Pohjanmaan maakuntaohjelma ARVIOINTIRAPORTTI. Pääarvioitsija

Transkriptio

1 Pohjanmaan maakuntaohjelma ARVIOINTIRAPORTTI Pääarvioitsija 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Arvioinnin menetelmä ja aineisto Arviointiteemat Arviointityöpajat Maakuntaohjelman teemat ja painopisteet Arvioinnin tulokset Valmisteluprosessi Tavoitteiden asettaminen ja asiakirjan sisäinen logiikka Valinnat Tavoitteiden saavuttaminen Vaikuttavuus ja toimeenpano Arvioitsijan johtopäätökset, vahvuudet ja kehittämiskohteet LIITTEET 2

3 1. Johdanto Maakuntaohjelmalla tarkoitetaan maakuntasuunnitelman tavoitteista ja strategioista johdettua keskipitkän aikavälin (3 5 vuotta) ohjelmaa maakunnan alueella tehtävien kehittämistoimenpiteiden suuntaamiseksi ja yhteensovittamiseksi sekä rahoituksen kohdentamiseksi. Ohjelma koostuu maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvista kehittämisen tavoitteista, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmistä hankkeista ja muista olennaisista toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Pohjanmaan maakunnassa maakuntaohjelma on yhdistetty maakuntasuunnitelman kanssa yhdeksi asiakirjaksi, josta käytetään nimeä maakuntastrategia. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntastrategian Tässä raportoitavan arvioinnin kohteena on vuosien maakuntaohjelman toteutus ja vaikuttavuus. Laissa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014, 46) säädetään ohjelmien seurannasta ja arvioinnista. Lain mukaan maakuntaohjelmien arvioinnista vastaa maakunnan liitto. Maakuntaohjelmien tavoitteiden saavuttamista, vaikutuksia ja toimeenpanoa tulee arvioida vähintään kerran ohjelmakauden aikana. Arvioinnin tekee ulkopuolinen arvioitsija. Etelä Pohjanmaan, Keski Suomen, Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntaohjelmien arviointi toteutetaan kyseisten maakuntien keskinäisenä vertaisarviointina. Näin toteutettu arviointi on maakuntien liitoille entistä tiiviimpi ja hyödyllisempi itsearviointi ja oppimisprosessi samalla, kun se täyttää aluekehittämislaissa säädetyn ulkopuolisen arvioinnin tunnusmerkit. 3

4 2. Arvioinnin menetelmä ja aineisto Vertaisarviointi perustuu materiaaliin, jota kerättiin pääarvioijan tekemän asiakirja analyysin, kohdemaakunnan tekemän itsearvioinnin sekä viiteryhmässä ja maakunnan liittojen kesken käytyjen keskustelujen avulla. Kaikissa vaiheissa käytössä oli yhteinen arviointikehikko (liite 1). Asiakirjaanalyysissä arvioitavia asiakirjoja olivat maakuntaohjelma, osallistumis ja arviointisuunnitelma, maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma (topsu), seurantaraportit sekä muu mahdollinen pohjamateriaali esim. älykkään erikoistumisen strategia ja ennakoidun rakennemuutoksen ERMsuunnitelma. Näiden pohjalta laadittiin kullekin maakuntaohjelmalle oma arviointiraportti. Maakuntien välistä vertailua ei suoritettu. Arviointityötä johti ohjausryhmä, johon kuului kustakin liitosta 2 4 henkilöä. Käytännön suunnittelutyötä tehtiin pienemmässä työryhmässä, johon kuului vähintään 1 henkilö kustakin liitosta. Jokaiselle maakuntaohjelmalle valittiin pääarvioija, joka vastasi kyseiseen ohjelmaan liittyvän prosessin läpiviemisestä, työpajojen vetämisestä sekä arviointiraportin laadinnasta. Kaksi muuta maakuntaa toimivat arviointikumppaneina. Kunkin maakuntaohjelman pääarvioija valittiin arpomalla. Etelä Pohjanmaan maakuntaohjelman pääarvioijana toimii Satakuntaliitto. Keski Suomen maakuntaohjelman pääarvioijana toimii Pohjanmaan liitto. Pohjanmaan maakuntaohjelman pääarvioijana toimii Etelä Pohjanmaan liitto. Satakunnan maakuntaohjelman pääarvioijana toimii Keski Suomen liitto. Vertaisarvioinnin toteutus käsiteltiin maakuntien yhteistyöryhmissä ja maakuntahallituksissa. Arviointiprosessista tiedotettiin kunkin maakunnan verkkosivuilla. 2.1 Arviointiteemat Laissa alueiden kehittämisestä (46 ) todetaan: Maakuntaohjelmien ja erityisohjelmien tavoitteiden saavuttamista, vaikutuksia ja toimeenpanoa arvioidaan vähintään kerran ohjelmakauden aikana. Arvioinnit tekee ulkopuolinen arvioitsija. Arviointiteemojen valinnassa on otettu huomioon laki alueiden kehittämisestä. Lisäksi tavoitteena on saada aineksia ja ideoita uuden maakuntaohjelman valmisteluun. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota seuraaviin asiakokonaisuuksiin: Valmisteluprosessi: Kuinka osallistava ja innostava maakuntaohjelman valmisteluprosessi on ollut? Millaisia menetelmiä on käytetty? Kuinka onnistuneita käytetyt menetelmät olivat? Tavoitteiden asettaminen ja asiakirjan sisäinen logiikka: Onko maakuntaohjelman tavoitteet asetettu selkeästi? Onko asiakirja loogisesti rakennettu päämääristä toimenpiteisiin? Millaiseen tietopohjaan tavoitteet perustuvat (esim. tilastot, tulevaisuustyö)? Voidaanko tavoitteiden saavuttamista seurata järkevällä tavalla? Valinnat: Ovatko maakuntaohjelmassa tehdyt valinnat onnistuneita? Onko maakuntaohjelmassa tehty uusia avauksia? Puuttuuko jokin tärkeä teema tai voisiko jonkin teeman jättää jatkossa pois? Tavoitteiden saavuttaminen: Onko maakuntaohjelman avulla edetty haluttuun suuntaan? Millä osa alueilla on edetty hyvin ja millä huonommin? Vaikuttavuus ja toimeenpano: Onko maakunnallinen yhteistyö lisääntynyt maakuntaohjelman ansiosta? Onko yhteinen näkemys parantunut? Käyttävätkö maakunnan toimijat maakuntaohjelmaa työssään? Ohjaako se esim. hankerahoitusta? 4

5 2.2 Arviointityöpajat Jokaiseen maakuntaan perustettiin viiteryhmä, jonka tarkoitus oli tuoda prosessiin alueen toimijoiden näkemyksiä. Viiteryhmä koostui niistä tahoista, joiden toimintaa maakuntaohjelman olisi tarkoitus ohjata ja jotka olivat osallistuneet maakuntaohjelman valmisteluun. Viiteryhmään kutsuttiin noin henkilöä niin, että he edustivat mahdollisimman monipuolisesti toimijatahoja ja maakuntien eri alueita. Viiteryhmän koostumus myös vaihteli maakunnittain sen mukaan, mitkä teemat maakuntaohjelmaan sisältyvät. Pohjanmaan maakunnan viiteryhmän kokoonpano on tämän arviointiraportin liitteenä (liite 2). Pääarvioitsijan eli Etelä Pohjanmaan liiton toimesta viiteryhmälle järjestettiin puolen päivän mittainen työpajatyöskentely Vaasassa. Työskentelyyn osallistui 15 henkilöä. Työskentelyn pohjaksi ja tausta aineistoksi ryhmään kutsutut vastasivat ennakkotehtävään, joka oli laadittu valittujen arviointiteemojen pohjalta (liite 3). Vastauksia toivottiin kaikilta viiteryhmän jäseniltä riippumatta siitä, oliko heillä mahdollisuutta osallistua itse työskentelyyn. Vastauksia Pohjanmaan maakunnan viiteryhmän ennakkokyselyyn saatiin yhteensä 21 kpl. Työpajassa jatkettiin kyselystä tuttujen arviointiteemojen ja kysymysten käsittelyä tuomalla esille syventäviä ja täydentäviä näkökulmia. Viiteryhmän työpajan jälkeen pääarvioitsijan ja arvioinnin kohteena olevan maakunnan edustajat kävivät yhteisen arviointikeskustelun, johon muut arviointikumppanit osallistuivat videoneuvottelun välityksellä. Keskustelun pohjana käytettiin asiakirja analyysiä, itsearviointia ja viiteryhmän kyselyn ja työpajatyöskentelyn tuloksia. Arvioinnin tuloksia esiteltiin järjestetyssä työpajaseminaarissa, joka oli samalla lähtölaukaus uuden maakuntaohjelman laatimiseen. 5

6 3. Maakuntaohjelman teemat ja painopisteet Pohjanmaan maakuntaohjelma laadittiin yhtäaikaisesti pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelman päivittämisen kanssa. Ne yhdistettiin yhdeksi asiakirjaksi eli Pohjanmaan maakuntastrategiaksi. Vuoteen 2040 ulottuvassa maakuntasuunnitelmassa on asetettu kolme kehittämisen päätavoitetta, jotka jaetaan edelleen kehittämisen painopisteisiin eli osatekijöihin. Maakuntaohjelman eli vuosien tavoitteet ja toimenpiteet on esitetty osatekijöittäin. Pohjanmaan maakuntaohjelma päätavoitteet painopisteineen ovat seuraavat: Kilpailukykyinen alue Monipuolinen elinkeinoelämä Korkeatasoinen innovaatiotoiminta Toimivat yhteydet Riittävästi osaavaa työvoimaa Arvossapidetyt kulttuuriympäristöt ja elävä kulttuuriperintö Hyvinvoiva väestö Osallistuvat kansalaiset Integroituneet maahanmuuttajat Toimivat palvelut Vireä Kulttuurielämä ja hyvät harrastusmahdollisuudet Hyvä elinympäristö Kestävä alue ja yhdyskuntarakenne Vähähiilinen yhteiskunta Ympäristötietoiset toimijat Monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet Näiden lisäksi maakuntaohjelman läpileikkaavat teemat ohjaavat sisältöä ja ne on huomioitu kunkin osatekijän sisällöissä. Läpileikkaaviksi teemoiksi on valittu: Verkostot ja yhteistyökyky Kansainvälisyys Maaseudun erityiskysymykset Kestävä kehitys Tasa arvo ja yhdenvertaisuus 6

7 4. Arvioinnin tulokset 4.1 Valmisteluprosessi Menetelmät ja osallistavuus Pohjanmaan maakuntaohjelman valmistelu on toteutettu systemaattisesti ja mukana on ollut kattava joukko toimijoita. Yritysten ja kansalaisten osallistamiseen on käytetty monipuolisesti hyvin saavutettavia kanavia (mm. kyselyt, haastattelut ja Otakantaa.fi palvelu). Ohjelman valmisteluun on kytketty asiantuntijoita laajasti työryhmätyöskentelyn kautta. Valmistelua varten on koottu kuusi teemaryhmää. Jokaiseen teemaryhmään on muodostettu 10 henkilön ydinryhmä, jonka työn tuloksia on kommentoitu ja käsitelty laajemmassa työryhmässä. Lisäksi erillinen ryhmä on paneutunut toimintaympäristöanalyysiin ja seurantaindikaattoreihin. Valmisteluprosessin ohjausryhmä on koostunut keskeisten kehittämisorganisaatioiden ylimmästä johdosta, mikä on sitouttamisen kannalta hyvä malli. Uuden materiaalin lisäksi valmistelussa on hyödynnetty maakunnassa jo aiemmin toteutettujen kansalaisraatien ja Pohjanmaan Toive kampanjan tuottamia aineistoja. Valmisteluprosessin onnistuminen Valmisteluprosessin onnistumista arvioidaan tässä pääosin arvioinnin viiteryhmän kommentteihin ja arviointikeskusteluun perustuen, koska käytettävissä olevista asiakirjoista vastauksia näihin kysymyksiin ei ole löydettävissä. Arvioinnin viiteryhmään osallistuneet pitivät prosessia kokonaisuutena hyvin toteutettuna ja virkistävänä, työskentely oli valmisteltu huolellisesti ja koordinoitu selkeästi. Teemaryhmien työskentelyä pidettiin mielekkäänä ja innostavana. Osallistujat olivat tehtäväänsä sitoutuneita. Toki kannustimena toimi se seikka, että asiasisällöt liittyivät kiinteästi osallistujien toimenkuvaan ja vaikuttamismahdollisuuteen tarttuminen koettiin tärkeäksi. Kaikki viiteryhmän kyselyyn vastanneet kokivat pystyneensä vaikuttamaan oman maakunnan kehittämiseen maakuntaohjelman valmistelun kautta. Vastaajat arvioivat osallistumisen haasteeksi ajankäytön. Perusteellinen ohjelmavalmisteluun osallistuminen vaatii aikaa, eikä siihen aina ole mahdollisuutta. Yksi vastaaja kiinnitti huomiota myös prosessiin liittyvien tilaisuuksien Vaasa keskeisyyteen, mutta keskuskaupungin valinta maakunnallisten tilaisuuksien järjestämispaikaksi lienee saavutettavuuden kannalta perusteltu kompromissi. Välineiden näkökulmasta maakunnan toimijoille ja myös asukkaille on tarjottu monipuoliset ja riittävät osallistumisen mahdollisuudet. Etenkin ns. suurelta yleisöltä kommentteja ja palautetta on kuitenkin saatu hyvin vähän. Se, miten, missä muodossa ja missä vaiheessa asiasisällöt tarjoillaan laajemmalle yleisölle, muodostuukin kynnyskysymykseksi. Viiteryhmän keskusteluissa syyksi niukalle osallistumiselle arveltiin, että ohjelman merkitys ja sisältö eivät avaudu maakunnan asukkaille. Esitystapa on myös sellainen, ettei se herätä kiinnostusta. Vaatii perehtyneisyyttä ja asiantuntemusta, jotta pystyy osallistumaan valmisteluun. 7

8 4.2. Tavoitteiden asettaminen ja asiakirjan sisäinen logiikka Asiakirjan selkeys ja logiikka Asiakirja on rakenteeltaan hyvin looginen. Kokonaisuus avautuu ulkopuoliselle lukijalle helposti, koska esitystapa on selkeä ja kronologinen. Ohjelmassa on kolme päätavoitetta, joista jokainen on jaettu muutamaan kokonaisuuteen, joista käytetään nimitystä painopiste tai osatekijä. Näitä kokonaisuuksia tarkastellaan lähemmin muun muassa keskeisen haasteen kautta ja niille esitetään tärkeimmät tavoitteet mittareineen. Taulukkomuotoinen esitystapa kunkin teeman tavoitteista, vähimmäistoimenpiteistä ja seurantamittareista selkeyttää ja lisää luettavuutta. Erityisen hyvää on seurantamittareiden kiinnittäminen tavoitteisiin. Tämä kokonaisuus onkin asiakirjan parhainta antia. Jos loogisuutta halutaan entisestään lisätä, olisivat perustelut tiettyjen haasteiden valitsemiselle olleet paikallaan. Tietopohja ja seuranta Tavoitteiden ja toimenpiteiden välillä on havaittavissa selkeä yhteys. Jatkumo on selkeä maakuntasuunnitelmatasolta saakka. Tavoitteiden taustalla on myös vahva tietopohja. Erityisesti laadintaan osallistuneiden asiantuntijoiden osaamisen käyttö on ollut laajaa. Toisaalta tavoitteet voisivat olla minkä maakunnan ohjelmasta tahansa. Karsiminen, tiivistäminen ja terävöittäminen sekä omaleimaisten ratkaisujen esiin nostaminen lisäisi tavoitteiden ja toimenpiteiden painoarvoa. Jäntevän rakenteen ansiosta on helppo tehdä se johtopäätös, että maakuntaohjelman tavoitteiden saavuttamista voidaan seurata järkevällä tavalla. Lukumääräisesti tavoitteita on kuitenkin paljon, 44 kpl ja ansiokkaan seurantamittareihin paneutumisen kääntöpuolena on niiden runsaus, kaikkiaan niitä on 103 kpl. Mittarit ovat myös keskenään hyvin erityyppisiä. Käytännössä näin laajan mittariston pohjalta tehtävä seuranta aiheuttaa resurssipaineita. Odotetusti arviointikeskusteluissa kävikin ilmi, että mittareita seurataan valikoiden. Kehitysehdotuksena onkin itsestään selvästi mittariston huomattava karsiminen ja kaikkein olennaisimpien säilyttäminen. 4.3 Valinnat Valintojen onnistuminen Kuten jo edellä todettiin, on maakuntaohjelmalle valittu kolme päätavoitetta: kilpailukykyinen alue, hyvinvoiva väestö ja hyvä elinympäristö. Näistä kukin jakautuu edelleen 4 5 osatekijään. Nämä on johdettu maakunnan toimintaympäristön vahvuuksien ja heikkouksien sekä keskeisimpien globaalien ja kansallisten muutostekijöiden analyysin pohjalta. Siksi valinnat ovat hyvin perusteltuja, mutta samalla myös melko yllätyksettömiä. Päätavoitteet ja myös niihin sisältyvät osatekijät ovat hyvin laajoja kokonaisuuksia, eivätkä aina keskenään yhteismitallisia. Voidaan pohtia, onko valintoja oikeasti pystytty tekemään. Tähän kokonaisuuksien laajuuteen saatiin kuitenkin perusteluita ja tukea viiteryhmän keskusteluissa. Osallistujat totesivat maakuntaohjelman olevan nimenomaan viesti maakunnasta ulospäin ja siksi halutaan, että Pohjanmaa näyttäytyy monipuolisena alueena. Toisin sanoen Pohjanmaan valinta onkin monipuolisuus. Tämä on ymmärrettävä näkökulma ja johtuu myös maakuntaohjelman luonteesta mahdollistavana asiakirjana, Toimenpanon näkökulmasta haasteena on myös, miten resurssit jaetaan ja kohdennetaan oikein ja tuloksekkaasti. 8

9 Vaikka maakuntaohjelman valinnat ovat joiltain osin niin yleisiä, että voisivat olla minkä maakunnan ohjelmasta tahansa, on ohjelmassa pystytty nostamaan esiin myös Pohjanmaan omaleimaisuutta. Hyvä ja mieleen jäävä oivallus on kytkeä erilaisia asioita energiateeman ympärille. Maakuntaohjelma vahvistaa mielikuvaa siitä, mikä on erityistä Pohjanmaan maakunnassa ja erottaa sen muusta suomesta. Maakunta on teollistunut, kansainvälinen, yhteisöllinen, alkutuotannon erikoisalat, kuten turkistarhaus ja lasinalaisviljely ovat merkittäviä. Kuitenkin ulkopuolinen lukija jää kaipaamaan hieman tarkempaa faktatietoa esimerkiksi elinkeinorakenteesta, eri seutujen erityispiirteistä tai vaikka kaksikielisyydestä johtuvasta omaleimaisuudesta verrattuna muihin maakuntiin. Läpileikkaavat teemojen valinta on sinänsä hyvä tapa huomioida laajoja asiakokonaisuuksia, jotka koskettavat lähes koko maakuntaohjelman toimialaa. Riskinä on, että läpileikkaavat teemat jäävät maininnan tasolle tai piiloutuvat sisältöihin niin ettei niihin kohdentuvista toimista aina saa selkeää kuvaa. Puuttuuko maakuntaohjelmasta jokin tärkeä teema tai näkökulma? Luultavasti maakuntaohjelman valintojen laajuudesta johtuen arvioinnin kuluessa saatiin melko vähän ehdotuksia uusista sisällöistä. Viiteryhmän kyselyssä nostettiin esiin joitakin teemoja, joita olisi jatkossa tarpeen painottaa. Yksi näistä oli turvallisuus ja näkökulmana erityisesti maaseudun harvenevan ja vanhenevan väestön turvallisuudesta huolehtiminen. Kyse on muun muassa palveluiden saavutettavuudesta, elinkaariasumisesta, liikenteestä, tiedon siirrosta ja rikosten ehkäisystä. Toisena mainittiin kestävä hyvinvointi, joka voisi olla hyvä monia alatavoitteita yhteen nivova teema. Pohjanmaan tapauksessa näkökulma aiheeseen voitaisiin ottaa luontevasti vesiteeman kautta, esimerkkeinä blue care ja sininen biotalous. Joissain vastauksissa oltiin myös sitä mieltä, että kulttuuriteema on saanut ohjelmassa hyvin vähän huomiota. Arvioitsijan silmään kulttuuri on kuitenkin huomioitu melko vahvasti ja useamman teeman yhteydessä. Arvossapidetyt kulttuuriympäristöt on nostettu yhdeksi kilpailukykytekijäksi ja vireä kulttuurielämä nähdään keskeisenä ihmisten hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Voisiko syynä kritiikkiin olla se, ettei kulttuuriin liittyvien asioiden toimeenpano ole edennyt tyydyttävällä tavalla. Ulkopuolisen arvioitsijalle on yllättävää se, ettei maakunnan kaksikielisyys nouse maakuntaohjelmassa juuri millään tapaa esille. Lieneekö syys siinä, että asia on maakunnassa itsestään selvä ja arkipäiväinen vai halutaanko kenties esiintyä asiakysymykset edellä. Joka tapauksessa kyseessä on asia, joka tekee Pohjanmaan maakunnasta omaleimaisen verrattuna muuhun Suomeen. Kaksikielisyyden on myös voimavara, joka rikastaa elinkeinoelämää, kulttuuria ja toimijoiden verkostoja. Viiteryhmän työpajassa keskustelu vähäisistä toimeenpanoresursseista kiteytti ajatuksen niukkuuden realiteetin ottamisesta uuden ohjelman punaiseksi langaksi. Sen mukaan Pohjanmaan tulisi miettiä, miten älykkäillä menetelmillä saadaan vähästä paljon irti. 9

10 4.4 Tavoitteiden saavuttaminen Tavoitteiden saavuttamisen osalta arvioidaan päätavoitteittain, onko maakuntaohjelmalla edetty haluttuun suuntaan ja millä ohjelman osa alueilla on edetty hyvin ja millä osa alueilla eteneminen on ollut hitaampaa Arviointi perustuu viiteryhmän kyselyvastauksiin ja työpajakeskusteluihin sekä maakuntaohjelman vuosien toimeenpanosuunnitelmassa tehtyyn toteutumisen seurantaan. Viiteryhmän antamat arvosanat sijoittuivat kaikilla osa alueilla hyvän ja tyydyttävän välimaastoon. Pienestä vastaajajoukosta johtuen kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä niiden perusteella ei voi tehdä, mutta ryhmän näkemykset näyttäisivät vahvistavan maakuntaohjelman seurantamittareiden antamia tuloksia. Käytössä on ollut myös yhteenveto maakunnan päätettävissä olevan, vuosien kehittämishankerahoituksen kohdentumisesta maakuntaohjelman osa alueille. Kilpailukykyinen alue Kun tarkastellaan Pohjanmaan maakuntaa yleisempien mittareiden, kuten väestökehityksen ja työttömyystilanteen valossa, kehitys on edennyt haluttuun suuntaan. Väestönkasvu on ollut tavoiteltua hitaampaa, mutta suunta on kuitenkin oikea. Yleinen taloustilanne lienee vaikuttanut työttömyystilanteen heikkenemiseen, mutta edelleenkin Pohjanmaan lukema on valtakunnan matalin ja erityisesti työllisyysaste on kohonnut tavoiteltua nopeammin. Maakunnassa aloittaneiden yritysten määrä nousi vuoden 2015 toisella vuosineljänneksellä 7 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, kun koko maassa pudotusta oli noin 5 prosenttia. Kilpailukykyyn liittyvät mittarit antavat maakunnasta myönteisen kuvan. Erityisesti energiaklusterin kehittämisen osalta on onnistuttu. Tähän vaikutti osaltaan Vaasan seudun mukanaolo INKA ohjelmassa. Myös Tekes rahoitusta kanavoitui Pohjanmaalle ennätysmäärä vuonna Keskittymän potentiaali on edelleen valtava. Viime vuosien taantuma hidasti kasvua, mutta näkymät ovat koko ajan olleet myönteiset. Energian säästö, materiaalitehokkuus, uudet teknologiat muun muassa ovat aloja, joiden globaalit kasvunäkymät ja mahdollisuudet ovat erinomaiset. Lisäksi energiaklusteriin kytkeytyy monia muita vahvoja toimialoja, kuten esimerkiksi metallituotteet ja sähkölaitteiden valmistus. Viiteryhmä piti omissa arvioissaan parhaiten toteutuneena osa alueena korkeatasoista innovaatiotoimintaa. Vastaajien näkemyksen mukaan maakunnassa on pystytty panostamaan innovaatiotoimintaan yleisestä taloustilanteesta huolimatta. Sen sijaan kaikkein huonoimmat arvosanat saivat toimivat yhteydet ja osaavan työvoiman riittävyys. Jälkimmäinen on linjassa korkean työllisyysasteen kanssa. Kasvun jatkuessa osaavan työvoiman saatavuudesta saattaa tulla kilpailukykyä rajoittava tekijä. Pohjanmaan pitäisi pystyä pitämään kiinni koulutetuista nuorista ja säilyttämään ammatillista koulutusta myös isompien keskusten ulkopuolella. Toimivien yhteyksien huono arvosana ei ole yllätys. Se johtuu todennäköisesti pääasiassa tiestön huonosta kunnosta ja junaliikenteen supistuksista, jotka olivat ajankohtaisia kyselyn aikoihin. Myös muun joukkoliikenteen tilanteen nähtiin heikentyneen. Sen sijaan laajakaistayhteydet näyttäisivät olevan Pohjanmaan alueella hyvällä tolalla. Tiestön kunto on kansallinen ongelma ja kärsii kroonisesta resurssipulasta. Toki joitakin merkittäviä liikennehankkeita on saatu myös etenemään, kuten Sepänkylän ohitustie, valtatie 3:n Laihian risteys, Pietarsaaren satamatie ja rautatieaseman kehittäminen. Myös Merenkurkun laivaliikenteen Midway Alignment hankkeen suunnitteluvaihe on toteutettu. Samoin Vaasan lentokentän kehittämistoimet ovat edenneet ja näkymät ovat hyvät. Energiateknologiakeskittymän kehittämisessä voidaan jatkossakin edetä suunnitelmallisesti. Vaasa on yksi kuudesta kaupungista, joka on valittu kasvusopimusmenettelyn piiriin vuosina

11 Hakemuksen kärkiteema on älykkäät ja kestävät energiaratkaisut viennin selkärankana. Näköpiirissä on myös energia alan tutkimusyhteistyön paraneminen mm. Vaasa Energy Business Innovation Center tutkimuskeskuksen ansiosta. Tavoitteet ovat korkealla, kun Vaasa pyrkii tarjoamaan vakavasti otettavan vaihtoehdon Teslan litiumakkutehtaan sijaintipaikkana. Kääntöpuolena kilpailukykytarkastelussa on hyvän kehityksen keskittyminen tietyille alueille ja tietyille toimialoille. Energiateknologian lisäksi muiden maakunnalle tärkeiden toimialojen kehittämiseen käytettävissä olevat resurssit ovat niukemmat. Lisäksi korkeakoulut ja tutkimuslaitokset keskittyvät Vaasan seudulle ja yhteydet maaseudun pieniin yrityksiin ovat vähäisemmät. Jonkinlaisia suuntaviivoja, joskaan ei koko kuvaa rahallisten resurssien kohdentumisesta antaa Pohjanmaan liiton kokoama, maakunnan päätettävissä olevia kehittämishankevaroja koskeva hankeseuranta. Sen mukaan vuosina lähes 60 % näistä varoista on kohdentunut Kilpailukykyinen alue päätavoitteelle. Rahoitusohjelmien elinkeinopainotteisuudesta johtuen tämä ei ole yllätys. Painopisteittäin eniten varoja kohdistui elinkeinoelämän monipuolistamiseen ja osaavan työvoiman riittävyyden varmistamiseen. Hyvinvoiva väestö Hyvästä työllisyystilanteesta huolimatta myös työttömien osuus on Pohjanmaalla kasvussa. Kansallisessa vertailussa lukemat ovat edelleen alhaiset, mutta kasvu näkyy erityisesti nuorissa, pitkäaikaistyöttömissä ja vaikeasti työllistyvissä. Osallistumisen näkökulmasta väestö jakautuu. Viiteryhmän arvioissa osallistuvat kansalaiset oli yksi parhaiten toteutuneista maakuntaohjelman osa alueista, mutta huolta kannettiin erityisesti nuorten osallisuudesta. Vahvassa kansalaisosallistumisen perinteessä nähtiin murenemisen merkkejä, kun yhteiskunnalla ei ole enää varaa tukea yhteisöllistä toimintaa Maahanmuuttajien kotouttamisen katsottiin onnistuneen Pohjanmaalla hyvin. Käytetyt mallit ovat myös olleet kustannustehokkaita. Tässä näkyy pitkä kokemus ja vastaanottavainen ilmapiiri. Uudenlaisia vaatimuksia kotouttamiselle on asettanut kasvanut turvapaikanhakijoiden määrä. Maakuntaohjelman toimeenpanon näkökulmasta näihin teemoihin ja ongelmiin on kohdistunut runsaasti toimenpiteitä. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on erittäin hyvää. Tulokset kuitenkin näkyvät hitaasti ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset tuovat uusia huolia mm. palveluiden säilymisestä. Vuosina tähän päätavoitteeseen kohdentui noin 15 % maakunnan päätettävissä olevista kehittämishankevaroista. Tavoitteen sisällä ylivoimaisesti eniten hanketoimintaa oli painopisteellä Vireä kulttuurielämä ja hyvät harrastusmahdollisuudet. Hyvä elinympäristö Teeman tavoitteiden saavuttamiseksi Pohjanmaalla on toteutettu runsaasti toimenpiteitä. Erityisesti tämä koskee vähähiilistä yhteiskuntaa. Uusiutuvan energian käyttöä on edistetty kaavoituksen avulla. Tuulivoima alueita on rakennettu ja rakentumassa. Pohjanmaan ilmastostrategia valmistui vuonna 2016 ja sen toimenpiteitä edistetään systemaattisesti. Esillä ovat olleet biopolttoaineiden hyödyntäminen, uusiutuvan ja hajautetun energiantuotannon ratkaisut sekä yhdyskuntien energiatehokkuus. Viiteryhmän vastauksissa teeman osa alueiden toteutuminen sai tyydyttävää parempia numeerisia arvioita. Avoimien vastausten ja viiteryhmän työpajan perusteella hiilineutraali yhteiskunta ei ole edennyt tarpeeksi hyvin Pohjanmaalla. Maakuntaohjelman tavoitteet ovat hyviä ja oikeita, maakunnassa on potentiaalia, mutta esteenä nähdään kansallinen energiapolitiikka. 11

12 Aluerakenteen osalta maakunnan isompia kaupunkiseutuja Vaasaa ja Pietarsaarta kehitetään rakennemallien pohjalta. Pohjanmaan uuden maakuntakaavan valmistelu on aloitettu ja prosessissa pyritään laajaan vuorovaikutukseen maakunnan asukkaiden kanssa. Luonto ja ympäristökysymyksiin ei joidenkin vastaajien mielestä ole panostettu riittävästi. Pohjavesien toimenpideohjelman ja tulvariskien hallintasuunnitelman mukaisia toimia on pyritty toteuttamaan. Happamien sulfaattimaiden aiheuttama kuormitus on maakunnassa merkittävä ongelma, eikä asiassa ole edetty riittävästi. Päätavoitteen osuus vuosien hankevaroista oli n. 15 %. Tavoitteen sisällä hankerahoituksen suhteen suurin painopiste oli Monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet. 4.5 Vaikuttavuus ja toimeenpano Maakuntaohjelman käytännön rooli Viiteryhmäkyselyn ja keskusteluiden pohjalta on nähtävissä, että maakuntaohjelmalla on selkeä rooli maakunnan kehittämisen kokonaisuudessa. Tämä koskee erityisesti kuntia, kehittämisyhtiöitä, ammatillisia oppilaitoksia ja rahoitusviranomaisia. Pääosa maakunnassa rahoitetuista hankkeista tukee ja toteuttaa maakuntaohjelmaa. On kuitenkin olemassa riski, että ohjelma jää pienen piirin asiaksi. Maakuntaohjelmalla nähtiin olevan tietty rooli muita ohjelmia ja strategioita kokoavana ikään kuin sateenvarjoasiakirjana. Lukuisien seudullisten ja alueellisten suunnitelmien ja strategioiden hierarkiaa pidettiin kuitenkin epäselvänä ja tähän toivottiin lisää selkeyttä. Jossain määrin pohdintaa aiheutti se, että yliopisto ja korkeakoulutoimijat ovat melko irrallisia toimijoita Pohjanmaan kehittämisen kokonaisuudessa. Vuoropuhelu ei ole kovin systemaattista. Nämä tahot ovat toki osallistuneet valmisteluun, mutta niiden oma strategia ja kehittämistyö on niin vahvaa, itsenäistä ja rajat ylittävää, ettei se kiinnity kovin tiiviisti maakunnan tavoitteisiin. Maakuntaohjelma asiakirjana ei sinänsä lisää yhteistyötä varsinkaan, jos sen sisältöä ei tunneta. Sen sijaan laadintaprosessia pidettiin yhteistyönäkökulmasta hedelmällisenä. Yhteistyötä Pohjanmaalla pidettiin lähtökohtaisesti hyvänä, mutta maakuntaohjelmaprosessin koettiin osaltaan vahvistaneen yhteistyötä ja yhteistä näkemystä maakunnan kehittämisestä. Ohjelmatyö on myös auttanut luomaan laajemman kokonaiskuvan maakunnan toimijoista ja synnyttänyt uusia kontakteja toimijatahojen välille. Ohjausvaikutus ja käyttö Kysely osoitti, että keskeiset toimijat tuntevat maakuntaohjelman sisällön melko hyvin ja myös käyttävät sitä työssään esimerkiksi hankehakemuksia suunniteltaessa ja rahoituspäätöksiä tehtäessä. Nekin, joilla asiakirja pölyttyy hyllyssä, kokivat laadintaprosessissa käytyjen pohdintojen ja kiteytyneiden ajatusten toimivan pohjana omassa työssään. Ylipäätään tärkeänä pidettiin sitä, että yhteiset tavoitteet on kirjattu jonnekin. Vaikka suurin osa rahoitetuista hankkeista tukee maakuntaohjelmaa, on kokonaiskuva epäselvä. Käytettävissä ei ole tietoa siitä, miten hyvin eri hankkeet tukevat toisiaan tai kokonaisuutena edistävät tavoitteiden toteutumista. Kuten laadintaprosessista vastaavat itsearvioinnissaan toteavat, pitäisi 12

13 systemaattiseen toimeenpanoon ja seurantaan kiinnittää enemmän huomiota. Tähän liittyvä toivomus esitettiin myös viiteryhmän kyselyssä ja ehdotettiin, että maakuntaohjelman toteutukseen voitaisiin tarttua samoissa työryhmissä, joissa ohjelmaa on laadittu. 13

14 5. Arvioitsijan johtopäätökset, vahvuudet ja kehittämiskohteet Käytettävissä olleen aineiston, viiteryhmätyöskentelyssä saatujen näkemysten ja Pohjanmaan liiton itsearvioinnin perusteella voidaan todeta, että Pohjanmaan maakuntaohjelma on ammattitaitoisesti ja huolellisesti valmisteltu kehittämisasiakirja. Sujuva ja osallistava valmisteluprosessi on tuottanut selkeän ja helppolukuisen ohjelman, joka perustuu laajaan tietopohjaan. Ohjelman on maakuntansa näköinen ja vahvistaa Pohjanmaan profiilia. Tehdyt valinnat ovat onnistuneita ja toimeenpanossa on edetty haluttuun suuntaan resurssien rajoissa. Valmisteluprosessilla näyttäisi olevan ehkä lopputulostaan suurempi merkitys verkostoitumisen ja yhteisen ymmärryksen vahvistamisessa, mikä onkin tärkeää sitoutumisen kannalta. Toimijat näkevät ohjelman merkityksen sekä hanketoimintaa että organisaatioiden omaa toimintaa linjaavana asiakirjana. Seuraavassa on koostettu arviointiprosessissa havaittuja maakuntaohjelman vahvuuksia ja pääarvioitsijan tekemiä mahdollisia kehittämisehdotuksia. Niitä voi ottaa huomioon, kun käynnistetään uuden maakuntaohjelman laadintaa. Vahvuudet Maakuntaohjelman laadintaprosessi oli osallistava. Käytetyt työkalut olivat monipuolisia ja mahdollistavia. Prosessissa oli omat välineensä myös kansalaisten, yritysten ja yhdistysten osallistamiseen. Ennestäänkin vahva yhteishenki näyttää vahvistuneen prosessin myötä. Valmisteluun osallistuneet toimijat ovat hyvin sitoutuneita. Maakuntaohjelma on asiakirjana looginen, kronologinen ja helppolukuinen. Ohjelmaan on valittu kattavasti maakunnan kannalta tärkeät ja keskeiset teemat. Maakuntaohjelma ohjaa hankerahoituksen kohdentumista Seurantamittaristo kytkeytyminen tavoitteisiin on hyvä lähestymistapa. Kehittämiskohteet Teemaryhmät voisi kytkeä mukaan ohjelman toimeenpanoon ja seurantaan esimerkiksi vuosittaisilla kokoontumisilla. Ellei maakunnassa toimi vakiintunutta tulevaisuuskysymyksiin pureutuvaa ryhmää, voisi sellaisen perustamista harkita. Poliittiset päätöksentekijät olisi hyvä kytkeä prosessiin jo valmistelun kuluessa ja hakea heiltä linjauksia mm. valintojen tueksi. Maakuntaohjelmaa laadittaessa tiiviimpi vuoropuhelu korkeakouluyhteisön kanssa olisi paikallaan, jotta osaamispotentiaali voisi hyödyttää koko maakuntaa. Monipuolisista välineistä huolimatta ns. suuren yleisön osallistuminen on ollut laimeaa. Pohdintaan kannattaa ottaa se, miten asia pystytään tarjoilemaan kohderyhmälle niin, että sisällöt ymmärretään ja ne herättävät keskustelua. Pelillistäminen ja yrityskylämalli nostettiin yhdeksi keinoksi erityisesti nuorten osallistumisessa. Mikä sitten on tyydyttävä osallistumisen 14

15 tasoa ja miten se voidaan saavuttaa? Tämä lienee yhteinen ongelman monille maakunnille ja ratkaisuja voitaisiinkin etsiä yhteistyössä ja kokemuksia jakamalla. Sinänsä selkeät tavoitteet uhkaavat hukkua massaan ja valinnat ovat melko yleispiirteisiä. Maakuntaohjelman kaltaisessa asiakirjassa tiukkojen valintojen tekeminen saattaa olla vaikeaa, mutta jonkinlainen karsiminen, terävöittäminen ja priorisointi olisi tarpeen painoarvon ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Näin laajan mittariston seuraaminen on käytännössä mahdotonta. Myös mittaristoa on hyvä tiivistää ja ottaa käyttöön kaikkein oleellisimmat. 15

16 LIITTEET Liite 1: Yhteinen arviointikehikko Maakuntaohjelmien vertaisarviointi Etelä Pohjanmaa, Keskis Suomi, Pohjanmaa, Satakunta Ohjeet: Taulukkoon kirjataan kullakin arvioinnin osa alueella esiin nousseet tärkeimmät näkökulmat. Kohdemaakunta: Pohjanmaa Taulukosta täytetään vihreä osuus. Harmaalla merkittyjä kohtia ei kartoiteta kyseisellä menetelmällä. Siniseen osuuteen täytetään arvioinnin eri osa alueiden pohjalta tehdyt johtopäätökset: vahvuudet ja kehittämiskohteet. Valmisteluprosessi Tavoitteiden asettaminen ja asiakirjan sisäinen logiikka Valinnat Tavoitteiden saavuvaikuttavuus ja toimeenpano Osallistavuus ja Tietopohja ja Ohjausvaikutus ja innostavuus Menetelmät Selkeys Logiikka seuranta Onnistuminen Eteneminen Käytännön rooli käyttö Asiakirja analyysi (MAKO, OAS, topsu, seurantaraportit) Itsearviointi Viiteryhmä Arviointikeskustelu Yhteenveto: Vahvuudet Yhteenveto: Kehittämiskohteet

17 Liite 2: Arvioinnin viiteryhmä 1. Elinkeinoelämä, innovaatiot ja osaaminen: Stefan Råback (VASEK) Jarl Sundqvist (Concordia) Håkan Westermark (Dynamo) Angelique Irjala (Kristinestads Näringslivscentral) Henrik Broman (Pohjanmaan ELY keskus) Marita Niemelä (Vaasan yliopisto) 2. Maaseudun kehittäminen: Petri Svanbäck (Pohjanmaan ELY keskus) Mathias Högbacka (Aktion Österbotten r.f.) Matti Jaskari (YHYRES ry) Jan Ove Nyman (Österbottens svenska producentförbund r.f.) Guy Svanbäck (Österbottens Fiskarförbund r.f.) 3. Liikennejärjestelmä: Jarmo Salo (Etelä Pohjanmaan ELY keskus) Ingmar Ek (Pietarsaaren seutu) Timo Onnela (Suupohjan rannikkoseutu) Riitta Björkenheim (VASEK) 4. Aluerakenne: Anna Karin Pensar (Pietarsaaren seutu) Jyrki Palomäki (Etelä Pohjanmaan ELY keskus) Marketta Kujala (Vaasa) Bo Erik Liljedal (Suupohjan rannikkoseutu) 5. Hyvinvointi: Peter Granholm (Pietarsaaren kaupunki) Tuula Mulju (SONet BOTNIA) Tuula Peltoniemi (SOSTE) Sari Saarikoski (VASEK) Jarkko Pirttiperä, johtaja Rannikko Pohjanmaan sosiaali ja perusterveydenhuollon ky 6. Kulttuuri: Oili Airaksinen Rajala (Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta) Christina Nygård (SÖFUK kulturnämnden) Carola Harmaakivi (KulturÖsterbotten) Annika Sillander (Pohjanmaan tanssin aluekeskus) 7. Ympäristö: Hannele Ilvessalo Lax (Etelä Pohjanmaan ELY keskus) Vincent Westberg (Etelä Pohjanmaan ELY keskus) Patrik Majabacka(Metsäkeskus) Leena Rinkineva (Etelä Pohjanmaan ELY keskus)

18 Liite 3: Viiteryhmän ennakkotehtävä 1) MAAKUNTAOHJELMAN VALMISTELUPROSESSI a) Olen osallistunut maakuntaohjelman valmistelutyöhön Kyllä Ei (siirry kohtaan 2. MAAKUNTAOHJELMAN VAIKUTTAVUUS JA TOIMEENPANO) b) Oletko mielestäsi pystynyt vaikuttamaan alueesi kehittämiseen maakuntaohjelman valmisteluprosessin kautta? Perustele lyhyesti alle. Kyllä Ei c) Miten onnistunut maakuntaohjelman valmisteluprosessi mielestäsi oli (esim. osallistavuus, innostavuus, käytetyt menetelmät) ja miten kehittäisit valmisteluprosessia? 2) MAAKUNTAOHJELMAN VAIKUTTAVUUS JA TOIMEENPANO a) Kuinka hyvin mielestäsi tunnet maakuntaohjelman? erittäin hyvin melko hyvin melko huonosti erittäin huonosti b) Kuvaile organisaatiosi roolia maakunnan kehittämistyössä. c) Käytätkö maakuntaohjelmaa työssäsi? Kyllä (kuvaa alle, miten?) Ei d) Onko maakuntaohjelmalla selkeä rooli aluekehittämisen kokonaisuudessa? Perustele Kyllä Ei

19 e) Onko maakunnallinen yhteistyö lisääntynyt maakuntaohjelmaprosessin ansiosta ja onko maakuntaohjelma parantanut yhteistä näkemystä alueen kehittämisen suunnasta? (vastaajan organisaation näkökulmasta). Kuvaa tai perustele alle. Kyllä, miten? Ei, miksi? 3) MAAKUNTAOHJELMAN TEEMAT (linkki maakuntaohjelmaan) a) Ovatko maakuntaohjelman linjaukset onnistuneita maakunnan kehittämisen näkökulmasta? Perustele alle. Kyllä Ei b) Ovatko maakuntaohjelman linjaukset oman organisaatiosi kannalta merkittäviä? Perustele alle. Kyllä Ei c) Miten maakuntaohjelman teemat ovat edenneet organisaatiosi näkökulmasta? Arvioi alla olevien toimintalinjojen / tavoitteiden / toimenpidekokonaisuuksien osalta, miten maakuntaohjelman teemat ovat edenneet organisaatiosi näkökulmasta? (Voitte joko arvioida vain oman organisaationne näkökulmasta merkittäviä toimintalinjoja / tavoitteita / toimenpidekokonaisuuksia tai kaikkia maakuntaohjelman linjauksia.) Erittäin hyvin Hyvin Tyydyttävästi Heikosti En osaa sanoa Kilpailukykyinen alue Monipuolinen elinkeinoelämä Korkeatasoinen innovaatiotoiminta Toimivat yhteydet Riittävästi osaavaa työvoimaa Arvossapidetyt kulttuuriympäristöt ja elävä kulttuuriperintö Hyvinvoiva väestö Osallistuvat kansalaiset Integroituneet maahanmuuttajat Toimivat palvelut

20 Vireä Kulttuurielämä ja hyvät harrastusmahdollisuudet Hyvä elinympäristö Kestävä alue ja yhdyskuntarakenne Vähähiilinen yhteiskunta Ympäristötietoiset toimijat Monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet d) Puuttuuko maakuntaohjelmasta jokin tärkeä teema, joka pitäisi ottaa huomioon seuraavassa maakuntaohjelmassa? Voisiko jonkin teeman jättää seuraavasta maakuntaohjelmasta pois? Perustele alle.