Biotal Iso-Britanniassa
|
|
- Merja Karvonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuka on Biotal? 1983 perustettu Brittiyhtiö entsyymien ja bakteerien perustutkimukseen Botal korvaa kovan kemian luonnon bio-tuotteilla Eläinruokinnan huippuosaaja. Teknologiajohtaja bakteereissa ja entsyymeissä Patentoidut tuotteet Asiakaslähtöisyys Vahva tutkimukseeen perustuva myynnin tuki Markkinajohtaja Iso-Britanniassa Emoyhtiö Lallemand
2 Kuka on Lallemand? Eläinruokinnassa alkaen 1988 Markkinoiden ainoa hiiva- ja bakteerituotteiden toimittaja, joka on samalla niiden alkutuottaja (omat tehtaat) Toimii globaalisti Euroopassa, Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa, liikevaihto n. USD 300 milj. Asiakkaina: Leipomot, Olutpanimot, Eläinruokinta, Terveystuotteet, Viinintuotanto ja Alkoholitislaamot Maailman suurin erikoishiivojen valmistaja Biotalin emoyhtiö
3 Biotal Iso-Britanniassa Vahva myyntiverkosto 15 suoramyyjää 90 jälleenmyyjää Yli 300 myyntiedustajaa Asiakaslähtöinen tuotepolitiikka 30 räätälöityä tuotetta rehutyypin ja asiakkaan tarpeen mukaan Vahva tilakohtainen myynnin tuki Tuotteet kuuluvat Biotal-Brandiin
4 Biotal-tuotteet asiakkaalle kannattavia Viljelijälle kustannustehokas kokonaisratkaisu, joka kattaa kaikki säilörehutyypit, siiloon ja pyöröpaaliin Viljelijä voi kannattavasti lisätä omaa rehuntuotantoa (Tuorerehu viljasta, proteiinirehut, jne.) Karjan tuottavuus parantuu: tiinehtyvyys,poikiminen, terveys, maidon / lihan tuotanto BIFFS ruokinnan optimointi-ohjelma
5 Biotalin rehun säilöntäaineet Siiloon ja pyöröpaaliin Nurmisäilörehu Säilöntäaineet erikseen korkealle ja matalalle kosteuspitoisuudelle Tuorerehut viljasta (tähkä + korsi = Wholecrop) Säilöntäaineet korkealle ja matalalle kosteuspitoisuudelle Valkuaissäilörehut Palkokasvit ja monikasvirehut Viljan säilöntä Kostea murskevilja ja vilja
6 Huippurehua nurmesta
7 Biotalin nurmensäilöntäaineet Siiloon ja pyöröpaaliin Perustuu huippuosaamiseen - Bakteereista - Entsyymeistä Tuotteiden hinta perustuu - Hyvin toimivaan tuotteeseen - Kannattavuuteen viljelijälle Tuotefilosofia - Kullekin rehutyypille kehitetty oma säilöntäaine Täysin uudet innovaatiot - Tuorerehu viljasta (tähkä + korsi = Wholecrop) - Murskeviljan biologinen säilöntä - Monikasvi-tuorerehut
8 Ruohon säilöntä TUOREREHUN KÄYMINEN HAPEKAS TILA: CO 2 Etikkahappo H 2 O ph=6.0 HAPETON TILA: Maitohappo, Alkoholi CO 2 ph=4.0 SOKERI RISKI Homeet Hiivat Clostridia
9 Säilörehun vaiheet siilossa ja pyöröpaalissa 1. Ilmastusvaihe - kestää muutaman tunnin - happi käytetään loppuun - ph pysyy korkealla ( ) 2. Käymisvaihe - alkaa kun happi loppunut - maitohapon vaikutus määräävää - ph putoaa (~4.0) 3. Stabiili vaihe - tuorerehun ominaisuudet eivät paljoa muutu - bakteerimäärät laskevat - clostridia & homeet & hiivat jäävät itämään 4. Siilo avataan ruokintaa varten - ilma pääsee tuorerehuun - ravintoarvot laskevat - hukka lisääntyy Säilöntäaineet vaikuttavat näissä vaiheissa
10 Säilörehun hävikki Hävikki-% min max Vaikuttava tekijä Ei voi vaikuttaa Ilman vaikutus pellolla 2 >5 Sää, kuivumisaika pellolla, kasvilaji, korjuuuutekniikka Ruohon nestehukat 5 >7 Kosteus, siilon syvyys, silpun pituus, säilöntäaine Ilmantulo siiloon 1 2 Kost,silpun pit.tiiviys,s-aine. Käyminen 2 4 Kosteus, säilöntäaine Voi vaikuttaa Jätkokäyminen 0 >5 Kasvi, kosteus, säil. aine Siilon pilaantuminen 0 >10 Täyttönopeus, tiiveys, säil.ain. Pilaantumenen avattaessa 0 >15 Tiiveys, säilöntäaine TOTAL 10 >40
11 Märän nurmituorerehun ominaisuudet Märkä rehu ( yli 75 % kosteus) - vaatii erittäin nopeaa ph-pudotusta Märän massan bakteeririskit - anaerobiset bakteerityypit: clostridia ja entero-bakteerit - herkkyys liian alhaiselle happamuudelle (ph <5.0) Jatkokäymisriski - maitohappo ja sokeri jatkokäyvät voihapoksi - sokeri käy etikaksi - muodostuu ammoniakkia NH 3 - ph-arvo nousee Ruokinta-ongelmat - ravintoarvon alentuminen (maitohappo) - ruokahalun lasku - taloudellisuuden huononeminen
12 Märän nurmituorerehun säilöntäaine - Huipputehokas säilöntäaine märälle nurmituorerehulle (kosteus % 70 82) - Tarkoin luonnosta valitut täsmäbakteerit: - L. plantarum - P. pentosacceus - P. jensenii - L. buchneri - Tehoste-entsyymiseos - Estää jatkokäymistä, parantaa säilyvyyttä ja taloudellista tulosta
13 Kuivan tuorerehun ominaisuudet Esikuivattu nurmituorerehu (Kuiva-aine yli 30 %) - vaatii nopean ph-pudotuksen Kuivan tuorerehun bakteeririskit - hiivat, homeet & aerobiset mikrobit (bacillus, acetic acid bacteria, listeria) - anaerobiset bakteerit - haitalliset bakteerit lisääntyvät laajalla ph-alueella Käymisongelmat (Aerobiset hävikit) - hiivat voivat kuluttaa sokerit ja käymishapot - ph ja massan lämpötila nousevat - muodistuu ideaaliolosuhteet haitallisille mikrobeille Ruokintaongelmat - pilaantuneen rehun määrä kasvaa - pienentynyt kuiva-aine ja energia-arvo - mykotoksiinien (homemyrkkyjen) muodostuminen - kannattavuuden heikkeneminen
14 Kuivan ruoho-rehun säilöntäaine Huipputehokas säilöntäaine esikuivatulle nurmisäilörehulle (Kosteus % alle 70) Tarkoin luonnosta valitut täsmäbakteerit: - L. buchneri - P. pentosacceus Tehoste-entsyymiseos Parantaa säilyvyyttä ja rehun hyväksikäyttöä
15 Säilörehun käymistuotteet A N A E R O B I C Acetate, Formate, 2,3 butanediol, Ethanol, Lactate CO 2, Endotoxins Ethanol CO 2 Hiivat Lactate, Acetate, Mannitol, Ethanol, CO 2 Enterobacteria Maitohappo bakteerit Sokerit Clostridia Buyrate, CO 2, H 2 Listeria Lactate Propionihappo bakteerit Propionate, Acetate, CO 2, H 2 0 K Ä Y M I N E N A E R O B I C CO 2, H 2 0 Bacilli CO 2, H 2 0, Mycotoxin-myrkyt Homeet Maitohapot Hiivat Etikkahappo bakteerit CO 2, H 2 0 CO 2, H 2 0 I L M A S T U S
16 Biotalin bakteerit
17 ph laskee kun Biotal-bakteerit toimivat Biotalin ruohosäilöntäaineet sisältävät homo- ja hetero-käymisbakteereja Hetero-käymisbakteerit ph 7.0 Propionbacterium jensenii ph 6.7 Lactobacillus buchneri Homo-käymisbakteerit ph 6.5 Pediococcus pentosaceus ph 5.2 Lactobacillus plantarum ph 4.8 ph 4.5 ph 4.5 ph 3.7
18 Homo-käymisbakteeri ph Stabiilin säilörehumassan ph (Wilkinson 1967) % 75% 80% 85% Kosteus
19 Ruohon proteiinien jakautuminen luonnossa ja säilörehussa 100 Kasvava Ruoho Homo-käymisbakteerien vaikutus Hyvä Säilörehu Huono Säilörehu % Ammoniakki NH 3 Muut typpityhdisteet Vapaat aminohapot Proteiinit % Raakaproteiinia
20 Homo-käymisbakteerien toiminta Käymistyypit siilossa Lactate Butyrate Acetate Ilmastus ph KA (%) Maitohappo % Kuiva- aineesta Etikka % Kuiva-aineesta Voihappo % kuiva-aineesta WSC % k.a Etanoli % k.a NH3 % tot N
21 Hetero-käymisbakteerien toimintaperiaate Ei säilöntäainetta 1-propanol (2.5 g/kg FW) Propionihappo (1.5 g/kg FW) 1- Propanol and propionihappo Aika 0 päivää 3 päivän ilmastus 0 päivää 3 päivän ilmastus 0 päivää 3 päivän ilmastus 0 päivää 3 päivän ilmastus ph Maitohappo (g/kg) Lämpötila ( C) JOHTOPÄÄTÖS Ilman säilöntäainetta hiivat lisääntyvät ilman vaikutuksesta ja aiheuttavat lämmönnousua. Tällöin maitohappo hajoaa ja ph nousee, rehu pilaantuu. Yhdistetyllä 1-propanol + propionihapolla käsitellyn (oikeanpuoleisin sarake) rehun lämmönnousu on pieni ja maitoahpon hajoaminen vähäistä, ph pysyy vakaana.
22 % loss Hetero-käymisbakteerit L. Buchnerin yhdistetty käymisvaikutus ratkaisee aerobisen stabiilisuus-ongelman kuivassa ruoho-tuorerehussa Aerobiset häviöt (34% kuivapainosta) Log10 (cfu/g) Hiivat & homeet yhteensä (31% ruohon kuivapainosta) Vertailunäyte AxCool AxCool-käsitelty ruohorehu (7 päivän ilmastus) ei menettänyt kuivapainoa verrattuna vertailunäytteeseen 3 Vertailunäytel AxCool 14 päivän ilmastuksen jälkeen AxCool-käsitellyssä tuohorehussa oli yli kertaa vähemmän hiivoja ja homeita kuin vertailunäytteessä (Braunschweig) (ID-DLO)
23 Mykotoksiinitutkimus L. buchneri-bakteeri pienentää mycotoxin-myrkyn pitoisuutta tuorerehussa. Tätä koskeva projekti käynnistetty vuonna Välitulokset näyttävät: - 74% vähentyminen aflatoxin pitoisuudessa - 10% vähentyminen zearalenone pitoisuudessa Hyvää tulosta voidaan jo nyt käyttää markkinoinissa: - Wholecrop Gold & Wholcrop Gold Mill - Biocrimp Lisää tuloksia saadaan vuonna 2006
24 BIOTAL ENTSYYMIT
25 Entsyymit Mikä on enntsyymi? - Suuria, monimutkaisia proteiineja. - Biologinen katalysaattori. Miten se toimii? - Hajottaa suuria hiukkasia kuten proteiineja, HIILIHYDRAATTEJA ja lipidejä pieniksi osiksi, kuten aminohapoiksi, SOKEREIKSI, ja rasvahapoiksi - Toimiakseen vaatii sopivan hiukkasen, lämpötilan ja ph:n Edut? - Hajottaa monimutkaisia aineita, kuten hemiselluloosaa ja ligniiniä. - Kasvattaa rehuhiukkasten pinta-alaa, jolloin lehmän ruuansulatuksen bakteereille avauttuu lisää toimitapintaa. - Parantaa rehun sulavuutta. - Kasvattaa rehun energialähteitä.
26 Biotalin entsyymit toiminnassa Biotalin entsyymit hajottavat monimutkaisia hiilihydraatteja kuten hemiselluloosaa, jolloin siitä tulee sokereita. Tämä lisää tuorerehun sulavuusarvoja. Selluloosa on tärkein hiilihydraattipohjainen rakenneaine tuorerehussa. Käyttämällä modernia entsyymiteknologiaa Biotal parantaa merkittävästi säilöntäaineittensa toimivuutta ja rehun ruokinta-arvoa.
27 Axphast Gold tuorerehu-vertailussa Kuiva-aine % D-arvo Energia (MJ/kg DM) Tuhkaa NDF CP ph NH4-N Sokeri Axphast *Parhaat kilpailijat * - Lähde: Frank Wright
28 Tilalla tuotettu tuore- ja väkirehu Kokoviljasta (tähkä + korsi = Wholecrop) valmistettu tuorerehu tulee korjata kun jyvät ovat taikinatuleentumis - vaiheessa. Tällöin kosteuspitoisuus on 55-60% riippuen viljatyypistä. Jos kosteuspitoisuus on pienempi kuin 50%, jolloin jyvä ei murru peukalon ja keskisormen välissä puristettaessa, tulee vilja murskata ennen syöttöä karjalle.
29 Kokoviljasäilörehua korjataan. Työ on tehtävä huolella ja oikeilla laitteilla, jotta jyvät eivät varise maahan.
30 Tuorerehu-herneet tulee korjata silloin kun herneet palon keskellä ovat kypsyneet. Rehuksi häytetään koko kasvi. Kypsyys on oikea silloin, kun palot voi vielä halkaista sormilla puristamalla.
31 Säilörehu-herne niitetään ja voidaan jättää pellolle kuivumaan. Korjaus tapahtuu tarkkuussilppurilla, jossa säilöntäaineen annostelija(hapotin) Säilörehu-herne voidaan myös korjata suoraan aumaan. Säilöntäaine annostellaan heti korjattaessa.
32 Korkealaatuinen tilalla tuotettu tuore- ja väkirehu Biotal-säilöntäaineilla Hyvän tuloksen saavuttamiseksi on tärkeää käyttää kullekin säilörehu-tyypille kehitettyä säilöntäainetta. Tämä - Parantaa rehun laatua - Lisää airobista stabilisuutta - Vähentää oleellisesti hiiva- ja homeriskiä Kostealle kokoviljatuorerehulle kun kosteus on % Kuivalle kokovilja-tuorerehulle kun kosteus on % Tuorerehu palkokasveille kun kosteus on %
33 Useat viljalajit voidaan murskata ennen säilöntää Ohra Kaura Vehnä Triticale (Ruisvehnä)
34 Murskattu vilja: - Vähentää varastointitilaa -Tekee viljankuivurin tarpeettomaksi. - Mahdollistaa aikaisen korjuun ja pidemmän puintiajan - Pidentää puintipäivää - Antaa suuremman sadon - Mahdollistaa talvirehun korjuun lyhyessä ajassa
35 Huipputehokas säilöntäaine viljalle Biotalin Biocrimp on erinomainen säilöntäaine murskatulle viljalle. Se edut ovat - Pieni aerobinen pilaantumishävikki - Vähentää merkittävästi hiiva- ja homeriskiä - Pienentää hukkaa - Takaa ravintoaineitten säilymisen
36 Ongelma Märkä paalattu olki homehtuu ja pilaantuu helposti Homeista olkea ei voi syöttää karjalle Homeinen pahna-olki aiheuttaa monenlaisia ongelmia, mm. homepölyä Ratkaisu BioStraw on erikoisesti paalatulle oljelle kehitetty säilöntäaine BioStraw estää oljen homehtumisen 22 % kosteuteen asti ja tekee oljen syöttämisen ja pahnakäytön mahdolliseksi
37 Bakteerit ja entsyymit säilyvässä kuivamuodossa Biotal säilöntäaineet toimitetaan tiiviissä muoviastiassa. Astia riittää rehutonnin käsittelyyn, tilauksen mukaan. Astiassa on 5-10 ilmatiivistä pakettia, joissa veteen sekoitettavaa kuivajauhetta.
38 KÄYTTÖ 25 tonnin paketti Suositellaaan, että 25 tonnin paketti sekoitetaan 50 litraan kylmää, puhdasta vettä. Seosta käytetään 2 litraa / rehutonni. Sekoituksen jälkeen ainetta voi käyttää 48 tunnin ajan. 100 tonnin paketti Suositellaan, että paketti sekoitetaan 200 litraan vettä. Seosta käytetään 2 litraa / rehutonni.
39 Säilöntäaineen ruiskutus Suutin tulee sijoittaa syöttörummun kohdalle, leikkurin eteen
40
41 Nurmirehun tuoresäilöntä-prosessi RUOHON OMINAISUUDET SÄILÖNTÄ- TEKNIIKKA SÄILÖNTÄ- AINE KÄYMINEN TUOREREHUN SÄILÖNTÄ RUOKINTA & RAVINTOPITOISUUS
42 Biotalin kolme osa-aluetta 1.Hetero-käymisbakteerit 2.Homo-käymisbakteerit 3.Entsyymipaketti
43 Hetero-käymisbakteeri L. Buchneri ainutlaatuinen metaboliikka sokerit Bakteerit käyttävät sokeria tuottaessaan maitohappoa Maitohapp Maitohapp. L. buchneri muuttaa osan maitohaposta etikaksi ja 1,2 propanedioliksi 1,2 Propanediol (Monopropylene glycol) 1,2 propanediol muuttuu sitten propionihapoksi ja 1-propanoliksi Kaikki ympyröidyt neljä käymistuotetta toimivat tehokkaasti homeita vastaan Etikkahappo Propionihappo 1- Propanoli
44 Hetero käymisbakteeri Lactobasillus Buhner ph 6,7-4,5 A) Propionihappo ja 1-propanoli Rajoittaa hiiivojen ja homeiden kasvua Kuivan rehun ongelma EI MITÄÄN 1-PROPANOLI PROPIONIHAPPO MOLEMMAT 0 VRK 3 VRK 0 VRK 3 VRK 0 VRK 3 VRK 0 VRK 3 VRK B) Etikkahappo erinomainen ravintolähde naudalle Pikkelsitehtaan haju Saattaa aiheuttaa ongelmia Artturi-analyysissä (kuuluu haihtuviin rasvahappoihin) C) Propyleeniglygoli Käytetään ketoosin hoidossa Vaikuttaa suoraan veren sokeriin Glykolia muodostuu n. 150 g lehmän päiväannokseen Propionbacterium jensenii Tuottaa propionihappoa ja etikkahappoa ph 7,0-4,5
45 Homo käymisbakteerit Pediococcus pentosaceus toiminta-alue ph 6,5 4,8 Lactobasillus plantarum toiminta-alue ph 5,2 3,7 - Homo maitohappobakteerilla kuten P. pentisaceus ja. L. plantarun toimivat nopeasti ja tehokkaasti. - Alhaisella ph:lla ja nopealla ph:n laskulla estetään haitallisten bakteerien lisääntyminen. - Clostridia- ja entero-bakteerit -- Haitalliset bakteerit ovat ongelmana lähinnä märällä rehulla (ka alle 26%)
46 Entsyymipaketti Xylanaasi - Pilkkoo hemiselluloosaa - Kuohkeuttaa rehumassaa - Parantaa selluuloosakuitujen sulavuutta pötsissä Beetta-glukanaasi - Pilkkoo selluloosaa, hemiselluloosaa ja ligniiniä Alfa-amylaasi - Hajottaa hiilihydraatteja sokereiksi - maitohappokäymisen raaka-aineiksi. - Lisää maittavuutta
47 Ei säilöntäainetta 1-propanol (2.5 g/kg FW) Propionihappo (1.5 g/kg FW) 1- Propanol and propionihappo Aika 0 päivää 3 päivän ilmastus 0 päivää 3 päivän ilmastus 0 päivää 3 päivän ilmastus 0 päivää 3 päivän ilmastus ph Maitohappo (g/kg) Lämpötila ( C)
Biotal-tuotteet parantavat kannattavuutta
Kuka on Biotal? 1983 perustettu Brittiyhtiö entsyymien ja bakteerien perustutkimukseen Botal korvaa kovan kemian luonnon bio-tuotteilla Eläinruokinnan huippuosaaja. Teknologiajohtaja bakteereissa ja entsyymeissä
LisätiedotBiologinen rehunsäilöntä
Biologinen rehunsäilöntä Yrityksellä yksityinen omistuspohja, jolla pitkä kokemus erityisesti biologisista rehunsäilöntäaineista ja hiivavalmisteista Korkealaatuinen laboratorio, jossa työskentelee mikrobiologeja
LisätiedotSILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI
SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI TARKEMPAA REHUNSÄILÖNTÄÄ MAIDON KESKITUOTOS KG/LEHMÄ/UOSI 2015 9700 9200 8700 8200 7700 9361 9321 8709 8639 8634 7200 6700 6898 Tanska Pohjois-Italia Ruotsi iro Suomi EU keskiarvo
LisätiedotRehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company
Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari 5.1.2017 Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Paljonko 60 lehmän tilalla jää saamatta maidosta rahaa, jos säilörehun käymishappojen
LisätiedotFeedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia
Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia Feedtech rehunsäilöntäaineet Maksavat itsensä nopeasti takaisin Kaikki tietävät, että rehu kutistuu kuviuessaan. Mutta harvat
LisätiedotFeedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia
Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia Feedtech rehunsäilöntäaineet Maksavat itsensä nopeasti takaisin Kaikki tietävät, että rehu kutistuu kuviuessaan. Mutta harvat
LisätiedotRehuanalyysiesimerkkejä
Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja
LisätiedotFeedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia
Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia Feedtech rehunsäilöntäaineet Maksavat itsensä nopeasti takaisin Kaikki tietävät, että rehu kutistuu kuviuessaan. Mutta harvat
LisätiedotSILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön
SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN Bakteerit hyötykäyttöön NYKYAIKAINEN REHUNSÄILÖNTÄ PERUSTUU BAKTEEREIHIN Säilörehun laadulla voidaan vaikuttaa tuotannon kannattavuuteen merkittävästi. Onnistunut rehunsäilöntä
LisätiedotNurmen säilönnän haasteiden hallinta. Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen
Nurmen säilönnän haasteiden hallinta Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen Nautaparlamentti, Oulu, 26.7.2012 NURMI PELLOLLA kariseminen puristeneste hengitys virhekäyminen
LisätiedotSÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN. 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos
SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos MIKSI SÄILÖNTÄAINETTA REHUUN? KASVIENTSYYMIEN ESTO HAITTAMIKROBIEN
LisätiedotSäilörehun valmistus nurmesta ja kokoviljasta käytäntö jä ja uusia mahdollisuuksia Britanniasta. Sally Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.
Säilörehun valmistus nurmesta ja kokoviljasta käytäntö jä ja uusia mahdollisuuksia Britanniasta Sally Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.2018 Työskentelemme viljelijöiden kanssa käytännönläheisellä tavalla
LisätiedotHerne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo
Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit
LisätiedotBIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ. Hyvää rehua bakteerien avulla
BIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ Hyvää rehua bakteerien avulla Supersile kostean säilörehun (kuiva-aine alle 30 %) säilöntään tarkoitettu, nopeasti ph:ta laskevia bakteerikantoja sisältävä valmiste. LAADUKKAAT
LisätiedotHerne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos
LisätiedotMAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU
22.3.2018 MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU 1 Pohjoisen maissisäilörehun mahdollisuuksia - onnistuessaan suuri hehtaarisato kertakorjuulla - mahdollistaa karjanlannan tehokkaan hyödyntämisen - soveltuu käytettäväksi
LisätiedotSäilöntäaineen (Bonsilage Plus) vaikutus rehun käymislaatuun
TUTKIMUSRAPORTTI Säilöntäaineen ( ) vaikutus rehun käymislaatuun MTT / Eläinravitsemus 31600 JOKIOINEN TUTKIJAT: Seija Jaakkola, Eeva Saarisalo 18.11.2003 2 SÄILÖNTÄAINEEN (BONSILAGE PLUS) VAIKUTUS REHUN
LisätiedotKokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen
Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Vesa Tikka maidontuottaja Kurikka Seinäjoki 1.2.2018 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 1 Peltoa 850 ha ja sopimusviljelynä 250 ha
LisätiedotSäilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain
Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain Rehunsäilöntä muuttuu pysytkö mukana? Addcon, Jani Huuha ADDCON The Silage Company Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti
LisätiedotErilaiset säilöntäaineet
Erilaiset säilöntäaineet Mustiala 23.1.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Säilöntäaineen tehtävät Kasvientsyymien esto entsyymit hajottavat ja kuluttavat rehun ravintoaineita
LisätiedotArtturi hyödyntää tutkimuksen tulokset
Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät
LisätiedotRehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski
Rehustuksella tuotanto reilaan Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski 13.11.2018 Kuka minä olen? Kuka sinä olet? Miksi säilörehulla on niin paljon
LisätiedotSäilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen
Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun
LisätiedotSäilöntäaineilla hävikit kuriin
2.3.217 Säilöntäaineet, niiden annostelu ja levitystasaisuus Nurmex-tietoisku 17 Sari Vallinhovi ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilöntäaineilla hävikit kuriin Happamuus nopeasti alas hävikit mahdollisimman
LisätiedotParhaat käytännöt tuoreviljan säilönnässä onnistuminen
Parhaat käytännöt tuoreviljan säilönnässä onnistuminen Tuottava itäsuomalainen ja pohjalainen naudanlihantuotanto Tuoreviljaseminaari 23.1 ja 24.1. Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Raaka-aine ja
LisätiedotKokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä
Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee
LisätiedotSäilönnän uudet haasteet
Säilönnän uudet haasteet Nurmiseminaari Syötekeskus 12.1.2011 Tuomo Linnakallio Sisältö: Säilöntäprosessi ja AIV-säilöntäaineiden vaikutus Säilöntäaineen annostelu Murskeviljan säilöntä Seosrehun säilöntä
LisätiedotSäilöntähaasteiden hallinta
Säilöntähaasteiden hallinta Mitä rehunsäilönnän aikana tapahtuu? Mitä haasteita uudet kasvit tuovat mukanaan? Mitä apua on säilöntäaineista? 3.11.2014 Vanhempi tutkija Arja Seppälä MTT Kotieläintuotannon
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
LisätiedotMaxammon ruokintateknologia
Maxammon ruokintateknologia Maxammon Maxammon teknologia on käytössä laajalti Euroopassa Uusiseelanti Irlanti Skotlanti Ranska Italia Espanja Hollanti Norja Ruotsi Viljaa enemmän ruokintaan, turvallisesti
LisätiedotHiven FERM-IT. Säilörehulle, jonka kuiva-aine on 20 34 % HIVEN OY. Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja:
Hiven FERM-IT Säilörehulle, jonka kuiva-aine on 20 34 % Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja: pienet ravintoainetappiot hyvä sulavuus suuri tonnisato/ha Kostean rehun
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotSILOMIX VILJA- JA PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄ KOKOVILJASÄILÖREHUKSI JA MURSKEEKSI. Onnistu palkokasvien säilönnässä!
SILOMIX VILJA- JA PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄ KOKOVILJASÄILÖREHUKSI JA MURSKEEKSI Onnistu palkokasvien säilönnässä! BIOLOGISET REHUNSÄILÖNTÄAINEET VALKUAISKASVEILLE Valkuaiskasvit lisäävät tilan valkuaisomavaraisuutta
LisätiedotSäilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen
Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen Yliopistonlehtori Seija Jaakkola 15.2.2008 Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Nurmirehun säilyvyyden perusteet
LisätiedotMaija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä
Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto maria.hellamaki@valio.fi Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä Rehun laatuvaihtelut Viljat, ostoväkirehuseokset Vaihtelu pieni Analysointi vain kun aihetta olettaa että
Lisätiedot10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman
2.2.217 Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Perjantaina 27.1.217, klo 1:-13:3 Paikka Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti Ohjelma: 1: 1: Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotNurmen säilönnän haasteiden hallinta - Rehun säilönnän perusteet ja säilöntäaineen annostuksen vaikutus rehun laatuun
Nurmen säilönnän haasteiden hallinta - Rehun säilönnän perusteet ja säilöntäaineen annostuksen vaikutus rehun laatuun Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen Erota toisistaan
LisätiedotViljakasvuston korjuu ja käsittely tuoresäilöntää varten
Viljakasvuston korjuu ja käsittely tuoresäilöntää varten Timo Lötjönen Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 timo.lotjonen@luke.fi Esityksen sisältö: Puinnin ajankohta Puintitekniikka Varastointi-/
LisätiedotRuokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi
LisätiedotRehunsäilöntäaineet. Valmisteyhteenveto
Rehunsäilöntäaineet Valmisteyhteenveto 1 JOSERA Nautojen ja sikojen kivennäisrehujen, vasikoiden juomarehujen, rehunsäilöntäaineiden ja erikoistuotteiden valmistaja yli 70 vuoden kokemus onnistuneesta
LisätiedotMiten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd
Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet Liz Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.2018 Game Farm, Singleton, Lancashire, UK Tilatutkimus Ruokinta talvella 2002 Käytännön
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
LisätiedotHERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
LisätiedotRuokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa
Nurmesta Tulosta -hanke Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa Nurmex-tietoisku 8 Marita Jääskeläinen Hävikkejä syntyy eri vaiheessa säilörehuntuotantoa mm. Korjuun ja säilönnän aikana (esim.
LisätiedotSäilörehun ruokintahävikit
Säilörehun ruokintahävikit Anne Anttila NurmiArtturi neuvojaseminaari ProNurmi Seinäjoki 21.11.2013 Sisältö 1. Mistä hävikki muodostuu? 2. Säilörehun ruokinnallinen laatu 3. Säilörehun irrottaminen, säilytys
LisätiedotHeinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy
Heinäseminaari, Jyväskylä 2012 27.10.2012 Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Keskimääräinen happamuus ja ravinteisuus 2006-2010 2005-2009 Luonnonmukainen viljely Suure Yksikkö Arvo Viljavuusluokka Arvo
LisätiedotSäilörehuhävikki. Hävikin määrittely. Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Potentiaalinen kokonaissato
Säilörehuhävikki Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Hävikin määrittely Potentiaalinen kokonaissato Varastoitu säilörehu Ruokintapöydälle siirretty rehu Lehmän syömä rehu Ruokintahävikki
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotSari Kajava, Annu Palmio
Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,
LisätiedotNurmirehulle Palkokasveille Murskeviljalle Seosrehun lämpenemisen estoon Sikojen liemirehuun Hevosheinälle ja emolehmien erikoiskuivaan Maissille
Nurmirehulle Palkokasveille Murskeviljalle Seosrehun lämpenemisen estoon Sikojen liemirehuun Hevosheinälle ja emolehmien erikoiskuivaan Maissille Heti syötettäville Pitkään säilytettäville Lämpimillä keleillä
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotHerne lisää lehmien maitotuotosta
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun
LisätiedotKaura lehmien ruokinnassa
Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty
LisätiedotHerne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa
Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotKotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon
Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,
LisätiedotMaississa mahdollisuus
Maississa mahdollisuus Tarmo Ilola, Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 10.9.2018 Kannus Maissin viljely Ilolan tilalla Miksi maissia? kaikkea pitää kokeilla
LisätiedotKemira AIV suomalaiset rehunsäilöntäratkaisut
Kemira AIV suomalaiset rehunsäilöntäratkaisut Sisältö Laadulla on merkitystä...3 Hyvän säilörehun tuottamiseen kannattaa panostaa... 3 Terveemmät eläimet suurempi maitotili... 3 Rehuanalyysi ruokinnan
LisätiedotKehitysasteen ja säilöntäaineen vaikutus valkolupiini-vehnäsäilörehun käymislaatuun ja aerobiseen stabiilisuuteen
Kehitysasteen ja säilöntäaineen vaikutus valkolupiini-vehnäsäilörehun käymislaatuun ja aerobiseen stabiilisuuteen Walter König 1, Laura Puhakka 1, Marjukka Lamminen 1, Kirsten Weiss 2, Aila Vanhatalo 1,
LisätiedotMaissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala
Maissirehu lehmien ruokinnassa ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala 043 825 2684 Miksi tämä kiinnostaa? 1. Kehittyvät tilat haluavat testata uusia asioita 2. Mahtava satopotentiaali 3. Kaiken työn ulkoistaminen
LisätiedotPötsin hyvinvointiin. Version 1
Pötsin hyvinvointiin Version 1 - Pötsin ph ja ph:n vaihteluihin vaikuttavat tekijät - Pötsihäiriöt ja niiden taustaa - Biorumin: koostumus, eri raaka-aineiden vaikutukset ja käyttö Pötsin normaali ph:
LisätiedotVieläkö sitä säilörehua tutkitaan?
Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu
LisätiedotRehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80
1 (8) Rehuanalyysin tulkinta / märehtijät Rehuanalyysi kertoo rehun kemiallisen koostumuksen, säilönnällisen laadun ja rehuarvot. Tulosten tulkinnassa kokonaisuus ratkaisee, mutta tulkinnan helpottamiseksi
LisätiedotNurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä
NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä
LisätiedotTaulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-
Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg
LisätiedotPalkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste
LisätiedotLaadukasta kotimaista rehunsäilöntää
Laadukasta kotimaista rehunsäilöntää 00 01 02 03 04 05 06 07 08 SISÄLTÖ Terveemmät eläimet suurempi maitotili...4 Rehuanalyysi ruokinnan suunnittelun perusta Tehokas säilöntä kutistaa energiatappiot Onnistunut
LisätiedotKokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa
Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa - Rehuviljaa entistä edullisemmin Rehvi-hanke Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Johdanto Viljelykiertoesimerkki
LisätiedotKevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr
LisätiedotPorkkanaa possuille, naurista naudoille?
Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset
LisätiedotERI MAITOHAPPOBAKTEERIEN JA NIIDEN ANNOSTUSTASON VAIKUTUS SÄILÖREHUN KÄYMISLAATUUN JA AEROBISEEN STABIILISUUTEEN
ERI MAITOHAPPOBAKTEERIEN JA NIIDEN ANNOSTUSTASON VAIKUTUS SÄILÖREHUN KÄYMISLAATUUN JA AEROBISEEN STABIILISUUTEEN Laura Puhakka Maisterin tutkielma Kotieläinten ravitsemustiede Maataloustieteiden laitos
LisätiedotOlki energian raaka-aineena
Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200
LisätiedotMITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?
MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE? Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm Valio Oy 7.9.2017 Nurmisäilörehu Suomessa Nautojen ruokinnan perusta Kasvuolosuhteet =>
LisätiedotSinimailanen lypsylehmien ruokinnassa
Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage
LisätiedotKerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali
Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017, Mustiala Lehtori, Katariina Manni Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke (Ravinneresurssi) Kerääjäkasvit laidunrehuna Tavoitteena
LisätiedotHevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E502
Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut 7.-8.4.2018 Tampere MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E502 1 Tietoiskun sisältö Taustaa hevosten rehuanalyyseille. Miksi analysoida
LisätiedotViljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus
Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %
LisätiedotTuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki
Tuloksia NurmiArtturista Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki 12.12.2013 NurmiArtturi-hanke Kuinka suuri ja mistä johtuva on säilörehun hävikin määrä Etelä-Pohjanmaalla?
LisätiedotRehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013
Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen
LisätiedotProf. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Jokioinen
ARTTURI -verkkopalvelu tukee nurmirehujen tuotantoa ja käyttöä hevosille Nurmen säilöntä ja säilöntäaineet Hevosten nurmirehut hankkeen loppuseminaari Ypäjä 23.4.2009 Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja
LisätiedotMikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin
Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin Suurin osa mikrobeista on haitattomia ja niitä hyödynnetään elintarviketeollisuudessa Mikrobiologia Haitalliset mikrobit pilaavat elintarvikkeita
LisätiedotKokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?
Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun? Petri Suihkonen maidontuottaja, Suonenjoki Seinäjoki 2.2.2018 Yleistä maatilasta ja yrittäjästä 1/2 Maidontuottaja
Lisätiedotluomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia.
Ruokinnan osaamista luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia. Monipuoliset täydennysrehut luomunaudoille Tehokas rehun hyväksikäyttö
LisätiedotSÄILÖREHUN VILJELY -INFO
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous
LisätiedotSikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä
Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita
LisätiedotHevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60
Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut 8.-9.4.2017 Tampere MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60 1 Esityksen sisältö 1. Taustaa hevosten rehuanalyyseille- Miksi analysoida
LisätiedotOljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset
Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen
LisätiedotSäilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on
LisätiedotMärehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotKesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta
Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä
LisätiedotYmpäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa
Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 1.10.2013 Tampere Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia?
LisätiedotNurmen säilöntä ja laatu. Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito
Nurmen säilöntä ja laatu Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito Huonolaatuinen säilörehu voi huonontaa maidon jalostuskelpoisuutta Valio Oy 18.3.2015 2 Säilörehun itiötuloksen tulkinta
LisätiedotNurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?
Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Sisältö Termejä D-arvon kehitys 1. ja 2. sadossa Nurmipalkokasvien vaikutus D-arvoon ja valkuaiseen Lannoituksen
LisätiedotPalkokasvit lypsylehmien rehuna
Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia
LisätiedotNurmen säilönnän haasteiden hallinta
Korkea maitotuotos nurmisäilörehuun perustuen on Suomalaisen maidontuotannon kilpailukyvyn kivijalka. Nurmen säilönnän haasteiden hallinta Arja Seppälä, AIV-tuotekehityspäällikkö Nurmisäilörehun laatutekijät
LisätiedotVesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa
Elodea-hanke Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Luonnonvarakeskus Vesirutto rehuna Kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset Kuusamojärvi, Toranki ja Yli-Kitka Valuman
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotSäilörehun tiivistämisen tavoite
Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä 27.1.2017 Seinäjoki Areena, Sarkamessut Tiivistymisen onnistuminen NurmiArtturitiloilla Reetta Palva, TTS Työtehoseura Säilörehun tiivistämisen
LisätiedotRuokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä
Lisätiedot