Seminaari Venäjänkieliset - kotona Suomessa?

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun korkeakoulutettujen venäjänkielisten maahanmuuttajien työllistymisen haasteet ja tarpeet Seminaari Venäjänkieliset - kotona Suomessa? Töissä Suomessa Vantaan osahanke Tchistiakova Svetlana

2 Esityksen osat 1. Töissä Suomessa - kokonaisuus ja Vantaan osahanke 2. Selvityksen tavoite, toteutus ja tulokset 3. Kyselyyn vastanneiden profiilit 4. Tilastollisen analyysin tulokset 5. Selvityksen avointen kysymysten tulokset 6. Yhteenveto 7. Mitä Vantaan osahanke on lähtenyt tekemään? 2

3 1.1. Töissä Suomessa - hanke Töissä Suomessa -hanke ( ) Helsingin kaupunki (hallinnoja) (4 hlö) KOTONA SUOMESSAhankekokonaisuus hallinnoja ja International House-konsepti Helsingin seudun kauppakamari (4 hlö) EntryPoint - mentorointiohjelma Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (1 hlö) maahanmuuttajien työsuhdeneuvonta Moniheli ry (1 hlö) mallien kehittäminen Espoon kaupunki (1.5 hlö) Sino-Talent ry, kiinalaiset Vantaan kaupunki (1.5 hlö) Vantaan Venäläinen Klubi ry, venäjänkieliset 3 Töihin Suomeen -hanke Uusimaa ELY/TE-tmst Administration service Early-stage integration service package (incl. training, language) for newcomers Uusimaa Regional Council (Uudenmaan liitto) Contributor

4 1.2. Töissä Suomessa Vantaan osahanke Tavoitteena pääkaupunkiseudulla asuvien korkeakoulutettujen venäjänkielisten maahanmuuttajien työllistämisen edistäminen Luoda uusi yhteistyömalli, jossa tuodaan yhteen työnantajien rekrytointitarpeet ja venäjänkieliset työhakijat Avata uusia kanavia, joiden avulla koulutetut venäjänkieliset pääsevät näyttämään osaamistaan ja luomaan koulutuksen mukaista uraa Järjestää pääkaupunkiseudulla asuville korkeakoulutetuille venäjänkielisille suunnattua ja heidän tarpeisiinsa vastaavaa työllistämistä edistävää toimintaa 4

5 2.1. Venäjänkieliset Suomessa Suurin vieraskielisten ryhmä Suomessa (vuonna 2015 venäjänkielisten osuus koko maan väestöstä oli 1,32 %) Noin 40 % asuu pääkaupunkiseudulla Viimeisten kymmenen vuoden ajalta venäläisväestö on kaksinkertaistunut, arvion mukaan yli venäjänkielistä 2020 mennessä Venäläiset ovat korkeasti koulutettu vähemmistöryhmä (26 %), venäläisen koulutuksen tunnustaminen tuottaa ongelmia Venäjänkielisten työttömyys noin 33 % (2011) Lähde: Tilastokeskus 5

6 2.2. Tunnistetut maahanmuuttajien työllistymisen esteet Yhteiskunta kielikoulutusten riittämättömyys ja kurssien pätkittäisyys suomalaisen työelämän tuntemuksen puutteet kielitaito sosiaalisten verkostojen puuttuminen koulutusjärjestelmän puutteet: ulkomailla suoritetuttujen tutkintojen tunnustamisen ongelmat Työnhakija 6 ennakkoluulot puutteelliset tiedot ja taidot tiedon puute tutkintojen ja työkokemuksen tunnistamisen ongelmat (Maahanmuuttajien työllistymisen esteet, 2011) viranomaistyön sektoroituminen Työnantaja kotouttamisresurssien puute puutteelliset resurssit työntekijöiden kouluttamiseksi

7 2.3. Selvityksen tavoitteet SELVITTÄÄ keitä pääkaupunkiseudulla asuvat venäjänkieliset maahanmuuttajat ovat? mitä venäjänkieliset maahanmuuttajat pitävät työllistymisen haasteina ja mitkä ovat heidän työllistymiseensä liittyvät tarpeet? mitä pitäisi tehdä pääkaupunkiseudun korkeakoulutettujen venäjänkielisten maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi? 7

8 2.4. Selvityksen toteutus Puolistrukturoitu kyselylomake (48 kysymystä) Kvantitatiivinen + avoimia palautteita TE-toimiston kautta suora yhteys korkeakoulutetuihin venäjää äidinkielenään puhuviin työnhakijoihin Uudellamaalla (yhteensä 2629 henkilöä) Verkkokysely ( Kyselyyn vastasi yhteensä 464 venäjänkielistä maahanmuuttaijaa 8

9 3.1. Kyselyyn vastanneiden profiilit Taustatiedot (sukupuolijakauma, syntymävuosi, syntymämaa ja äidinkieli, Suomeen muuttovuosi, muuttosyy, kotikunta) Koulutus (koulutusalat, koulutusmaat, tutkinnon tunnistaminen) Nykyinen työtilanne Suomen ja englannin kielen taito 9

10 3.2. Sukupuolijakauma 10

11 3.3. Syntymävuosi 11

12 3.4. Syntymämaa ja äidinkieli 12

13 3.5. Suomeen muuttovuosi 13

14 3.6. Suomeen muuttoikä 14

15 3.7. Suomeen muuton syyt 15

16 3.8. Kotikunta 16

17 3.10. Koulutusaste Kuvio 9: Koulutusaste (n=464) 17

18 3.11. Koulutusalat Kuvio 10: Koulutusalat (n=464) 18

19 3.12. Koulutusmaat Kuvio 11: Koulutusmaat (n=464) 19

20 3.13. Tutkinto tunnistettu/rinnastettu Suomessa Kuvio 12: Tutkinnon tunnistaminen/rinnastaminen (n=464) 20

21 3.14. Koulutusta vastaava työkokemus Kuvio 13: Koulutusta vastaava työkokemus (n=464) 21

22 3.15. Nykyinen työtilanne Kuvio 14: Nykyinen työtilanne (n=464) 22

23 4.1. Tilastollinen analyysi Tavoite: - Analyysin tarkoituksena on ollut löytää tilastollisesti merkitseviä ryhmittelyjä, joiden avulla voidaan arvioida eri toimintojen hyödyllisyyttä. Vaikeudet: - otannan tasopainottomuus - iso matriisi (464 x 48) - subjektiiviset ja objektiiviset tekijät pitkä aika on mennyt sopivan analyysimetodin löytämiseen (kontingenssitaulut) 23

24 4.2. Vastaajien arvio työllistymiseen liittyvistä haasteista riippuen koulutuksesta ja työkokemuksesta. Suullisen suomen kielen taito Kirjallisen suomen kielen taito Työnantajien tarpeisiin vastaamaton koulutus Työnantajan ennakkoluulot venäjänkielistä maahanmuuttajaa kohtaan Yleinen taloudellinen tilanne Valmistumisvuosi Tutkinnon rinnastaminen Työkokemus Keskiarvo (1-10) Koulutustaso Koulutusala Taulukko 2. Haasteet. Keskiarvot ja Kramerin V mitta, yhdeyden vahvuuden arvionti. 24

25 4.3. Vastaajien arvio suomen kielen taitoon liittyvistä haasteista riippuen koulutustasosta Ei haastavaa tai vähän haastavaa (ast. 1-3) Ei tärkeää (ast. 4-7) Erittäin haastavaa (ast. 8-10) Alimman korkeakouluasteen tutkinto (n=79) Alemman korkeakouluasteen tutkinto (n=308) Alimman korkeakouluasteen tutkinto (n=79) Alemman korkeakouluasteen tutkinto (n=308) Ylemmän korkeakouluasteen tutkinto (n=44) Tutkija-koulutusasteen tutkinto (n=11) Ylemmän korkeakouluasteen tutkinto (n=44) Tutkija-koulutusasteen tutkinto (n=11) Suullinen suomen kielen taito Kirjallinen suomen kielen taito Kuvio 15: Vastaajien arviot suomen kielen taitoon liittyvistä haasteista (n=442) 25

26 4.4. Tarpeiden tunnistaminen koulutukseen ja työkokemukseen liittyvien tekijöiden perusteilla Koulutus 1. Koulutustaso 2. Koulutusala 3. Tutkinnon suorittamisvuosi 4. Tutkinnon rinnastaminen 5. Työkokemus Tarpeet. Henkilökohtainen apu 1. Yksilöllinen työhakuneuvonta 2. Apu CV-tekemisessä 3. Haastatteluun valmentaminen 4. Tutkinnon tunnistamisen/rinnastam isen apu tai koulutus 5. Opiskelupaikan hakemisen apu 6. Apu internetin kautta 26 Tarpeet. Ryhmätoiminta. 1. Yrityskurssi 2. Ammattiin orientoitu suomen kielen kurssi 3. Suullisen suomen kielen kurssi 4. Suomen kielen kielioppikurssi 5. ATK-kurssit suomeksi Tarpeet. Muu toiminta. 1. Mentorointi 2. Venäjänkieliset esitteet 3. Ammattiverkoston rakentaminen

27 4.5. Vastaajien arvio yksilöllisen avun tarpeista riippuen koulutuksesta ja työkokemuksesta. Yksilöllinen työhakuneuvon ta Apu CVtekemisessä Haastatteluun valmentaminen Tutkonnon tunnistamisen/ri nnastamisen apu tai koulutus Opiskelupaikan hakemisen apu Apu internetin kautta Valmistumisvuosi Tutkinto rinnastettu Keskiarvo (1-10) Koulutustaso Koulutusala Työkokemus Taulukko 3. Yksilöllisen avun tarpeet. Keskiarvot ja Kramerin V mitta, yhdeyden vahvuuden arvionti. 27

28 4.6. Vastaajien arvio yksilöllisen työnhakuneuvonnan hyödyllisyydestä koulutusalakohtaisesti Ei lainkaan tai vähän hyötyä (ast. 1-3) Kasvatustieteellinen tai opettajakoulutus (n=80) Luonnontieteellinen koulutus (n=27) Teknisen alan koulutus (n=107) Ei hyötyä eikä haittaa (ast. 4-7) Erittäin paljon hyötyä (ast. 8-10) Terveys- tai sosiaalialan koulutus (n=29) Humanistinen koulutus (n=65) Taloudellinen tai kaupallinen koulutus (n=105) Keskiarvo: 6,42 Taidealan koulutus (n=17) Kuvio 15. Työhakuneuvonnan hyödyllisyyden arviointi koulutusalakohtaisesti (n=430) 28

29 4.7. Vastaajien arviointi liittyen yksilöllisen työhakuneuvonnan hyödyllisyydestä työkokemuskohtaisesti Ei lainkaan tai vähän hyötyä (ast. 1-3) Ei hyötyä eikä haittaa (ast. 4-7) Työkokemus Suomen ulkopuolella (n=230) Työkokemus muun muuassa Suomessa (n=152) Erittäin paljon hyötyä (ast. 8-10) Ei ole koulutusta vastaavaa työkokemusta (n=70) Kuvio 16. Työhakuneuvonnan hyödyllisyyden arviointi työkokemuksen mukaisesti (n=452) 29

30 4.8. Vastaajien arvio lisäkoulutuksen tarpeista riippuen koulutuksesta ja työkokemuksesta. Yrittäjä koulutus Keskiarvo (1-10) 5 Ammattiin Suomen kielen Suomen kielen orientoitu keskustelukurssi, kielioppikurssi, suomen taso B2.2 lähtien taso B2.2 kielen kurssi lähtien ATK-kurssit 5.92 Koulutustaso Koulutusala Valmistumisvuosi Tutkinnon rinnastaminen Työkokemus Taulukko 4. Lisäkoulutuksen tarpeet. Keskiarvot ja Kramerin V mitta, yhdeyden vahvuuden arvionti. 30

31 4.9. Vastaajien arvio ammatillisesti orientoituneiden suomen kielen kurssien hyödyllisyydestä koulutusalakohtaisesti Ei lainkaan tai vähän hyötyä (ast. 1-3) Kasvatustieteellinen tai opettajakoulutus (n=80) Luonnontieteellinen koulutus (n=27) Teknisen alan koulutus (n=107) Ei hyötyä eikä haittaa (ast. 4-7) Erittäin paljon hyötyä (ast. 8-10) Terveys- tai sosiaalialan koulutus (n=29) Humanistinen koulutus (n=65) Taloudellinen tai kaupallinen koulutus (n=105) Taidealan koulutus (n=17) Kuvio 17. Ammattiin orientoituun suomen kielen kurssin hyödyllisyyden arvio koulutusalakohtaisesti (n=430) 31

32 4.10. Vastaajien arvio muista tarpeista riippuen koulutuksesta ja työkokemuksesta Suomenkielinen mentori Venäjänkieliset esitteet tutkinnon rinnastamisesta Ammattiverkostojen rakentaminen Keskiarvo (1-10) Koulutustaso незнач. незнач. незнач. Koulutusala незнач Valmistumisvuosi незнач. незнач Tutkinnon rinnastaminen незнач. Työkokemus Taulukko 5. Muut tarpeet. Keskiarvot ja Kramerin V mitta, yhdeyden vahvuuden arvionti. 32

33 4.11. Vastaajien arvio venäjänkielisten tutkintojen rinnastamisesta kertovien esitteiden hyödyllisyydestä koulutusalakohtaisesti Ei lainkaan tai vähän hyötyä (ast. 1-3) Kasvatustieteellinen tai opettajakoulutus (n=80) Luonnontieteellinen koulutus (n=27) Teknisen alan koulutus (n=107) Ei hyötyä eikä haittaa (ast. 4-7) Erittäin paljon hyötyä (ast. 8-10) Terveys- tai sosiaalialan koulutus (n=29) Humanistinen koulutus (n=65) Taloudellinen tai kaupallinen koulutus (n=105 ) Taidealan koulutus (n=17) Kuvio 18. Venäjänkielisten esitteiden hyödyllisyyden arvio koulutusalakohtaisesti (n=430) 33

34 5.1. Vastaajien avovastauksia, oma arvio. Haasteet. Syrjintä, ikäsyrjintä, ennakkoluulot Puutteellinen suomen kielen taito Puuttuvat verkostot Yleinen taloudellinen tilanne Työkokemuksen puute Työn hakuun Suomessa liittyvän tietouden puute TE-toimistoon palvelun saavutettavuuteen liittyvät ongelmat Ylikoulutus haettuun tehtävään Työnantaja ottaa maahanmuuttajia vain ilmaiseen työharjoitteluun ja työkokeiluun Tutkinnon tunnistamiseen ja rinnastamiseen liittyvät ongelmat + korkeat maksut työttömille Joskus englannin ja ruotsin kielen taidon puute 34

35 5.2. Vastaajien avovastauksia työllistymishaasteista esimerkkejä. Oma laiskuus ja varmuus sitä, että ulkomaalaista ei oteta työhön. Joskus vain huono tuuri, ei sillä voi mitään - vaikka kuinka yritä löydä työtä. En voi saada haluamiani töitä, eikä koulutusta, kun olen "ylikoulutettu". Toinen juttu, ettei minulla ole työkokemusta Suomessa, ja kokemusta ei saa ilman työpaikkaa - noidankehä! 35 Riittämätön tieto Suomen työelämästä. Ikärasismi ja rasismi muutenkin, epäily ja ennakkoluullo meidän koulutustasoa ja laatua kohtaan. Työnantajan on Vaikea luottaa ja otta tuntemattomatonta töihin. Verkoston puutte on suurin minun henkilökohtainen ongelmani.

36 5.5. Vastaajien avovastauksia. Mitä lisäkoulutusta toivotaan? Eri alojen rekry- ja täydennyskoulutukset korkeakoulutetuille!!! Suomenkieliset ATK-kurssit. Tietokoneohjelmat, esim. kirjanpito, photoshop Suomen kielen kursseja keskitasosta ylöspäin Englannin kielen kurssit Kursseja suomalaisesta oikeus- ja verotusjärjestelmästä jne. Oikeudet ja velvollisuudet (työlaki jne.) Työnhakutyöpajoja Ammattikurssit huomioiden aikaisempi koulutus Keskustelu suomalaisten kanssa ammattikieltä käyttäen (mentori) Oppisopimuksista infoa 36

37 5.6. Vastaajien avovastauksia lisäkoulutuksesta esimerkkejä. Täydennyskoulutus joka mahdollistaa työlllistymistä. Ammattikurssi, ottaen huomioon koulutusta, jotta sillä saisi uuden ammatin. 37 Olen koulutettu tarpeeksi ja työkokemukseni on suuri. En tarvi muuta koulutusta, paitsi vaikka ruotsin kieltä tai lisää englannin kieltä. Rekrykoulutus maahanmuuttajille ja täydennyskoulutus eri aloilla. Keskustelu perussuomalaisten kanssa amattikielellä. Käytännön kulttuurierot. Päivittäis toiminnat. Olemme niin erillisiä, että välillä vaikea toimia oikealla tavalla melkein 20 vuoden asumisen jälkeen.

38 5.3. Vastaajien avovastauksia. Kommentit / ideat. Nimetön työhakemus Positiivinen syrjintä, kiintiöt. Työnantajan pitäisi julkaista työhön valitun henkilön CV (ilman henkilökohtaista dataa) Kokonaisvaltainen psykososiaalinen tukeminen kotoutumisen alkuvaiheessa Työttömien vertaistukiryhmät, keskusteluryhmät Venäjänkielinen on-line tai puhelin konsultointi työnhakuun liittyen Konkreettinen apu työpaikan etsimisessä: Ammattiverkoston rakentaminen, tukiverkoston rakentaminen, kontaktointi muihin työttömiin, jotka ovat kiinnostuneita perustamaan oman yrityksen ja etsivät liikekumppania. Konkreettinen henkilökohtainen apu. Työhakemuksen teko. TE-toimiston rooli aktiivisemmaksi. Verkkosivu tms., jossa tiedot työpaikoista, joihin mielellään otetaan maahanmuuttajia. Työpaja, jossa harjoitellaan suomalaista työhaastattelua kulttuurierot huomioiden. Apua yrityksen perustamiseen. Suosittelijan apu, mentorointi. Tietoa oppisopimuksista. Venäjänkielisiin erikoistunut tietopankki avoimista työpaikoista. Ammatinvalinta-apua ja testausta korkeasti koulutetuille. 38

39 5.4. Vastaajien kommentit/ideat esimerkkejä. Henkilökohtainen suomenkielinen mentori - Wow! Avoliittoko? On vaikea löytää työharjoittelupaikat, esim. valtion organisaatioissa (kun on lisävaatimuksena on ruotsin kielen taito). Olisi tosi hyvää, jos yrityksetkin olisivat avoimempia ja ottaisivat vähän helpompi työharjoitteluun. 39 Koulutusta vastaavan työn tarjoaminen. Älkää tarjotko kaupanmyyjän tehtäviä kauppatieteen maisterille. Change in the attitude towards entrepreneurship and development of art in Finland/ governmental level. Kaikista hyödyllisin olisi tuo Ammattiverkostojen rakentaminen. Niin kuin Helsingin Sanomissa todettiin, että 75% ihmisistä työllistyi tuttujen kautta. Eli verkostoituminen on tie työllistymiseen (networking).

40 6. Yhteenveto selvityksen tuloksista Kattava aineisto Tärkeä: kuunneltiin venäjänkielisten ääni Ei ole yhtä venäjänkielistä, vain ryhmä on hyvin heterogeeninen Tarvitaan yksilöllisiä ja räätälöityjä palveluita 40

41 7.1. Mitä Vantaan osahankkeessa on lähdetty tekemään Ammattialakohtaiset sparrausryhmät, joissa räätälöityjä sisältöjä antaa tarpeellisia tietoja työllistymisestä ja työnhausta ammattialakohtaisesti antaa kohdennettua tietoa eri ammattialoista ja niiden vaatimuksista antaa tietoja tutkintojen rinnastamisesta ja tunnustamisesta luoda ja kehittää suhteita osallistujien välisen ammattiverkoston rakentamiseksi päivittää osallistujien CV:t ja kartoittaa osallistujien vahvuudet ryhmätyön avulla tarpeen mukaan ohjata osallistujat muihin palveluihin (työkokeilu, lisäkoulutus, jne.) 41

42 7.2. Opettajien sparrausryhmä kertaa 12 osallistuijaa opettajien pedagoginen kelpoisuus ja täydennyskoulutus (Lehtori, HAMK, ammattillinen opettajakorkeakoulu) opettajien pätevyysvaatimukset ja työehdot (Ylitarkastaja, Opetushallitus) TE-hallinnon palvelut (asiantuntija, Uudenmaan TE-toimisto) uramentorointi (WoMento-hanke, Väestöliitto) muuttuva koulu ja opettajuus opetusalaa sivuavat tehtävät ansioluetteloiden päivitys ja työnhakuvalmiudeet, omien vahvuuksien esille tuominen

43 KIITOKSIA: Cultura-Säätiö Anna-Maria Liukko, johtaja Kirsti Sutinen, kehitysjohtaja Hanni Hyvärinen, tiedottaja Vantaan kaupunki Hannele Lautiola, monikultuurisuusasioiden päällikkö Anu Anttila, monikultuurisuusasioiden suunnittelija Ja myös Annikka Forsander, Työ- ja elinkeinoministeriö, kehittämispäällikkö Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari, projektijohtaja Tuija Soininen, Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto, maahanmuuttopäällikkö Nina Pakarinen, Uudenmaan ELY-keskus, projektisuunnittelija Taneli Kuusiholma, Uudenmaan ELY-keskus, projektityöntekijä Sergey Chistyakov, tilastotutkija, matematiikan ja tilastotieteen filosofian lisensiaatti Anneli Ojala, Cultura-Säätiö, ent. projektipäällikkö Olga Liukkonen, Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjesö ry, toimihenkilö 43