita tulkintoja siitä, mikä on ns. pieni hakukohde, jossa velvoitetta paikkojen varaamiselle ei ole. EK kannattaa näitä oikeansuuntaisena mutta vaatimattomana askeleena, mutta peräänkuuluttaa voimakkaampien keinojen pohtimista mm. siltä osin, kuinka moneen korkeakoulututkintoon johtavia opintoja yhteiskunnan on syytä rahoittaa. AKAVA toteaa, että päävalintojen kiintiöimisessä ensimmäistä paikkaa hakeville Akava pitää erittäin ongelmallisena, että perustuslain vahvan lausuman tulkinta kiintiöistä (yo-laki 36b ) jää nyt liiaksi korkeakoulujen vastuulle. Akavan mukaan onkin erittäin vaikea nähdä, miksi korkeakoulut tai hakukohteet loisivat automaattisesti kaksi erillistä opiskelijavalintaväylää. Siirto-opiskelijoiden lähtöpaikan menettäminen lähialoilla on Akavan näkemyksen mukaan perusteltua erityisesti lähialoilla. MTK kannattaa korkeakouluopintoihin pääsyn sujuvoittamista edistämällä ilman korkeakoulupaikkaa olevien mahdollisuuksia hakea ja päästä korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. OAJ katsoo, että korkeakoulujen aikuiskoulutuksen selkeyttämistä ja kehittämistä on edelleen jatkettava, jotta myös työelämässä oleville mahdollistuu koulutuksen täydentäminen tai uudelleen suuntaaminen. OAJ toteaa, että kohtuullisen määrän arvioimisen pohjaksi esitetään ensikertalaisten osuutta aiemmissa valinnoissa valituista. OAJ huomauttaa, että alakohtaisesti tässä on valtavat erot. OAJ:n mielestä on tärkeää, että myös niiden, joilla jo on korkeakoulututkinto tai opiskelupaikka korkeakoulussa, on voitava tarvittaessa vaihtaa alaa. Oulun yliopisto toteaa, että olisi tärkeää että korkeakoulut saisivat selkeät ja kattavat ohjeet II vaiheen toteuttamisesta, jotta ei synny erilaisiin tulkintoihin perustuvia erilaisia käytäntöjä. Oulun yliopisto toteaa, että on tärkeää huomioida, että tällä hetkellä myös yliopistoilla on yhteishaussa I syklin koulutuksia, joiden kelpoisuusvaatimuksena on jo suoritettu toisen asteen ammatillinen tutkinto tai vastaavasti ammattikorkeakoulututkinto. Näissä tapauksissa opiskelupaikkojen varaaminen henkilöille, jotka eivät ole suorittaneet aiemmin korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa on miltei mahdotonta tai aloituspaikkoja on varatta sellainen määrä joka ei vastaa lain tarkoitusta. Jos nämä halutaan säilyttää yhteishaussa tulee niiden kuulua poikkeuksiin velvollisuudesta varata aloituspaikkoja. SAMOK katsoo, että opetus- ja kulttuuriministeriön on tulevalla vaalikaudella pyrittävä ratkaisemaan se, miten korkeakoulutetuille voitaisiin rakentaa toimiva tutkintokoulutusta lyhyempi polku osaamisensa uudelleensuuntaamiseen. TTY pitää erittäin tärkeänä, että haku erillisvalintoihin voidaan järjestää opintopolku.fi -palvelun avulla riippumatta siitä, toteutetaanko haku erillisvalintoihin samaan vai eri aikaan yhteishaun kanssa. Teknistieteellisellä alalla yleensä, kuten myös TTY:IIä yhteisvalinnassa hyväksyttävistä opiskelijoista yli kaksi kolmasosaa on ensimmäistä paikkaansa hakevia, joten heille kiintiöiden varaaminen ei tuota yliopistolle ongelmia, kunhan opintopolku.fi -järjestelmä tukee valittua menettelyä. Turun ammattikorkeakoululla ei ole huomauttamista paikkojen varaamista koskevaan esitykseen.

12 Vaasan yliopisto pitää esillä olleista ehdotuksista parempana nyt lausunnolla olevaa vaihtoehtoa, jossa varataan kiintiö ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville. Seinäjoen ammattikorkeakoulu toteaa, että ensikertalaisten kiintiön suuruuden määrittelyyn liittyen perusteluissa mainitaan: "Kohtuullisen määrän arvioinnissa on siis käytettävä ensisijaisesti ensikertalaisten osuutta aiemmissa valinnoissa valituista ja kysyy, onko tätä tietoa luotettavasti korkeakoulujen saatavilla hakukohteittain. Herää myös kysymys, jääkö korkeakouluille käytännössä yhä mahdollisuus "mitätöidä" kiintiöiden merkitys sillä, että kiintiön koon voi määritellä itse. Kiintiöiden käytön ulkopuolelle jäisivät mm. koulutukset, johon korkeakoulu valitsee niin pienen määrän opiskelijoita, että paikkojen varaamisesta aiheutuisi hakijoiden asettaminen kohtuuttomasti eriarvoiseen asemaan. Mikä on luonnoksessa esitetty pieni määrä ja miten määritellään kohtuuttomuus? SeAMK kysyy, onko OKM:ltä tulossa raameja em. asioiden määrittelyyn ja varmistamaan yhdenvertaista käytäntöä korkeakoulusektoreiden toiminnalle? SeAMK toteaa, että avoimia korkeakouluopintoja suorittaneet ovat mahdollisesti myös ensikertalaisia, ja kysyy tullaanko heitä tämän mukaan käsittelemään sellaisina? SeAMK toteaa, että myös opiskeluoikeuden menettäneet tai oma-aloitteisesti eronneet ovat aiemmin korkeakouluopintoja suorittaneita (kuten siirto-opiskelijat), mutta mihin ryhmään he kuuluvat? Nämä asiat vaatisivat SeAMKin mielestä tarkennusta. ÅA har en förståelse för att regeringen ämnar fortsätta driva antagningsförfaringens andra fas som innebär att universiteten och högskolorna måste reservera speciella kvoter för sökande som inte från tidigare har en studieplats vid högskola. ÅA anser det befogat att lämna kravet på kvoter utanför för utbildningar som har så små antagningar att det inte kan anses befogat att introducera kvoter i antagningen. Kravet på kvotet skulle inte heller beröra engelskspråkiga magisterprogram. ÅA anser det högst befogat att antagning med kvoter och övrig antagning sker i en helhet. Det kunde vara värt att överväga att antagning tili engelskspråkiga magisterprogram kunde köras via det gemensamma antagningssystemet (KSHJ). Härtill borde noggrant utredas nuvarande UAF:s ställning (alla universitet är inte medlemmar i UAF) i förhållande tili KSHJ. Yrkeshögskolan Novia framför att det är viktigt att yrkeshögskolan besluter om grunderna för antagning av studerande. Turun yliopisto pitää tarkoituksenmukaisena sitä, että yliopistot neuvottelisivat hakupainealoilla koulutusalakohtaisesti yhteiset ensikertalaisten aloituspaikkakiintiöt ja että tätä tuettaisiin myös opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Myös Itä-Suomen yliopisto toteaa, että kiintiöiden koon määrittelyssä tulee tehdä alakohtaista yhteistyötä. Helsingin yliopisto huomauttaa, että hallituksen esityksen perusteluihin on kirjattu, että eläinlääketieteen koulutuksessa ei olisi alempaa korkeakoulututkintoa. Eläinlääketieteen koulutuksessa suoritetaan kuitenkin ensin eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto (alempi tutkinto, 180 op) ja sen jälkeen eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto (ylempi tutkinto, 180 op ). Sen sijaan hammaslääketieteessä ei ole alempaa tutkintoa. Hallituksen perusteluihin tulisi korjata myös musiikin maisterin ja psykologian maisterin tutkintojen tavoitteelliseksi suoritusajaksi kaksi ja puoli lukuvuotta.

13 Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL toteaa, että uudistuksen seurauksena kypsyyttä vaativia valintoja on tehtävä nuorella iällä ja viittaa aivotutkija Kiti Mülleriin, joka pitää nuorten aivoja kehittymättöminä miltei 30 ikävuoteen asti. YHL toteaa, että keskeyttämiset ja opintojen viivästymiset voivat johtua tästäkin syystä, vaikka usein esitetään opinto-ohjauksen puutteellisuutta syynä vaikeuksiin opinnoissa. Lapset ja nuoret joutuvat varhain tekemään valintoja, jotka vaikuttavat heidän tulevaisuuteensa pitkään. YHL esittää, että - Opetushallituksen ja yliopistojen resurssit on turvattava, että yhteishakujärjestelmä saadaan aikataulussa käyttöön. - Hakujärjestelmän yhteyteen kytketään hakumaksun periminen - Keskitetyn ulkomailla suoritettujen tutkintojen hyväksymisjärjestelmän luomiseen ja käynnistämiseen varataan riittävät voimavarat. - Opiskelijoiden tilastointia muutetaan. - Opiskeluoikeus on voitava säilyttää siirto-opiskelusta huolimatta. - Opiskelijatilastointia kehitetään. On mahdollista tilastoida passiiviset, aktiiviset sekä osa-aikaiset opiskelijat. Tietojärjestelmät ja tilastot Useat korkeakoulut peräänkuuluttavat ajantasaisen tilastotiedon tarvetta varattavien paikkojen määrittämisen tueksi. Useat lausunnonantajat painottavat tietojärjestelmäkehityksen tärkeyttä ja toteutuksen onnistumisen varmistamista tai esittävät huolensa tietojärjestelmien toimivuudesta (ARENE, JY, KAMK, TAMK). Tampereen yliopisto toteaa, että hakijamaksujen käyttöönotto sekä siirto-opiskelijoiden haku ja hakemusten käsittely vaativat muutoksia ja uudistuksia Opintopolku.fi -järjestelmään. Järjestelmäkehityksen aikataulu on haastava. Hakijamaksujen vaatima järjestelmäkehitys ei missään tapauksessa saisi nousta prioriteetiltaan ohi nyt jo luvattujen Opintopolun kehittämistoimien. Tampereen yliopisto esittää, että siirto-opiskelijavalinnat ja muut erillisvalinnat tulee jatkossa voida käsitellä sähköisesti. Hakemusten liitteiden hallinnan parantamiseen tulee siksi kiinnittää erityistä huomiota. Opintopolun yhteyteen on luotava valtakunnallinen dokumenttipankki, jonne hakijat ja hakemusten käsittelijät voivat tallentaa hakemusten liitteet jatkokäsittelyä varten. Siirto-opiskelijan määrittely (AMK laki 28 a, YO laki 36 a ), alkuperäisen opiskeluoikeuden menettäminen (AMK laki 32, YO laki 43 ) ja opintoaika (AMK laki 30, YO laki 41 a ) Siirto-opiskelijoita koskeva säännöslisäyksiä ja määritelmien lisäämistä lakeihin pidetään valtaosassa lausuntoja kannatettavana (ARENE, HAAGA-HELIA, JY, Kuntaliitto, LAUREA, METROPOLIA, OY, SAK, SAMOK, UNIFI, TAMK, VY, SEAMK, Itä-Suomen yliopisto. SOPO ry, TEM, AY ja AYY, Karelia, TEHY ry, TAY, Hanken, STTK).

14 Turun yliopisto katsoo, että siirto-opiskelun kirjaaminen lain tasolle ei ole välttämätöntä; nykyiset siirtymäkäytännöt ovat useimmilla aloilla joustavia ja hakijasuman purkuun tällä ei ole vaikutusta: hakupainealoilla siirtymistä ei voida käyttää, koska opiskelupaikkaa ei voi näillä aloilla jatkossakaan saada ns. takaoven kautta. Jos siirto-opiskelusta kuitenkin säädetään, Turun yliopisto kannattaa siirtoopiskelua koskevia esityksiä. Vanhan opiskeluoikeuden menettämistä koskevaa säännöstä kannatetaan myös (OY, OYY, UNIFI, SYL, Taideyliopisto) ja vain YHL esittää että siirto-opiskelijana valittavan opinto-oikeus ensimmäisessä yliopistossa olisi voitava säilyttää. Siirto-opiskelijana valittavan opintoajan määräytyminen Siirto-opiskelijan opintoaikaa koskevia säännösesityksiä myös pääosin kannatetaan korkeakoulujen ja muiden lausunnonantajien lausunnoissa (mm. OY, JY, taideyliopisto, TEHY, AY, AYY, STTK), mutta tästä esitetään myös eriäviä näkemyksiä (alla). SAMOK katsoo, että aiemmasta tutkinnosta sisällytettyjen opintojen määrän tulisi vaikuttaa myönnettävän opiskeluajan pituuteen. Eli jos kaikkia aiempia opintoja ei saa mukaan uuteen tutkintoon, tämän tulisi automaattisesti pidentää opiskeluoikeutta. Tämä kannustaisi korkeakouluja osaltaan kehittämään osaamisen tunnustamisen käytäntöjään. SLL suhtautuu kriittisesti lakiesityksessä (yliopistolaki 41, ammattikorkeakoululaki 30 ) olevaan säännökseen siitä, että siirto-opiskelijan opiskeluaika määräytyy vähentämällä tutkinnon tavoitteellisesta suorittamisajasta opiskelijan toisen tutkinnon suorittamiseen jo käyttämä aika. Esitetty säännös on mekaaninen eikä huomioi riittävästi alakohtaisia erityistilanteita tai opiskelijan tosiasiallisia mahdollisuuksia hyväksilukea aikaisempia opintojaan uudessa tutkinnossa. Vähintäänkin lain yksityiskohtaisiin perusteluihin tulee kirjata, että alan vaihtaminen tulee aina huomioida harkittaessa lisäajan myöntämistä tutkinnon suorittamiseen. SYL pitää siirto-opiskelijan opintoajan määräytymistä uudessa momentissa ehdotetulla tavalla ongelmallisena. Ensinnäkin on kummallista ja byrokraattista, että opintoaika lasketaan lyhennettynä jokaiselle siirtyvälle opiskelijalle erikseen; jos kaikille siirtyjille myönnettäisiin suoraan siirtymisen kohteena oleva alkuperäisen mittainen opintoaika, vältettäisiin yksilöihin kohdistuva byrokratia. Koska siirtymis-menettelyn on alun perinkin suunniteltu koskevan vain alemman korkeakoulututkinnon aikaista opiskelua, olisi suoraan alkuperäisen mittaisen opintoajan myöntämisessä kysymys käytännössä pääsääntöisesti vuoden ylimääräisestä opintoajasta saman vuoden todennäköisesti saa jokainen siirtymisen vuoksi lisäaikaa hakeva opiskelija, joten kyse ei ole opintoajallisesti merkityksellisestä seikasta. Sen sijaan jokaiselle erikseen myönnettävä opintoaika johtaa ensinnäkin byrokratiamyllyyn aloitettaessa opintoja siirtymisen jälkeen, mutta myös byrokratiamyllyyn jälleen lisäaikaa haettaessa. Molemmilta sinänsä tarpeettomilta byrokratiamyllyiltä vältytään, mikäli opintoaika myönnettäisiin jo alussa alkuperäisen mittaisena. SYL:n näkemyksen mukaan toinen peruste myöntää opintoaika alkuperäisen mittaisena on se, että koko opiskelijavalinta-uudistuksen keskeinen tausta-ajatus on ollut ohjata alanvaihtajia pois päävalinnoista. Jos opintoaika myönnetään siirto-opiskelijoille lyhennettynä, ja yhteishaun kautta edelleen saa täysimittaisen opintoajan, ei tämä kannusta käyttämään siirtomenettelyä, vaan nimenomaan kannustaa hakeutumaan yhteishaun kautta, mikäli opiskelija on (sinänsä oikeutetusti) epävarma aiemman osaamisensa tunnustamisesta tai aiempien opintojen perusteella hänelle myönnetyistä korvaavuuksista. Mielestämme on nurinku-

15 rista, jos siirto-opiskelijan käsite kannustaa tällä tavalla olemaan käyttämättä siirtymismenettelyä, ja tärkeämpää on saada siirtyjät ohjattua pois yhteishausta (tai: vapauttaa paikkoja ensikertalaisille ) kuin kytätä heidän opintoaikaansa. SYL katsoo, että jos kuitenkin siirto-opiskelijan opintoaika määräytyy lopullissakin hallituksen esityksessä nyt ehdotetulla tavalla, muodostuu esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa mainittu mahdollisuus ottaa siirto huomioon lisäajan myöntöperusteena erityisen tärkeäksi. Tästä syystä ehdotamme ministeriölle, että tässä tapauksessa se pohtisi mahdollisuutta nostaa tämä määritys perusteluista lakitasolle. Toisaalta AY ja AYY toteavat, että siirto-opiskelijan jäljellä olevan opiskeluajan laskentatavan yhdenmukaistaminen on hyvä, sillä opiskeluoikeuden saaminen siirto-opiskeluväylän kautta voidaan huomioida mahdollista tutkinnon suorittamisen jatkoaikaa myönnettäessä yliopistolain 42 :n mukaisesti. ÅAS anser att förkortande av överflyttande studerandes studierätt med den tid man tidigare studerat potentiellt skapar problem i och med att olika utbildningsprogram ser olika ut. Myös Oulun yliopiston ylioppilaskunta pitää esitettyä opintoajan määräytymistä ongelmallisena etenkin siitä syystä, että tämä saattaa vähentää siirtymisen houkuttelevuutta verrattuna uuden opiskelupaikan hakemiseen. SAMK toteaa, että esityksen mukaan siirto-opiskelupaikan vastaanottaneen opiskelijan opiskeluoikeusaika määräytyisi tavoitteellisen suoritusajan mukaan, jolloin siirto-opiskelijan opiskeluoikeus olisi kokopäiväopiskelijalla vuotta lyhyempi tavalliseen opiskelijaan verrattuna. Siirto-opiskelijan opiskeluoikeusajan tulisi määräytyä siirron kohteena olevasta koulutuksesta riippuen 30 :ssä mainitun kokopäiväopiskelijan tai muun opiskelijan opiskeluoikeusajan mukaan. Opiskeluoikeusajasta vähennetään siirron perusteena olevaan koulutukseen käytetyt läsnä- ja poissaolokaudet AY ja AYY toteavat, että esitetyssä uudessa 41 5 momentissa ei kuitenkaan ole lainkaan huomioitu sitä, miten sellaisten siirto-opiskelijoiden uuden opiskeluoikeuden kesto lasketaan, jotka ovat aloittaneet opintonsa ennen 2005 ja joilla ei siten ole päättyvässä opiskeluoikeudessaan rajattu tutkinnonsuorittamisaikaa. Tällaiset opiskelijat tuskin muodostavat keskeistä siirto-opiskelijoiden ryhmää, mutta lainvalmistelijan on hyvä olla tästä tietoinen. Tampereen yliopisto kiinnittää tähän huomiota: siirto-opiskeluhaussa on syytä määritellä, miten otetaan huomioon mahdolliset hakijat, joiden opiskeluaika ei ole rajoitettu. Yliopiston, jonne opiskelija siirtyy, pitää voida joustavasti määritellä tarvittava lisäopiskeluaika. Siirto-opiskelijoiden kohdalla tulee lisäksi huolehtia siitä, että siirtyvä opiskelija tietää jo paikan vastaanottopäätöksen tehdessään, mitä aiemmin suoritettuja opintoja luetaan hyväksi, mitä opintoja tulee vielä suorittaa ja missä ajassa. Valintapäätökseen tulisi sisällyttää nämä tiedot. Tietojärjestelmän tulee tukea tietojen muodostamista ja esittämistä. Edellisestä johtuen siirtohakua ei tulisi yhdistää yhteishakuun, sillä jos päätös opintojen hyväksilukemisesta on opiskelijan kannalta epämieluisa, hänellä tulee olla mahdollisuus perua siirtohaku, mutta tulla huomioon otetuksi mahdollisissa muissa hauissa. Siirto-opiskelijat ja opintotuki SAMK toteaa, että siirto-opiskelijan opiskeluoikeuden menettämisen tulisi tapahtua siten, ettei vanhan opiskeluoikeuden päättymisen ja uuden opiskeluoikeuden alkamisen väliin synny ajallista katkoa. Opiskeluoikeuden katkeamattomuudella varmistettaisiin, ettei opiskelija menetä oikeuttaan opintotukeen opiskelu-

16 oikeuden siirtymisen yhteydessä yhdeltäkään kuukaudelta. Käytännössä vanhan opiskeluoikeuden tulisi päättyä kuukauden lopussa ja uuden alkaa kuukauden alusta. Opintotuen osalta Jyväskylän yliopisto kysyy sovelletaanko opiskelijaan sitä opintotukilainsäädäntöä, jossa hän on aloittanut alun perin opintonsa vai tarkastellaanko asiaa uudestaan silloin, kun hän siirtyy uuteen tutkinnonsuoritusoikeuteen? Muita huomioita SAMOK on tyytyväinen, että siirtymistä ei ole rajoitettu pelkästään korkeakoulusektorien sisälle, vaan siirtyä voi myös ammattikorkeakoulusta yliopistoon tai yliopistosta ammattikorkeakouluun. Taideyliopiston näkemyksen mukaan siirto-opiskelijamääritelmää tulisi täsmentää muistion mukaisesti, jotta siitä kävisi yksiselitteisesti ilmi, että siirto-opiskelijalla tarkoitetaan myös jatko-opiskelijoiden sekä ammattikorkeakoulusta yliopistoon siirtymistä (s.25/44), koska nykyinen muotoilu mahdollistaa taideyliopiston näkemyksen mukaan tulkinnan jonka mukaan siirtyminen voi tapahtua vain saman sektorin sisällä. Oulun yliopisto katsoo, että vaikka säännös kattaa tapaukset, joissa opiskelija siirtyy ammattikorkeakoulusta yliopistoon, on hyvä huomioida että tällaisten tapausten määrä on hyvin pieni. Oulun yliopisto katsoo, että siirto-opiskelijoiden määrityksessä olisi tarpeen kirjata auki, että opiskelijalla tulee olla voimassa oleva opiskeluoikeus lähtökorkeakoulussa. Vaatimus sisältyy implisiittisesti lakiehdotukseen, mutta sen avaaminen vähintään selitetekstissä olisi suotavaa. Jyväskylän yliopisto toteaa, että on huomattava, ettei jo opiskeluoikeuden omaavien valinta siirtoopiskelijoina kaikilla aloilla välttämättä lisää uusille ensikertalaisille tutkinto-opiskelijoille yhteishaussa tarjolla olevien opiskelupaikkojen määrää. Opetusintensiivisillä aloilla siirto-opiskelijoiden paikat voivat olla pois muista hakuväylistä tilanteissa, joissa opintoihin ja ryhmiin voidaan ottaa vain tietty rajattu määrä opiskelijoita. Jyväskylän yliopisto toteaa, että opintojen hyväksilukemisen ja lisäajan myöntöperusteiden myötä siirtymisen tulisi olla aina opiskelijan kannalta houkuttelevampi vaihtoehto kuin uuden opinto-oikeuden hakeminen. MTK muistuttaa, että siirto-opiskelijoiden osalta on huolehdittava, ettei opiskeluaikana alaa kokonaan vaihtavien opiskelijoiden asema muutu kohtuuttomaksi silloin, kun opiskeluoikeusaikaa vähennetään uuden alan ja tutkinnon suorittamisesta. Tällaisissa tapauksissa opiskelun nopeus saattaa muuttua liian vaativaksi, mikäli osaamisen tunnistamisen kautta aiemmin opiskeltavasta alasta ei pystytä huomioimaan jo suoritettuja opintoja. OAJ:n näkemyksen mukaan siirto-opiskelijan status sopii vain lähialojen väliseen vaihtoon, koska opiskeluoikeuden siirtäminen lyhentää opiskeluaikaa aikaisempien opintojen verran. Osa opiskelijoista, joilla on jo korkeakoulupaikka, kokee opintojen edetessä tarpeen vaihtaa suuntautumistaan alalta toiselle. Heille opinto-oikeuden siirtäminen siirto-opiskelijana ei ole mahdollista. Unifin lausunnon mukaan siirto-opiskelijan määritelmän lisääminen lakeihin sekä säännös siitä, että siirtoopiskelijaa otettaessa siirto-opiskelijan opinto-oikeus lähtökorkeakoulussa päättyy, on tarkoituksenmukainen uudistus. UNIFI pitää asiaa niin merkittävänä, että se ansaitsisi laissa oman momenttinsa.