Parhaat käytännöt tuoreviljan säilönnässä onnistuminen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Parhaat käytännöt tuoreviljan säilönnässä onnistuminen"

Transkriptio

1 Parhaat käytännöt tuoreviljan säilönnässä onnistuminen Tuottava itäsuomalainen ja pohjalainen naudanlihantuotanto Tuoreviljaseminaari 23.1 ja Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

2 Raaka-aine ja työ samaa Säilöntäaineella ja säilöntäprosessilla vaikutetaan eniten lopputulokseen!

3

4 Trendejä Murskevilja yleistyy karjakoon kasvun ja seosrehuruokinnan myötä sekä myös kustannussäästöjen tarpeen vuoksi Murskeviljaa tehdään myös totuttua kuivemmasta viljasta, eli kun kosteus on %, syitä: tehokkuuden tavoittelu puinnissa, ilmastonmuutos ja kuivemmat puintikelit (?), suurempi tilakoko Murskeviljamenetelmän laajentuminen laajemmalle kuivaainealueelle voi lisätä menetelmän käyttöä

5 Murskesäilöntä

6 Murskesäilöntä perinteinen (kosteus 30% - 45%) Kustannustehokas ruokinnan komponentti, kosteana parantaa liian kuivan seosrehun koostumusta Perustuu happamuuteen, hapettomuuteen ja hygieenisyyteen Pyritään saamaan viljamassan ph noin 4 tuntumaan, jotta haitallisten mikrobien toiminta estyisi ja vilja säilyisi hyvin. Maitohappokäymisellä oma roolinsa tässä prosessissa Ei saisi olla liian voimakasta, jotta ei huononna maittavuutta Helpohko säilöntäprosessi hallita, jos vain täyttää nuo yllämainitut kriteerit

7 Murskeviljan säilöntäprosessi on mikrobien toiminnan hallintaa Puinti Murskaus Varaston sulkeminen ALOITUS SÄILÖNTÄ RUOKINTA happi ph Maitohapon tuotanto happi Aerobisten mikrobien toiminta Stabiili rehu 0,5-3 vrk, aerobinen vaihe vrk, käymisvaihe Stabiili säilöntävaihe Syöttövaihe, aerobinen

8 Murskeviljan säilöntäprosessi on mikrobien toiminnan hallintaa Puinti Murskaus Varaston sulkeminen ALOITUS SÄILÖNTÄ RUOKINTA ph Maitohapon tuotanto happi happi Aerobisten mikrobien toiminta Stabiili rehu 0,5-3 vrk, aerobinen vaihe vrk, käymisvaihe Stabiili säilöntävaihe Syöttövaihe, aerobinen

9 Säilössä mikrobien toiminta jatkuu AEROBISET MIKROBIT: Sokerit + happi hiilidioksidi + vesi ANAEROBISET MIKROBIT: Huolellisesti tiivistetyssä ja peitetyssä säilössä happi loppuu nopeasti, ja sokeria säästyy Sokerit käymistuotteet (maitohappo, etikkahappo, voihappo, etanoli), Maitohappobakteerien käymistuotteista pääosa on maitohappoa

10 Murskesäilöntä kuivahko (kosteus 18% - 30%) Edut Tehokkaampi puinti Kuivahkompi murskevilja ei jäädy eikä paakkuunnu Sesonki laajenee, kun otetaan koko kosteusalue käyttöön (45-18 %) Haasteet Myllytyypin soveltuvuus/säädöt -> menevätkö kaikki jyvät rikki? (seuraa että murskaustulos on tasainen valssien kunnostus? Säilöntäongelmat erilaisia, mutta hallittavissa

11 Kuivahkon (kosteus %) murskevilja mitä teen? Älä anna homeiden lisääntyä ennen murskausta minimoi viive puinnin ja murskauksen välissä (alle 1 vrk) tai lisää propionihappoa jo puimurin jälkeen. Ilmatiivis säilöntäjakso ( min 1 kk) välttämätön tai säilöntäaineen annostelutaso on valittava kokojyväsäilönnän suositusten mukaan (paljon korkeampi) Tuubisäilönnässä reiät riski hanki lintuverkko tuubin suojaksi, estä jyrsijät (asfalttikenttä) tuubin viereltä

12 Kuivahkon murskeviljan säilöntähaaste: Viljaa ei pysty tiivistämään niin tiiviiksi, etteikö ilma pystyisi viljan seassa etenemään Kosteus riittää homeille, muttei enää maitohappobakteereille Veden lisääminen? - Vesi ei ehdi imeytyä jyviin vaan valuu läpi. - Jos vesi lisätään säilöntäaineen annostelun jälkeen (esim. pintaan), niin on olemassa riski, että vesi huuhtoo säilöntäaineen mennessään. - Veden tarve huomattavan suuri -> käytännössä ei usein ole mahdollista lisätä riittävästi vettä murskauksen yhteydessä

13 Kokojyväsäilöntä

14 Kokojyväsäilöntä, aerobinen Vilja säilötään kokonaisena lattialle, siiloon yms. muovia käytettävä betonin ja viljan välissä Säilönnässä käytetään propionihappoa, jolla estetään hiivojen ja homeiden toiminta Muovia voidaan halutessa käyttää viljan päällä hygieniasuojana, ilmatiiveyttä ei tarvita Käyttömäärät (Propcorn Plus) Kosteus alle 16 % 6 l/tn Kosteus % 6,5 l/tn Kosteus % 7,5 l/tn Kosteus % 9 l/tn Kosteus % 10,5 l/tn Kosteus % 12 l/tn Kosteus % 13,5 l/tn Kosteus % 15 l/tn

15 Kokojyväsäilöntä, anaerobinen Kaasutiiviissä siilossa tapahtuva maitohappokäyminen/hengitys tuottaa hiilidioksidia sekä etanolia, joka estää pilaantumista Max kuiva-aine 23-25%, jotta vilja tulisi siilosta pois Hiilidioksidia suositellaan lisättäväksi, varsinkin kuivemmalla viljalla käyminen ei niin voimakasta tuolloin CO 2 -lisäys varmistaa onnistumisen, kaikki eivät kuitenkaan lisää. Lisäystarve: yli 1000 m 3 siilossa, noin 600 kg CO 2 (~500 ) Nyrkkisääntönä noin 0,5 kg CO 2 per tuoretonni (lähde: Juha Sipilä, Assentoft Silo A/S Suomi)

16 Varastot ja niihin liittyvät huomiot säilönnän näkökulmasta

17 Laakasiilo (salvosiilo) Muistettava hyvä hygienia murskattaessa ja tiivistettäessä, riskinä maakontaminaatiot Reunamuovien käyttö ehkäisee kalkin liukenemista seinistä viljaan ja sitä kautta säilönnän häiriintymistä (kalkki on emäs) Peittäminen mahdollisimman nopeasti, jotta ilman määrä minimoituu Painotus myös hyvin, jotta prosessiin ei uutta ilmaa Mikäli korjuu keskeytyy, niin propionihappolisä (Propcorn, AIV Ässä Na) lisätään viljan pintaan. Jos korjuutauko kestää 2 vrk tai yli

18 Tuubi/makkara Helpoin varasto hallita säilönnän onnistumisen näkökulmasta Voidaan sulkea koska tahansa (konerikko, säämuutos) Voidaan aloittaa uudella koska tahansa (ei vaikuta suljettuihin varastoihin) Ei ylimääräistä ilmaa, jos viljan pakkaaminen tehdään ohjeiden mukaan (venymä muovissa) Haastetta tulee jos peräkkäiset kuormat ovat kovin erilaisia kosteudeltaan ennen ja jälkeen vaihtumiskohtaa isompi säilöntäaineen annostus Ottorintuutta vähiten näkyvillä jälkilämpenemisen esto Haasteet liittyvät muovin ehjänä pysymiseen tuhoeläinten aiheuttamat ongelmat

19 Torni (murskevilja) Hygieenisyys yleensä helppo taata, ei polkemisesta aiheutuvaa likaa Sulkeminen myös tehtävä nopeasti, jotta säilöntäprosessi pääsee käyntiin Hiilidioksidin tuotto auttaa hieman, koska on ilmaa raskaampaa Jos korjuu keskeytyy pidemmäksi aikaa (2 vrk tai yli), niin propionihappolisä pintaan (AIV Ässä Na tai Propcorn) estää hiivojen ja homeiden kasvua Helpompi toteuttaa kuin laakasiilossa, koska pinta-ala on pieni Korjuun jatkuessa voidaan jatkaa suoraan päälle

20 Säilöntäaineet ja annostelu

21 Säilöntäaineen hinnan merkitys Ohrasta tehdyn murskeviljan arvo per tuoretonni (ka 70%) on noin 112 euroa (kuiva ohra ~140 euroa/tonni) AIV 2 Plus Na käyttökustannus ~3,2 per tuoretonni AIV Ässä Na käyttökustannus ~4,0 per tuoretonni Säilöntäainekustannus noin 3 % suhteutettuna sadon arvoon Murskeviljassa säilöntäaineen hinnan merkitys suhteessa sadon arvoon on hyvin pieni Valitse varmasti toimivin tuote, jotta säästät työajassa ja varmistat laadukkaan viljan eläimillesi Palkokasveilla aineen osuus vielä paljon pienempi, koska sato paljon arvokkaampaa

22 Pilaantuneen viljan -merkitys Työajan merkitys Jos joka päivä joudutaan käyttämään 10 min homeisten kohtien erotteluun viljasta, jotta sitä ei päädy eläimille Se tarkoittaa noin 60 tunnin työpanosta vuodessa, jonka arvo on esim. 12 euron tuntipalkalla 720 euroa (+ sivukulut jos työntekijä) Hävikin merkitys Jos hävikkiä tulee homehtumisen takia esim 4%, tarkoittaa se tällä viljan hinnalla noin 4,5 :n tonnikustannusta korkeampi kuin säilöntäainekustannus Homemyrkkyjen merkitys Esim. hedelmällisyyteen heijastuvat ongelmat ovat hetkessä tuhansia euroja

23 Biologiset säilöntäaineet

24 Biologiset säilöntäaineet: maitohappobakteeriympit Varmistavat, että maitohappokäyminen lähtee käyntiin säilönnän jälkeen Vaativat kosteutta (yli 30 %) toimiakseen Jos mukana etikkahappoa tuottavia kantoja, niin pystyvät jossain määrin parantamaan viljan stabiilisuutta siilon avaamisen jälkeen. Mutta etikkahapon tuotanto käymisen avulla lisää säilönnän aikaisia tappioita ja heikentää rehun maittavuutta. Pelkkä maitohapon tuottaminen rehuun (eli homofermentatiivinen ymppi) ei paranna rehun stabiilisuutta Jos viljan kosteus on yli 40 %, voi seurauksena olla paljon käymistuotteita -> todennäköisesti rajoittaa syöntiä siinä kuin käymishappojen korkea määrä säilörehussakin.

25 Biologisten aineiden annostelu Annostelu riippuu tuotteesta sekä viljan kuiva-aineesta, yleensä suositellaan 1g-3g ainetta/tonni viljaa Pakkauksen sisältö sekoitetaan veteen ohjeen mukaan Yleisin suositus 4 L/viljatonni valmista liuosta Huomioi että liuos säilyy käyttökelpoisena rajoitetun ajan (24-72 tuntia)

26 Melassi/hera

27 Melassi/hera säilönnässä Tarkoituksena lisätä sokereita maitohappobakteereille, jotta käyminen pudottaisi ph-tason Märemmässä viljassa riskinä liian korkea maitohappokäyminen, jolloin viljaan tulee liikaa maitohappoa, joka heikentää maittavuutta Kuivemmassa viljassa ei estä ollenkaan hiivojen ja homeiden kasvua, voi jopa lisätä niitä (huomioi hygienia) Oikein kylmissä olosuhteissa voi joskus käydä niin, ettei maitohappokäyminen käynnisty ollenkaan tai jää vajaaksi bakteerit tarvitsevat lämpöä toimiakseen

28 Melassin/heran annostelu Tarkkaa ohjetta annostelulle ei ole olemassa, tilakohtaisia kokemuksia käytänteistä Kuitenkin jonkinlaisena suosituksena pidetään noin 10 kg:n sokerilisäystä per tuoretonni viljaa Seosmelassi sokeripitoisuus 40% Tonniin viljaa tarvitaan noin 25 kg melassia Liuotetaan veteen esim 1/3 melassia ja 2/3 vettä Hera Tonniin viljaa tarvitaan noin 260 kg heraa (ka 60 g/kg ja sokeripitoisuus 643 g/kg ka)

29 Urea

30 Urean annostelu Viljan urea-säilönnässä rehuun muodostuu ammoniakkia, joka estää homeiden kasvua. Ei rajoita maitohappokäymistä, joten riskinä on maittavuuden lasku Tuo ruokintaan hieman helppoliukoista valkuaista Harvemmin minimitekijä suomalaisilla dieteillä Pui vilja mahdollisimman kuivana, sillä urean annostelutarve lisääntyy kosteuden noustessa. Sopiva urea-määrä on 2-2,5 % viljan painosta, kostealle viljalle 3 % viljan painosta. Valmista ureasta 40-prosenttinen liuos (esim. 40 kg ureaa + 60 l vettä; tästä määrästä saadaan 91 litraa valmista liuosta). Käytä liuosta litraa viljatonnille. Muista liuosta valmistaessasi, että urea on aina lisättävä veteen - ei päinvastoin. Levitä urea-liuos viljaan pumppuhapottimella suoraan ruuvikuljettimen syöttöpäähän (lähde:

31 Suolat

32 Suolat (esim. natriumbentsoaatti, kaliumsorbaatti) Parantavat stabiilisuutta eli estävät homeiden kasvua siilon avaamisen jälkeen, kunhan tuotteen käyttömäärä on tarpeeksi suuri. Käyttömäärät tuotteesta ja kuiva-aineesta riippuen 2-4 litraa per tonni Eivät rajoita maitohappokäymistä, joten märemmässä viljassa on riskinä maittavuuden heikkeneminen maitohapon määrän kasvaessa Käytetään myös lisäaineina happotuotteiden toimivuuden parantajana/toimintatehon laajentajana

33 Hapot

34 Muurahais- ja propionihappo Muurahaishappo tekee maitohappokäymisestä rajoitetun viljan omat ravintoaineet eivät kulu maltillinen maitohappomäärä varmistaa hyvän maittavuuden Muurahaishappo pintasteriloi viljamassaa (kolibakteerit, enterobakteerit, klostridit) Propionihappo estää hiivojen ja homeiden kasvua Propionihappo on märehtijän energian lähde energiaa ja säilöntätehoa Ei tarvita viljan omien ravintoaineiden kuluttamista etikkahapon tuotantoon

35 Muurahaishapon vaikutusmekanismit Lievästi hapan liuos (ph 5-7) Dissosioitunut muurahaishappo Happamampi liuos (ph 4 tai alle) Dissosioitumaton muurahaishappo H H H H + Osa haitallisista bakteereista kuolee, kun ph laskee H Dissosioitumaton muoto kykenee läpäisemään eräiden bakteerien soluseinämän ja estää bakteerin normaalin toiminnan

36 8 Happojen annostelu l/t Propcorn NC Propcorn Plus 3 2 AIV 2 Plus Na tai AIV Ässä NA Murskeviljan kosteusprosentti, % Nosta käyttömäärää 1-1,5 l/t kun säilöt palkokasveja (herne, härkäpapu)

37 Hävikki ja sen hallinta

38 SÄILÖ AVATAAN Vilja on yleensä sitä herkempi lämpenemään, mitä enemmän siinä on hiivoja siilon avaamishetkellä. Mikrobit saavat happea käyttöönsä Maitohappoa ja muita käymistuotteita hapetetaan ph nousee lämpötila nousee Ravintoainetappiot Mykotoksiinit savipohjaiset sidonta-aineet sitovat kyllä hyvin soijassa ja maississa esiintyvää aflatoksiinia, mutta huonosti punahomeiden muodostamia myrkkyjä Sokerit ja maitohappo kuluvat rehusta ensimmäisenä Hengityksessä viljamassaan tulee kosteutta Pesäkkeissä: Listeria, clostridit ym. Haitallisten mikrobien kasvua rajoittaneet olosuhdetekijät ovat muuttuneet niille suotuisiksi!

39 Happosäilöntäaineen merkitys jälkilämpenemisen ehkäisyssä

40 Lämpeneminen kuluttaa ravintoaineita - Laboratorio-olosuhteissa 2 asteen nousu indikoi jälkilämpenemistä - Tilamittakaavassa lämpeneminen on tödennäköisesti huomattavasti suurempaa/vaikeammin hallittavissa - Ravintoaineiden palaminen heikentää maitotuotosta ja kasvuja

41 Minimoi puinnin ja säilönnän väli Lähde: Viljankuivauksen tehostaminen esitys, prof. Jukka Ahokas, ac6-4c7f-9d4c-54a02fb465a1

42 Näytteenotto ja parhaat käytännöt

43 Näytteenotto murskeviljasta Kerää edustava näyte viljasta murskausvaiheessa ja lähetä se analysoitavaksi. Näin vältyt rei ittämästä viljasäilöäsi kesken säilöntäjakson. Erityisesti kuivahkoon murskeviljasäilöön EI parane tehdä turhaan reikiä ennen syöttövaihetta!!!

44 Ilma edennyt siilossa muovin alla, kun muoveja oli käytetty auki ja kuivahkosta murskesäilötystä herneestä oli otettu näyte noin 1,5 kk ennen syötön aloitusta

45 Parhaat käytännöt Valitse sellainen säilöntäaine, joka toimii mahdollisimman laajalla sektorilla (et voi etukäteen tietää puintikosteuksia) Jos tavoittelet selkeästi kuivempaa murskeviljaa, vaihda propionihappopohjaisiin tuotteisiin varma teho Estä reikien tulo muoviin, varsinkin kuivahkossa murskeviljassa

46

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari 5.1.2017 Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Paljonko 60 lehmän tilalla jää saamatta maidosta rahaa, jos säilörehun käymishappojen

Lisätiedot

Viljakasvuston korjuu ja käsittely tuoresäilöntää varten

Viljakasvuston korjuu ja käsittely tuoresäilöntää varten Viljakasvuston korjuu ja käsittely tuoresäilöntää varten Timo Lötjönen Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 timo.lotjonen@luke.fi Esityksen sisältö: Puinnin ajankohta Puintitekniikka Varastointi-/

Lisätiedot

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia Feedtech rehunsäilöntäaineet Maksavat itsensä nopeasti takaisin Kaikki tietävät, että rehu kutistuu kuviuessaan. Mutta harvat

Lisätiedot

Biologinen rehunsäilöntä

Biologinen rehunsäilöntä Biologinen rehunsäilöntä Yrityksellä yksityinen omistuspohja, jolla pitkä kokemus erityisesti biologisista rehunsäilöntäaineista ja hiivavalmisteista Korkealaatuinen laboratorio, jossa työskentelee mikrobiologeja

Lisätiedot

Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain

Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain Rehunsäilöntä muuttuu pysytkö mukana? Addcon, Jani Huuha ADDCON The Silage Company Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti

Lisätiedot

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI TARKEMPAA REHUNSÄILÖNTÄÄ MAIDON KESKITUOTOS KG/LEHMÄ/UOSI 2015 9700 9200 8700 8200 7700 9361 9321 8709 8639 8634 7200 6700 6898 Tanska Pohjois-Italia Ruotsi iro Suomi EU keskiarvo

Lisätiedot

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Säilöntäaineilla hävikit kuriin 2.3.217 Säilöntäaineet, niiden annostelu ja levitystasaisuus Nurmex-tietoisku 17 Sari Vallinhovi ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilöntäaineilla hävikit kuriin Happamuus nopeasti alas hävikit mahdollisimman

Lisätiedot

Säilönnän uudet haasteet

Säilönnän uudet haasteet Säilönnän uudet haasteet Nurmiseminaari Syötekeskus 12.1.2011 Tuomo Linnakallio Sisältö: Säilöntäprosessi ja AIV-säilöntäaineiden vaikutus Säilöntäaineen annostelu Murskeviljan säilöntä Seosrehun säilöntä

Lisätiedot

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN. 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN. 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos MIKSI SÄILÖNTÄAINETTA REHUUN? KASVIENTSYYMIEN ESTO HAITTAMIKROBIEN

Lisätiedot

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta. Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta. Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen Nurmen säilönnän haasteiden hallinta Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen Nautaparlamentti, Oulu, 26.7.2012 NURMI PELLOLLA kariseminen puristeneste hengitys virhekäyminen

Lisätiedot

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun

Lisätiedot

Säilörehuhävikki. Hävikin määrittely. Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Potentiaalinen kokonaissato

Säilörehuhävikki. Hävikin määrittely. Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Potentiaalinen kokonaissato Säilörehuhävikki Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Hävikin määrittely Potentiaalinen kokonaissato Varastoitu säilörehu Ruokintapöydälle siirretty rehu Lehmän syömä rehu Ruokintahävikki

Lisätiedot

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta Korkea maitotuotos nurmisäilörehuun perustuen on Suomalaisen maidontuotannon kilpailukyvyn kivijalka. Nurmen säilönnän haasteiden hallinta Arja Seppälä, AIV-tuotekehityspäällikkö Nurmisäilörehun laatutekijät

Lisätiedot

Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen

Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen Yliopistonlehtori Seija Jaakkola 15.2.2008 Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Nurmirehun säilyvyyden perusteet

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön

SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN Bakteerit hyötykäyttöön NYKYAIKAINEN REHUNSÄILÖNTÄ PERUSTUU BAKTEEREIHIN Säilörehun laadulla voidaan vaikuttaa tuotannon kannattavuuteen merkittävästi. Onnistunut rehunsäilöntä

Lisätiedot

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman 2.2.217 Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Perjantaina 27.1.217, klo 1:-13:3 Paikka Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti Ohjelma: 1: 1: Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Hiven FERM-IT. Säilörehulle, jonka kuiva-aine on 20 34 % HIVEN OY. Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja:

Hiven FERM-IT. Säilörehulle, jonka kuiva-aine on 20 34 % HIVEN OY. Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja: Hiven FERM-IT Säilörehulle, jonka kuiva-aine on 20 34 % Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja: pienet ravintoainetappiot hyvä sulavuus suuri tonnisato/ha Kostean rehun

Lisätiedot

Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa

Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa Nurmesta Tulosta -hanke Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa Nurmex-tietoisku 8 Marita Jääskeläinen Hävikkejä syntyy eri vaiheessa säilörehuntuotantoa mm. Korjuun ja säilönnän aikana (esim.

Lisätiedot

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos

Lisätiedot

Biotal-tuotteet parantavat kannattavuutta

Biotal-tuotteet parantavat kannattavuutta Kuka on Biotal? 1983 perustettu Brittiyhtiö entsyymien ja bakteerien perustutkimukseen Botal korvaa kovan kemian luonnon bio-tuotteilla Eläinruokinnan huippuosaaja. Teknologiajohtaja bakteereissa ja entsyymeissä

Lisätiedot

Biotal Iso-Britanniassa

Biotal Iso-Britanniassa Kuka on Biotal? 1983 perustettu Brittiyhtiö entsyymien ja bakteerien perustutkimukseen Botal korvaa kovan kemian luonnon bio-tuotteilla Eläinruokinnan huippuosaaja. Teknologiajohtaja bakteereissa ja entsyymeissä

Lisätiedot

Laadukasta kotimaista rehunsäilöntää

Laadukasta kotimaista rehunsäilöntää Laadukasta kotimaista rehunsäilöntää 00 01 02 03 04 05 06 07 08 SISÄLTÖ Terveemmät eläimet suurempi maitotili...4 Rehuanalyysi ruokinnan suunnittelun perusta Tehokas säilöntä kutistaa energiatappiot Onnistunut

Lisätiedot

Erilaiset säilöntäaineet

Erilaiset säilöntäaineet Erilaiset säilöntäaineet Mustiala 23.1.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Säilöntäaineen tehtävät Kasvientsyymien esto entsyymit hajottavat ja kuluttavat rehun ravintoaineita

Lisätiedot

Säilöntähaasteiden hallinta

Säilöntähaasteiden hallinta Säilöntähaasteiden hallinta Mitä rehunsäilönnän aikana tapahtuu? Mitä haasteita uudet kasvit tuovat mukanaan? Mitä apua on säilöntäaineista? 3.11.2014 Vanhempi tutkija Arja Seppälä MTT Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Maxammon ruokintateknologia

Maxammon ruokintateknologia Maxammon ruokintateknologia Maxammon Maxammon teknologia on käytössä laajalti Euroopassa Uusiseelanti Irlanti Skotlanti Ranska Italia Espanja Hollanti Norja Ruotsi Viljaa enemmän ruokintaan, turvallisesti

Lisätiedot

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta - Rehun säilönnän perusteet ja säilöntäaineen annostuksen vaikutus rehun laatuun

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta - Rehun säilönnän perusteet ja säilöntäaineen annostuksen vaikutus rehun laatuun Nurmen säilönnän haasteiden hallinta - Rehun säilönnän perusteet ja säilöntäaineen annostuksen vaikutus rehun laatuun Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen Erota toisistaan

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa

Lisätiedot

Kemira AIV suomalaiset rehunsäilöntäratkaisut

Kemira AIV suomalaiset rehunsäilöntäratkaisut Kemira AIV suomalaiset rehunsäilöntäratkaisut Sisältö Laadulla on merkitystä...3 Hyvän säilörehun tuottamiseen kannattaa panostaa... 3 Terveemmät eläimet suurempi maitotili... 3 Rehuanalyysi ruokinnan

Lisätiedot

Nurmirehulle Palkokasveille Murskeviljalle Seosrehun lämpenemisen estoon Sikojen liemirehuun Hevosheinälle ja emolehmien erikoiskuivaan Maissille

Nurmirehulle Palkokasveille Murskeviljalle Seosrehun lämpenemisen estoon Sikojen liemirehuun Hevosheinälle ja emolehmien erikoiskuivaan Maissille Nurmirehulle Palkokasveille Murskeviljalle Seosrehun lämpenemisen estoon Sikojen liemirehuun Hevosheinälle ja emolehmien erikoiskuivaan Maissille Heti syötettäville Pitkään säilytettäville Lämpimillä keleillä

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

BIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ. Hyvää rehua bakteerien avulla

BIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ. Hyvää rehua bakteerien avulla BIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ Hyvää rehua bakteerien avulla Supersile kostean säilörehun (kuiva-aine alle 30 %) säilöntään tarkoitettu, nopeasti ph:ta laskevia bakteerikantoja sisältävä valmiste. LAADUKKAAT

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Säilörehun ruokintahävikit

Säilörehun ruokintahävikit Säilörehun ruokintahävikit Anne Anttila NurmiArtturi neuvojaseminaari ProNurmi Seinäjoki 21.11.2013 Sisältö 1. Mistä hävikki muodostuu? 2. Säilörehun ruokinnallinen laatu 3. Säilörehun irrottaminen, säilytys

Lisätiedot

Säilörehun tiivistämisen tavoite

Säilörehun tiivistämisen tavoite Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä 27.1.2017 Seinäjoki Areena, Sarkamessut Tiivistymisen onnistuminen NurmiArtturitiloilla Reetta Palva, TTS Työtehoseura Säilörehun tiivistämisen

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Jokioinen

Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Jokioinen ARTTURI -verkkopalvelu tukee nurmirehujen tuotantoa ja käyttöä hevosille Nurmen säilöntä ja säilöntäaineet Hevosten nurmirehut hankkeen loppuseminaari Ypäjä 23.4.2009 Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja

Lisätiedot

Nurmen säilöntä ja laatu. Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito

Nurmen säilöntä ja laatu. Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito Nurmen säilöntä ja laatu Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito Huonolaatuinen säilörehu voi huonontaa maidon jalostuskelpoisuutta Valio Oy 18.3.2015 2 Säilörehun itiötuloksen tulkinta

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Rehunsäilöntäaineet. Valmisteyhteenveto

Rehunsäilöntäaineet. Valmisteyhteenveto Rehunsäilöntäaineet Valmisteyhteenveto 1 JOSERA Nautojen ja sikojen kivennäisrehujen, vasikoiden juomarehujen, rehunsäilöntäaineiden ja erikoistuotteiden valmistaja yli 70 vuoden kokemus onnistuneesta

Lisätiedot

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin Suurin osa mikrobeista on haitattomia ja niitä hyödynnetään elintarviketeollisuudessa Mikrobiologia Haitalliset mikrobit pilaavat elintarvikkeita

Lisätiedot

SEOSREHURUOKINNAN HYGIENIARISKIT KUOPIO OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT RY

SEOSREHURUOKINNAN HYGIENIARISKIT KUOPIO OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT RY SEOSREHURUOKINNAN HYGIENIARISKIT KUOPIO 18.11.2014 OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT RY Seosrehuruokintaa käyttävät nautatilat keskimääräistä suurempia: Varastoidaan ja käsitellään suuria määriä

Lisätiedot

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto maria.hellamaki@valio.fi Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä Rehun laatuvaihtelut Viljat, ostoväkirehuseokset Vaihtelu pieni Analysointi vain kun aihetta olettaa että

Lisätiedot

Jukka Ahokas Tapani Jokiniemi Helsingin Yliopisto Agroteknologia

Jukka Ahokas Tapani Jokiniemi Helsingin Yliopisto Agroteknologia Viljankuivaus Jukka Ahokas Tapani Jokiniemi Helsingin Yliopisto Agroteknologia Kesällä ja syksyllä korjatun sadon on säilyttävä talven yli. Sadon kosteus on niin suuri, että se pilaantuu, jos sitä ei käsitellä.

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Heinäseminaari, Jyväskylä 2012 27.10.2012 Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Keskimääräinen happamuus ja ravinteisuus 2006-2010 2005-2009 Luonnonmukainen viljely Suure Yksikkö Arvo Viljavuusluokka Arvo

Lisätiedot

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Luomuseminaari Jyväskylä 8.10.2016 Tähtää valkuaisomavaraisuuden parantamiseen

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Elodea-hanke Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Luonnonvarakeskus Vesirutto rehuna Kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset Kuusamojärvi, Toranki ja Yli-Kitka Valuman

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

Tuoreviljan taloudellisuus

Tuoreviljan taloudellisuus Tuoreviljapäivät 23.1. 2017 Seinäjoki ja 24.1.2017 Joensuu Tuottava itäsuomalainen naudanlihantuotanto ja Tuottava pohjalainen naudanlihantuotanto -hankkeet Toteuttajat: A-tuottajat & Luke Tuoreviljan

Lisätiedot

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Terveillä vasikoilla on terveet mahat Terveillä vasikoilla on terveet mahat Benfital Plus koska maitojuotto on tärkeää Vetmedica Etusijalla eläinten hyvinvointi Miksi vasikoille tulee ripuli? Miksi on tärkeää ennaltaehkäistä vasikoiden ripulia?

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60 Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut 8.-9.4.2017 Tampere MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60 1 Esityksen sisältö 1. Taustaa hevosten rehuanalyyseille- Miksi analysoida

Lisätiedot

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa Solun toiminta II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa 1. Avainsanat 2. Solut tarvitsevat jatkuvasti energiaa 3. Soluhengitys 4. Käymisreaktiot 5. Auringosta ATP:ksi 6. Tehtävät 7. Kuvat Avainsanat:

Lisätiedot

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Seosrehuruokinnan taloudenhallinta Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Tavoite täydellisestä, helposta ja nopeasta seosrehuruokinnasta? Mitä vaaditaan että seosrehuruokinta toimii?

Lisätiedot

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.

Lisätiedot

Betonoinnin valmistelu

Betonoinnin valmistelu Betonoinnin valmistelu Betonointisuunnitelma Levitä muottiöljy tasaisesti ja ohuena kerroksena Puhdista muotit magneetin ja veden avulla. Betonointisuunnitelma Poista muoteista roskat. Noudata betonointisuunnitelmaa.

Lisätiedot

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Rehukustannusten hallinta on taitolaji ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Mistä muodostuvat turhat rehukustannukset? Pilaantuneesta rehusta Maittamattomasta rehusta

Lisätiedot

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on

Lisätiedot

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta

Lisätiedot

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80 1 (8) Rehuanalyysin tulkinta / märehtijät Rehuanalyysi kertoo rehun kemiallisen koostumuksen, säilönnällisen laadun ja rehuarvot. Tulosten tulkinnassa kokonaisuus ratkaisee, mutta tulkinnan helpottamiseksi

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Härkäpapu siipikarjan rehuna Härkäpapu siipikarjan rehuna OMAVARA-hankkeen loppuseminaari 19.3.2013, Raisio Erja Koivunen 1 Kotimaiset rehuvalkuaiskasvit siipikarjan ruokinnassa Aikaisemmissa hankkeissa tutkittua MTT:llä on aikaisemmissa

Lisätiedot

Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta käyttävä kuivuri Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy

Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta käyttävä kuivuri Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy Viljankäsittelyn ammattilainen Energiatehokas ja kotimaista polttoainetta Jouni Virtaniemi Antti-Teollisuus Oy 1 2 Miksi on lähdetty kehittämään biouunia? Valtaosa Suomen lämminilmakuivureista käyttää

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila- Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg

Lisätiedot

Nykyaikaista murskesäilöntää

Nykyaikaista murskesäilöntää Nykyaikaista murskesäilöntää Murskesäilöntä - menestyvän tilan menetelmä 1 2 Murskesäilönnällä tehdään tiliä! Säilöntäkustannukset / tn 98,1 Miksi murskesäilöntä kannattaa? 45,1 46,9 69,0 52,8 34,2 28,1

Lisätiedot

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous

Lisätiedot

1. Hygieniapassikoulutus. Aiheena: hygieniapassi ja elintarvikkeiden käsittely

1. Hygieniapassikoulutus. Aiheena: hygieniapassi ja elintarvikkeiden käsittely 1. Hygieniapassikoulutus Aiheena: hygieniapassi ja elintarvikkeiden käsittely Materiaalia testiä varten http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/lupa-kokata-elintarvikehygienian-perusteet -> Googleen hakusana

Lisätiedot

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu

Lisätiedot

Siiderin käyminen, viimeistely ja pullotus

Siiderin käyminen, viimeistely ja pullotus Siiderin käyminen, viimeistely ja pullotus Mika Laitinen, maltainen.fi Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen- EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tarkastele käyttölupaa

Lisätiedot

Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen

Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen Timo Kaukoranta Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen Yleiset pellolla kertyvät homemyrkyt (mykotoksiinit) viljelykasveissa Pahimmat maissi, viljat, pähkinät kaikkialla on toksiineja, aiheuttajat

Lisätiedot

1.1 MIKROBIT ELINTARVIKKEISTA

1.1 MIKROBIT ELINTARVIKKEISTA Kainuun elintarvike- ja ympäristölaboratorio 1. ELINTARVIKKEET Hinta alv 0 % Hinta alv. 24 % 1.1 MIKROBIT ELINTARVIKKEISTA Bacillus cereus 16,58 20,56 Campylobacter spp. 38,53 47,78 Clostridium perfringens

Lisätiedot

Säilörehunurmet kg ka

Säilörehunurmet kg ka Säilörehunurmet 2015 10 000 kg ka Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 51/75 nurmitilaa/10 korkeimman satotason maitotilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Säilörehun kustannuskehitys 2011-2014,

Lisätiedot

Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy

Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy Esimerkkitilan säilörehun tuotantokustannus 30 ha säilörehua, tarkkuussilppuriketju 3 traktorilla,

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

TUTKIMUSMAKSUT 1. ELINTARVIKKEET KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ

TUTKIMUSMAKSUT 1. ELINTARVIKKEET KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1. ELINTARVIKKEET KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ KAINUUN ELINTARVIKE- JA YMPÄRISTÖLABORATORIO TUTKIMUSMAKSUT 1.1 MIKROBIT ELINTARVIKKEISTA Bacillus cereus 17,00 Campylobacter spp. 39,50 Clostridium perfringens

Lisätiedot

Suomen Rehun komponenttituotteet

Suomen Rehun komponenttituotteet Monipuolisuutta seosruokintaan Suomen Rehun komponenttituotteet Agrimarket seostilan parhaaksi Agrimarket tarjoaa seosruokintaan harjoittavalle tilalle parhaan ja monipuolisimman osaamisen olipa sitten

Lisätiedot

Feedtech. Plus + :aa rehunsäilöntä ja ravitsemuspäätöksillä. Rehunsäilöntä-, vasikka- ja lehmätuotteet

Feedtech. Plus + :aa rehunsäilöntä ja ravitsemuspäätöksillä. Rehunsäilöntä-, vasikka- ja lehmätuotteet Feedtech Rehunsäilöntä-, vasikka- ja lehmätuotteet Rehunsäilönnässä on neljä tärkeää tavoitetta. Feedtech -tuotesarja vastaa tutkitusti näihin haasteisiin. Plus + :aa rehunsäilöntä ja ravitsemuspäätöksillä

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

TUOTEKORTTI JA KÄYTTÖOHJE. Otsonaattori ammattikäyttöön

TUOTEKORTTI JA KÄYTTÖOHJE. Otsonaattori ammattikäyttöön 1. TUOTEKORTTI JA KÄYTTÖOHJE Otsonaattori ammattikäyttöön OZO MINI Ozo Mini on otsonaattori, joka soveltuu hajujen poistamiseen esimerkiksi navettakeittiöistä tai muista tiloista, joissa vaaditaan jatkuvaa

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus Jokioinen Mistä nauta saa valkuaista? Typpi Nurmisäilörehu ja vilja tärkeimmät lähteet! Valkuaistäydennysrehut:

Lisätiedot