Uotsolan koulun korttelin 6 asemakaavanmuutos

Transkriptio

1 Uotsolan koulun korttelin 6 asemakaavanmuutos LIITE 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2. Uotsolan koulun ja Pentintuvan asemakaavamuutos Rakennettu ympäristö ; Kulojärvi, Minna; Sastamalan kaupunki; LIITE 3. Ote Mouhijärven muinaisjäännösinventointi 2009 ; Jussila, Timo. Poutiainen, Hannu. Rostedt, Tapani; Mikroliitti Oy; 2015 LIITE 4. Asemakaavaluonnosvaihtoehdot A C LIITE 5. Asemakaavaluonnosvaihtoehtojen havainnekuvat A-C LIITE 6. Luonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet niihin LIITE 7. Asemakaavaehdotus sekä havainnekuva LIITE 8. Asemakaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet niihin LIITE 9. Asemakaavan seurantalomake LIITE 10. Havainnekuvat mallinnuksista

2 SASTAMALAN KAUPUNKI YHDYSKUNTA JA YMPÄRISTÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UOTSOLAN KOULUN (Uotsolan korttelin 6 osan) ASEMAKAA- VAMUUTOS , (poistettu Pentintuvan alue ja korjattu sekä tarkistettu sen mukaisesti) Suunnittelukohde KUVA 1: Suunnittelualueen sijainti SASTAMALAN KAUPUNKI YHDYSKUNTASUUNNITTELU

3 Sastamalan kaupunki 2 UOTSOLAN KOULUN ALUEEN (Uotsolan korttelin 6 osa) ASEMAKAAVAMUUTOS SISÄLLYSLUETTELO Sisällys 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET VIREILLE TULO KAAVA-ALUEEN NIMI JA SUUNNITTELUALUE VAIKUTUSALUE NYKYTILANNE JA VOIMASSAOLEVAT KAAVAT Maakuntakaava...6 Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma...7 Yleiskaava...8 Asemakaava SELVITYKSET TAVOITTEET OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS OSALLISET TIEDOTTAMINEN VIRANOMAISYHTEISTYÖ KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMINEN, AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO YHTEYSTIEDOT Liitteet: 1. Sastamalan kaupungin asemakaavan prosessikaavio 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sisältää suunnitelman kaavoitusprosessissa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioimisesta. OAS:n tarkoituksena on antaa selkeä käsitys kaavan tarkoituksesta ja tavoitteista ja selvittää miten ja milloin osalliset voivat vaikuttaa kaavoitusprosessiin ja mistä he saavat tietoa kaavoituksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) päivitetään tarpeen mukaan koko suunnittelutyön ajan ja on nähtävillä kaupungin www-sivuilla (sastamalankaupunki.fi) sekä yhdyskuntasuunnittelun ilmoitustaululla Sastamalan kaupungintalolla Aarnontie 2 A, 2.kerros. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1. VIREILLE TULO Uotsolan koulun ja Pentintuvan alueen asemakaavan muutos on mukana Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelmassa. Luonnosvaiheessa kaavat päätettiin erottaa omiksi kaavoiksi. Uotsolan koulu ja vanha kirjasto (korttelin 6 osa) on pois käytöstä ja Pentintupa (korttelin 24 osa) on myyty. Kaavan tarkoituksena on tutkia alueen käyttötarkoituksen muuttamista osittain asuinalueeksi.

4 Sastamalan kaupunki 3 UOTSOLAN KOULUN ALUEEN (Uotsolan korttelin 6 osa) ASEMAKAAVAMUUTOS 2.2. KAAVA-ALUEEN NIMI JA SUUNNITTELUALUE Asemakaavan nimenä käytetään Uotsolan koulun (korttelin 6 osa) alueen asemakaavamuutos. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 6 ja se sijaitsee Mouhijärven Uotsolan taajamassa Uotsolantien varrella. Korttelissa 6 sijaitsee kirjastorakennus (uusi), vanha koulu, ns Säästöpankintalo ja kaksi yksiasuntoista asuinrakennusta. Vanha kirjastorakennus (entinen koulu/asuinrakennus) ja Uotsolan koulu on purettu alueelta syksyllä v Uotsolan koulu oli otettu käytöstä pois sisäilmaongelmien takia. Vanha kirjasto (entinen asuin/koulurakennus) oli ollut tyhjillään pitkään. Asemakaavan muutos laaditaan Sastamalan kaupungin omana työnä. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin n.2,2 ha ja muutosalueen rajaus tarkentuu kaavan edetessä. Suunnittelualue Asemakaavanmuutoksen likimääräinen suunnittelualue opaskartalla

5 Sastamalan kaupunki 4 UOTSOLAN KOULUN ALUEEN (Uotsolan korttelin 6 osa) ASEMAKAAVAMUUTOS Asemakaavanmuutoksen suunnittelualue kaavayhdistelmässä, alueen rajaus tarkentuu suunnittelutyön yhteydessä. (Yhdistelmään on tullut vahingossa kirjoitusvirhe, koulun alue on YO merkinnällä voimassaolevassa asemakaavassa, yhdistelmään tullut vahingossa YS) VAIKUTUSALUE Asemakaavan ratkaisujen vaikutukset pyritään selvittämään ja tunnistamaan koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan katsoa olevan vaikutuksia. Kaavaa laadittaessa selvitetään tarpeellisessa määrin suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset (MRL 9 ) NYKYTILANNE JA VOIMASSAOLEVAT KAAVAT Alue sijaitsee keskeisellä paikalla vanhan Mouhijärven kunnan kuntakeskuksessa. Alla olevaan ilmakuvaan numeroitu suunnittelualueen rakennukset. 1 = kirjasto rakennusvuosi = v valmistunut Uotsolan koulu (Mouhijärven ensimmäinen kansakoulu), käytetään opetustoimintaan (tekniset työt), yhtenäisyyskoulun laajennuksen 2. vaiheen valmistuttua opetustoiminta siirtyy sinne. 3 = v rakennettu kansakoulu / opettajien asunto, tyhjillään 4 = talousrakennus (rakennusvuosi?) 5 = v rakennettu Uotsolan koulu, nykyisin tyhjillään, 1-4 vuosiluokat vuoteen 2013/2014 asti 6 = asuinrakennus talousrakennuksineen (asuinrakennus v.1991) 7 = asuinrakennus talousrakennuksineen (asuinrakennus rak. reksiterin mukaan v. 1885?) 8 = liikerakennus, v Säästöpankintalo, 9 = asuinrakennus v. 1939? 10 = talousrakennus

6 Sastamalan kaupunki 5 UOTSOLAN KOULUN ALUEEN (Uotsolan korttelin 6 osa) ASEMAKAAVAMUUTOS Ilmakuva suunnittelualueesta, johon numeroitu kaava-alueen rakennukset

7 Sastamalan kaupunki 6 UOTSOLAN KOULUN ALUEEN (Uotsolan korttelin 6 osa) ASEMAKAAVAMUUTOS Maakuntakaava Valtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan 1. maakuntakaavan (KHO vahv ). Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen (A) aluetta ja alueella on keskustoimintojen kohdemerkintä.. A merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. C keskustoimintojen alueen kohdemerkinnällä osoitetaan palvelurakenteeltaan kuntatasoiset keskukset. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä.

8 Sastamalan kaupunki 7 UOTSOLAN KOULUN ALUEEN (Uotsolan korttelin 6 osa) ASEMAKAAVAMUUTOS Kuva maakuntakaavasta, suunnittelualue on C-merkinnän alla Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa tavoitteena on ollut ratkaista väestötavoite ja väestön sijoittuminen sekä osoittaa taajamien kasvusuunnat huomioiden kehittymisedellytykset, infrastruktuuri, palvelurakenne, maanomistus, kestävä kehitys sekä kaupungin taloudelliset mahdollisuudet. Suunnitelmaa käytetään Sastamalan strategisen suunnittelun tukena, jolloin se vaikuttaa Sastamalan tulevaan kehittämiseen. Suunnitelmassa on esitetty rakentamisen, liikennejärjestelmän ja infrastruktuurin kehittämisen painopisteitä ja se ohjaa kaavoitusta sekä julkisten ja kaupallisten palveluiden sijoittamista. Kaupunkirakennesuunnitelmassa on esitetty kolmitasoinen keskusverkko: - PÄÄKESKUS, Vammala - ALUEKESKUS, Mouhijärvi - PAIKALLISKESKUKSET, Suodenniemi, Karkku, Kiikka, Keikyä, Kiikoinen ja Stormi Kaupunkirakennesuunnitelmassa Mouhijärvi muodostaa Sastamalan aluekeskuksen yhdistettynä Uotsola ja Häijää. Kaupunkirakennesuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset täyttävä oikeusvaikutteinen alueiden käytön suunnitelma (kaava), jolloin sitä ei voida käyttää esimerkiksi rakennuslupien myöntämisen perusteena.

9 Sastamalan kaupunki 8 UOTSOLAN KOULUN ALUEEN (Uotsolan korttelin 6 osa) ASEMAKAAVAMUUTOS SUUNNITTELUKOHDE Kuva kaupunkirakennesuunnitelmasta Yleiskaava Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa, mutta Mouhijärvi Häijää Salmin oikeusvaikutteinen osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä. Vuoden 2015 aikana osayleiskaavan ehdotus laitetaan uudelleen nähtäville. Ehdotuksena nähtävillä olleessa osayleiskaavassa alue on kokonaisuudessaan palvelujen- ja asumisen aluetta (PLA). Alueella on vuonna 1879 valmistunut koulu, joka on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus ja liittyy keskeisesti kylän kehityshistoriaan. Vanhan kirkon hirsistä rakennettuna koululla on myös tähän liittyvää merkitystä. Koulu (sr4) on rakennetun ympäristön selvityksessä katsottu kuuluvaksi arvoluokkaan 1. suunnittelualue Kuva nähtävillä olleesta Uotsola-Häijää-Salmi oikeusvaikutteisesta osayleiskaavaehdotuksesta, suunnittelualueen rajaus esitetty punaisella

10 Sastamalan kaupunki 9 UOTSOLAN KOULUN ALUEEN (Uotsolan korttelin 6 osa) ASEMAKAAVAMUUTOS Asemakaava Alueella on voimassa Mouhijärven kunnanvaltuuston hyväksymä rakennuskaava, joka on vahvistettu Asemakaavassa suunnittelualueella ovat seuraavat merkinnät: YO = opetustoimintoa palvelevien rakennusten korttelialue ALK = yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelialue Kuva vahvistetusta rakennuskaavasta osa 1

11 Sastamalan kaupunki 10 UOTSOLAN KOULUN ALUEEN (Uotsolan korttelin 6 osa) ASEMAKAAVAMUUTOS Kuva ajantasa-asemakaavasta, jossa suunnittelualueen rajaus esitetty mustalla. Kaava-alueen rajaus tarkentuu kaavan edetessä.. (Yhdistelmään on tullut vahingossa kirjoitusvirhe, koulun alue on YO merkinnällä voimassaolevassa asemakaavassa, yhdistelmään tullut vahingossa YS) SELVITYKSET Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Olemassa olevat selvitykset ja suunnitelmat: Uotsola Häijää Salmin luontoselvitys, Ideapaju ja Luontopalvelu Kraakku 2011 Uotsola Häijää Salmin rakennettu ympäristö, Sastamalan kaupunki 2011 Uotsola Häijää Salmi maisemaselvitys, Sastamalan kaupunki 2010 Mouhijärven muinaisjäännösten perusinventointi, Pirkanmaan maakuntamuseo 2003 Entisen Mouhijärven alueen muinaisjäännösinventoinnin täydennys, Mikroliitti Oy 2009 Tarvittavat uudet selvitykset ja suunnitelmat: Kaavoituksen yhteydessä tehdään rakennetun ympäristön täydennysinventointi rakennusten osalta TAVOITTEET Tavoitteena on asemakaavoittaa käyttötarkoitukseltaan sopivaa rakentamista, jossa otetaan huomioon kulttuurihistoriallisesti merkittävä ympäristö ja keskeinen sijainti taajamatoimintojen alueella hyvien palveluiden alueella. Tavoitteena on ainakin osittain kaavoittaa alue asuntorakentamiselle. 3. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Maankäyttö- ja rakennuslain 62 edellyttää vuorovaikutusta kaavaa valmistettaessa. Kaavoitusmenettely tulee järjestää siten, että kaikki suunnittelualueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja

12 Sastamalan kaupunki 11 UOTSOLAN KOULUN ALUEEN (Uotsolan korttelin 6 osa) ASEMAKAAVAMUUTOS yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, voivat osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta OSALLISET Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa: - kuntalaiset - kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat - kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset, elinkeinoharjoittajat, alueen työntekijät ja palveluiden käyttäjät - yhteisöt tms., joiden toimialaan suunnittelussa käsitellään Viranomaiset: - Kaupungin ydinprosessit: kansallisvaikuttaminen ja päätöksenteko, elinkeinot ja osaaminen, sosiaalinen hyvinvointi ja toimintakyky, lasten ja nuorten kasvatus ja ohjaus, yhdyskunta ja ympäristö - Pirkanmaan ELY-keskus - Pirkanmaan liitto - Pirkanmaan maakuntamuseo - Aluepelastuslaitos - Sastamalan Vesi Muut - Caruna Oy Kaavahankkeen osallisiksi voi lisäksi ilmoittautua sellainen, jonka katsotaan täyttävän MRL 62 :n osallisen määritelmän. Sen mukaan osalliseksi katsotaan alueen maan-omistajat ja ne joiden asumiseen, työtekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Viranomaisilta pyydetään kommentit kaavaluonnoksesta ja lausunnot kaava-ehdotuksesta TIEDOTTAMINEN Asemakaavan käynnistämisestä, vireille tulosta ja kaavoituksen eri vaiheista tiedotetaan Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelun julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä virallisissa kaupungin päättämissä lehdissä (Tyrvään Sanomat, Alueviesti). Kaavoituksen eri vaiheisiin voi tutustua myös Internetissä VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan luonnosvaiheen suunnittelumateriaali sekä kaavaehdotus lähetetään viranomaisosaisille tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten. 4. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavan vaikutuksia arvioidaan ainakin seuraavien ominaisuuksien osalta: - vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön - vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen - vaikutukset kyläkuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön - vaikutukset luonnonympäristöön

13 Sastamalan kaupunki 12 UOTSOLAN KOULUN ALUEEN (Uotsolan korttelin 6 osa) ASEMAKAAVAMUUTOS Vaikutusten arviointi tarkentuu suunnittelutyön edetessä aina ehdotusvaiheeseen asti. Vaikutusta arvioidaan laskennallisen menetelmin, asiantuntija-arvioin, erilaisten tutkimuksia ja selvityksiä hyödyntämällä. Maankäyttö ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. 5. KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMINEN, AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO TYÖVAIHE Kaavoituksen käynnistäminen Selvitykset ja tarkennetut tavoitteet SUORITUS, TIEDOTTAMINEN, OSALLISTUMINEN OAS:n laadinta MRL 63 ja 64 Vireille tulon kuulutus ja OAS nähtäville ilmoitustaululle ja kaupungin kotisivulle AJANKOHTA talvi 2015 v Suunnittelu Vaikutusten arviointi v TEKIJÄT VIRANOMAINEN PÄÄTÖS Tekla Kaavaluonnos Kaavaluonnos nähtäville yhdyskuntasuunnitteluun sekä talvi Tekla Viranomaisille luonnos kommentoitavaksi Viranomaisten kommentit Kaavaehdotus Osalliset voivat jättää mielipiteensä ja huomautuksia luonnoksesta MRL 62, MRL 30 Kaavan tarkistaminen / täydentäminen / muuttaminen ehdotukseksi syksy v.2017 Mielipiteet ja huomautukset Tekla KH Ehdotus nähtäville 30 pv:n ajaksi MRA 27 ja lausuntojen pyytäminen MRA 28 Viranomaisten lausunnot Hyväksyminen Osalliset voivat jättää muistutuksen, muistutusten vastineiden laadinta MRL 65 Kaavan hyväksymisestä tiedotetaan kuulutuksella ja tarvittaessa osallisia, MRL 67 Muistutukset Tarvittaessa viranomaisneuvottelu MRA 26 v Tekla KH

14 Sastamalan kaupunki 13 UOTSOLAN KOULUN ALUEEN (Uotsolan korttelin 6 osa) ASEMAKAAVAMUUTOS 6. YHTEYSTIEDOT Lisätietoja asemakaavanmuutostyöstä: Sastamalan kaupunki, Yhdyskunta ja ympäristö / maankäyttö Yhdyskuntasuunnittelu sähköposti: etunimi.sukunimi@sastamala.fi Yhdyskuntasuunnittelun suunnittelutiimi: Kaavoitusarkkitehti Maankäyttöpäällikkö Kaavavalmistelija Timo Silomaa ja yleiskaavasuunnittelija Merja-Liisa Hannuksela Merja Juntunen Juha Mäkelä p p Työhön liittyvää materiaalia pidetään esillä kaupungin internetsivuilla osoitteessa

15 LIITE 1

16 Sastamalan kaupunki LIITE 2 A 051 Uotsolan koulun ja Pentintuvan asemakaavamuutos Rakennettu ympäristö Asemakaavamuutoksen suunnittelualue sijoittuu entisen Mouhijärven kunnan kirkonkylän keskustaan, kylän halki johtavan Uotsolantien molemmin puolin. Keskusta sijaitsee kahden järven, Siilinjärven ja Mätikön välissä. Suunnittelualueella sijaitsee kansakoulurakennus, entinen kunnantalo, liikerakennus, kirjasto ja asutusta. Alueen rakennuskanta ulottuu ajoitukseltaan luvun lopulta 2000-luvulle. Suunnittelualue on osittain maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (Pirkanmaan liitto 2014). Uotsolan koulu ja raittinäkymä on mainittu arvokkaina kohteina julkaisussa Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet (Julkaisu B174, Tampereen seutukaavaliitto 1990). Raittinäkymää on kuvattu siinä seuraavasti: Uotsolan varhaiskeskiaikainen kylä on Mouhijärven vanhinta yhtenäisesti jatkunutta asutuskerrostumaa luvun keskivaiheilla kylän asema korostui, kun uusi kirkko rakennettiin nykyiselle paikalleen. Kylän keskustassa on säilynyt vanhan kansakoulun ohella joukko puisia kauppakartanoita ja asuinrakennuksia. Lehtipuiden reunustama raitti mutkittelee näiden välitse. Tämä kuvauksen jälkeen osa Uotsolan vanhoista liike- ja asuinrakennuksista on korvautunut uusilla rakennuksilla. Merkittävimmät ja parhaiten säilyneet vanhat rakennukset raittinäkymässä ovat vanha kansakoulu ja Oksasen liiketalo. Ote selvityksestä Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, turkoosi rajaus (Pirkanmaan liitto 2014). Alustava asemakaavamuutoksen suunnittelualue rajattu kartalle punaisella. Kartalla näkyvät Uotsolan koulun ja 1950-luvun rakennukset on purettu syksyllä 2015 myönnetyllä purkuluvalla. 1

17 Historiallisten karttojen tarkastelu Ensimmäinen maininta todennäköisesti varhaiskeskiaikaisesta Uotsolan kylästä on vuodelta Isojakokartalla 1781 kylässä on ollut neljä taloa ja sotilastorppa. Kylätontit ovat sijainneet suunnittelualueen eteläosassa Uotsolantien reunalla ja sotilastorppa nyk. kansakoulun kohdalla. Tontit ovat rakennettua pihamaata eikä niitä ole määritelty muinaisjäännöksiksi. Kylän kantatalot ovat olleet Noka, Lammaspää, Pentti, ja Hoppu - kappalaisen talo. (Mouhijärven muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy 2009) Ote Senaatinkartastosta ( ) Uotsolan kohdalta (Kansallisarkisto, Digitaaliarkisto). Suunnittelualueen sijainti merkitty vihreällä pisteellä. Mouhijärven uusi kirkko rakennettiin Uotsolan kylän itäpuolelle Uotsolantien varsi oli jo luvun vaihteessa tiiviisti rakennettu. Raitin varrella oli sekä asutusta että liikerakennuksia ja 1879 vanhan kirkon (1641) hirsistä rakennettu Mouhijärven ensimmäinen kansakoulu. Siilinjärven rannalle oli perustettu meijeri luku edusti Uotsolassa vilkasta rakentamisen kautta luvulle tultaessa kirkonkylään oli rakennettu kunnanlääkärintalo, apteekki- ja pankkirakennuksia, yhtenäiskoulu, kansakoulun lisärakennus sekä Siilinjärven rannalle kutomo. Asutus on laajentunut koulun lounaispuolisen mäen rinteelle. Yhteys Uotsolantieltä pappilaan oli selkeä. Pappilaan johtavan tien eteläpuolella sijaitsi kanttorila. Kanttorilan eteläpuolinen entinen Pentin tila otettiin käyttöön kunnantaloksi luvulla. Kylän eteläpuolelle rakennettiin luvulla ohitustie. Uotsolantien varren rakennuskanta korvautui osin uusilla, kauemmas tiestä sijoittuvilla liikerakennuksilla. Kylän itäpuolelle, pappilaan johtaneen Hopuntien molemmin puolin rakentui laaja omakoti- ja rivitaloalue. Pappilaan kuulunut rakennuskanta on päärakennusta ja kanttorilaa lukuun ottamatta purettu. 2

18 Ote Maanmittauslaitoksen peruskartasta 1961, Uotsola. Uotsolan koulun sijainti merkitty vihreällä pisteellä. Ote Maanmittauslaitoksen peruskartasta 1988, Uotsola. Uotsolan koulun sijainti merkitty vihreällä pisteellä. 3

19 Uotsolan rakennukset vuosikymmenittäin pohjakartalla, suunnittelualue harmaalla rajauksella. Kartalla näkyvät Uotsolan koulun ja 1950-luvun rakennukset on purettu syksyllä 2015 myönnetyllä purkuluvalla. 4

20 Suunnittelualueen rakennukset ovat jaettavissa ominaispiirteidensä ja kulttuurihistoriallisten arvojensa perusteella kolmeen ryhmään. Rakennusten arvojen turvaamiseksi tulisi erityisesti kiinnittää huomiota punaisella ja sinisellä merkittyjen rakennusten ja pihapiirien säilymiseen. Niihin mahdollisesti tehtävät muutokset tulisi tehdä huolellisesti suunnitellen, niiden tyyliä ja ominaispiirteitä, kuten kattomuotoa, runkomuotoa ja rakennusajankohdalle ominaisia julkisivumateriaaleja, muotoja ja tyylipiirteitä kunnioittaen. Kartalla on esitetty numerot, jotka viittaavat liitteenä oleviin inventointikortteihin. Inventointikortit ovat tämän selvityksen liitteenä. 5

21 Kuvaliitteet Rakennuksia suunnittelualueen kiinteistöllä Asuinrakennus on vuodelta Uotsolan kansakoulu ja Uotsolantien raittinäkymää koulun kohdalta. 6

22 1980-luvun rivitaloasutusta ja pankkirakennus (1986) Uotsolantien varrella. Oksasen liiketalo Uotsolantien varrella Mouhijärven kirjasto (2006) suunnittelualueella 1990-luvun pankkirakennus Uotsolantiellä Uotsolantien maisemaa suunnittelualueen luoteispuolella. 7

23 lukujen asutusta suunnittelualueen ulkopuolella, Veteraanitien varrella, Uotsolantien mutkaan jäävän mäen rinteessä. Asutusta suunnittelualueen ulkopuolella, Veteraanitien varrella. Joissakin pihapiireissä on säilynyt vanhempia talousrakennuksia lukujen asutusta suunnittelualueen ulkopuolella, Veteraanitien varrella. 8

24 Rakennusinventointi Uotsolan koulu Sastamalan kaupunki / Yhdyskuntasuunnittelu , tark / Minna Kulojärvi 1. Uotsolan vanha kansakoulu, 2. Koulurakennus 1938, 3. Koulurakennus 1953, 4. Talousrakennus Tarkennus : Kartalla näkyvät rakennukset 2, 3 ja 4 on purettu syksyllä 2015 myönnetyllä purkuluvalla. Vasemmalta: 1950-luvun koulurakennus, Uotsolan vanha kansakoulu, 1930-luvun koulurakennus ja talousrakennus

25 1930-luvun ja 1950-luvun koulurakennukset. Rakennukset on purettu syksyllä Uusi kirjasto koulupihan pohjoislaidalla 1950-luvun liikerakentamista Uotsolantien varressa, 1950-luvun koulun pohjoispuolella

26 1930-luvun koulurakennuksen länsipuolella on todennäköisesti samaan aikaan rakennettu talousrakennus. Rakennus on purettu syksyllä Rakennus 1 Uotsolan vanha kansakoulu Kiinteistötunnus Kerrosluku 1½ Osoite Uotsolantie Perustus luonnonkivi Kohdetyyppi opetus Runko hirsi Nykyinen käyttö koulu Vuoraus vaakapaneeli/pystypaneeli Alkuperäinen käyttö kansakoulu Katemateriaali profiilipelti Rakentamisaika 1879 Katon muoto satula Korjausvuodet 1975 Kuisti katokset, päädyissä umpikuistit Suunnittelija - Kuistin kattomuoto satula, eteläpäädyssä aumakatto Rungon muoto suorakaide Kunto hyvä

27 Kuvaus ja historia Uotsolan vanha kansakoulu sijaitsee koulupihan itälaidalla, puistomaisen pihan takana Uotsolantien varrella. Rakennuksessa sijaitsevat nykyisin koulun teknisen työn tilat. Koulu valmistui 1879 ja aloitti toimintansa samana vuonna. Uotsolan koulu oli Mouhijärven ensimmäinen kansakoulu ja yksi koko nykyisen Sastamalan alueen ensimmäisiä kouluja. Tätä ennen Mouhijärvellä toimi kolme kiertokoulua. Seuraavaksi koulut on Mouhijärvellä rakennettu Häijääseen ja Yliskalloon (1897). Uotsolaa aikaisemmin ovat Sastamalassa valmistuneet vain Tyrvään kirkonkylän ja Karkun aluskylän koulut (1873) ja Kiikan kirkonkylän koulu (1876). Uotsolan koulurakennuksessa kokoontui alkuaikoina myös kuntakokous ja yhdessä huoneessa toimi postikonttori. Ulkoasu Uotsolan koulun rakennusmateriaalina on käytetty puretun, vuonna 1641 rakennetun Mouhijärven vanhan kirkon hirsiä ja lautoja. Vanhoja hirsiä on näkyvissä alapohjan ja kylmän ullakon kantavina rakenteina ja ullakon alakaton ja alapohjan laudoituksessa on nähtävissä vanhoja kirkkomaalauksia ja tekstejä. Koulurakennus on rungoltaan pitkä, suorakaiteen muotoinen, 1½-kerroksinen ja satulakattoinen. Runko on hirsirakenteinen ja lautavuorattu. Rakennuksen piirteissä on uusrenessanssin ja siitä ja puurakentamisesta muotoutuneen ns. nikkarityylin vaikutusta. Julkisivu on symmetrinen ja jäsennelty kerroslistan jakamiin vaaka- ja pystypaneelikenttiin. Räystäiden alapuolella laudoitus noudattaa katon lappeen suuntaa ja räystäitä kannattavat kuvioleikatut konsolit. Rakennuksen perustuksena ovat luonnonkiviharkot. Uotsolantielle suunnatun julkisivun keskellä on kaksi vastaharjaa ja niiden välinen osa on rungoltaan muuta rakennusta leveämpi. Koulupihan puoleisen sivun keskellä on vastaharja ja sen molemmin puolin sisäänkäynnit. Sisäänkäyntien paikalla alun perin olleet kuusikulmaiset kuistit on uusittu satulakattoisiksi katoksiksi, joille johtavat betoniportaat. Rakennuksen eteläpäässä on aumakattoinen umpikuisti, ja pohjoispäädyssä kaarikattoinen, tiiliseinäinen kellarin sisäänkäynti. Ikkunat on uusittu sisään-sisään-aukeaviksi ikkunoiksi, mutta vastaavat vanhaa I-jakoista ja kuusiruutuista ikkunatyyppiä. Ikkunoiden pielilaudat ovat koristeelliset, ja länsisivun ikkunoiden otsalaudassa on taidokas lehtisahauskoristelu, samantyyppinen kuin Mouhijärven Wähätiisalan asuinrakennuksen ikkunoissa. Ullakon ikkunat ovat diagonaaliruudutetut. Eteläpäädyn kuistissa on 12-ruutuinen ikkuna. Julkisivun väritys on 1900-luvun vaihteessa ollut vaalea ja listoitukset tummemmat. Nykyisin julkisivu on maalattu oranssiksi, listoitukset ovat valkoiset. Rakennus on muutettu koulun tekstiili- ja puutyötiloiksi 1975, miltä ajalta ovat myös säilyneet piirustukset. Ikkunat ja ulko-ovet on uusittu todennäköisesti samassa yhteydessä. Ikkunoiden alle on tehty ilmanottoaukot. Vanhat kuistit on korvattu katoksilla ja pohjoispäätyyn on rakennettu umpikuisti, joka myöhemmin on muutettu satulakattoiseksi. Rakennuksen länsiseinustalle on sijoitettu öljypolttimo. Kivisokkelia on paikkailtu betonivalulla. Punainen profiilipeltikate on uudehko.

28 Sisätilat Rakennuksen kummassakin päässä on ollut asuinhuoneita, ja keskellä kaksi suurta ja kaksi pienempää luokkahuonetta. Entiset luokkahuoneet on muutettu 1970-luvun saneerauksessa puu- ja metallityöluokiksi. Osa väliseinistä ja vanhat kaakeliuunit, joita on pohjapiirroksen mukaan ollut 12, on tällöin purettu. Yhden uunin paikalle on rakennettu ullakolle johtavat portaat. Suurin osa kantavista seinistä on kuitenkin säilynyt, mutta alkuperäinen huonejako ei ole enää selkeästi hahmotettavissa. Seinät ja lattiat on vuorattu kauttaaltaan uusin pintamateriaalein, ja osa alakatoista on alaslaskettuja. Alakatto ja seinät ovat levyvuoratut, lattiassa on muovimatto. Pintojen verhous on voinut myös suojella alla olevia rakenteita teknisen työn luokissa. Kylmä ullakko on alkuperäiskunnossa, lukuun ottamatta sinne myöhemmin rakennettua IVkonehuonetta. Sekä hirsissä että laudoissa on näkyvissä merkkejä siitä, että ne ovat kuulunet aiemmin toiseen rakennukseen. Hirsissä on vanhoja loveuksia ja laudoissa on näkyvissä kirkkomaalauksia ja tekstejä. Laudat ovat kuitenkin päätyneet koulua rakennettaessa sattumanvaraisille paikoille. Maalauskoristelua on näkyvissä myös rakennuksen alapohjassa. Kunto Rakennus on pääosin hyväkuntoinen. Osa perustuskivistä on hieman liikkunut, mikä on aiheuttanut vähäistä painumaa myös hirsirakenteeseen. Pohjoispäädyn kellarin sisäänkäynnin katolta valunut vesi on kastellut julkisivua. Kulttuurihistorialliset arvot Rakennushistoriallinen arvo Historiallinen arvo Ympäristöarvo rakennusperinteinen, arkkitehtoninen sivistyshistoria, kirkkohistoria maisemallisesti keskeinen sijainti Arvojen perustelu Alueen ensimmäisten koulujen joukossa 1879 rakennettu uusrenessanssi- ja nikkarityylivaikutteinen puurakenteinen kansakoulurakennus, joka sijaitsee maisemallisesti keskeisellä paikalla Uotsolan taajaman pääraitin varressa, kiviaidan ja puistomaisen pihan takana. Rakennusmateriaalina on käytetty 1641 rakennetun Mouhijärven vanhan kirkon hirsiä ja lautoja, joissa yhä maalauskoristelua näkyvissä. Rakennus on säilyttänyt rakentamisaikakautensa rakennushistoriallisen tyylin hyvin, lukuun ottamatta joitakin muutoksia. Rakennus on erittäin merkittävä osa entisen Mouhijärven ja Sastamalan alueen koululaitoksen historiaa ja kirkollista historiaa. Rakennuksella on suuri kulttuurihistoriallinen merkitys ja se on tärkeä alueen kulttuurihistoriallisen luonteen ja kyläkuvan säilymisen kannalta. Arvoluokka I

29 Toimenpidesuositukset Rakennus tulee säilyttää. Sisätiloissa mahdollisesti tehtävät pienet muutokset tulee tehdä tarkkaan harkiten ja rakennuksen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä on noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamistapaa. Suunniteltaessa muutosta tai korjaamista tulee selvittää rakennuksessa käytettyjen vanhan kirkon rakenteiden säilyneisyys. Rakennuksen ja pihapiirin arvojen säilymisen kannalta tärkeää on: Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen. Vanhasta kirkosta peräisin olevien rakenteiden säilyminen. Rakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa. Rakennusta ympäröivän avoimen tilan ja puistomainen pihan ja sitä rajaavan kivimuurin sekä pihan perinteisen kasvillisuuden säilyminen. Koulun pohjoispääty ja kellarin sisäänkäynti

30 Itäsivu Liikahtanut perustuskivi Länsisivu

31 Portin paikka koulun kiviaidassa Uotsolantien varrella Vasemmalla Uotsolan koulun ikkuna, oikealla Wähätiisalan tilan 1800-luvulla valmistuneen rakennuksen ikkunatyyppi. Kasviaiheista maalauskoristelua ja lovettuja hirsiä koulun alapohjassa

32 Ullakko Myös ullakolla on näkyvissä uusiokäytettyjä puuosia. Ullakolla on säilynyt koulun vanhoja ovia ja ikkunoita.

33 Teknisen työn luokat Koulu aivan 1900-luvun alussa. Vanhat kuusikulmaiset kuistit ovat näkyvissä. Kuva kirjasta Mouhijärven historiikki

34 Julkisivut länteen, etelään ja pohjoiseen, muutospiirustus 1975 Julkisivu itään ja leikkauksia, muutospiirustus 1975

35 Pohjapiirros, muutos puu- ja tekstiilityön tiloiksi 1975

36 A 051 Uotsolan koulun ja Pentintuvan akm / Rakennetun ympäristön inventointi Sastamalan kaupunki / Yhdyskuntasuunnittelu KOHDE 2, Pajunen Inventointinro: 2 Osoite: Uotsolantie Kiinteistötunnus: , Pajunen Aluetyyppi: kirkonkylä Hist.tilatyyppi: mäkitupa/torppa Kohdetyyppi: asuinkiinteistö Rakennuksen kuvaus Asuinrakennus Talousrakennus Nyk. käyttö asuinrakennus talousrakennus Alkuper. käyttö sama sama Rakentamisaika luvun alkupuoli Suunnittelija - - Korjausvuodet 1900-luvun puoliväli, 2000-luku - Kerrosluku 1 ½ 1 Rungon muoto suorakaide suorakaide Perustus betoni Vuoraus vaaka- ja pystypaneeli pystypaneeli Katemateriaali pelti pelti Katon muoto satulakatto satulakatto Kuisti tasakattoinen lasikuisti - Kuvaus ja historia Pihapiiri on osa Uotsolan tien varrelle mäen rinteeseen 1800-luvun lopulla on 1900-luvun vaihteessa rakennettua mäkitupalais-, ym. pienasumusten aluetta. Aikakauden rakennuksia on jäljellä vain muutama. Tontti ja sen rakennukset ovat tyypillisesti pienikokoisia. Kiinteistö on lohkottu Hopun talon maista 1928 yhdessä usean muun tilan kanssa. Hopun maista on lohkottu myös kansakouluntontti Asuinrakennus on kiinteistörekisterin tietojen mukaan vuodelta 1885, mihin myös pieni koko ja sijoittuminen pääty aivan lähelle Uotsolantietä viittaavat. Rakennus on 1½-kerroksinen, pohjamuodoltaan suorakaide ja sen huoneet sijoittuvat kahden hormin ympärille. Rakennuksen ulkoasussa välittyvät kuitenkin sekä 1900-luvun puolivälissä että viime vuosikymmeninä tehdyt muutokset. Asuinrakennuksen länsisivulle on rakennettu tod.näk luvun puolivälissä kuisti, jossa aikakaudelle tyypillinen kapea ikkunarivistö. Kuistin päälle on rakennettu parveke, johon on käynti kattolyhdystä. Julkisivuvuoraus on uusittu alaosastaan pysty- ja yläosastaan vaakapaneeliksi. Osia erottavat vesilistat. Ikkunat ovat kaksiruutuiset, noin 1900-luvun puolivälistä. Jyrkän harjakaton katteena on harmaaksi maalattu aaltopelti.

37 A 051 Uotsolan koulun ja Pentintuvan akm / Rakennetun ympäristön inventointi Sastamalan kaupunki / Yhdyskuntasuunnittelu Asuinrakennus on ulkoisesti hyväkuntoinen. Pihapiirin takaosassa on talousrakennus tod.näk. samalta aikakaudelta. Talousrakennus on pienikokoinen, harjakattoinen talousrakennus, joka on julkisivultaan punamullan punaiseksi maalattua pystypaneelia, listoitukset valkoiset. Talousrakennuksen kaakkoispäädyssä on neliruutuinen ikkuna. Ympäristö ja pihapiiri Pihapiiri on puustoinen, sitä rajaavat Uotsolantien puolelta pensasaita ja lauta-aita sekä metalliportti. Kiinteistöjen 5-7 ja 5-6 rajalla Uotsolantien varrella kasvaa vanha mänty, jolla on maisemallista merkitystä kyläkuvassa. Viereinen pihapiiri 5-6 on tämän pihapiirin kanssa samankaltainen, asuinrakennus todennäköisesti samalta aikakaudelta, muuttunut korjausten yhteydessä ja sijoittuu lähelle tietä. Kaakkoispuolella on pihapiiri 5-8, jolle on rakennettu uusi pienikokoinen asuinrakennus Kulttuurihistorialliset arvot Rakennusperinteiset arvot: 1800-luvun lopulla rakennettu pienikokoinen asuin- ja talousrakennus. Ulkoisesti 1900-luvun puolivälin muutosten jälkeisen asunsa ja muotonsa vielä osittain säilyttänyt rakennus kertoo perinteisestä rakentamisen tavasta. Sosiaalihistorialliset arvot: Rakennukset ja pihapiiri kertovat ja 1900-lukujen mäkitupalais-/ itsellisasumisen tavasta. Maisemalliset arvot: Pihapiiri sijaitsee näkyvällä paikalla Uotsolan keskustassa ja asuinrakennus lähes kiinni tien reunassa, tontin nurkalla maisemallisesti merkittävä mänty. Inventointialueen suppeudesta johtuen rakennuksia ei ole arvoluokitettu. Toimenpidesuositukset Rakennukset tulisi säilyttää. Muutokset tulisi tehdä harkiten, rakennuksen ja olemassa olevan ympäristön mittakaavaa ja rakennustapaa noudattaen. Rakennusten ja pihapiirin arvojen säilymisen kannalta tärkeää on: - Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen. - Asuinrakennuksen aseman säilyminen raittimaisemassa. - Puustoisen pihan ja perinteisen kasvillisuuden säilyminen.

38 A 051 Uotsolan koulun ja Pentintuvan akm / Rakennetun ympäristön inventointi Sastamalan kaupunki / Yhdyskuntasuunnittelu Pihapiiri nähtynä pohjoisesta, oikealla Uotsolantie. Uotsolantieltä Viereinen kiinteistö 5-6 ja mänty mäen laella. Punainen talousrakennus, etualalla viereisen kiinteistön uudempia rakennuksia.

39 A 051 Uotsolan koulun ja Pentintuvan akm / Rakennetun ympäristön inventointi Sastamalan kaupunki / Yhdyskuntasuunnittelu KOHDE 3, Säästöpankki Inventointinro: 3 Osoite: Uotsolantie Kiinteistötunnus: , Säästöpankki Aluetyyppi: kirkonkylä Hist.tilatyyppi: tontti Kohdetyyppi: liike-elämä Nyk. käyttö Alkuper. käyttö liikerakennus sama Rakentamisaika 1954 Suunnittelija - Korjausvuodet - Kerrosluku 1-2 Rungon muoto Perustus Vuoraus Katemateriaali Katon muoto Kuisti suorakaide, kolme osaa betoni vaalea rappaus, ikkunanpielissä ja pilareissa tiili tiilikate satulakatto tiilipilarien kannattama pidennetty räystäs sisäänkäynnin kohdalla Kuvaus ja historia Säästöpankki rakennettiin Uotsolantien varrelle Kiinteistö lohkottiin vuonna 1958 alun perin Hopun talolle kuuluneista maista. Säästöpankin rakentaminen ajoittui Mouhijärven kirkonkylässä vilkkaaseen rakentamisen kauteen. Uotsolantien varrelle olivat juuri valmistuneet myös apteekki (1951), pankkirakennus Markkamäki (1953), kunnantalon tontille toimisto- ja asuinrakennus (1953) ja Säästöpankin eteläpuolelle Mouhijärven kansakoulun lisärakennus (1953, purettu 2015). Pankkitoiminta on loppunut ja nykyisin Säästöpankin rakennuksessa toimii mm. apteekki. Säästöpankkirakennus muodostuu kolmesta osasta, päädyssä on yksikerroksinen pankkisiipi ja keskellä kaksikerroksinen liikeosa. Aikakauden liikerakentamiselle tyypillisenä ja Uotsolan keskustan 1950-luvun liikerakennusten yhteisinä piirteinä ovat ainakin osittain kaksikerroksinen satulakattoinen rakennusmassa, julkisivultaan vaaleaksi rapattu. Säästöpankkirakennus on massoittelultaan monimuotoisempi, ja rakennuksen erityispiirteenä on tiilipiippu ja ikkunanpielissä ja pilareissa näkyvä tiili. Alakerroksessa on suuret liiketilojen ikkunat.

40 A 051 Uotsolan koulun ja Pentintuvan akm / Rakennetun ympäristön inventointi Sastamalan kaupunki / Yhdyskuntasuunnittelu Ympäristö ja pihapiiri Rakennuksen piha on lähes kokonaan asfaltoitu pysäköintialueeksi, rakennuksen eteläsivulla on nurmikkoa. Rakennus on maisemallisesti merkittävässä asemassa Uotsolantien varrella. Vastapäätä Uotsolantien pohjoispuolella on useita lukujen kauppa- ja pankkirakennuksia sekä Oksasen liiketalo (1900), joka on toiminut mm. Mouhijärven Willakehruutehtaan toimistona ja Kansallis-Osake-Pankin konttorina. Säästöpankin itäpuolella on uusi kirjastorakennus (2006). Kulttuurihistorialliset arvot Rakennushistorialliset arvot: 1950-luvulla rakennettu tyylipiirteiltään modernistinen, rapattu pankki- ja liikerakennus. Rakentamisaikaisen ulkoasunsa ja muotonsa hyvin säilyttänyt rakennus kertoo 1950-luvun liikerakentamisen tavasta. Taloushistorialliset arvot: Rakennus kertoo Uotsolan pankki- ja muun liiketoiminnan tavasta 1950-luvulta lähtien. Maisemalliset arvot: Pihapiiri sijaitsee näkyvällä paikalla Uotsolantien varrella. Inventointialueen suppeudesta johtuen rakennuksia ei ole arvoluokitettu. Toimenpidesuositukset Rakennus tulisi säilyttää. Muutokset tulisi tehdä harkiten, rakennuksen ja olemassa olevan ympäristön mittakaavaa ja rakennustapaa noudattaen sekä rakennuksen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Rakennuksen ja pihapiirin arvojen säilymisen kannalta tärkeää on: - Rakennuksen kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen. - Rakennuksen aseman säilyminen raittimaisemassa. Uotsolantieltä

41 A 051 Uotsolan koulun ja Pentintuvan akm / Rakennetun ympäristön inventointi Sastamalan kaupunki / Yhdyskuntasuunnittelu Uotsolantieltä Vasemmalla kirjasto (2006), taustalla purettu koulu (1953) Muita 1950-luvun liikerakennuksia Uotsolantien varrella

42 A 051 Uotsolan koulun ja Pentintuvan akm / Rakennetun ympäristön inventointi Sastamalan kaupunki / Yhdyskuntasuunnittelu KOHDE 4: Rajahoppu Inventointinro: 4 Osoite: Hopuntie Kiinteistötunnus: , Rajahoppu Aluetyyppi: kirkonkylä Hist.tilatyyppi: Kohdetyyppi: asuinkiinteistö Rakennuksen kuvaus Asuinrakennus Talousrakennus Nyk. käyttö asuinrakennus talousrakennus Alkuper. käyttö sama sama Rakentamisaika 1939? 1940 Suunnittelija V.J.Hannula - Korjausvuodet - - Kerrosluku 1 ½ 1 Rungon muoto suorakaide suorakaide Perustus betoni Vuoraus peiterima, yläosassa pystypaneeli peiterima Katemateriaali saumattu pelti pelti Katon muoto satulakatto, kissanpenkit päissä satulakatto Kuisti Kuvaus ja historia pylväskatos, päädyssä pulpettikattoinen umpikuisti - Pihapiiri sijaitsee pappilaan johtaneen tien, nyk. Hopuntien varrella ja on tunnettu Mouhijärven seurakunnan kanttorin talona. Kiinteistö on nykyisin yksityisomistuksessa. Pihapiiriin kuuluvat kiinteistörekisterin mukaan 1939 valmistunut asuinrakennus ja talousrakennus (1940). Tontti on melko suuri, mutta asuinrakennus verrattain pienimittakaavainen. Kiinteistö on lohkottu Hopun talon maista Asuinrakennus on ulkoasultaan pelkistetty ja piirteiltään uusklassistinen. Sisäänkäynnille johtavat valetut betoniportaan ja valkeiden, pyöreiden pylväiden kannattama katos. Itäpäädyn pulpettikattoisessa kuistissa toinen sisäänkäynti. Päädyissä on lunetti-ikkunat ja kissanpenkit / sisäänpäin taitetut räystäät. Rakennus on 1½-kerroksinen ja muodoltaan suorakaide, huoneet kahden hormin ympärillä. Julkisivu on peiterimavuorattu, yläosastaan pystypaneelia. Väritys on vaalea, listoitukset valkoiset. Ikkunat ovat säilyneet perinteisinä T-jakoisina ja kuusiruutuisina. Ulko-ovessa kolme vaakaikkunaa.

43 A 051 Uotsolan koulun ja Pentintuvan akm / Rakennetun ympäristön inventointi Sastamalan kaupunki / Yhdyskuntasuunnittelu Pitkä talousrakennus, jossa on mm. autotalleja ja todennäköisesti sauna, sijoittuu pihan itälaidalle. Talousrakennus on väritykseltään punamullan punainen, mikä korostaa rakennusten perinteistä hierarkiaa. Molemmat rakennukset ovat ulkoisesti hyväkuntoiset. Asuinrakennus on valmistunut samaan aikaan kuin läheisen kansakoulun lisärakennus (1938), joka oli piirteiltään samankaltainen, uusklassistisvaikutteinen. (Koulun lisärakennus on purettu 2015.) Kanttorin talon katoksen pylväisiin on mahdollisesti otettu mallia hieman aiemmin toteutetusta Selkeen kartanon uudistuksesta (1935, rakennusmestari J.Peltonen). Kartanon sisäänkäynnissä on saman tyyppiset pylväät. Ympäristö ja pihapiiri Pihapiiri on avoin, osin puustoinen ja puutarhamainen ja viettää etelään. Pihapiiri on maisemallisesti merkittävässä asemassa Uotsolantien varrella saavuttaessa kylän keskustaan. Viistosti tien toisella puolen on vanha kansakoulu, eteläpuolella entinen kunnantalo. Kiinteistön itäreunalla virtaa oja Siilinjärvestä Mätikkö-järveen. Kulttuurihistorialliset arvot Rakennusperinteiset arvot: 1930-luvulla rakennettu tyylipiirteiltään pelkistetty, uusklassistinen kanttorin asuinrakennus ja talousrakennus. Rakentamisaikaisen ulkoasunsa ja muotonsa hyvin säilyttänyt asuinrakennus kertoo perinteisestä rakentamisen tavasta. Sosiaali- ja kirkkohistorialliset arvot: Rakennukset ja pihapiiri kertovat 1900-luvun alkupuolen talollisen asumisen tavasta. Rakennus on kanttorin talona ollut merkittävässä asemassa jo valmistuessaan. Maisemalliset arvot: Pihapiiri sijaitsee näkyvällä paikalla Uotsolan keskustassa, Uotsolantien ja pappilaan johtaneen tien risteyksessä. Inventointialueen suppeudesta johtuen kohteita ja rakennuksia ei ole arvoluokitettu. Toimenpidesuositukset Rakennus tulisi säilyttää. Pienehköt muutokset tulisi tehdä tarkkaan harkiten, rakennuksen ja olemassa olevan ympäristön mittakaavaa ja rakennustapaa noudattaen sekä rakennuksen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Rakennuksen ja pihapiirin arvojen säilymisen kannalta tärkeää on: - Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen. - Pihapiirin aseman säilyminen raittimaisemassa. Puustoisen pihan ja perinteisen kasvillisuuden säilyminen.

44 A 051 Uotsolan koulun ja Pentintuvan akm / Rakennetun ympäristön inventointi Sastamalan kaupunki / Yhdyskuntasuunnittelu Pihapiiri Uotsolantieltä Asuinrakennus

45 A 051 Uotsolan koulun ja Pentintuvan akm / Rakennetun ympäristön inventointi Sastamalan kaupunki / Yhdyskuntasuunnittelu Talousrakennus Pihapiiri Hopuntieltä

46 A 051 Uotsolan koulun ja Pentintuvan akm / Rakennetun ympäristön inventointi Sastamalan kaupunki / Yhdyskuntasuunnittelu KOHDE 5: Pentti Inventointinro: 5 Osoite: Uotsolantie Kiinteistötunnus: , Pentti Aluetyyppi: kirkonkylä Hist.tilatyyppi: Kohdetyyppi: asutus / toimisto Nyk. käyttö - Alkuper. käyttö asuinrakennus Rakentamisaika 1953 Suunnittelija - Korjausvuodet - Kerrosluku Rungon muoto Perustus Vuoraus Katemateriaali Katon muoto Kuisti 2 ½ suorakaide betoni peiterima profiilipelti satulakatto sivulla ja päädyssä satulakattoinen umpikuisti Kuvaus ja historia Pentin kiinteistö sijaitsee Uotsolantien mutkassa saavuttaessa kylän keskustaan. Kiinteistöllä on kaksikerroksinen asuinrakennus Pentintupa (1953) sekä Mouhijärven entinen kunnantalo (1991). Kiinteistön kohdalla, nykyisen Uotsolantien ja kevyenliikenteen reitin paikalla ovat sijainneet varhaiskeskiaikaisen Uotsolan kylän kylätontit. Paikalla on sijainnut Pentin tilakeskus, jonka Mouhijärven kunta on kirjanpidon mukaan ostanut käytettäväksi kunnantalona markan kauppahinnalla Kiinteistö on lohkottu Pentin talon maista jo 1945 yhdessä usean muun tilan kanssa. Kunnantalona käytettiin Pentin tilan vanhaa päärakennusta. Pentintupa tiedetään rakennetun kiinteistön pohjoisreunalle asuinrakennukseksi, mahdollisesti kunnan työntekijöiden käyttöön vuonna 1953, samana vuonna kuin Uotsolan koulun uusi osa. Myös Mouhijärven yhteiskoulu rakennettiin samalla vuosikymmenellä (1955). Pentintuvan rakennuksessa on asunut mm. kunnanjohtaja. Myöhemmin rakennus on ollut myös kunnan toimistotiloina. Viimeksi Pentintupa on ollut nuorisotilana vuoteen 2013 saakka, jolloin rakennus on myyty yksityiseen omistukseen. Pentintupa on 2 ½-kerroksinen ja puurakenteinen. Rakennukseen on sisäänkäynti sivulla ja päädyssä olevien kuistien kautta. Julkisivu on pelkistetty ja vuorattu peiterimavuorauksella. Jyrkkä satulakatto on profiilipeltikatteinen. Räystäät ovat alapuolelta laudoitetut. Ikkunat ovat

47 A 051 Uotsolan koulun ja Pentintuvan akm / Rakennetun ympäristön inventointi Sastamalan kaupunki / Yhdyskuntasuunnittelu todennäköisesti alkuperäiset, kaksiosaiset, tuuletusikkunalliset. Rakennuksen kunto on heikentynyt, julkisivuvuoraus on kärsinyt kosteudesta. Pentin tilan vanhat rakennukset näkyvät vielä vuoden 1988 kartalla. Rakennukset purettiin uuden, 1991 valmistuneen kunnantalon tieltä. Mouhijärven liityttyä Sastamalan kaupunkiin 2009 kunnantalo on siirtynyt päiväkodin ja lomatoimen käyttöön. Ympäristö ja pihapiiri Pihapiiri on avoin, osin asfaltoitu ja osin puustoinen. Pihapiiri on näkyvällä paikalla Uotsolantien varrella saavuttaessa kylän keskustaan. Itä- ja länsipuolella on rivitaloasutusta, pohjoispuolella ent. kanttorin talo. Kiinteistön itäreunalla virtaa oja Siilinjärvestä Mätikkö-järveen. Kulttuurihistorialliset arvot Rakennushistorialliset arvot: 1950-luvulla rakennettu pelkistetty kaksikerroksinen asuinrakennus, joka ollut käytössä myös kunnan toimistotiloina. Rakentamisaikaisen ulkoasunsa ja muotonsa säilyttänyt asuinrakennus kertoo jälleenrakennuskauden aikaisesta rakentamisen tavasta. Sosiaali- ja taloushistorialliset arvot: Rakennus kertoo 1900-luvun puolivälin asumisen ja kunnallisen rakentamisen tavasta sekä vilkkaan kunnallisen rakentamisen aikakaudesta Mouhijärvellä. Maisemalliset arvot: Pihapiiri sijaitsee näkyvällä paikalla Uotsolantien varrella. Inventointialueen suppeudesta johtuen kohteita ja rakennuksia ei ole arvoluokitettu. Entisen kunnantalon kulttuurihistoriallista arvoa ei nuoren ikänsä takia ole arvioitu. Vasemmalta ent. kanttorin talo (1939), asuin- ja toimistorakennus (1953), oikealla Uotsolantien kevyenliikenteen reitti.

48 A 051 Uotsolan koulun ja Pentintuvan akm / Rakennetun ympäristön inventointi Sastamalan kaupunki / Yhdyskuntasuunnittelu Asuin- ja toimistorakennus Entinen kunnantalo, nyk. päiväkoti

49 LIITE 3 Ote "Mouhijärven muinaisjäännösinventointi 2009;; Mikroliitti Oy 128 MOUHIJÄRVI 46 UOTSOLAN KYLÄTONTTI Mjtunnus: Rauh.lk: Ajoitus: Laji: 3 (ei ole suojelukohde) historiallinen asuinpaikka: kylätontti Koordin: N: E: Z: 92 X: Y: P: I: Tutkijat: Jussila & al 2009 inventointi Sijainti: Paikka sijaitsee Mouhijärven kirkosta 0,91 km luoteeseen. Huomiot: Ensimmäinen maininta v Ilmeisesti varhaiskeskiaikainen kylä. V. 140 ja 1571 kolme taloa, 1644 neljä. isojakokartalla 1781 neljä taloa ja sotilastorppa. Talot: 1 Noka, 2 Lammaspää, 3 Pentti, 4 Hoppu - kappalaisen talo. Kylässä talot 2 ja 3 muodostavat yhtenäisen tontin, muut himan erillään. Tontit jääneet nykyisen rakentamisen alle ja arkeologisessa mielessä ilmeisesti tuhoutuneet. Sotilastorpanpaikka kylätontin pohjoispuolella. A66 27/1-6, 1781

50 129

51 A66 27/1-6,