Kemira AIV suomalaiset rehunsäilöntäratkaisut

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kemira AIV suomalaiset rehunsäilöntäratkaisut"

Transkriptio

1 Kemira AIV suomalaiset rehunsäilöntäratkaisut

2 Sisältö Laadulla on merkitystä...3 Hyvän säilörehun tuottamiseen kannattaa panostaa... 3 Terveemmät eläimet suurempi maitotili... 3 Rehuanalyysi ruokinnan suunnittelun perusta... 5 Tehokas säilöntä kutistaa energiatappiot... 6 Onnistunut rehunsäilöntäprosessi... 7 Aerobinen vaihe hapelliset olosuhteet... 8 Anaerobinen käymisvaihe hapettomat olosuhteet... 8 Puoliaerobinen syöttövaihe paikallisesti hapelliset olosuhteet... 8 Pieneliöt säätelevät säilörehun säilymistä... 9 Maitohappobakteerit pienet tehokkaat rehunsäilöjät... 9 Haitalliset bakteerit pilaavat rehua...10 Hiivat ja homeet aiheuttavat jälkilämpenemistä...12 Kuiva-ainepitoisuus ohjaa säilöntämenetelmän valintaa...13 Oikea säilöntäaine oikein käytettynä varmistaa säilörehun laadun...15 AIV säilöntäaineet rehunsäilönnän uranuurtajia...15 Biologiset rehunsäilöntäaineet vaihtoehto hyvissä olosuhteissa...16 Kemira AIV säilöntäaineet suomalaiset rehunsäilöntäratkaisut...17 Kemira AIV 2 Plus luotettava perustuote...18 Kemira AIV Nova natriumia säilörehuun...18 Kemira AIV Ässä tehoaa myös hankalissa olosuhteissa...19 Kemira AIV LactoFast tehokas biologinen vaihtoehto...20 Käytännön vinkkejä AIV-säilöntäaineiden käyttöön...21 Oikean säilöntäaineen valinta...21 Säilöntäaineen annostelu...22 Työturvallisuus ja varastointi...22 Pieni rehunsäilöntäsanasto...23 Kirjallisuutta...23 AIV on Valio Oy:n rekis.teröimä tavaramerkki; AIV-tuotteiden valmistuksesta ja markkinoinnista Suomessa vastaa Kemira Oyj. 2

3 Laadulla on merkitystä Hyvän säilörehun tuottamiseen kannattaa panostaa Suomalaisen liha- ja lypsykarjatalouden kilpailukyky ja kannattavuus perustuvat hyvälaatuiseen säilörehuun. Meillä on vankka osaaminen ja pitkät perinteet säilörehun tuotannossa. Voidaankin sanoa, että Suomessa tuotetaan maitoa nurmisäilörehulla jopa tehokkaammin kuin missään muualla maailmassa. Hyvälaatuinen säilörehu on myös kannattavan naudanlihantuotannon edellytys. Suomessa on hyvä eläinaines ja korkea tuotostaso, mikä asettaa suuret vaatimukset lehmien ruokinnalle. Nurmen sisältämä energia ja valkuainen on saatava säilymään minimaalisin säilöntätappioin, jotta lehmät voivat hyvin ja tuottavat tehokkaasti maitoa. Tässä säilörehun laadulla on ensisijainen merkitys. Mitä paremmin rehu on onnistuttu säilömään, sen maistuvampaa, sulavampaa ja energiapitoisempaa se on. Säilörehun vaikutus eläinten hyvinvointiin ja tuottavuuteen on suorastaan ratkaiseva. Terveemmät eläimet suurempi maitotili Laadukas rehunsäilöntä on onnistuneen ruokinnan perusedellytys. Oikea korjuuajankohta ja muut ruokinnalliseen arvoon vaikuttavat tekijät menettävät merkitystään, ellei rehua saada säilymään parhaalla mahdollisella tavalla. Eläimet pystyvät syömään hyvä.-. laatuista säilörehua huomattavasti enemmän kuin on yleisesti uskottu. Hyvä käymislaatu lisää säilörehun syöntiä jopa kaksi kuiva-ainekiloa päivässä tämän lisämäärän lehmä hyödyntää tehokkaasti maitolitrojen tuotannossa. Säilörehun laadun vaikutus eläinten terveyteen on merkittävä. Hygieeniseltä tasoltaan heikko säilörehu voi sisältää homeita, homemyrkkyjä ja elimistöä rasittavia haitallisia bakteereja. Lisääntynyt rasitus voi puolestaan lisätä tulehdusalttiutta ja maidon solupitoisuutta. Huonolaatuinen rehu myös maistuu heikommin ja karja joutuu syömään tarjolla olevaa väkirehua vastaavasti enemmän. Liiallinen väkirehun syönti lisää 3

4 pötsi- ja sorkkaongelmia sekä saattaa aiheuttaa lihomista ja hedelmällisyyshäiriöitä. Hyvä säilörehu on myös merkittävä kivennäisten lähde. Lehmät tarvitsevat kalsiumia, natriumia ja magnesiumia perusrehujen lisäksi. Lisäfosforia ei sen sijaan tarvita. Liiallinen kaliumin määrä ja matala natriumpitoisuus ovat perinteisesti säilörehun kivennäiskoostumuksen suurimmat epäsuhdat. Liika kalium heikentää muiden kivennäisten hyväksikäyttöä, natriumin puutos vastaavasti vähentää syöntiä ja maitotuotosta. Laadukas säilörehu on avain suurempaan maitotiliin. Hyvällä säilörehulla saadaan tuotettua enemmän maitoa myytäväksi. Lisäksi lisääntyneet rasva- ja valkuaispitoisuudet nostavat maidon tilityshintaa. Omalla tilalla tuotettu nurmirehu on aina edullisinta rehua maidontuotannossa. Hyödyntämällä käytettävissä oleva nurmiala mahdollisimman tehokkaasti ja panostamalla viljely- ja säilöntätekniikkaan voidaan ostorehuihin käytettävää euromäärää pienentää merkittävästi. Lehmien keskituotoksen ja koon kasvun myötä myös rehunkulutus on viime vuosina kohonnut. Suomalainen lehmä syö vuodessa keskimäärin noin 35 Gigajoulea (3000 rehuyksikköä) säilörehua, joka kuiva-. ainepitoisuudesta riippuen vastaa noin 9 13 rehu.-. tonnia. Tällaisen rehumäärän laadun vaikutus talou.-. delliseen lopputulokseen on merkittävä. Kotoisten säilörehujen tuotantokustannus vaihtelee välillä snt/ry. Kustannuserot johtuvat paljolti suurista satotasojen vaihteluista ja tuotantovälineisiin sidotusta pääomasta. Säilöntäainekustannus muodostaa kokonaiskuluista hyvin pienen osan, vain muutaman prosentin. Jos säilöntäaineessa säästetään, aiheuttaa tämä pilaantumistappioita ja sen myötä suuriakin rehuhävikkejä sekä huomattavan kokonaiskustannusten nousun. 4

5 Rehuanalyysi ruokinnan suunnittelun perusta Säilörehujen laatu vaihtelee huomattavasti enemmän kuin muiden rehuraaka-aineiden, kuten viljan, ostorehujen ja teollisuuden sivutuotteiden. Laatuun vaikuttavat korjuuaste, korjuukerta ja varsinkin säilönnän onnistuminen. Onnistunut ruokinta perustuu tietoon syötettävän säilörehun laadusta ja koostumuksesta, mikä saadaan säännöllisellä näytteenotolla säilörehuista. Suuresta säilörehuerästä näyte pitäisi ottaa 1 2 kuukauden välein. Rehuanalyysi selvittää nopeasti kotoisen nurmirehun käymislaadun, syönti-indeksin, koostumuksen ja rehuarvot, jolloin väkirehun määrä ja laatu voidaan suunnitella parhaiten säilörehua täydentäväksi. Säilörehun koostumuksesta saa käsityksen jo säilörehun raaka-aineen rehuanalyysin perusteella. Ruokinnan suunnittelussa tulisi kuitenkin käyttää aina syötettävän säilörehun analyysitulosta. Rikaton kasvusto, suunnitelmallinen lannoitus ja oikein ajoitettu rehunkorjuu yhdistettynä oikeaan korjuutekniikkaan ja hyvään rehuhygieniaan varmis.tavat rehun laadun. Hyvä säilörehu tarjoaa karjalle huomattavan osan sen tarvitsemasta energiasta, valkuaisesta ja kivennäisistä. Tärkeimmät säilörehun laatua kuvaavat tunnusluvut ovat D-arvo eli sulavuus, kuiva-ainepitoisuus, raakavalkuaispitoisuus ja kuitu.pitoisuus (NDF). D-arvo Sulavuutta kuvaavaa D-arvoa voidaan perustellusti pitää maidontuotannon kannalta säilörehun merkittävimpänä tunnuslukuna. D-arvo määrittää säilörehun energia- eli rehuyksikköarvon ja vaikuttaa myös pötsi.-. mikrobituotannon kautta naudan saamaan valkuaismäärään. Kasvin korjuuaste on puolestaan tärkein D-arvoon vaikuttava tekijä. Kunkin tilan D-arvotavoite määritellään viljely- ja ruokintastrategiassa. Jos säilörehun tuotantoala ei ole rajoittava tekijä, sopiva tavoitearvo on 69. Mikäli säilörehun tuotantoa on rajoitettu tai sitä halutaan rajoittaa, tavoitearvoksi riittää On kuitenkin hyvä muistaa, että vapaassa säilörehuruokinnassa D-arvon nousu lisää rehunsyöntiä ja maitotuotosta: Jos D-arvo nousee yhdellä prosenttiyksiköllä (esimerkiksi 68:sta 69:ään), on lehmän havaittu syövän päivässä rehua n. 0,175 kg enemmän ja päivittäinen maitotuotos on noussut jopa puoli kiloa. Jotta vastaava lisäys saavutettaisiin vilja.väkirehulla, sitä tarvittaisiin lisää noin 1 kg päivässä. Selvää siis on, että säilörehun korjuu kannattaa ajoittaa D-arvokehityksen mukaan. Analysoitujen säilö.rehujen keskimääräinen D-arvo on ollut monena vuonna alle 68. Todennäköisesti tämä johtuu enemmän vallinneista korjuu.-. olosuhteista kuin tietoisesta korjuuajan valinnasta. Kuiva-ainepitoisuus Myös ruokinnassa on hyvä huomioida säilörehun kuiva-ainepitoisuus. Rehun sisältämä vesi ei sisällä ravintoaineita eikä energiaa, joten esim. 20 % kuivaainetta sisältävää säilörehua tarvitaan ruokinnassa tuorekiloina kaksinkertainen määrä verrattuna esikuivattuun säilörehuun, jonka kuiva-ainepitoisuus on 40 %. Erityisesti seosrehua tehtäessä oikean kuiva-. ainepitoisuuden tunteminen on tärkeää, jotta reseptin koostumus ja rehuarvot toteutuvat suunnitellusti. Suurin kuiva-ainepitoisuus säilörehulle on 45 %. Tätä kuivemmissa rehuissa rehua säilövä käyminen on vähäistä. Säilörehun kuiva-ainepitoisuus vaikuttaa myös karjan syömään rehumäärään. Yleisesti ottaen lehmät syövät kuivempaa säilörehua hieman enemmän kuin kosteampaa. Maitotuotoksessa ei kuitenkaan ole havaittu merkittäviä eroja. Raakavalkuaispitoisuus Lehmän ruokinnan kannalta tavoitteellinen raakavalkuaispitoisuus säilörehussa on %. Säilörehun raakavalkuaispitoisuuteen vaikuttavat eniten satotaso, typpilannoitus, nurmen korjuuaste sekä se onko kyseessä apila vai heinä. Paras lopputulos saadaan, kun typpilannoitustaso asetetaan satotason eikä 5

6 rehun raakavalkuaispitoisuuden mukaan. Lehmien valkuaisruokinnan mittarina kannattaa käyttää maidon ureapitoisuutta, tavoitearvona n mg/100 ml. Valkuaistäydennys voidaan antaa esim. rypsirouheena. esikuivauksesta pellolla. Lisäksi suuria energiatappioita voi aiheutua rehun virhekäymisestä sekä aerobisesta pilaantumisesta säilönnän aikana tai syöttövaiheessa. Nämä jopa yli 20 prosentin energiatappiot voidaan välttää käyttämällä oikeita säilöntätapoja, -aineita ja -tekniikoita. Solunseinäkuitu (NDF) Märehtijänä nauta tarvitsee nurmen kuituja ruuansulatuksensa toimintaan. Säilörehun kuitupitoisuuden mittarina käytetään sen NDF-pitoisuutta (NDF = neutral detergent fiber). Kuitupitoisuuteen vaikuttavat pääasiassa nurmen korjuuaste ja kasvilaji. Nurmen vanhetessa sen kuitupitoisuus lisääntyy. Apilakasvien kuitupitoisuus on 5 10 prosenttiyksikköä pienempi kuin heinäkasvien. Tyypillinen säilörehun NDF-kuitupitoisuus on %. Kuitutavoite NDF-pitoisuus Väkirehun osuus korkeintaan 30 % 45 % 35 % 30 % 55 % 45 % 30 % 65 % 55 % Mitä alhaisempi on säilörehun NDF-pitoisuus, sitä pienempi on väkirehun osuus ruokinnassa oltava, jotta asetettu kuitupitoisuus saavutetaan. Tehokas säilöntä kutistaa energiatappiot Rehunsäilönnän tavoitteena on maittava, sulava ja hygieeniseltä laadultaan moitteeton säilörehu. Oikeaan aikaan suoritettu niitto on rehun sulavuuden ja osin maittavuudenkin lähtökohta. Nurmi on tärkeää saada puhtaana varastoon. Rehun maittavuutta ja hygieenistä laatua voidaan edistää myös rehunsäilönnällisin keinoin. Nurmen sisältämä runsas energiamäärä tulisi saada säilymään mahdollisimman tehokkaasti. Säilörehun energiatappioiden arvioidaan vaihtelevan välillä 7-40 %. Väistämättömiä energiatappioita. (7 15 %) syntyy kasvin hengityksestä, käymisestä sekä mahdollisesta puristenesteestä tai vastaavasti Rehun liikakäymistä pitää välttää, sillä se aiheuttaa energiatappioita ja heikentää syöntiä. Tutkimuksissa on todettu, että mitä käyneempää säilörehu on, sitä vähäisempää on syönti ja sitä kautta koko tilan maitotuotos. Säilörehun käyminen alentaa myös maidon pitoisuuksia. Säilörehun käymistä parhaiten kuvaavat tunnusluvut ovat sen ph (happamuus) ja käymishappojen määrä. Hyvin hapanta säilörehua (ph alle 4) syödään hitaasti ja pienempinä annoksina. Happaman säilörehun syöntiin tarvitaan näin huomattavasti enemmän aikaa. Kun maitohapon määrä ylittää. 80 g/kg kuiva-ainetta, vähenee rehun syönti. Tällaisessa säilörehussa lähes kaikki sokeri on käynyt maitohapoksi. Sokerista pötsin mikrobit saavat energiaa kun taas maitohapon ja haihtuvien rasvahappojen energia-arvo pötsimikrobeille on nolla. Lisääntynyt pötsimikrobien kasvu tehostaa pötsin toimintaa ja lisää eläimen käyttöön tulevan mikrobivalkuaisen määrää. Hyvälaatuinen säilörehu sisältää arvokasta valkuaista pötsimikrobeille. Pitkälle ja etenkin virheellisesti käyneen säilörehun ammoniakkiluku on hyvin korkea (yli 10). Tämä kertoo säilörehun valkuaisen hajoamisesta eläimille heikosti hyödynnettävään tai jopa haitalliseen muotoon, esim. amiineiksi. Panostus hyvälaatuiseen rehuun maksaa itsensä korkojen kera takaisin. Pilaantuneen ja käyttökelvottoman rehun tuotantokustannukset ovat kuitenkin samat kuin hyvän jokainen pilaantunut rehukilo heikentää näin tilan tulosta. Oikeilla rehunsäilöntäratkaisuilla hävikki pienenee, tuottavuus ja karjan hyvinvointi lisääntyvät sekä kannattavuus paranee. 6

7 Onnistunut rehunsäilöntäprosessi Mahdollisimman laadukas ja maittava säilörehu aset.-. taa omat vaatimuksensa myös säilöttävälle kasvimassalle. Rehunsäilöntäprosessin onnistumiseen vaikuttavat mm. sokeripitoisuus, puskurikapasiteetti ja valku.-. aispitoisuus. Oikea sokeripitoisuus on tärkeää, koska maitohappobakteerit muodostavat sokerista aineenvaihdunnassaan rehua säilövää maitohappoa. Heinäkasvien sokeripitoisuus on keskimäärin korkeampi kuin apilakasveilla tämän vuoksi ne ovat myös helpommin säilöttävissä. Myös sadonkorjuuajankohdalla on merkitystä: ensimmäisessä sadossa sokeripitoisuus on yleensä suurimmillaan ja se laskee jonkin verran toiseen satoon mennessä. Sokeripitoisuus alenee myös esikuivatuksen aikana tai jos rehu on märkää. Typpilannoituksen lisääminen vähentää niin ikään kasvien sokeripitoisuutta. Säilörehun sokeripitoisuuden tavoitearvo on vähintään 50 g/kg kuiva-ainetta. Kasvien puskurikapasiteetti kuvaa ph:n laskua estävien ainesosien määrää. Siihen vaikuttavat eniten kasvien sisältämät orgaanisten happojen suolat. Palkokasvien, kuten apilan, puskurikapasiteetti on suurempi kuin timotein ja muiden heinäkasvien. Matala sokeripitoisuus ja suuri puskurikapasiteetti tekevätkin apilakasveista heinäkasveja vaikeammin säilöttäviä. Kasvin valkuaispitoisuuden lisääntyminen vaikuttaa samalla tavalla kuin puskurikapasiteettikin. Mitä korkeampi valkuaispitoisuus, sitä vaikeammin säilöttävää rehu on. Säilönnässä erotetaan kolme toisiaan seuraavaa, luon.-. teeltaan erilaista vaihetta: aerobinen vaihe, anaerobinen käymisvaihe ja puoliaerobinen syöttövaihe. 7

8 Aerobinen vaihe hapelliset olosuhteet Aerobinen vaihe on säilörehun teon vaihe, joka alkaa niitosta ja loppuu rehusäilön peittämiseen tai rehupaalin käärimiseen. Aerobisen vaiheen aikana rehu on suoraan ilman hapen vaikutuksen alaisena. Niiton jälkeen kasvin hengitysentsyymit jatkavat toimintaansa, minkä seurauksena sokeripitoisuus vähenee ja valkuaisen laatu heikkenee. Tämän vuoksi esikuivatusaika onkin pyrittävä pitämään mahdollisimman lyhyenä. Säilönnän kannalta ihanteellinen kuivaainepitoisuus on %. Korjuun yhteydessä on huolehdittava riittävästä säilöntäaineen käytöstä ja sen tasaisesta levittymisestä rehuun. Seuraava kriittinen vaihe on säilön täyttäminen ja rehumassan tiivistäminen. Säilössä tavoitteena on tehokkaalla tiivistämisellä poistaa happi rehusta mahdollisimman nopeasti, jotta kasvihengitys loppuisi ja happi korvautuisi hiilidioksidilla. Lyhyt silpunpituus edesauttaa rehun tiivistämistä säilössä. Nykyisin tämän vaiheen tärkeys korostuu, kun käytössä on entistä tehokkaampia korjuukoneita. Jos kuormia tulee säilöön nopeammin kuin rehua pystytään tehokkaasti tiivistämään, ei happea saada riittävän nopeasti pois ja rehu alkaa lämmetä. Tämä johtaa rehun laadun heikkenemiseen, mikäli rehun lämpötila nousee yli viisi astetta ympäristön lämpötilaa korkeammaksi. Anaerobinen käymisvaihe hapettomat olosuhteet Anaerobinen käyminen alkaa, kun rehu on peitetty. tai kääritty ilmatiiviisti. Käyminen on yleisnimitys hapettomassa ympäristössä tapahtuville biokemiallisille reaktioille. Tässä vaiheessa rehun säilöntä perustuu hapettomiin olosuhteisiin ja lisääntyvään happamuuteen. Rehun happamoituminen perustuu lisättävään säilöntäaineeseen sekä rehussa olevien maitohappobakteerien toimintaan, joka muuttaa rehun sokereita maitohapoksi. Maitohappokäyminen happamoittaa rehua ja pitää sen ph:n alhaisena. Tämä automaattinen happamuuden säätöjärjestelmä toimii niin kauan kuin rehussa on sokereita jäljellä. Puhtaassa maitohappokäymisessä sokereita käytetään ainoastaan maitohapon tuottamiseen, tuhlaamatta niitä virhekäymisiin. Myös rehun valkuainen pysyy hyvälaatuisena. Alhainen ph estää haittamikrobien, kuten voihappobakteereiden, kasvun. Säilörehulle pitää antaa riittävästi aikaa käymiseen ja stabiilin vaiheen saavuttamiseen ennen säilön avaamista ja rehun syöttöä. Yleensä säiliö voidaan avata noin kolmen viikon käymisen jälkeen. Liian aikainen avaaminen saattaa johtaa säilörehun voimakkaaseen lämpenemiseen, koska rehun sisältämiä sokereita ei ole vielä käytetty maitohapoksi ja rehun ph saattaa olla liian korkea. Onnistuneen maitohappokäymisen edellytyksenä on riittävä vesipitoisuus. Kuiva-ainepitoisuuden ollessa yli 45 % rehussa ei juurikaan tapahdu käymistä. Tällöin säilöntä perustuu käytettyyn AIV-säilöntäaineeseen. Puoliaerobinen syöttövaihe paikallisesti hapelliset olosuhteet Kun rehusäilö tai paali avataan, ilman happi pääsee uudestaan kosketukseen säilörehun kanssa. Tällöin mikrobit, jotka tarvitsevat happea kasvaakseen, alkavat lisääntyä. Ensimmäisenä kasvavat hiivat, jotka käyttävät säilörehussa olevaa maitohappoa ravintonaan. Tällöin maitohaposta muodostuu heikompia happoja, kuten etikkahappoa, sekä vettä ja säilörehun ph nousee. Hiivat hyödyntävät myös säilörehussa olevan jäännössokerin kasvuunsa. Tämä luo otolliset olosuhteet homeiden ja bakteereiden kasvulle. Homeiden kasvun seurauksena säilörehun lämpeneminen kiihtyy, mikä aiheuttaa suuret ravintoainetappiot. Säilörehuun saattaa erittyä myös homemyrkkyjä. 8

9 Pieneliöt säätelevät säilörehun säilymistä Mikrobeihin eli pieneliöihin kuuluu runsaslukuinen määrä erilaisia bakteereja, hiivoja ja homeita. Koko rehunsäilöntä on mikrobiologinen prosessi, jota edesautetaan ja nopeutetaan sopivilla säilöntäaineilla. Myös suljetussa siilossa tapahtuva rehun laadun heikkeneminen tai siilon avaamisen jälkeen tapahtuva rehun pilaantuminen ovat mikrobien aikaan.saamia tapahtumaketjuja. Mikrobitasapainolla on suuri merkitys säilörehun lopulliseen laatuun, ja viljelijä voi ratkaisevasti vaikuttaa siihen säilönnän aikaisilla toimenpiteillään. Haittamikrobien kasvua ja toimintaa estävät mm. puhtaan kasvimateriaalin käyttäminen rehuraaka-aineena, sopivan säilöntäaineen käyttö, esikuivatus sekä rehun silppuaminen, tiivistäminen ja huolellinen peittäminen. Mikrobit niin hyödylliset kuin haitallisetkin päätyvät säilörehuun raaka-aineen mukana. Osa mikrobeista. on peräisin kasvien maanpäällisistä osista, osa taas joutuu raaka-aineeseen maa- tai lantajäämistä.. Tuoreessa rehussa voi olla grammaa kohti jopa miljardi bakteeria. Suurin osa bakteereista vaatii kuitenkin happea kasvaakseen, eivätkä ne näin viihdy rehun hapettomissa ja happamissa olosuhteissa. Erityyppisten mikrobien määrä siten lisääntyy tai niiden kasvu estyy sen mukaan, miten rehunsäilöntä onnistuu. Maitohappobakteerit pienet tehokkaat rehunsäilöjät Luontaiset maitohappobakteerit ovat peräisin rehuraaka-aineesta. Pystykasvustossa maitohappobakteerien määrä on pieni, mutta se lisääntyy rehun korjuussa murskauksen ja silppuamisen johdosta, koska kasvista vapautuva neste tarjoaa ravinteita niille. Säilörehun käymisvaiheen alussa maitohappobakteerien määrä kasvaa nopeasti. 9

10 Toisin kuin muut bakteerit, maitohappobakteerit sietävät happamia olosuhteita jopa ph 3,5:een asti. Kun ne muuntavat rehussa olevan sokerin maitohapoksi, rehun ph laskee asteittain ja muiden mikrobien kasvu estyy. Lopulta ph laskee niin alas, että edes kaikki maitohappobakteerit eivät enää pysty toimimaan. Kun rehun ph on riittävän alhaalla tai rehun sisältämät sokerit loppuvat, tyrehtyy kaikkien maitohappobakteerien toiminta ja käymisprosessi pysähtyy täysin. Maitohappobakteerit voivat kasvaa laajalla, jopa C lämpötila-alueella. Osa maitohappobakteereista vaatii täysin hapettomia olosuhteita, mutta osa voi toimia myös hapellisissa oloissa. Rehun hapettomissa oloissa maitohappobakteerit voivat hyödyntää esim. erilaisia sokereita ja aminohappoja. Säilörehun käymisessä toimii kaksi eri maitohappobakteerityyppiä. Homofermentatiiviset maitohappobakteerit tuottavat sokereista pelkästään maitohappoa, jolloin puhutaan puhtaasta maitohappokäymisestä. Heterofermentatiiviset maitohappobakteerit tuottavat maitohapon lisäksi esim. etikkahappoa ja etanolia. Tällaiseen käymiseen liittyy myös ravintoainetappioita ja säilörehun laadun heikkenemistä. Haitalliset bakteerit pilaavat rehua Voihappobakteerit ja muut klostridit kasvavat hapettomissa oloissa Klostridit ovat tyypillisiä maaperämikrobeja, jotka pystyvät kasvamaan vain hapettomissa oloissa. Korkea lämpötila, alhainen kuiva-ainepitoisuus, korkea puskurikapasiteetti sekä viivästynyt siilon peittäminen edistävät klostridien kasvua. Jos säilö.rehun ph jää korkeaksi, klostridit pääsevät jatkamaan kasvuaan tuottaen esimerkiksi voihappoa ja ammo.niakkia. Klostridit haittaavat säilöntäprosessia hajottamalla maitohappoa ja nostamalla ph:ta. Samalla ne heikentävät rehun valkuaisarvoa hajottamalla aminohappoja ammoniakiksi tai haitallisiksi amiineiksi. Epäsuotuisissa oloissa klostridisolut muuntuvat lepoitiöiksi. Voihappobakteerit (Clostridium butyricum) ovat säilörehussa erityisen haitallisia maidon ja maitotuotteiden laadun kannalta. Ne vaativat lisääntyäkseen hapettomat olosuhteet ja säilyvät epäsuotuisissa olosuhteissa kestoitiöinä. Mikäli rehu on klostridien saastuttamaa, voihappobakteeri-itiöt kulkeutuvat lehmän ruuansulatuskanavan kautta lantaan, siitä ilmaan ja edelleen esim. likaisten utareitten kautta maitoon.. 10

11 Voihappobakteerit tuottavat pahanhajuista voihappoa, joka aiheuttaa maitoon ja juustoihin makuvirheitä. Lisäksi ne aiheuttavat puolikovien ja kovien juustojen paisumista. Ongelma havaitaan usein vasta juustojen kypsyttämisen jälkeen, jolloin kuukausien työ menee hukkaan. Bacillusten lisääntyminen rehussa estyy huolellisella rehunvalmistuksella minimoimalla lanta- ja maajäämät rehuraaka-aineessa, poistamalla ilma säilörehusta tehokkaasti ja välttämällä liian kor.keita varastointilämpötiloja. Enterobakteerit ovat yleisiä luonnossa Enterobakteereja elää ihmisten ja eläinten suolistossa, jätevesissä, maaperässä ja luonnonvesissä. Niiden joukossa on useita ihmis-, eläin- ja kasvitautien aiheuttajia kuten kolibakteeri, salmonella ja yersinia. Säilörehun enterobakteerit eivät yleensä ole terveydelle haitallisia, mutta ne vaikuttavat itse rehunsäilöntäprosessin onnistumiseen. Niitä tulee rehuun erityisesti lannasta. Bacillus-suvun bakteereita mikroskooppikuvassa Klostridit voivat olla myös terveysriski eläimille; erityisesti botulismi on karjalle tai hevosille tappava tauti. Klostridit eivät kasva kun ph on alle 4,2. Rehun esikuivaus on toinen tapa vähentää klostrideja. Kun kuivaainepitoisuus on 35 %, klostridien määrä vähenee selvästi kuiva-ainepitoisuuden ylittäessä 40 % niiden kasvu estyy täysin. Bacillukset viihtyvät hapellisissa oloissa Bacillukset ovat itiöitä muodostavia bakteereja, jotka tarvitsevat happea toimiakseen ja kasvaakseen. Rehuun bacillukset päätyvät usein lanta- ja maakontaminaation mukana. Hapettomassa rehussa ne säilyvät vain lepoitiöinä. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta bacillukset ovat rehunsäilönnässä haitallisia. Ne kilpailevat sokereista maitohappobakteerien kanssa, mutta eivät kuitenkaan tuota tehokkaasti maitohappoa. Siilon avaamisen jälkeen rehun lämmetessä voimakkaasti hiivojen merkitys aerobisessa pilaantumisessa vähenee ja bacillus nousee pilaantuvan rehun valtalajiksi. Klostridien tapaan bacillukset voivat siirtyä lannan kautta raakamaitoon. Bacillus cereus onkin pastöroidun maidon pääasiallisin pilaaja. Enterobakteerit kilpailevat maitohappobakteerien kanssa saatavilla olevista sokereista. Ne voivat myös hajottaa rehun valkuaista. Tämä heikentää rehun ruokinnallista arvoa, mutta voi myös synnyttää myrkyllisiä yhdisteitä; esimerkiksi biogeenisten amiinien tiedetään vähentävän säilörehun maittavuutta. Valkuaisen hajoamisen yhteydessä syntyvä ammoniakki lisää rehun puskurikapasiteettia ja hidastaa ph:n laskua. Enterobakteerien erityispiirteenä on kyky pelkistää nitraattia nitriitiksi. Tämä saattaa synnyttää typpioksidiseosta, joka voi aiheuttaa keuhkokuumeen tyyppisiä oireita eli ns. siilontäyttäjäntaudin. Enterobakteerien määrää säilörehussa saadaan vähennettyä esikuivatuksella sekä nopealla ja riittävällä ph:n laskulla säilönnän alussa. Listeria viihtyy sekä hapettomissa että hapellisissa oloissa Listeriaa esiintyy yleisesti hajoavassa kasvimateriaalissa, lietteessä, vedessä, lannassa, maassa ja säilörehussa sekä myös maidossa. Erityisesti Listeria monocytogenes -laji tunnetaan taudinaiheuttajana niin ihmisellä kuin eläimilläkin. Se voi aiheuttaa erilaisia tulehdustauteja ja keskenmenoja. Usein syynä on joko huono rehu tai lietelannan käyttö nurmella. 11

12 Maidosta löydetty listeriabakteeri voi olla peräisin rehusta, lannasta tai utaretulehdukseen sairastuneesta eläimestä. Pastörointi yleensä tappaa listerian, mutta se voi säilyä pehmeissä juustoissa. Listeria sietää ääriolosuhteita kiusallisen hyvin. Se pystyy lisääntymään 0 45 C asteen lämpötiloissa, ph-alueella 4,4 9,4 sekä hapettomissa että hapellisissa olosuhteissa. Paljon kuiva-ainetta sisältävät rehut suosivat listeriaa, koska niiden ph on usein korkeampi. Samoin ilman vaikutukselle alttiit rehut, kuten suurpaalit, ovat otollinen kasvupaikka listerialle. Hiivat ja homeet aiheuttavat jälkilämpenemistä Hiivasienet Hiivat ovat yksisoluisia, bakteereja isompia mikro-. organismeja, jotka pystyvät toimimaan sekä hapellisissa että hapettomissa oloissa. Säilörehussa hiivojen toiminta ei ole missään vaiheessa toivottavaa. Luonnossa elää lukuisia villihiivoja, jotka joutuvat raaka-aineen mukana säilörehuun ja olosuhteiden salliessa aiheuttavat haitallisen käymisreaktion. Suotuisien olosuhteiden ja maakontaminaation vuoksi hiivojen määrä yleensä lisääntyy esikuivatuksen aikana. Säilöntäprosessin alussa hiivat kilpailevat samoista sokereista maitohappobakteerien kanssa. Hiivat käyttävät sokerit pääasiallisesti etanoliksi, joka ei laske ph:ta ja voi aiheuttaa maitoon makuvirheitä. Hiivat yleensä aloittavat säilörehun pilaamisen siilon avaamisen jälkeen hajottamalla maitohappoa hiilidioksidiksi ja vedeksi. Tämä nostaa rehun ph:ta ja tekee olosuhteet suotuisiksi muiden pilaajamikrobien kasvulle. Rehuun jäänyt happi auttaa hiivoja selviytymään säilöntäprosessin aikana, mutta riittävän happamat olosuhteet estävät hiivojen kasvua tehokkaasti. Homesienet Home muodostaa yleensä suuria rihmamaisia kasvustoja ja värikkäitä itiöitä, joten se on helposti havaittavissa. Mikäli rehunsäilöntä on onnistunut hyvin eli ph on saatu riittävän alhaiseksi ja olosuhteet hapettomiksi, ei homeista yleensä ole suljetussa siilossa haittaa lukuun ottamatta ilman kanssa tekemisissä olevia osia. Siilon avaamisen jälkeen rehu voi kuitenkin homehtua. Homeet heikentävät säilörehun ravintoarvoa ja maittavuutta hajottamalla sokereita, maitohappoa ja selluloosaa. Rehun laadun huonontumisen lisäksi home voi aiheuttaa terveysongelmia sekä ihmisille että eläimille esimerkiksi allergisia reaktioita ja keuhko-ongelmia. Homeiden tuottamien haitallisten homemyrkkyjen aiheuttamat ongelmat voivat vaihdella lievistä ruuansulatusongelmista vakaviin elimistövaurioihin. Myös pölyävät homeitiöt voivat aiheuttaa homepölykeuhkoa ja astmaa eläimille ja hoitajille. Paras tapa estää homeiden kasvu on ilman poistaminen rehusta säilönnän alussa mahdollisimman tehokkaasti tiivistämällä ja peittämällä rehu huolellisesti. Lisäksi on tärkeää käyttää aerobista pilaantumista estäviä rehunsäilöntäaineita. Penicillium-homeet ovat tyypillisiä säilörehun pilaajia. Kuvassa rihmastoa ja itiöitä mikroskooppikuvassa. 12

13 Kuiva-ainepitoisuus ohjaa säilöntämenetelmän valintaa Säilöttävän kasvimassan kuiva-ainepitoisuus vaikuttaa olennaisesti mikrobien kasvuedellytyksiin rehussa sekä erilaisten rehunsäilöntäaineiden tehokkuuteen. Perinteisen säilörehun (kuiva-ainepitoisuus enintään 45 %) ja kuivan heinän (kuiva-ainepitoisuus yli 85 %) väliin jääviä rehuja kutsutaan monilla nimillä ja säilötään eri tavoilla. Karkearehujen luokittelu kuivaainepitoisuuden mukaan: Rehu Tuore säilörehu Esikuivattu säilörehu Kuiva-ainepitoisuus, % Säilyvyyden perusteet Alle 25 Happamuus (ph alle 4,2) Hapettomuus Säilöntäaine,. esim. AIV 2 Plus Happamuus (ph 4,2 4,9) Hapettomuus Säilöntäaine,. esim. AIV Nova, AIV Ässä ja AIV LactoFast Säilöheinä Hapettomuus Säilöntäaine,. esim. AIV Ässä tai. Propcorn NC Alhainen vesipitoisuus Käsitelty heinä Kuiva heinä Lähde: Jaakkola Säilöntäaine,. esim. Propcorn NC Alhainen vesipitoisuus Yli 85 Alhainen vesipitoisuus Tuore säilörehu Tuoreet ja lievästi esikuivatut rehut, joista irtoaa puristenestettä, vaativat runsaasti muurahaishappoa sisältävän säilöntäaineen. Kosteiden rehujen säilönnässä virhekäyminen yleistyy. Rehuun syntyy voihappoa, joka alentaa rehun ruokinnallista hygieenistä laatua. Virhekäyneet rehut aiheuttavat maitoon maku- ja hajuvirheitä ja voivat myös lisätä maidon mikrobi-itiöpitoisuutta. Happosäilöntäaineella rajoitetaan tehokkaasti kosteiden rehujen käymistä ja estetään haitallisten bakteerien kasvu. Esikuivattu säilörehu Esikuivatuksen myötä myös säilöntäaineelta vaaditaan erilaisia ominaisuuksia. Kuivemmissa rehuissa käymiset jäävät vähäisemmiksi ja virhekäymisen riski pienenee. Kuiva-ainepitoisuuden noustessa jälkipilaantumisen riski syöttövaiheessa kuitenkin kasvaa. Siilon avausvaiheessa voi ongelmaksi muodostua hiivojen ja homeiden kasvu rehurintamuksessa. Esikuivattujen rehujen säilöntäaineissa on lisäaineita, joilla estetään hiivojen ja homeiden kasvua. 13

14 Säilöheinä Säilöheinän kuiva-ainepitoisuus on %. Pitkä esikuivatusaika ja pöyhiminen lisäävät haitallisten mikrobien määrää ja näin heikentävät raaka-aineen laatua. Liiallinen pöyhiminen aiheuttaa lisäksi varisemistappioita. Säilöheinässä on tärkeää estää haitallisten mikrobien kasvu, koska kosteus on riittävä hiivojen, homeiden ja bakteereiden kasvulle. Haitallisten mikrobien kasvu ja rehun pilaantuminen estetään hapettomilla olosuhteilla ja oikealla säilöntäaineen käytöllä. Hapettomuus saadaan aikaan tiivistämällä rehu säilössä ja peittämällä tai käärimällä se ilmatiiviisti muoviin (6 9 kerrosta). Säilöntäaineen tasainen ja riittävä levitys koko käsiteltävään rehumassaan on säilöheinän teossa ensiarvoisen tärkeää. Säilöheinälle käytetään säilöntäaineita, jotka sisältävät propionihappoa ja/tai muurahaishappoa sekä esim. bentsoehappoa homehtumisen estämiseksi. Säilöntäaineliuoksen käyttömäärä on noin 5 l/tonni. Käsitelty heinä Kun heinän kuiva-ainepitoisuus on %, se voidaan hapottaa paalattaessa propionihappoa sisältävällä säilöntäaineella eikä sitä välttämättä tarvitse kääriä muoviin. Varastointi on oltava kuivassa paikassa sateensuojassa. Säilöntäaineen annostelu riippuu heinän kosteuspitoisuudesta ja käytettävästä tuotteesta (5 9 l/tonni). Säilönnän onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että säilöntäaine levittyy tasaisesti rehuun. Tällöin vältytään home.pesäkkeiden kasvulta. Kuivaheinä Kuivaaminen on perinteinen tapa säilöä heinää. Kuivaheinässä ei käytetä erillisiä säilöntäaineita, vaan säilyminen perustuu alhaiseen vesipitoisuuteen, joka estää mikrobien kasvua ja niiden aiheuttamaa pilaantumista. Mitä tiiviimpi ja suurempi paali on, sen kuivem.paa heinän on oltava, jotta se säilyisi hyvin. Optimikosteustavoite kuivaheinän säilymiselle: Pieni paali % Pyöröpaali (pehmeä) % Pyöröpaali (kova). Kanttipaali (tiivis) % 14

15 Oikea säilöntäaine oikein käytettynä varmistaa säilörehun laadun Säilöntäaineen käyttö on lisäarvoa tuova tuotantopanos ei suinkaan pelkkä lisäkustannus. Laaturehun valmistuksessa kaikkien työvaiheiden on oltava kunnossa. Säilöntäaineen käytöllä ei voi korvata puutteellista korjuutekniikkaa ja työtapoja. Säilöntäaineen valinta tulee aina tehdä huolella korjattavan rehun kuiva-aineen mukaan. AIV säilöntäaineet rehunsäilönnän uranuurtajia Rehunsäilönnän perusteet kehitti A.I. Virtanen 1920-luvun lopulla. Virtasen päämääränä oli saada lehmille kuivaheinän rinnalle muutakin rehua talvikuukausiksi ja pitää maidontuotanto mahdollisimman tasaisena läpi vuoden. Hän ymmärsi, että säilörehun happamuus on ratkaiseva tekijä ja että alhainen ph estää haitallisten pilaajamikrobien kasvun ja toiminnan. Sittemmin AIV-säilöntäaineita on kehitetty eteen- päin vastaamaan nykyajan vaatimuksia, mutta perusajatus on edelleen sama. AIV-liuosten käyttöä lienee tutkittu enemmän kuin minkään muun toimenpiteen vaikutusta säilörehun laatuun. AIV-säilöntäaine varmistaa hyvän säilyvyyden ja rehuarvojen pysymisen tuotannon kannalta ihanteellisina. Karja syö rehua runsaasti ja tuottaa paremmin. Esimerkiksi Maatalouden Tutkimuskeskuksessa tehtyjen kokeiden mukaan AIV-säilöntäaineen käyttö lisää lehmän maidontuotantoa noin kilon päivässä. AIV liuosten sisältämä muurahaishappo alentaa rehuraaka-aineen ph arvoa, mikä hidastaa kasvien hengitystä ja siten säästää sokereita maitohappokäymistä varten. Säilöntäaineiden merkitys korostuu etenkin, jos rehun tiivistäminen säilöllä ei ole riittävän tehokasta tai jos säilön täyttäminen kestää kauan. AIV-säilöntäaineet helpottavat myös rehun tiivistymistä pehmentämällä kasvin soluseiniä. 15

16 Biologiset rehunsäilöntäaineet vaihtoehto hyvissä olosuhteissa Biologisten säilöntäaineiden teho perustuu eläviin maitohappobakteereihin, jotka muuttavat rehun sokereita maitohapoksi ja näin laskevat rehun. ph-arvoa. Biologiset säilöntäaineet ovat parhaimmillaan hyvissä säilöntäolosuhteissa, kun ruohon sokeripitoisuus on korkea ja koko korjuutekniikka on kunnossa. AIV -säilöntäaineet luovat rehun luontaisille maitohappobakteereille suotuisan kasvuympäristön alentamalla rehun ph:ta ja estämällä kilpailevien mikrobien kasvua. Säilöntäaineen sisältämä muurahaishappo happamoittaa rehun välittömästi tavoite.tasolle ph 4 4,5. Se estää myös haitallisten mikrobien kasvua, joten AIV rehut säilyvät hyvälaatuisina vaikka ph olisi n. 0,2 yksikköä tavanomaista korkeampi. Tämä ph:ta laskeva ja mikrobikasvua estävä kaksoisvaikutus on hyvälaatuisen säilörehun paras tae. Säilönnän alussa AIV-säilöntäaineet estävät raaka-. aineessa olevien hiivojen ja homeiden kasvun, mikä alentaa pilaantumisriskiä syöttövaiheessa. Esikuivatuille säilörehuille tarkoitetut AIV-liuokset sisältävät hiivojen ja homeiden kasvua estäviä yhdisteitä kuten propionihappoa tai bentsoehappoa. Näin ne vähentävät pilaantumisriskiä ja estävät jälkilämpenemistä syöttövaiheessa. Rehun ph:n lasku perustuu yksinomaan nurmen sokerin maitohappokäymiseen. Ongelmana on, että korjuuhetkellä nurmen sokeripitoisuus ei ole tiedossa. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että vähintään. 2,5 %:n sokeripitoisuus on riittävä. Maitohapon muodostumiseen vaadittavaan sokeritarpeeseen vaikuttavat myös säilöttävän kasvin ominaisuudet. Kasvin korkea valkuaispitoisuus ja eräät kivennäisaineet lisäävät puskurikapasiteettia, jolloin tarvitaan enemmän maitohappoa riittävän alhaisen ph:n saavuttamiseen. Biologiset valmisteet sopivat parhaiten esikuivatun säilörehun valmistukseen esimerkiksi pyöröpaalaamalla. MTT:n kokeiden mukaan biologisilla säilöntäaineilla tehdyn rehun tuotanto.vaikutus on AIV-rehua heikompi. Ero selittyy pidemmälle edenneen rehu.käymisen aiheuttamilla käymistappioilla. Käymisessä kuluu siis eläimelle käyttökelpoisia ravintoaineita, jotka happosäilöntää käytettäessä tuottaisivat energiaa hajotessaan vasta lehmän pötsissä. Biologisessa säilönnässä rehun raaka-aineen merkitys korostuu. Rehun raaka-aineen tulee olla puhdasta. ja kellastumatonta. Jos nurmien lannoitukseen on käytetty lietelantaa tai rehun korjuuolosuhteet ovat epävakaat, biologiset säilöntäaineet eivät takaa riittävän hyvää säilöntätulosta. 16

17 Kemira AIV säilöntäaineet suomalaiset rehunsäilöntäratkaisut Kemira AIV -säilöntäaineet sopivat kaikkiin rehunsäilöntämenetelmiin. Korkean muurahaishappopitoisuutensa ansiosta ne säilövät tehokkaasti vaikeissakin olosuhteissa, prosessin jokaisessa vaiheessa. Kaikki AIV-tuotteet ovat MTT:n suomalaisissa olosuhteissa testaamia ja hyväksymiä. Kemiran AIV-säilöntäaineliuokset ovat saaneet Avainlippu-tunnuksen, joka kertoo, että tuotteet ovat vahvasti kotimaisia ja Suomessa valmistettuja. Kemira AIV -säilöntäaineiden koostumus AIV 2 Plus AIV Ässä ,5 4 Propionihappo Ammoniumformiaatti* Muurahaishappo Natriumformiaatti* Bentsoehappo AIV Nova ,5 * Formiaatit ovat muurahaishapon suoloja, jotka vähentävät hapon. syövyttävyyttä ja parantavat säilöntätehoa. 20 Kalium-. sorbaatti 2,5 17

18 Kemira AIV 2 Plus luotettava perustuote AIV 2 Plus on Suomen suosituin rehunsäilöntäaine. ja AIV-säilönnän perustuote. Se soveltuu parhaiten tuoreelle ja lievästi esikuivatulle säilörehulle sekä niittoruokintaan. AIV 2 Plus soveltuu myös luomutuotantoon. Säilöntäaineen vaikutus ph-arvoon siilon täyttövaiheessa Säilöntäaineen vaikutus ph arvoon siilon täyttövaiheessa ph 6,5 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 Lähde: MTT 2002 Ei säilöntäainetta AIV 2 Plus Biologinen AIV 2 Plus sisältää runsaasti muurahaishappoa, joka laskee tehokkaasti ja nopeasti rehun ph:n ja pienentää virhekäymisen mahdollisuutta. Ammoniumformiaatti on muurahaishapon suola, joka puolestaan lisää käyttöturvallisuutta ja vähentää tuotteen syövyttävyyttä, höyrystymistä ja hajua. AIV Novan sisäl.tää natriumia 8 %, mikä lisää tehokkaasti säilörehun Na-pitoisuutta. Esikuivatussa säilörehussa Novan mukana lisätyn natriumin hyötysuhde voi olla jopa 100 %. AIV Novalla säilöttyjen rehujen natriumpitoisuus on tutkimusten mukaan ollut yli kolminkertainen muihin rehunäytteisiin verrattuna. AIV Nova -säilörehulla voi kattaa jopa puolet lehmän päivittäisestä natriumtarpeesta tuotoksen ollessa 30 l/pv, kun taas muilla säilörehuilla katetaan vain noin 15 % tarpeesta. Natriumin puute heikentää ruokinnan kivennäistasapainoa, jolloin lypsylehmien maitotuotos voi pienentyä ja lihanautojen kasvu hidastua. Natriumlisä on tarpeen nautojen ruokinnassa. Natrium on tärkeää mm. lihasten ja hermojen toiminnalle ja puute heikentää myös magnesiumin imeytymistä. Natriumin puutoksessa lypsylehmät pyrkivät pitämään maidon Na-pitoisuuden vakiona, jolloin maitotuotos vähenee. Myös lihanautojen kasvu hidastuu natriumin puutoksessa. Natriumin lisääminen on sitä tarpeellisempaa, mitä enemmän rehuissa on kaliumia. Säilörehun kaliumpitoisuutta lisäävät pitkä esikuivaus sekä lietelannan runsas käyttö. AIV Nova lisää merkittävästi säilörehun natriumpitoisuutta Kemira AIV Nova natriumia säilörehuun AIV Nova sopii esikuivatulle paali- ja siilorehulle.. Se on tehokas hiivoja ja homeita vastaan ja samalla kone- ja käyttäjäystävällinen. AIV Novalla säilötyt rehut säilyvät hyvin ja ovat erinomaisen maittavia. AIV Novan muurahaishappopitoisuus on riittävän korkea ohjaamaan rehun käymistä tehokkaasti. Propioni- ja bentsoehappo estävät tehokkaasti homeiden ja hiivojen kasvua sekä rehun lämpenemistä. Na-pitoisuus g/kg ka 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 AIV Nova rehut Lähde: Valio säilörehuanalyysit, kesä 2009 Muut säilörehut 18

19 Kemira AIV Ässä tehoaa myös hankalissa olosuhteissa AIV Ässä sopii kaikkiin korjuumenetelmiin sekä. tuoreelle että esikuivatulle rehulle. AIV Ässä säilöö myös kastuneen rehun ja laskee nopeasti ph:n sekä estää tehokkaasti rehun jälkilämpenemisen. AIV Ässä soveltuu myös luomutuotantoon sekä sikojen liemiruokintaan. AIV Ässässä on korkea muurahaishappopitoisuus, joten sen teho on riittävä myös hankalissa olosuhteissa, joissa esikuivatus ei välttämättä onnistu. Se antaa varmuutta rehuntekoon säistä riippumatta. AIV Ässä on tehokas jälkilämpenemisen estäjä. Yleensä homeet ja hiivat kasvavat rehun pintakerroksessa, jossa on aerobiset olosuhteet. AIV Ässän sisältämä propionihappo estää tehokkaasti homeiden ja hiivojen kasvua siilon avausvaiheessa. Tämä puolestaan estää rehun pintapilaantumista erityisesti lämpiminä syksyinä. AIV Säilöntäaineen Ässä estää rehun vaikutus jälkilämpenemistä rehun jälkilämpenemiseen Lämpötilan nousu, C Lähde: MTT Päivää siilon avaamisesta Ei säilöntäainetta AIV Ässä 19

20 Kemira AIV LactoFast tehokas biologinen vaihtoehto LactoFast on Suomessa kehitetty ja Suomen oloissa testattu biologinen rehunsäilöntäaine, joka soveltuu erinomaisesti esikuivatun rehun (ka %) säilöntään. Sen säilöntäteho perustuu eläviin Lactobacillus plantarum -maitohappobakteereihin. Nämä tuottavat erittäin tehokkaasti maitohappoa heti säilönnän. alusta alkaen tämä varmistaa nopean ph:n laskun. ja runsaan maitohappopitoisuuden. Näin haitallisten bakteerien kasvu rehussa estyy ja ravintoainetappiot sekä valkuaisen hajoaminen vähenevät. Säilörehuanalyysien mukaan LactoFast -säilörehujen laatu on parempi kuin biologisten säilörehujen laatu keskimäärin. MTT:n tutkimuksissa LactoFast -rehu on lisännyt maitotuotosta jopa 1 kg/päivä; lisäksi se on pienentänyt kuiva-ainetappioita säilönnän aikana sekä vähentänyt ammoniakkitypen määrää verrattuna ilman säilöntä.ainetta tehtyyn rehuun. Biologisilla säilöntäaineilla säilöttyjen rehujen laatu 8,4 6,5 Kemira AIV LactoFastin vaikutus LactoFastin vaikutus säilörehun säilö rehun ph arvoon säilönnän aikana ph-arvoon säilönnän aikana Lähde: Valio säilörehuanalyysit (Saarisalo et al., 2002) Lähde: MTT 2002 Laatuarvosana 8,2 8,0 7,8 7,6 7,4 7,2 6 5,5 5 4,5 4 3,5 7,0 Tuoreet LactoFast Esikuivatut Biologiset keskimäärin Päivää Ei säilöntäainetta LactoFast 20

21 Käytännön vinkkejä AIV-säilöntäaineiden käyttöön Oikean säilöntäaineen valinta Laaturehun valmistuksessa kaikkien työvaiheiden on oltava kunnossa. Säilöntäaineen käytöllä ei voi korvata puutteellista korjuutekniikkaa ja työtapoja. Oikean säilöntäaineen valinnalla ja huolellisella käytöllä voidaan kuitenkin varmistaa onnistunut lopputulos eli hyvälaatuinen, hyvin säilyvä ja maistuva rehu, jossa energia-, ravintoaine- ja pilaantumistappiot on minimoitu. Säilöntäaineen valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat kasvilaji, sääolosuhteet, korjuumenetelmä ja esikuivatusaste. Säiläöntäaineen valinta rehun kuivaainepitoisuuden mukaan. AIV 2 Plus, AIV Ässä ja LactoFast sopivat nurmirehujen säilöntään myös luonnon.mukaisessa tuotannossa (lisätietoja 21

22 Säilöntäaineen annostelu Rehua tehtäessä on tärkeää huolehtia ohjeen mukaisesta säilöntäaineen käyttömäärästä. Kemira AIV-. liuosten käyttömäärä on 5 litraa rehutonnia kohti. Tämän lisäksi on myös huolehdittava, että säilöntäaine saadaan leviämään tasaisesti koko rehumassaan. Liian pienellä tai epätasaisella säilöntäaineen annostelulla hiivoja ja homeita estävien lisäaineiden teho ei myöskään ole riittävä. Korjuutehojen noustessa säilöntäaineen annosteluun suositeltavia ovat nykyaikaiset kalvopumppuhapottimet. Tehoa tarvitaan erityisesti ajosilppureissa ja noukinvaunuissa. Maatalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tutkimuksen mukaan noukinvaunuissa levitystasaisuus paranee, kun säilöntäainetta annostellaan sekä ylä- että alakautta. Haihtumistappioita saadaan pienennettyä, kun säilöntäaineen suihkun pisarakokoa suurennetaan. Tuote Käyttökohde Käyttömäärä litraa/tonni Kemira AIV 2 Plus Kemira AIV Nova Kemira AIV Ässä Säilörehu 5 Kemira AIV 2 Plus Niittoruokinta 3 Kemira AIV LactoFast. käyttöliuos* Säilörehu 3 * Käyttöliuos valmistetaan sekoittamalla 100 g annos.pakkaus. 30 litraan vettä tai 670 gramman annospakkaus 200 litraan vettä. Säilörehua tehtäessä arvioi rehukuorman paino joko koe.punnituksella tai tilavuuden ja kuutiopainon (ks. taulukko) perusteella. Esim kg:n rehukuormaan on 5 l/tn käyttömäärällä annosteltava 30 l tuotetta. Jos kuormaus kestää 10 min, tarvitaan säilöntäainepumpun tuotoksi 3 l/min. Pintarehu voidaan käsitellä suuremmalla annostuksella joko suurentamalla annostuslaitteen syöttöä tai pienentämällä ajonopeutta. Rehun paino rehukärryssä Tarkkuussilputtu (ka 30 %) 250 kg/m 3 Kaksoissilputtu, tuore 300 kg/m 3 Noukinvaunurehu (ka 30 %) 300 kg/m 3 Kelasilputtu 225 kg/m cm:n pyöröpaali 750 kg Työturvallisuus ja varastointi Vaikka kyse on happoa sisältävistä säilöntäaineista, Kemiran AIV-liuoksista on kehitetty mahdollisimman vähän syövyttäviä. Tuotteita käytettäessä pitää silti muistaa työturvallisuus, riittävä suojavaatetus ja suojalasien käyttö. Roiskeiden sattuessa iho tai silmät on välittömästi pestävä runsaalla vedellä ja tarvittaessa on hakeuduttava lääkärin hoitoon.. Säilöntätyö tulee aina tehdä hyvin tuuletetussa paikassa. Rehusäilössä on muuten vaarana kasvin hengityksessä syntyvän hiilidioksidikerroksen muodostuminen rehumassan yläpuolelle. Tällaisessa tilassa työs.-. kenteleminen on hengenvaarallista. AIV-liuokset osaltaan vähentävät kasvien hengitystä, joten riittävällä annostuksella myös hiilidioksidin muodostuminen on vähäisempää. AIV-liuoksia ei saa sekoittaa veden eikä muiden säilöntäaineiden kanssa, sillä tämä voi aiheuttaa kemiallisia reaktioita, esim. tuotteen sakkaantumisen. AIV-säilöntäaineet on varastoitava suljetuissa astioissa suojassa auringolta viranomaismääräysten mukaisesti. 22

23 Pieni rehunsäilöntäsanasto Aerobinen Anaerobinen D-arvo Heikko happo Happea tarvitseva, hapen käyttöön perustuva. Ilman happea elävä, hapeton tapahtuma. D-arvo kertoo rehun sisältämän sulavan orgaanisen aineen määrän ja sen perusteella lasketaan rehun energiarvo eli rehuyksikköarvo. Happo, jonka vetyionien tuotantoreaktio eli protolyysi ei tapahdu täydellisesti, vaan happo jää osittain hajonneena tasapainotilaan. Esim. maitohappo, muurahaishappo,. etikkahappo. Hygieeninen laatu Rehun puhtaus. Hygieenisesti hyvälaatuisessa rehussa ei ole maa- tai lantajäämiä,. eikä haitallisia mikrobeja eikä niiden muodostamia haitallisia tai myrkyllisiä aineita. Kuiva-ainepitoisuus Kuiva-ainepitoisuus ilmaisee kuinka paljon rehusta jää jäljelle, kun rehun sisältämä vesi on poistettu. Käyminen Aineenvaihduntareaktio, jossa pilkotaan esim. sokereita energian saamiseksi.. Tapahtuu hapettomassa tilassa. Maitohappo CH3-CHOH-COOH; happamassa maidossa, hapatetuissa maitotuotteissa ja muissa. hapantuotteissa (hapankaali, suolakurkku jne.) esiintyvä orgaaninen happo.. Säilörehussa rehua säilövä happo. Mikrobi Pieneliö. Pieneliöitä ovat erilaiset bakteerit, sienet, virukset ja alkueläimet. Näistä. rehunsäilönnän kannalta merkityksellisiä ovat bakteerit sekä hiiva- ja homesienet. NDF Puskurikapasiteetti Puhdas maitohapppokäyminen Raaka-valkuaispitoisuus NDF (=Neutral Detergent Fiber) kuvaa rehun sisältämien soluseinäyhdisteiden (ligniini, selluloosa ja hemiselluloosa) määrää. Yleisesti käytetty rehun kuitupitoisuuden mitta. Homofermentatiivisten maitohappobakteerien aiheuttama käymisreaktio, jonka. käytännössä ainoa lopputuote on maitohappo. Kyky vastustaa ph:n muutoksia. Valkuaisen osuus rehun kuiva-aineesta. Rehuyksikkö Yksi rehuyksikkö vastaa ohrakilon muuntokelpoisen energian määrää, joka on. 11,7 MJ/kg ohraa luovuttiin rehuyksiköiden käytöstä rehuenergian yksikkönä. ja energia-arvot ilmaistaan megajouleina (MJ). Rehuyksikömäärä megajouleina. ilmaistusta energiasta saadaan jakamalla arvo luvulla 11,7. Sekakäyminen Käyminen, jossa syntyy useampia lopputuotteita, esim. maitohappoa, etikkahappoa. ja etanolia Virhekäyminen Ei-toivottu käymisreaktio, jossa säilörehuun syntyy esim. voihappoa ja runsaasti. etikkahappoa. Voihappobakteeri Kirjallisuutta Clostridium butyricum. Klostrideihin kuuluva bakteeri, joka tuottaa aineenvaihdunnassaan pahanmakuista ja hajuista voihappoa. Moisio, T. ja Heikonen, M AIV rehun perusteet. McDonald, P. ym The Biochemistry of Silage ProAgria Keskusten Liitto Nurmirehun tuotanto ja käyttö. Tieto Tuottamaan

24 10/2010 Rakennuspaino/2000 Lisätietoa Kemira AIV tuotteista: Kemira Oyj ChemSolutions, Feed PL Helsinki Puh

Laadukasta kotimaista rehunsäilöntää

Laadukasta kotimaista rehunsäilöntää Laadukasta kotimaista rehunsäilöntää 00 01 02 03 04 05 06 07 08 SISÄLTÖ Terveemmät eläimet suurempi maitotili...4 Rehuanalyysi ruokinnan suunnittelun perusta Tehokas säilöntä kutistaa energiatappiot Onnistunut

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Biologinen rehunsäilöntä

Biologinen rehunsäilöntä Biologinen rehunsäilöntä Yrityksellä yksityinen omistuspohja, jolla pitkä kokemus erityisesti biologisista rehunsäilöntäaineista ja hiivavalmisteista Korkealaatuinen laboratorio, jossa työskentelee mikrobiologeja

Lisätiedot

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Säilöntäaineilla hävikit kuriin 2.3.217 Säilöntäaineet, niiden annostelu ja levitystasaisuus Nurmex-tietoisku 17 Sari Vallinhovi ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilöntäaineilla hävikit kuriin Happamuus nopeasti alas hävikit mahdollisimman

Lisätiedot

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari 5.1.2017 Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Paljonko 60 lehmän tilalla jää saamatta maidosta rahaa, jos säilörehun käymishappojen

Lisätiedot

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun

Lisätiedot

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN. 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN. 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos MIKSI SÄILÖNTÄAINETTA REHUUN? KASVIENTSYYMIEN ESTO HAITTAMIKROBIEN

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Säilönnän uudet haasteet

Säilönnän uudet haasteet Säilönnän uudet haasteet Nurmiseminaari Syötekeskus 12.1.2011 Tuomo Linnakallio Sisältö: Säilöntäprosessi ja AIV-säilöntäaineiden vaikutus Säilöntäaineen annostelu Murskeviljan säilöntä Seosrehun säilöntä

Lisätiedot

Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain

Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain Rehunsäilöntä muuttuu pysytkö mukana? Addcon, Jani Huuha ADDCON The Silage Company Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti

Lisätiedot

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta. Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta. Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen Nurmen säilönnän haasteiden hallinta Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen Nautaparlamentti, Oulu, 26.7.2012 NURMI PELLOLLA kariseminen puristeneste hengitys virhekäyminen

Lisätiedot

Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen

Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen Yliopistonlehtori Seija Jaakkola 15.2.2008 Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Nurmirehun säilyvyyden perusteet

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia Feedtech rehunsäilöntäaineet Maksavat itsensä nopeasti takaisin Kaikki tietävät, että rehu kutistuu kuviuessaan. Mutta harvat

Lisätiedot

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto maria.hellamaki@valio.fi Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä Rehun laatuvaihtelut Viljat, ostoväkirehuseokset Vaihtelu pieni Analysointi vain kun aihetta olettaa että

Lisätiedot

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80 1 (8) Rehuanalyysin tulkinta / märehtijät Rehuanalyysi kertoo rehun kemiallisen koostumuksen, säilönnällisen laadun ja rehuarvot. Tulosten tulkinnassa kokonaisuus ratkaisee, mutta tulkinnan helpottamiseksi

Lisätiedot

Säilöntähaasteiden hallinta

Säilöntähaasteiden hallinta Säilöntähaasteiden hallinta Mitä rehunsäilönnän aikana tapahtuu? Mitä haasteita uudet kasvit tuovat mukanaan? Mitä apua on säilöntäaineista? 3.11.2014 Vanhempi tutkija Arja Seppälä MTT Kotieläintuotannon

Lisätiedot

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI TARKEMPAA REHUNSÄILÖNTÄÄ MAIDON KESKITUOTOS KG/LEHMÄ/UOSI 2015 9700 9200 8700 8200 7700 9361 9321 8709 8639 8634 7200 6700 6898 Tanska Pohjois-Italia Ruotsi iro Suomi EU keskiarvo

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos

Lisätiedot

Erilaiset säilöntäaineet

Erilaiset säilöntäaineet Erilaiset säilöntäaineet Mustiala 23.1.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Säilöntäaineen tehtävät Kasvientsyymien esto entsyymit hajottavat ja kuluttavat rehun ravintoaineita

Lisätiedot

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin Suurin osa mikrobeista on haitattomia ja niitä hyödynnetään elintarviketeollisuudessa Mikrobiologia Haitalliset mikrobit pilaavat elintarvikkeita

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Heinäseminaari, Jyväskylä 2012 27.10.2012 Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Keskimääräinen happamuus ja ravinteisuus 2006-2010 2005-2009 Luonnonmukainen viljely Suure Yksikkö Arvo Viljavuusluokka Arvo

Lisätiedot

Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Jokioinen

Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Jokioinen ARTTURI -verkkopalvelu tukee nurmirehujen tuotantoa ja käyttöä hevosille Nurmen säilöntä ja säilöntäaineet Hevosten nurmirehut hankkeen loppuseminaari Ypäjä 23.4.2009 Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Kaura lehmien ruokinnassa

Kaura lehmien ruokinnassa Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty

Lisätiedot

Nurmen säilöntä ja laatu. Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito

Nurmen säilöntä ja laatu. Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito Nurmen säilöntä ja laatu Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito Huonolaatuinen säilörehu voi huonontaa maidon jalostuskelpoisuutta Valio Oy 18.3.2015 2 Säilörehun itiötuloksen tulkinta

Lisätiedot

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman 2.2.217 Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Perjantaina 27.1.217, klo 1:-13:3 Paikka Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti Ohjelma: 1: 1: Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on

Lisätiedot

Hiven FERM-IT. Säilörehulle, jonka kuiva-aine on 20 34 % HIVEN OY. Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja:

Hiven FERM-IT. Säilörehulle, jonka kuiva-aine on 20 34 % HIVEN OY. Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja: Hiven FERM-IT Säilörehulle, jonka kuiva-aine on 20 34 % Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja: pienet ravintoainetappiot hyvä sulavuus suuri tonnisato/ha Kostean rehun

Lisätiedot

Biotal-tuotteet parantavat kannattavuutta

Biotal-tuotteet parantavat kannattavuutta Kuka on Biotal? 1983 perustettu Brittiyhtiö entsyymien ja bakteerien perustutkimukseen Botal korvaa kovan kemian luonnon bio-tuotteilla Eläinruokinnan huippuosaaja. Teknologiajohtaja bakteereissa ja entsyymeissä

Lisätiedot

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous

Lisätiedot

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60 Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut 8.-9.4.2017 Tampere MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60 1 Esityksen sisältö 1. Taustaa hevosten rehuanalyyseille- Miksi analysoida

Lisätiedot

Nurmirehulle Palkokasveille Murskeviljalle Seosrehun lämpenemisen estoon Sikojen liemirehuun Hevosheinälle ja emolehmien erikoiskuivaan Maissille

Nurmirehulle Palkokasveille Murskeviljalle Seosrehun lämpenemisen estoon Sikojen liemirehuun Hevosheinälle ja emolehmien erikoiskuivaan Maissille Nurmirehulle Palkokasveille Murskeviljalle Seosrehun lämpenemisen estoon Sikojen liemirehuun Hevosheinälle ja emolehmien erikoiskuivaan Maissille Heti syötettäville Pitkään säilytettäville Lämpimillä keleillä

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA

KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus Hevostilan nurmipäivä; ProAgria Etelä-Suomi, Maatilat menestykseen, Tampere 24.9.2013 C Karkearehut monipuolinen ravintoaineiden lähde

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

BIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ. Hyvää rehua bakteerien avulla

BIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ. Hyvää rehua bakteerien avulla BIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ Hyvää rehua bakteerien avulla Supersile kostean säilörehun (kuiva-aine alle 30 %) säilöntään tarkoitettu, nopeasti ph:ta laskevia bakteerikantoja sisältävä valmiste. LAADUKKAAT

Lisätiedot

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa

Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa Nurmesta Tulosta -hanke Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa Nurmex-tietoisku 8 Marita Jääskeläinen Hävikkejä syntyy eri vaiheessa säilörehuntuotantoa mm. Korjuun ja säilönnän aikana (esim.

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa

Lisätiedot

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön

SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN Bakteerit hyötykäyttöön NYKYAIKAINEN REHUNSÄILÖNTÄ PERUSTUU BAKTEEREIHIN Säilörehun laadulla voidaan vaikuttaa tuotannon kannattavuuteen merkittävästi. Onnistunut rehunsäilöntä

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta - Rehun säilönnän perusteet ja säilöntäaineen annostuksen vaikutus rehun laatuun

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta - Rehun säilönnän perusteet ja säilöntäaineen annostuksen vaikutus rehun laatuun Nurmen säilönnän haasteiden hallinta - Rehun säilönnän perusteet ja säilöntäaineen annostuksen vaikutus rehun laatuun Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen Erota toisistaan

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Elodea-hanke Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Luonnonvarakeskus Vesirutto rehuna Kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset Kuusamojärvi, Toranki ja Yli-Kitka Valuman

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste

Lisätiedot

Parhaat käytännöt tuoreviljan säilönnässä onnistuminen

Parhaat käytännöt tuoreviljan säilönnässä onnistuminen Parhaat käytännöt tuoreviljan säilönnässä onnistuminen Tuottava itäsuomalainen ja pohjalainen naudanlihantuotanto Tuoreviljaseminaari 23.1 ja 24.1. Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Raaka-aine ja

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Biotal Iso-Britanniassa

Biotal Iso-Britanniassa Kuka on Biotal? 1983 perustettu Brittiyhtiö entsyymien ja bakteerien perustutkimukseen Botal korvaa kovan kemian luonnon bio-tuotteilla Eläinruokinnan huippuosaaja. Teknologiajohtaja bakteereissa ja entsyymeissä

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu

Lisätiedot

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE? MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE? Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm Valio Oy 7.9.2017 Nurmisäilörehu Suomessa Nautojen ruokinnan perusta Kasvuolosuhteet =>

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 1.10.2013 Tampere Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia?

Lisätiedot

Säilörehun tuotantokustannus

Säilörehun tuotantokustannus Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta

Lisätiedot

Maxammon ruokintateknologia

Maxammon ruokintateknologia Maxammon ruokintateknologia Maxammon Maxammon teknologia on käytössä laajalti Euroopassa Uusiseelanti Irlanti Skotlanti Ranska Italia Espanja Hollanti Norja Ruotsi Viljaa enemmän ruokintaan, turvallisesti

Lisätiedot

Säilörehuhävikki. Hävikin määrittely. Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Potentiaalinen kokonaissato

Säilörehuhävikki. Hävikin määrittely. Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Potentiaalinen kokonaissato Säilörehuhävikki Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Hävikin määrittely Potentiaalinen kokonaissato Varastoitu säilörehu Ruokintapöydälle siirretty rehu Lehmän syömä rehu Ruokintahävikki

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

Säilörehun ruokintahävikit

Säilörehun ruokintahävikit Säilörehun ruokintahävikit Anne Anttila NurmiArtturi neuvojaseminaari ProNurmi Seinäjoki 21.11.2013 Sisältö 1. Mistä hävikki muodostuu? 2. Säilörehun ruokinnallinen laatu 3. Säilörehun irrottaminen, säilytys

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus, Jokioinen Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta Hämeenlinna 12.12.2016 Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä

Lisätiedot

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista Rovaniemi 20.2.2013 Veikko Maijala Porotalous

Lisätiedot

KARKEAREHUANALYYSIEN KÄYTTÖ HEVOSTEN RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA

KARKEAREHUANALYYSIEN KÄYTTÖ HEVOSTEN RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA KARKEAREHUANALYYSIEN KÄYTTÖ HEVOSTEN RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, työn hyväksymispäivä Oma Allekirjoituksesi Riikka Uotila OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi

Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi Tietokortti: Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi Puna-apilan (Trifolium pratense L.) käyttö säilörehunurmissa on lannoitteiden hintojen noustessa tullut yhä houkuttelevammaksi.

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta Korkea maitotuotos nurmisäilörehuun perustuen on Suomalaisen maidontuotannon kilpailukyvyn kivijalka. Nurmen säilönnän haasteiden hallinta Arja Seppälä, AIV-tuotekehityspäällikkö Nurmisäilörehun laatutekijät

Lisätiedot

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Sisältö Termejä D-arvon kehitys 1. ja 2. sadossa Nurmipalkokasvien vaikutus D-arvoon ja valkuaiseen Lannoituksen

Lisätiedot

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %

Lisätiedot

Rehunsäilöntäaineet. Valmisteyhteenveto

Rehunsäilöntäaineet. Valmisteyhteenveto Rehunsäilöntäaineet Valmisteyhteenveto 1 JOSERA Nautojen ja sikojen kivennäisrehujen, vasikoiden juomarehujen, rehunsäilöntäaineiden ja erikoistuotteiden valmistaja yli 70 vuoden kokemus onnistuneesta

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon

Lisätiedot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT

LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta: Koulutuspäivä lihanautojen ruokinnasta, Äänekoski 18.2.2010 Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen

Lisätiedot

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Onnistuneella ruokinnalla tuloksiin! Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Oikealla rehuvalinnalla turvaat hyvän tuotoksen ja eläinten hyvinvoinnin kustannustehokkaasti.

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Säilörehun tiivistämisen tavoite

Säilörehun tiivistämisen tavoite Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä 27.1.2017 Seinäjoki Areena, Sarkamessut Tiivistymisen onnistuminen NurmiArtturitiloilla Reetta Palva, TTS Työtehoseura Säilörehun tiivistämisen

Lisätiedot

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää

Lisätiedot

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu

Lisätiedot

Pötsin hyvinvointiin. Version 1

Pötsin hyvinvointiin. Version 1 Pötsin hyvinvointiin Version 1 - Pötsin ph ja ph:n vaihteluihin vaikuttavat tekijät - Pötsihäiriöt ja niiden taustaa - Biorumin: koostumus, eri raaka-aineiden vaikutukset ja käyttö Pötsin normaali ph:

Lisätiedot