Johtava asiantuntija Esa Iivonen Lapset, nuoret ja lapsiperheet Suomessa - katsaus

Transkriptio

1 Johtava asiantuntija Esa Iivonen Lapset, nuoret ja lapsiperheet Suomessa - katsaus

2 Suomessa lasta Lapsia on 20 prosenttia väestöstä Suomessa asui lasta (0-17-vuotiasta) Lasten osuus koko väestöstä ( ) oli 19,5 %. Poikia on hieman tyttöjä enemmän. - poikia (51,2 % lapsista) - tyttöjä (48,8 % lapsista) Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 2

3 Lasten määrä vähenee Suomessa Vuodesta 2000 vuoteen 2016 lasten määrä on vähentynyt yli :lla Lasten (0-17-vuotiaat) määrä vuoden lopussa: Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 3

4 Lapset maakunnittain Lapsista asuu Uudellamaalla 31 %, Pirkanmaalla 9 %, Pohjois- Pohjanmaalla 9 %, Varsinais-Suomessa 8 % ja Keski-Suomessa 5 % Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Päijät-Häme Kanta-Häme Lappi Kymenlaakso Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Kainuu Ahvenanmaa 5735 KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 4

5 Lapsiväestöltään suurimmat kunnat 2016 Koko maan lapsista Helsingissä asuu 10 %, Espoossa 6 %, Vantaalla 4 %, Oulussa 4 % ja Tampereella 3 % - Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tietokanta

6 Lasten kieli prosenttia lapsista on muun kuin suomenkielisiä suomi 87,0 % ruotsi 5,7 % saame 0,05 % muu kieli 7,3 % Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 6

7 Muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten lasten määrä kasvaa nopeasti Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 7

8 Syntyneiden määrä on laskussa Vuonna 2016 syntyi 8166 lasta vähemmän kuin vuonna 2010 Vuonna 2016 syntyneiden määrä oli pienin sitten vuoden Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 8

9 Syntyvyyden lasku on jyrkentynyt Lähde: Tilastokeskus, Syntyneet 2016 Vuonna 2016 syntyi lasta, mikä on 2658 vähemmän kuin vuonna 2015 ja 8166 vähemmän kuin vuonna Syntyneiden määrä on pienentynyt kuutena vuonna peräkkäin. Vuoden 2016 syntyvyyden mukaan jokainen nainen synnyttäisi keskimäärin 1,57 lasta. Vuonna 2010 luku oli vielä 1,87. Vuonna 2016 esikoisen synnyttäneet olivat keskimäärin 29,1 vuoden ikäisiä. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut 0,8 vuotta vuodesta Kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli 30,8 vuotta ja se on noussut 0,7 vuotta vuodesta

10 Syntyneet maakunnittain 2016 Neljän suurimman maakunnan osuus syntyneistä oli 59 % vuonna Vuonna 2010 osuus oli 58 % ja vuonna 2000 se oli 56 %. Uusimaa Pirkanmaa 4970 Pohjois-Pohjanmaa 4693 Varsinais-Suomi 4276 Keski-Suomi 2605 Pohjois-Savo 2126 Pohjanmaa 1951 Etelä-Pohjanmaa 1907 Satakunta 1894 Päijät-Häme 1630 Lappi 1537 Kanta-Häme 1443 Pohjois-Karjala 1420 Kymenlaakso 1399 Etelä-Savo 1064 Etelä-Karjala 985 Keski-Pohjanmaa 814 Kainuu 620 Ahvenanmaa 293 KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 10

11 Kokonaishedelmällisyysluku Kokonaishedelmällisluku kuvaa laskennallista lasten määrää naista kohden Vuonna 2016 kokonaishedelmällisyysluku oli alin (1,57) sitten vuoden 1973, jolloin se oli kaikkien aikojen alin (1,50) Suomessa 1,9 1,8 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 11

12 Suomessa lapsiperhettä Avio- tai avopariperheitä oli 79 % lapsiperheistä Lapsiperheitä oli vuoden 2015 lopussa yhteensä Lapsiperhe = perhe, jossa vähintään yksi alle 18-vuotias kotona asuva lapsi Lapsiperheistä Aviopari ja lapsia perheitä 59,4 % Avopari ja lapsia perheitä 19,4 % Äiti ja lapsia perheitä 18,2 % Isä ja lapsia perheitä 2,9 % Rekisteröity pari ja lapsia perheitä 0,1 % Lähde: Tilastokeskus, Perheet

13 Lapsiperheissä 39 prosenttia koko väestöstä Lapsiperheitä vuoden 2015 lopussa Lapsiperheissä oli henkilöitä Lapsiperheväestön osuus koko väestöstä oli 39,2 %. Lapsiperheissä alle 18-v lapsia Lapsiperheissä keskimäärin 1,84 alle 18-v lasta HUOM! Perhetilastossa kuvataan tarkasteluhetken mukainen poikkileikkaustilanne: Montako alle 18-v kotona asuvaa lasta perheessä tarkasteluhetkellä keskimäärin on. Perheiden keskimääräinen lopullinen lapsiluku on luonnollisesti tätä suurempi. Lähde: Tilastokeskus, Perheet

14 Lasten ja nuorten asuminen Lähde: THL, Kouluterveyskysely Yläkoululaisista kaksi kolmasosaa asuu yhdessä molempien vanhempien kanssa luokkalaista 67 % asuu yhdessä äidin ja isän luona. Lukion 1.- ja 2. vuoden opiskelijoista 70 % asuu yhdessä äidin ja isän luona. Ammatillisten oppilaitosten 1.- ja 2. vuoden opiskelijoista 51 % asuu yhdessä äidin ja isän luona 14

15 Yksinhuoltajaperheet, prosenttia lapsiperheistä Lähde: THL, Sotkanet - Yksinhuoltajaperheiden osuus on kasvussa. Joka viides lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe

16 Uusperheet ja uusperheiden lapset Uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa on alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi. Vuoden 2015 lopussa uusperheitä oli , joka oli 9,1 % kaikista lapsiperheistä. Uusperheistä oli aviopariperheitä ja avopariperheitä. Uusperheissä oli alle 18-vuotiasta lasta, joka oli 10,4 % kaikista lapsista. Uusperheissä alle 18-v lapsia yhteensä , joista äidin lapsia 59,3 % isän lapsia 10 % yhteisiä lapsia 30,7 % Lähde: Tilastokeskus, Perheet

17 Lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta vahvistetut sopimukset (1) - Kuntien sosiaalitoimessa lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta vahvistetiin sopimusta vuonna Luvussa ovat mukana myös sopimusten muutokset. - Lapsen huollosta sovittiin , tapaamisesta ja asumisesta sopimuksessa. - Huoltosopimuksissa 93 %:ssa sovittiin yhteishuollosta, 6 %:ssa yksinhuollosta äidille ja alle 1 %:ssa yksinhuollosta isälle. Lähde: THL, Lapsen elatus ja huolto

18 Lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta vahvistetut sopimukset (2) - Asumissopimuksista 83 % sovittiin lapsen asuvan äidin luona ja 17 %:ssa isän luona (lapsella voi olla vain yksi virallinen asuinpaikka). - Lapsen asumisessa sovitaan yhä useammin vuoroasumisesta Erillään asuvien vanhempien lapsen asumisesta esim. vuoroviikoin vanhempiensa luona sovittiin 2727 lapselle. - Vuoroasumisten määrän osuus oli 15 prosenttia sekä asumissopimusten määrästä. Lähde: THL, Lapsen elatus ja huolto

19 Vanhempainpäivärahat 2015 Vanhempainpäivärahoista 90 prosenttia maksettiin äideille Vanhempainpäivärahaa sai äitiä ja isää vuoden 2015 aikana. Vanhempainpäivärahapäivistä 90,3 % korvattiin äideille ja 9,7 % isille. Keskimääräinen äideille maksettu päiväkorvaus oli 62,28 euroa ja isille 84,68 euroa. Vähimmäismääräistä päivärahaa (24,02 euroa/pv) sai 12,2 % äideistä ja 3,0 % isistä. Lähde: Kelan lapsiperhe-etuustilasto

20 Kotihoidon tukea saaneiden 9 kk-2-v lasten osuus ikäryhmästä, prosenttia Kotihoidon tuella hoidettujen lasten osuus pienentynyt 11 prosenttiyksiköllä ,4 57,4 57,4 55,9 55,5 53,4 52,4 51,4 52,3 51,4 49,9 50,5 49,3 48,1 46, Lähde: Kelan lapsiperhe-etuustilastot 20

21 Vanhempainpäivärahat, lastenhoidon tuet ja lapsilisät, vuoden 2016 rahana, milj. euroa Lapsilisät ja niiden reaaliarvo ovat kutistuneet merkittävästi Ansiosidonnaiset vanhempainpäivärahat ovat kasvaneet Vanhempainpäivärahat Lastenhoidon tuet Lapsilisät Lähde: Kela. Vanhempainpäivärahat sisältävät vuosilomakokustannusten korvaukset työntantajille ja erityishoitorahat. Lastenhoidon tuet ilman kuntalisiä. 21

22 Lasten varhaiskasvatus (1) 1-6-vuotiaista lapsista noin 68 % varhaiskasvatuksessa Suomessa oli kaikkiaan lasta varhaiskasvatuksessa vuonna Tämä oli 67,6 % prosenttia 1 6-vuotiaista lapsista. Varhaiskasvatus toteutetaan joko kunnallisessa päiväkotihoidossa (76 % lapsista) tai kunnallisessa perhepäivähoidossa (11 %), kunnan myöntämän palvelusetelin turvin (6 %) tai Kelan yksityisen hoidon tuella (7 %). Kunnallisessa päiväkotihoidossa olleista lapsista runsas 76 % ja perhepäivähoidossa olleista lapsista 92 % oli kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa. Lähde: THL, Lasten varhaiskasvatus

23 Lasten varhaiskasvatus (2) Päiväkotihoidon osuus kasvaa ja perhepäivähoidon osuus laskee 1-6-vuotiaista lapsista oli Kuntien päiväkodeissa 48,9 % Yksityisissä ostopalvelupäiväkodeissa 2,1 % Kunnallisessa perhepäivähoidossa 7,6 % Hoidossa kunnan myöntämällä palvelusetelillä 4,3 % Yksityisessä päivähoidossa 4,7 % 1-6-vuotiasta lapsista oli kunnallisessa perhepäivähoidossa 12,3 % vuonna 2010 ja 18,9 % vuonna Lähde: THL, Lasten varhaiskasvatus

24 Esiopetusoppilaat 2016 Esiopetuksen oppilaista 82 prosenttia päivähoidon esiopetuksessa Koulun esiopetuksessa Esiopetuksessa yhteensä Päiväkotien esiopetuksessa Lähde: Tilastokeskus, Esi- ja peruskouluopetus

25 Esiopetuksen toimeenpanon arviointia Lähde: Aluehallintovirastojen toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015, Lähes kaikki lapset osallistuvat esiopetukseen. Esiopetukseen osallistumattomuuden yleisimmät syyt: huoltaja haluaa itse huolehtia esiopetuksesta kotona, lapsi on huoltajien mukana ulkomailla, huoltaja ei pidä järjestettyä esiopetusta tärkeänä. Suurin osa esiopetuksesta järjestetään päiväkotien yhteydessä (82 %). 25

26 Peruskoulut vuonna 2016 Peruskouluissa oppilasta vuonna 2016 Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta 0,8 prosenttia Syyskuussa 2016 Suomessa oli toiminnassa 2449 peruskoulua, joissa oli yhteensä oppilasta. Peruskouluja oli 68 vähemmän kuin vuonna Peruskouluista 95 % oli kunnan ylläpitämiä. Peruskoulujen oppilasta oli - Esiopetusoppilaita vuosiluokkien 1-6 oppilaita vuosiluokkien 7-9 oppilaita lisäopetusoppilaita (10. lk.) 452 Lähde: Tilastokeskus, Esi- ja peruskouluopetus

27 Peruskoulujen määrä vähentynyt rajusti Peruskoulujen määrä on vähentynyt 39 prosentilla vuodesta 2000 Vastaavana aikana oppilaiden määrä on vähentynyt vain 8 prosentilla Tilastokeskus: Tilastollinen vuosikirja 2016 ja Esi- ja peruskouluopetus

28 Perusopetuksen saavutettavuudesta Aluehallintovirastojen toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015 Koulujen lakkauttamis- ja yhdistämistahti on kiihtynyt. Koulujen vähenemisen seurauksena perusopetuksen saavutettavuus on heikentynyt. Kuntien väliset saavutettavuuserot ovat suuria. Vuonna 2015 keskimäärin 91 % 7 12-vuotiaista ja 79 % vuotiaista asui enintään viiden kilometrin etäisyydellä ikäluokkansa perusopetusta antavasta koulusta. Manner-Suomen peruskoululaisista reilu viidennes oli kuljetusedun piirissä. 28

29 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa olevia lapsia, vlk:n oppilaista, prosenttia Toimintaan osallistuvien lasten osuus on kääntynyt laskuun 1. vuosiluokan oppilaat 2. vuosiluokan oppilaat 40,7 43,6 43,7 46, , ,1 54,7 54,6 55,2 54,5 22,5 25,3 25,4 26,4 27,3 27,7 27,8 28,4 29, ,4 29,2 26, Lähde: Opetushallitus, Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmät raportit 29

30 Peruskoulun oppilaista 16 % sai tehostettua tai erityistä tukea vuonna 2015 Perusopetuslaissa oppimisen ja koulunkäynnin tuki on jaettu vuodesta 2011 lähtien yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Peruskoulun oppilaista sai tehostettua tai erityistä tukea 12,7 % vuonna ,8 % vuonna ,7 % vuonna ,7 % vuonna 2015 Lähde: Tilastokeskus, Erityisopetus

31 Tehostettua tai erityistä tukea saaneet peruskoulun oppilaat 2015 Tehostettua tukea sai 8,4 % oppilaista. Esiopetusoppilaista 1,7 % Vuosiluokkien 1-6 oppilaista 8,6 % Vuosiluokkien 7-9 oppilaista 8,4 % Pojista 10,6 % ja tytöistä 6,0 % Erityistä tukea sai 7,3 % oppilaista Esiopetusoppilaista 8,3 % (joista 94 % pidenn. oppivelvoll. piirissä) Vuosiluokkien 1-6 oppilaista 6,4 % Vuosiluokkien 7-9 oppilaista 9,1 % Pojista 10,0 % ja tytöistä 4,5 % Lähde: Tilastokeskus, Erityisopetus

32 Yläkouluikäisten sosiaalisista suhteista luokan oppilaat Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2015 Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat vähentyneet 11 %:sta (2006/07) 8 %:iin Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa 8 % Vaikeuksia koulukavereiden kanssa toimeen tulemisessa 10 % Vaikeuksia opettajien kanssa toimeen tulemisessa 14 % Ei yhtään läheistä ystävää 9 % Perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla 54 % Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia 11 % 32

33 Pitää koulunkäynnistä, prosenttia luokan oppilaista Koulunkäynnistä pitävien oppilaiden osuus on kasvanut / / / / Lähde: THL, Kouluterveyskysely

34 Osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet koulussa, luokan oppilaista, prosenttia Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2015 Kuulluksi tuleminen ja tietoisuus vaikutusmahdollisuuksista ovat parantuneet Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin / / /

35 Kiusaaminen ja häirintä yläkouluikäisten elämässä, luokan oppilaat Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2015 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 6 % Kiusaamiseen ei ole puututtu koulun aikuisten toimesta 65 % Väkivaltatilanteet haittaavat opiskelua 16 % Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 20 % Kokenut seksuaalista häirintää puhelimessa tai netissä 19 % Kokenut seksuaalista häirintää julkisessa tilassa 11 % Kokenut kehoa tai seksuaalisuutta loukkaavaa kiusaamista 19 % Kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti 9 % 35

36 8.-9.-luokkalaista ollut koulukiusattuna tai ei yhtään läheistä ystävää, prosenttia oppilaista Kiusaaminen on hieman vähentynyt Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Ei yhtään läheistä ystävää / / / / Lähde: THL, Kouluterveyskysely

37 Peruskoulun koulupudokkaiden määrä kasvanut Ilman peruskoulun päättötodistusta eronneet*, prosenttia kevätlukukauden lopun 9.-luokkalaisten määrään verrattuna 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Lähde: Tilastokeskus, Koulutuksen keskeyttäminen * Ilman peruskoulun päättötodistusta eronneet ovat oppivelvollisuusiän ohittaneita, jotka eivät ole oppivelvollisuutensa aikana suorittaneet peruskoulun koko oppimäärää. 37

38 Toisen asteen koulutuksen saavutettavuus Lähde: Aluehallintovirastojen toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015 Nuorista aikuisista ( vuotiaista) lähes joka viides on ilman perusopetuksen jälkeistä toisen asteen tutkintoa. Toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus on hieman heikentynyt aiemmasta. Lukiokoulutus on paremmin tavoitettavissa kuin ammatillinen koulutus. Manner-Suomessa on alle 10 kilometrin etäisyydellä asuinpaikasta tarjolla lukiokoulutusta 85 %:lle ja ammatillista koulutusta 78%:lle peruskoulun päättäneistä. Alueelliset erot koulutuksen saavutettavuudessa ovat suuria. 38

39 Koulutukseen käytetään aiempaa vähemmän voimavaroja - Esi- ja perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen käyttömenojen reaalikehitys, euroa oppilasta kohden vuoden 2015 hintatasolla Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Lähde: Tilastokeskus, Koulutuksen talous

40 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet v, prosenttia vastaavanikäisistä Naiset Miehet Yhteensä Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. 40

41 Kirjastopalveluiden saavutettavuus lapsille ja nuorille Lähde: Aluehallintovirastojen toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015 Kirjastopalvelut ovat hyvin lasten ja nuorten saatavilla etenkin taajamissa. 75 % alle 16-vuotiaista asuu enintään reilun neljän kilometrin päässä kirjastosta. Kunnat ovat kuitenkin lakkauttaneet sekä kirjastoja että kirjastoautoja ja vähentäneet aukioloaikoja ja kirjastoautopysäkkien määrää. Tämä on heikentänyt kirjastopalvelujen saatavuutta etenkin taajamien ulkopuolella. Kirjastolla on olennainen merkitys lasten ja nuorten monilukutaidon ja lukuharrastuksen kehityksessä. 41

42 Kunnallisen nuorisotyön saavutettavuus Lähde: Aluehallintovirastojen toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015 Yli puolessa Suomen kunnista on saatavilla nuorisolain määrittämiä nuorisotyön palveluja monipuolisesti. Kunnat ovat resursoineet nuorisotyön palvelut hyvin vaihtelevasti. Pienten kuntien joukossa oli useita kuntia, joilla ei ollut joko lainkaan varattuna käyttömenoja nuorisotyön palveluihin, tai joilla ei ollut nuorisotyön henkilökuntaa tai nuorisotiloja. Yli 90 %:ssa kuntia kerätään palautetta palveluja käyttäviltä nuorilta. 42

43 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, prosenttia luokan oppilaista 16 prosenttia yläkoululaisista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi / / / Lähde: THL, Kouluterveyskysely

44 8.-9.-luokkalaisten terveystottumuksista Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2015 Terveystottumukset ovat menneet hyvään suuntaan Vuonna 2015 (vuonna 2013): Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 42 % (47 %) Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h/vk 22 % (32 %) Nukkuu arkisin alle 8 tuntia 31 % (30 %) Netissä vietetty aika aiheuttaa ongelmia vuorokausirytmissä 23 % (19 %) Raittius 58 % (50 %) Käyttää alkoholia viikoittain 4 % (5 %) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 10 % (12 %) Ei tupakoi 82 % (75 %) 44

45 8.-9.-luokkalaisten tupakointi, humalajuominen ja huumekokeilut, prosenttia oppilaista Tupakointi ja humalajuominen ovat vähentyneet Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainkin kerran / / / / / / Lähde: THL, Kouluterveyskysely 45

46 Nuorten mielenterveys ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Lähde: Aluehallintovirastojen toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015 Koulu- ja opiskeluikäisillä nuorilla mielenterveysongelmien ja -oireiden esiintyminen on yleistä. Ahdistuneisuusoireilua on yli 10 prosentilla, tytöillä oireet ovat huomattavasti yleisempiä kuin pojilla. Viimeisen kahden vuoden aikana opiskelijoille tarjolla olevat palvelut ovat pysyneet ennallaan tai niitä on lisätty. Puutteita on opiskelijoiden mielenterveysongelmien hoidon järjestämisessä ja niiden verkottumisessa opiskeluhuollon palveluihin. Opiskeluhuollon palvelut ovat aiempaa paremmin käytettävissä peruskouluissa ja lukioissa, mutta ammatillisissa oppilaitoksissa tilanne on heikentynyt. Lisäksi koulujen ja oppilaitosten välillä on alueellisia eroja. 46

47 Yksinhuoltajaperheissä, pienten lasten perheissä ja monilapsisissa perheissä suurempi köyhyysriski Pienituloisissa kotitalouksissa oli lasta vuonna 2015, mikä oli 9,4 % kaikista lapsista. Yksinhuoltajaperheissä pienituloisuusaste (20,7 %) on selvästi korkeampi kuin kahden huoltajan perheillä (6,5 %) verrattuna. Kolme- tai useampilapsisten perheiden lapset kuuluivat kaksi kertaa useammin pienituloiseen talouteen kun kaksilapsisten perheiden lapset (7 %). Perheen elinkaarella pienituloisuusaste on suurimmillaan, kun lapset ovat 0-2-vuotiaista. Tilastokeskus, Tulonjakotilasto

48 Pienituloisuusaste, prosenttia Yksinhuoltajaperheissä on selvästi korkeampi pienituloisuusaste Yksinhuoltajat Parit, joilla lapsia Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2015, Pienituloisuus 48

49 Lapsia (0-17-v) toimeentulotukea saaneissa kotitalouksissa Lähde: THL, Toimeentulotuki 2015 Vuonna 2015 lapsista 9,5 % asui kotitaloudessa, joka sai toimeentulotukea

50 Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, prosenttia lapsiperheistä Lapsiperheiden kunnallisen kotipalvelun määrä on murto-osa 1990-luvun tasosta 6,5 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Lähde: THL, SOTKAnet 50

51 9-luokkalaisten uhrikokemukset viimeisen 12 kk:n aikana, prosenttia ikäluokasta 2016 (2012) Omaisuuden vahingoittaminen 15 % (23 %) Varastaminen 15 % (22 %) Uhkaamalla varastaminen 4 % (6 %) Kiusaaminen 9 % (13 %) Sähköinen kiusaaminen 15 % (16 %) Uhkailu 13 % (19 %) Fyysinen väkivalta 10 % (16 %) Vanhempien kuritusväkivalta 5 % (8 %) Etnisyyteen tai mielipiteisiin perustuva uhkailu ja väkivalta 4 % (4 %) Toisen nuoren tekemä seksuaalinen häirintä 8 % Aikuisen tekemä seksuaalinen häirintä 6 % (2012: Seksuaalinen häirintä 9 %) Matti Näsi: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2016, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, HY & Venla Salmi: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2012, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitos 51

52 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten (0-17-v) osuus kaikista lapsista, prosenttia Lähde, THL,SOTKAnet Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus pysynyt samana 0, ,1 1,1 1,2 1,2 1,3 1,3 1,3 1,4 1,4 1,4 1,4 1,

53 Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä ko. vuoden aikana 0-17-vuotiaista, prosenttia HUOM! Lainsäädännön muutoksesta johtuen lastensuojelun asiakkuudet vähentyneet Lähde, THL,SOTKAnet 4 4 4,4 4,7 5 4,9 5 5,3 5,4 5,8 6,5 6,7 7,2 7,4 7,

54 Perhe ja lapset pääryhmän sosiaaliturvamenot Perhe ja lapset -pääryhmän sosiaalimenot olivat milj. euroa vuonna 2015, kun ne vuonna 2010 olivat milj. euroa (vuoden 2015 hinnoin). Perhe ja lapset -ryhmän sosiaalimenot olivat 10,0 % kaikista sosiaalimenoista vuonna 2015, kun ne vuonna 2010 olivat 10,7 %. Perhe ja lapset sosiaalimenot: Toimeentuloturvana maksettavat etuudet: äitiysavustus, vanhempainpäivärahat, vanhempainpäivärahakauden palkat, kodinhoitotuki, lapsilisä ja elatustuki. Palveluina annettavat etuudet: päivähoito, yksityisen hoidon tuki, lastensuojelun laitos- ja perhehoito, lasten ja perheiden avopalvelut, kodinhoitoapu lapsiperheille, kasvatus- ja perheneuvonta, ensi- ja turvakotien menot sekä RAY:n tuet lastensuojelua ja nuorisokasvatusta järjestäville yhdistyksille. Lähde: THL, Sosiaaliturvan menot ja rahoitus

55 Perhe ja lapset pääryhmän sosiaalimenot 2015, milj. euroa Lähde: THL, Sosiaaliturvan menot ja rahoitus

56 MLL:n visio 2024 Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin.