Biotal Iso-Britanniassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Biotal Iso-Britanniassa"

Transkriptio

1 Kuka on Biotal? 1983 perustettu Brittiyhtiö entsyymien ja bakteerien perustutkimukseen Botal korvaa kovan kemian luonnon bio-tuotteilla Eläinruokinnan huippuosaaja. Teknologiajohtaja bakteereissa ja entsyymeissä Patentoidut tuotteet Asiakaslähtöisyys Vahva tutkimukseeen perustuva myynnin tuki Markkinajohtaja Iso-Britanniassa Emoyhtiö Lallemand

2 Kuka on Lallemand? Eläinruokinnassa alkaen 1988 Markkinoiden ainoa hiiva- ja bakteerituotteiden toimittaja, joka on samalla niiden alkutuottaja (omat tehtaat) Toimii globaalisti Euroopassa, Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa, liikevaihto n. USD 300 milj. Asiakkaina: Leipomot, Olutpanimot, Eläinruokinta, Terveystuotteet, Viinintuotanto ja Alkoholitislaamot Maailman suurin erikoishiivojen valmistaja Biotalin emoyhtiö

3 Biotal Iso-Britanniassa Vahva myyntiverkosto 15 suoramyyjää 90 jälleenmyyjää Yli 300 myyntiedustajaa Asiakaslähtöinen tuotepolitiikka 30 räätälöityä tuotetta rehutyypin ja asiakkaan tarpeen mukaan Vahva tilakohtainen myynnin tuki Tuotteet kuuluvat Biotal-Brandiin

4 Biotal-tuotteet asiakkaalle kannattavia Viljelijälle kustannustehokas kokonaisratkaisu, joka kattaa kaikki säilörehutyypit, siiloon ja pyöröpaaliin Viljelijä voi kannattavasti lisätä omaa rehuntuotantoa (Tuorerehu viljasta, proteiinirehut, jne.) Karjan tuottavuus parantuu: tiinehtyvyys,poikiminen, terveys, maidon / lihan tuotanto BIFFS ruokinnan optimointi-ohjelma

5 Biotalin rehun säilöntäaineet Siiloon ja pyöröpaaliin Nurmisäilörehu Säilöntäaineet erikseen korkealle ja matalalle kosteuspitoisuudelle Tuorerehut viljasta (tähkä + korsi = Wholecrop) Säilöntäaineet korkealle ja matalalle kosteuspitoisuudelle Valkuaissäilörehut Palkokasvit ja monikasvirehut Viljan säilöntä Kostea murskevilja ja vilja

6 Huippurehua nurmesta

7 Biotalin nurmensäilöntäaineet Siiloon ja pyöröpaaliin Perustuu huippuosaamiseen - Bakteereista - Entsyymeistä Tuotteiden hinta perustuu - Hyvin toimivaan tuotteeseen - Kannattavuuteen viljelijälle Tuotefilosofia - Kullekin rehutyypille kehitetty oma säilöntäaine Täysin uudet innovaatiot - Tuorerehu viljasta (tähkä + korsi = Wholecrop) - Murskeviljan biologinen säilöntä - Monikasvi-tuorerehut

8 Ruohon säilöntä TUOREREHUN KÄYMINEN HAPEKAS TILA: CO 2 Etikkahappo H 2 O ph=6.0 HAPETON TILA: Maitohappo, Alkoholi CO 2 ph=4.0 SOKERI RISKI Homeet Hiivat Clostridia

9 Säilörehun vaiheet siilossa ja pyöröpaalissa 1. Ilmastusvaihe - kestää muutaman tunnin - happi käytetään loppuun - ph pysyy korkealla ( ) 2. Käymisvaihe - alkaa kun happi loppunut - maitohapon vaikutus määräävää - ph putoaa (~4.0) 3. Stabiili vaihe - tuorerehun ominaisuudet eivät paljoa muutu - bakteerimäärät laskevat - clostridia & homeet & hiivat jäävät itämään 4. Siilo avataan ruokintaa varten - ilma pääsee tuorerehuun - ravintoarvot laskevat - hukka lisääntyy Säilöntäaineet vaikuttavat näissä vaiheissa

10 Säilörehun hävikki Hävikki-% min max Vaikuttava tekijä Ei voi vaikuttaa Ilman vaikutus pellolla 2 >5 Sää, kuivumisaika pellolla, kasvilaji, korjuuuutekniikka Ruohon nestehukat 5 >7 Kosteus, siilon syvyys, silpun pituus, säilöntäaine Ilmantulo siiloon 1 2 Kost,silpun pit.tiiviys,s-aine. Käyminen 2 4 Kosteus, säilöntäaine Voi vaikuttaa Jätkokäyminen 0 >5 Kasvi, kosteus, säil. aine Siilon pilaantuminen 0 >10 Täyttönopeus, tiiveys, säil.ain. Pilaantumenen avattaessa 0 >15 Tiiveys, säilöntäaine TOTAL 10 >40

11 Märän nurmituorerehun ominaisuudet Märkä rehu ( yli 75 % kosteus) - vaatii erittäin nopeaa ph-pudotusta Märän massan bakteeririskit - anaerobiset bakteerityypit: clostridia ja entero-bakteerit - herkkyys liian alhaiselle happamuudelle (ph <5.0) Jatkokäymisriski - maitohappo ja sokeri jatkokäyvät voihapoksi - sokeri käy etikaksi - muodostuu ammoniakkia NH 3 - ph-arvo nousee Ruokinta-ongelmat - ravintoarvon alentuminen (maitohappo) - ruokahalun lasku - taloudellisuuden huononeminen

12 Märän nurmituorerehun säilöntäaine - Huipputehokas säilöntäaine märälle nurmituorerehulle (kosteus % 70 82) - Tarkoin luonnosta valitut täsmäbakteerit: - L. plantarum - P. pentosacceus - P. jensenii - L. buchneri - Tehoste-entsyymiseos - Estää jatkokäymistä, parantaa säilyvyyttä ja taloudellista tulosta

13 Kuivan tuorerehun ominaisuudet Esikuivattu nurmituorerehu (Kuiva-aine yli 30 %) - vaatii nopean ph-pudotuksen Kuivan tuorerehun bakteeririskit - hiivat, homeet & aerobiset mikrobit (bacillus, acetic acid bacteria, listeria) - anaerobiset bakteerit - haitalliset bakteerit lisääntyvät laajalla ph-alueella Käymisongelmat (Aerobiset hävikit) - hiivat voivat kuluttaa sokerit ja käymishapot - ph ja massan lämpötila nousevat - muodistuu ideaaliolosuhteet haitallisille mikrobeille Ruokintaongelmat - pilaantuneen rehun määrä kasvaa - pienentynyt kuiva-aine ja energia-arvo - mykotoksiinien (homemyrkkyjen) muodostuminen - kannattavuuden heikkeneminen

14 Kuivan ruoho-rehun säilöntäaine Huipputehokas säilöntäaine esikuivatulle nurmisäilörehulle (Kosteus % alle 70) Tarkoin luonnosta valitut täsmäbakteerit: - L. buchneri - P. pentosacceus Tehoste-entsyymiseos Parantaa säilyvyyttä ja rehun hyväksikäyttöä

15 Säilörehun käymistuotteet A N A E R O B I C Acetate, Formate, 2,3 butanediol, Ethanol, Lactate CO 2, Endotoxins Ethanol CO 2 Hiivat Lactate, Acetate, Mannitol, Ethanol, CO 2 Enterobacteria Maitohappo bakteerit Sokerit Clostridia Buyrate, CO 2, H 2 Listeria Lactate Propionihappo bakteerit Propionate, Acetate, CO 2, H 2 0 K Ä Y M I N E N A E R O B I C CO 2, H 2 0 Bacilli CO 2, H 2 0, Mycotoxin-myrkyt Homeet Maitohapot Hiivat Etikkahappo bakteerit CO 2, H 2 0 CO 2, H 2 0 I L M A S T U S

16 Biotalin bakteerit

17 ph laskee kun Biotal-bakteerit toimivat Biotalin ruohosäilöntäaineet sisältävät homo- ja hetero-käymisbakteereja Hetero-käymisbakteerit ph 7.0 Propionbacterium jensenii ph 6.7 Lactobacillus buchneri Homo-käymisbakteerit ph 6.5 Pediococcus pentosaceus ph 5.2 Lactobacillus plantarum ph 4.8 ph 4.5 ph 4.5 ph 3.7

18 Homo-käymisbakteeri ph Stabiilin säilörehumassan ph (Wilkinson 1967) % 75% 80% 85% Kosteus

19 Ruohon proteiinien jakautuminen luonnossa ja säilörehussa 100 Kasvava Ruoho Homo-käymisbakteerien vaikutus Hyvä Säilörehu Huono Säilörehu % Ammoniakki NH 3 Muut typpityhdisteet Vapaat aminohapot Proteiinit % Raakaproteiinia

20 Homo-käymisbakteerien toiminta Käymistyypit siilossa Lactate Butyrate Acetate Ilmastus ph KA (%) Maitohappo % Kuiva- aineesta Etikka % Kuiva-aineesta Voihappo % kuiva-aineesta WSC % k.a Etanoli % k.a NH3 % tot N

21 Hetero-käymisbakteerien toimintaperiaate Ei säilöntäainetta 1-propanol (2.5 g/kg FW) Propionihappo (1.5 g/kg FW) 1- Propanol and propionihappo Aika 0 päivää 3 päivän ilmastus 0 päivää 3 päivän ilmastus 0 päivää 3 päivän ilmastus 0 päivää 3 päivän ilmastus ph Maitohappo (g/kg) Lämpötila ( C) JOHTOPÄÄTÖS Ilman säilöntäainetta hiivat lisääntyvät ilman vaikutuksesta ja aiheuttavat lämmönnousua. Tällöin maitohappo hajoaa ja ph nousee, rehu pilaantuu. Yhdistetyllä 1-propanol + propionihapolla käsitellyn (oikeanpuoleisin sarake) rehun lämmönnousu on pieni ja maitoahpon hajoaminen vähäistä, ph pysyy vakaana.

22 % loss Hetero-käymisbakteerit L. Buchnerin yhdistetty käymisvaikutus ratkaisee aerobisen stabiilisuus-ongelman kuivassa ruoho-tuorerehussa Aerobiset häviöt (34% kuivapainosta) Log10 (cfu/g) Hiivat & homeet yhteensä (31% ruohon kuivapainosta) Vertailunäyte AxCool AxCool-käsitelty ruohorehu (7 päivän ilmastus) ei menettänyt kuivapainoa verrattuna vertailunäytteeseen 3 Vertailunäytel AxCool 14 päivän ilmastuksen jälkeen AxCool-käsitellyssä tuohorehussa oli yli kertaa vähemmän hiivoja ja homeita kuin vertailunäytteessä (Braunschweig) (ID-DLO)

23 Mykotoksiinitutkimus L. buchneri-bakteeri pienentää mycotoxin-myrkyn pitoisuutta tuorerehussa. Tätä koskeva projekti käynnistetty vuonna Välitulokset näyttävät: - 74% vähentyminen aflatoxin pitoisuudessa - 10% vähentyminen zearalenone pitoisuudessa Hyvää tulosta voidaan jo nyt käyttää markkinoinissa: - Wholecrop Gold & Wholcrop Gold Mill - Biocrimp Lisää tuloksia saadaan vuonna 2006

24 BIOTAL ENTSYYMIT

25 Entsyymit Mikä on enntsyymi? - Suuria, monimutkaisia proteiineja. - Biologinen katalysaattori. Miten se toimii? - Hajottaa suuria hiukkasia kuten proteiineja, HIILIHYDRAATTEJA ja lipidejä pieniksi osiksi, kuten aminohapoiksi, SOKEREIKSI, ja rasvahapoiksi - Toimiakseen vaatii sopivan hiukkasen, lämpötilan ja ph:n Edut? - Hajottaa monimutkaisia aineita, kuten hemiselluloosaa ja ligniiniä. - Kasvattaa rehuhiukkasten pinta-alaa, jolloin lehmän ruuansulatuksen bakteereille avauttuu lisää toimitapintaa. - Parantaa rehun sulavuutta. - Kasvattaa rehun energialähteitä.

26 Biotalin entsyymit toiminnassa Biotalin entsyymit hajottavat monimutkaisia hiilihydraatteja kuten hemiselluloosaa, jolloin siitä tulee sokereita. Tämä lisää tuorerehun sulavuusarvoja. Selluloosa on tärkein hiilihydraattipohjainen rakenneaine tuorerehussa. Käyttämällä modernia entsyymiteknologiaa Biotal parantaa merkittävästi säilöntäaineittensa toimivuutta ja rehun ruokinta-arvoa.

27 Axphast Gold tuorerehu-vertailussa Kuiva-aine % D-arvo Energia (MJ/kg DM) Tuhkaa NDF CP ph NH4-N Sokeri Axphast *Parhaat kilpailijat * - Lähde: Frank Wright

28 Tilalla tuotettu tuore- ja väkirehu Kokoviljasta (tähkä + korsi = Wholecrop) valmistettu tuorerehu tulee korjata kun jyvät ovat taikinatuleentumis - vaiheessa. Tällöin kosteuspitoisuus on 55-60% riippuen viljatyypistä. Jos kosteuspitoisuus on pienempi kuin 50%, jolloin jyvä ei murru peukalon ja keskisormen välissä puristettaessa, tulee vilja murskata ennen syöttöä karjalle.

29 Kokoviljasäilörehua korjataan. Työ on tehtävä huolella ja oikeilla laitteilla, jotta jyvät eivät varise maahan.

30 Tuorerehu-herneet tulee korjata silloin kun herneet palon keskellä ovat kypsyneet. Rehuksi häytetään koko kasvi. Kypsyys on oikea silloin, kun palot voi vielä halkaista sormilla puristamalla.

31 Säilörehu-herne niitetään ja voidaan jättää pellolle kuivumaan. Korjaus tapahtuu tarkkuussilppurilla, jossa säilöntäaineen annostelija(hapotin) Säilörehu-herne voidaan myös korjata suoraan aumaan. Säilöntäaine annostellaan heti korjattaessa.

32 Korkealaatuinen tilalla tuotettu tuore- ja väkirehu Biotal-säilöntäaineilla Hyvän tuloksen saavuttamiseksi on tärkeää käyttää kullekin säilörehu-tyypille kehitettyä säilöntäainetta. Tämä - Parantaa rehun laatua - Lisää airobista stabilisuutta - Vähentää oleellisesti hiiva- ja homeriskiä Kostealle kokoviljatuorerehulle kun kosteus on % Kuivalle kokovilja-tuorerehulle kun kosteus on % Tuorerehu palkokasveille kun kosteus on %

33 Useat viljalajit voidaan murskata ennen säilöntää Ohra Kaura Vehnä Triticale (Ruisvehnä)

34 Murskattu vilja: - Vähentää varastointitilaa -Tekee viljankuivurin tarpeettomaksi. - Mahdollistaa aikaisen korjuun ja pidemmän puintiajan - Pidentää puintipäivää - Antaa suuremman sadon - Mahdollistaa talvirehun korjuun lyhyessä ajassa

35 Huipputehokas säilöntäaine viljalle Biotalin Biocrimp on erinomainen säilöntäaine murskatulle viljalle. Se edut ovat - Pieni aerobinen pilaantumishävikki - Vähentää merkittävästi hiiva- ja homeriskiä - Pienentää hukkaa - Takaa ravintoaineitten säilymisen

36 Ongelma Märkä paalattu olki homehtuu ja pilaantuu helposti Homeista olkea ei voi syöttää karjalle Homeinen pahna-olki aiheuttaa monenlaisia ongelmia, mm. homepölyä Ratkaisu BioStraw on erikoisesti paalatulle oljelle kehitetty säilöntäaine BioStraw estää oljen homehtumisen 22 % kosteuteen asti ja tekee oljen syöttämisen ja pahnakäytön mahdolliseksi

37 Bakteerit ja entsyymit säilyvässä kuivamuodossa Biotal säilöntäaineet toimitetaan tiiviissä muoviastiassa. Astia riittää rehutonnin käsittelyyn, tilauksen mukaan. Astiassa on 5-10 ilmatiivistä pakettia, joissa veteen sekoitettavaa kuivajauhetta.

38 KÄYTTÖ 25 tonnin paketti Suositellaaan, että 25 tonnin paketti sekoitetaan 50 litraan kylmää, puhdasta vettä. Seosta käytetään 2 litraa / rehutonni. Sekoituksen jälkeen ainetta voi käyttää 48 tunnin ajan. 100 tonnin paketti Suositellaan, että paketti sekoitetaan 200 litraan vettä. Seosta käytetään 2 litraa / rehutonni.

39 Säilöntäaineen ruiskutus Suutin tulee sijoittaa syöttörummun kohdalle, leikkurin eteen

40

41 Nurmirehun tuoresäilöntä-prosessi RUOHON OMINAISUUDET SÄILÖNTÄ- TEKNIIKKA SÄILÖNTÄ- AINE KÄYMINEN TUOREREHUN SÄILÖNTÄ RUOKINTA & RAVINTOPITOISUUS

42 Biotalin kolme osa-aluetta 1.Hetero-käymisbakteerit 2.Homo-käymisbakteerit 3.Entsyymipaketti

43 Hetero-käymisbakteeri L. Buchneri ainutlaatuinen metaboliikka sokerit Bakteerit käyttävät sokeria tuottaessaan maitohappoa Maitohapp Maitohapp. L. buchneri muuttaa osan maitohaposta etikaksi ja 1,2 propanedioliksi 1,2 Propanediol (Monopropylene glycol) 1,2 propanediol muuttuu sitten propionihapoksi ja 1-propanoliksi Kaikki ympyröidyt neljä käymistuotetta toimivat tehokkaasti homeita vastaan Etikkahappo Propionihappo 1- Propanoli

44 Hetero käymisbakteeri Lactobasillus Buhner ph 6,7-4,5 A) Propionihappo ja 1-propanoli Rajoittaa hiiivojen ja homeiden kasvua Kuivan rehun ongelma EI MITÄÄN 1-PROPANOLI PROPIONIHAPPO MOLEMMAT 0 VRK 3 VRK 0 VRK 3 VRK 0 VRK 3 VRK 0 VRK 3 VRK B) Etikkahappo erinomainen ravintolähde naudalle Pikkelsitehtaan haju Saattaa aiheuttaa ongelmia Artturi-analyysissä (kuuluu haihtuviin rasvahappoihin) C) Propyleeniglygoli Käytetään ketoosin hoidossa Vaikuttaa suoraan veren sokeriin Glykolia muodostuu n. 150 g lehmän päiväannokseen Propionbacterium jensenii Tuottaa propionihappoa ja etikkahappoa ph 7,0-4,5

45 Homo käymisbakteerit Pediococcus pentosaceus toiminta-alue ph 6,5 4,8 Lactobasillus plantarum toiminta-alue ph 5,2 3,7 - Homo maitohappobakteerilla kuten P. pentisaceus ja. L. plantarun toimivat nopeasti ja tehokkaasti. - Alhaisella ph:lla ja nopealla ph:n laskulla estetään haitallisten bakteerien lisääntyminen. - Clostridia- ja entero-bakteerit -- Haitalliset bakteerit ovat ongelmana lähinnä märällä rehulla (ka alle 26%)

46 Entsyymipaketti Xylanaasi - Pilkkoo hemiselluloosaa - Kuohkeuttaa rehumassaa - Parantaa selluuloosakuitujen sulavuutta pötsissä Beetta-glukanaasi - Pilkkoo selluloosaa, hemiselluloosaa ja ligniiniä Alfa-amylaasi - Hajottaa hiilihydraatteja sokereiksi - maitohappokäymisen raaka-aineiksi. - Lisää maittavuutta

47 Ei säilöntäainetta 1-propanol (2.5 g/kg FW) Propionihappo (1.5 g/kg FW) 1- Propanol and propionihappo Aika 0 päivää 3 päivän ilmastus 0 päivää 3 päivän ilmastus 0 päivää 3 päivän ilmastus 0 päivää 3 päivän ilmastus ph Maitohappo (g/kg) Lämpötila ( C)

Biotal-tuotteet parantavat kannattavuutta

Biotal-tuotteet parantavat kannattavuutta Kuka on Biotal? 1983 perustettu Brittiyhtiö entsyymien ja bakteerien perustutkimukseen Botal korvaa kovan kemian luonnon bio-tuotteilla Eläinruokinnan huippuosaaja. Teknologiajohtaja bakteereissa ja entsyymeissä

Lisätiedot

Biologinen rehunsäilöntä

Biologinen rehunsäilöntä Biologinen rehunsäilöntä Yrityksellä yksityinen omistuspohja, jolla pitkä kokemus erityisesti biologisista rehunsäilöntäaineista ja hiivavalmisteista Korkealaatuinen laboratorio, jossa työskentelee mikrobiologeja

Lisätiedot

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI TARKEMPAA REHUNSÄILÖNTÄÄ MAIDON KESKITUOTOS KG/LEHMÄ/UOSI 2015 9700 9200 8700 8200 7700 9361 9321 8709 8639 8634 7200 6700 6898 Tanska Pohjois-Italia Ruotsi iro Suomi EU keskiarvo

Lisätiedot

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari 5.1.2017 Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Paljonko 60 lehmän tilalla jää saamatta maidosta rahaa, jos säilörehun käymishappojen

Lisätiedot

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia Feedtech rehunsäilöntäaineet Maksavat itsensä nopeasti takaisin Kaikki tietävät, että rehu kutistuu kuviuessaan. Mutta harvat

Lisätiedot

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia Feedtech rehunsäilöntäaineet Maksavat itsensä nopeasti takaisin Kaikki tietävät, että rehu kutistuu kuviuessaan. Mutta harvat

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia Feedtech rehunsäilöntäaineet Maksavat itsensä nopeasti takaisin Kaikki tietävät, että rehu kutistuu kuviuessaan. Mutta harvat

Lisätiedot

SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön

SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN Bakteerit hyötykäyttöön NYKYAIKAINEN REHUNSÄILÖNTÄ PERUSTUU BAKTEEREIHIN Säilörehun laadulla voidaan vaikuttaa tuotannon kannattavuuteen merkittävästi. Onnistunut rehunsäilöntä

Lisätiedot

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta. Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta. Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen Nurmen säilönnän haasteiden hallinta Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen Nautaparlamentti, Oulu, 26.7.2012 NURMI PELLOLLA kariseminen puristeneste hengitys virhekäyminen

Lisätiedot

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN. 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN. 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos MIKSI SÄILÖNTÄAINETTA REHUUN? KASVIENTSYYMIEN ESTO HAITTAMIKROBIEN

Lisätiedot

Säilörehun valmistus nurmesta ja kokoviljasta käytäntö jä ja uusia mahdollisuuksia Britanniasta. Sally Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.

Säilörehun valmistus nurmesta ja kokoviljasta käytäntö jä ja uusia mahdollisuuksia Britanniasta. Sally Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2. Säilörehun valmistus nurmesta ja kokoviljasta käytäntö jä ja uusia mahdollisuuksia Britanniasta Sally Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.2018 Työskentelemme viljelijöiden kanssa käytännönläheisellä tavalla

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

BIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ. Hyvää rehua bakteerien avulla

BIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ. Hyvää rehua bakteerien avulla BIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ Hyvää rehua bakteerien avulla Supersile kostean säilörehun (kuiva-aine alle 30 %) säilöntään tarkoitettu, nopeasti ph:ta laskevia bakteerikantoja sisältävä valmiste. LAADUKKAAT

Lisätiedot

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos

Lisätiedot

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU 22.3.2018 MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU 1 Pohjoisen maissisäilörehun mahdollisuuksia - onnistuessaan suuri hehtaarisato kertakorjuulla - mahdollistaa karjanlannan tehokkaan hyödyntämisen - soveltuu käytettäväksi

Lisätiedot

Säilöntäaineen (Bonsilage Plus) vaikutus rehun käymislaatuun

Säilöntäaineen (Bonsilage Plus) vaikutus rehun käymislaatuun TUTKIMUSRAPORTTI Säilöntäaineen ( ) vaikutus rehun käymislaatuun MTT / Eläinravitsemus 31600 JOKIOINEN TUTKIJAT: Seija Jaakkola, Eeva Saarisalo 18.11.2003 2 SÄILÖNTÄAINEEN (BONSILAGE PLUS) VAIKUTUS REHUN

Lisätiedot

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Vesa Tikka maidontuottaja Kurikka Seinäjoki 1.2.2018 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 1 Peltoa 850 ha ja sopimusviljelynä 250 ha

Lisätiedot

Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain

Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain Rehunsäilöntä muuttuu pysytkö mukana? Addcon, Jani Huuha ADDCON The Silage Company Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti

Lisätiedot

Erilaiset säilöntäaineet

Erilaiset säilöntäaineet Erilaiset säilöntäaineet Mustiala 23.1.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Säilöntäaineen tehtävät Kasvientsyymien esto entsyymit hajottavat ja kuluttavat rehun ravintoaineita

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski Rehustuksella tuotanto reilaan Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski 13.11.2018 Kuka minä olen? Kuka sinä olet? Miksi säilörehulla on niin paljon

Lisätiedot

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun

Lisätiedot

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Säilöntäaineilla hävikit kuriin 2.3.217 Säilöntäaineet, niiden annostelu ja levitystasaisuus Nurmex-tietoisku 17 Sari Vallinhovi ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilöntäaineilla hävikit kuriin Happamuus nopeasti alas hävikit mahdollisimman

Lisätiedot

Parhaat käytännöt tuoreviljan säilönnässä onnistuminen

Parhaat käytännöt tuoreviljan säilönnässä onnistuminen Parhaat käytännöt tuoreviljan säilönnässä onnistuminen Tuottava itäsuomalainen ja pohjalainen naudanlihantuotanto Tuoreviljaseminaari 23.1 ja 24.1. Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Raaka-aine ja

Lisätiedot

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee

Lisätiedot

Säilönnän uudet haasteet

Säilönnän uudet haasteet Säilönnän uudet haasteet Nurmiseminaari Syötekeskus 12.1.2011 Tuomo Linnakallio Sisältö: Säilöntäprosessi ja AIV-säilöntäaineiden vaikutus Säilöntäaineen annostelu Murskeviljan säilöntä Seosrehun säilöntä

Lisätiedot

Säilöntähaasteiden hallinta

Säilöntähaasteiden hallinta Säilöntähaasteiden hallinta Mitä rehunsäilönnän aikana tapahtuu? Mitä haasteita uudet kasvit tuovat mukanaan? Mitä apua on säilöntäaineista? 3.11.2014 Vanhempi tutkija Arja Seppälä MTT Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa

Lisätiedot

Maxammon ruokintateknologia

Maxammon ruokintateknologia Maxammon ruokintateknologia Maxammon Maxammon teknologia on käytössä laajalti Euroopassa Uusiseelanti Irlanti Skotlanti Ranska Italia Espanja Hollanti Norja Ruotsi Viljaa enemmän ruokintaan, turvallisesti

Lisätiedot

Hiven FERM-IT. Säilörehulle, jonka kuiva-aine on 20 34 % HIVEN OY. Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja:

Hiven FERM-IT. Säilörehulle, jonka kuiva-aine on 20 34 % HIVEN OY. Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja: Hiven FERM-IT Säilörehulle, jonka kuiva-aine on 20 34 % Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja: pienet ravintoainetappiot hyvä sulavuus suuri tonnisato/ha Kostean rehun

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

SILOMIX VILJA- JA PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄ KOKOVILJASÄILÖREHUKSI JA MURSKEEKSI. Onnistu palkokasvien säilönnässä!

SILOMIX VILJA- JA PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄ KOKOVILJASÄILÖREHUKSI JA MURSKEEKSI. Onnistu palkokasvien säilönnässä! SILOMIX VILJA- JA PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄ KOKOVILJASÄILÖREHUKSI JA MURSKEEKSI Onnistu palkokasvien säilönnässä! BIOLOGISET REHUNSÄILÖNTÄAINEET VALKUAISKASVEILLE Valkuaiskasvit lisäävät tilan valkuaisomavaraisuutta

Lisätiedot

Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen

Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen Yliopistonlehtori Seija Jaakkola 15.2.2008 Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Nurmirehun säilyvyyden perusteet

Lisätiedot

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto maria.hellamaki@valio.fi Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä Rehun laatuvaihtelut Viljat, ostoväkirehuseokset Vaihtelu pieni Analysointi vain kun aihetta olettaa että

Lisätiedot

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman 2.2.217 Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Perjantaina 27.1.217, klo 1:-13:3 Paikka Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti Ohjelma: 1: 1: Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta - Rehun säilönnän perusteet ja säilöntäaineen annostuksen vaikutus rehun laatuun

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta - Rehun säilönnän perusteet ja säilöntäaineen annostuksen vaikutus rehun laatuun Nurmen säilönnän haasteiden hallinta - Rehun säilönnän perusteet ja säilöntäaineen annostuksen vaikutus rehun laatuun Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen Erota toisistaan

Lisätiedot

Viljakasvuston korjuu ja käsittely tuoresäilöntää varten

Viljakasvuston korjuu ja käsittely tuoresäilöntää varten Viljakasvuston korjuu ja käsittely tuoresäilöntää varten Timo Lötjönen Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 timo.lotjonen@luke.fi Esityksen sisältö: Puinnin ajankohta Puintitekniikka Varastointi-/

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Rehunsäilöntäaineet. Valmisteyhteenveto

Rehunsäilöntäaineet. Valmisteyhteenveto Rehunsäilöntäaineet Valmisteyhteenveto 1 JOSERA Nautojen ja sikojen kivennäisrehujen, vasikoiden juomarehujen, rehunsäilöntäaineiden ja erikoistuotteiden valmistaja yli 70 vuoden kokemus onnistuneesta

Lisätiedot

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet Liz Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.2018 Game Farm, Singleton, Lancashire, UK Tilatutkimus Ruokinta talvella 2002 Käytännön

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa

Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa Nurmesta Tulosta -hanke Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa Nurmex-tietoisku 8 Marita Jääskeläinen Hävikkejä syntyy eri vaiheessa säilörehuntuotantoa mm. Korjuun ja säilönnän aikana (esim.

Lisätiedot

Säilörehun ruokintahävikit

Säilörehun ruokintahävikit Säilörehun ruokintahävikit Anne Anttila NurmiArtturi neuvojaseminaari ProNurmi Seinäjoki 21.11.2013 Sisältö 1. Mistä hävikki muodostuu? 2. Säilörehun ruokinnallinen laatu 3. Säilörehun irrottaminen, säilytys

Lisätiedot

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Heinäseminaari, Jyväskylä 2012 27.10.2012 Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Keskimääräinen happamuus ja ravinteisuus 2006-2010 2005-2009 Luonnonmukainen viljely Suure Yksikkö Arvo Viljavuusluokka Arvo

Lisätiedot

Säilörehuhävikki. Hävikin määrittely. Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Potentiaalinen kokonaissato

Säilörehuhävikki. Hävikin määrittely. Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Potentiaalinen kokonaissato Säilörehuhävikki Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Hävikin määrittely Potentiaalinen kokonaissato Varastoitu säilörehu Ruokintapöydälle siirretty rehu Lehmän syömä rehu Ruokintahävikki

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

Nurmirehulle Palkokasveille Murskeviljalle Seosrehun lämpenemisen estoon Sikojen liemirehuun Hevosheinälle ja emolehmien erikoiskuivaan Maissille

Nurmirehulle Palkokasveille Murskeviljalle Seosrehun lämpenemisen estoon Sikojen liemirehuun Hevosheinälle ja emolehmien erikoiskuivaan Maissille Nurmirehulle Palkokasveille Murskeviljalle Seosrehun lämpenemisen estoon Sikojen liemirehuun Hevosheinälle ja emolehmien erikoiskuivaan Maissille Heti syötettäville Pitkään säilytettäville Lämpimillä keleillä

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Kaura lehmien ruokinnassa

Kaura lehmien ruokinnassa Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty

Lisätiedot

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,

Lisätiedot

Maississa mahdollisuus

Maississa mahdollisuus Maississa mahdollisuus Tarmo Ilola, Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 10.9.2018 Kannus Maissin viljely Ilolan tilalla Miksi maissia? kaikkea pitää kokeilla

Lisätiedot

Kemira AIV suomalaiset rehunsäilöntäratkaisut

Kemira AIV suomalaiset rehunsäilöntäratkaisut Kemira AIV suomalaiset rehunsäilöntäratkaisut Sisältö Laadulla on merkitystä...3 Hyvän säilörehun tuottamiseen kannattaa panostaa... 3 Terveemmät eläimet suurempi maitotili... 3 Rehuanalyysi ruokinnan

Lisätiedot

Kehitysasteen ja säilöntäaineen vaikutus valkolupiini-vehnäsäilörehun käymislaatuun ja aerobiseen stabiilisuuteen

Kehitysasteen ja säilöntäaineen vaikutus valkolupiini-vehnäsäilörehun käymislaatuun ja aerobiseen stabiilisuuteen Kehitysasteen ja säilöntäaineen vaikutus valkolupiini-vehnäsäilörehun käymislaatuun ja aerobiseen stabiilisuuteen Walter König 1, Laura Puhakka 1, Marjukka Lamminen 1, Kirsten Weiss 2, Aila Vanhatalo 1,

Lisätiedot

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala Maissirehu lehmien ruokinnassa ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala 043 825 2684 Miksi tämä kiinnostaa? 1. Kehittyvät tilat haluavat testata uusia asioita 2. Mahtava satopotentiaali 3. Kaiken työn ulkoistaminen

Lisätiedot

Pötsin hyvinvointiin. Version 1

Pötsin hyvinvointiin. Version 1 Pötsin hyvinvointiin Version 1 - Pötsin ph ja ph:n vaihteluihin vaikuttavat tekijät - Pötsihäiriöt ja niiden taustaa - Biorumin: koostumus, eri raaka-aineiden vaikutukset ja käyttö Pötsin normaali ph:

Lisätiedot

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu

Lisätiedot

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80 1 (8) Rehuanalyysin tulkinta / märehtijät Rehuanalyysi kertoo rehun kemiallisen koostumuksen, säilönnällisen laadun ja rehuarvot. Tulosten tulkinnassa kokonaisuus ratkaisee, mutta tulkinnan helpottamiseksi

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila- Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste

Lisätiedot

Laadukasta kotimaista rehunsäilöntää

Laadukasta kotimaista rehunsäilöntää Laadukasta kotimaista rehunsäilöntää 00 01 02 03 04 05 06 07 08 SISÄLTÖ Terveemmät eläimet suurempi maitotili...4 Rehuanalyysi ruokinnan suunnittelun perusta Tehokas säilöntä kutistaa energiatappiot Onnistunut

Lisätiedot

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa - Rehuviljaa entistä edullisemmin Rehvi-hanke Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Johdanto Viljelykiertoesimerkki

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

ERI MAITOHAPPOBAKTEERIEN JA NIIDEN ANNOSTUSTASON VAIKUTUS SÄILÖREHUN KÄYMISLAATUUN JA AEROBISEEN STABIILISUUTEEN

ERI MAITOHAPPOBAKTEERIEN JA NIIDEN ANNOSTUSTASON VAIKUTUS SÄILÖREHUN KÄYMISLAATUUN JA AEROBISEEN STABIILISUUTEEN ERI MAITOHAPPOBAKTEERIEN JA NIIDEN ANNOSTUSTASON VAIKUTUS SÄILÖREHUN KÄYMISLAATUUN JA AEROBISEEN STABIILISUUTEEN Laura Puhakka Maisterin tutkielma Kotieläinten ravitsemustiede Maataloustieteiden laitos

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE? MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE? Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm Valio Oy 7.9.2017 Nurmisäilörehu Suomessa Nautojen ruokinnan perusta Kasvuolosuhteet =>

Lisätiedot

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage

Lisätiedot

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017, Mustiala Lehtori, Katariina Manni Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke (Ravinneresurssi) Kerääjäkasvit laidunrehuna Tavoitteena

Lisätiedot

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E502

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E502 Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut 7.-8.4.2018 Tampere MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E502 1 Tietoiskun sisältö Taustaa hevosten rehuanalyyseille. Miksi analysoida

Lisätiedot

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %

Lisätiedot

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki Tuloksia NurmiArtturista Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki 12.12.2013 NurmiArtturi-hanke Kuinka suuri ja mistä johtuva on säilörehun hävikin määrä Etelä-Pohjanmaalla?

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Jokioinen

Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Jokioinen ARTTURI -verkkopalvelu tukee nurmirehujen tuotantoa ja käyttöä hevosille Nurmen säilöntä ja säilöntäaineet Hevosten nurmirehut hankkeen loppuseminaari Ypäjä 23.4.2009 Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja

Lisätiedot

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin Suurin osa mikrobeista on haitattomia ja niitä hyödynnetään elintarviketeollisuudessa Mikrobiologia Haitalliset mikrobit pilaavat elintarvikkeita

Lisätiedot

Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?

Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun? Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun? Petri Suihkonen maidontuottaja, Suonenjoki Seinäjoki 2.2.2018 Yleistä maatilasta ja yrittäjästä 1/2 Maidontuottaja

Lisätiedot

luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia.

luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia. Ruokinnan osaamista luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia. Monipuoliset täydennysrehut luomunaudoille Tehokas rehun hyväksikäyttö

Lisätiedot

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous

Lisätiedot

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita

Lisätiedot

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60 Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut 8.-9.4.2017 Tampere MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60 1 Esityksen sisältö 1. Taustaa hevosten rehuanalyyseille- Miksi analysoida

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 1.10.2013 Tampere Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia?

Lisätiedot

Nurmen säilöntä ja laatu. Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito

Nurmen säilöntä ja laatu. Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito Nurmen säilöntä ja laatu Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito Huonolaatuinen säilörehu voi huonontaa maidon jalostuskelpoisuutta Valio Oy 18.3.2015 2 Säilörehun itiötuloksen tulkinta

Lisätiedot

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Sisältö Termejä D-arvon kehitys 1. ja 2. sadossa Nurmipalkokasvien vaikutus D-arvoon ja valkuaiseen Lannoituksen

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta Korkea maitotuotos nurmisäilörehuun perustuen on Suomalaisen maidontuotannon kilpailukyvyn kivijalka. Nurmen säilönnän haasteiden hallinta Arja Seppälä, AIV-tuotekehityspäällikkö Nurmisäilörehun laatutekijät

Lisätiedot

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Elodea-hanke Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Luonnonvarakeskus Vesirutto rehuna Kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset Kuusamojärvi, Toranki ja Yli-Kitka Valuman

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja

Lisätiedot

Säilörehun tiivistämisen tavoite

Säilörehun tiivistämisen tavoite Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä 27.1.2017 Seinäjoki Areena, Sarkamessut Tiivistymisen onnistuminen NurmiArtturitiloilla Reetta Palva, TTS Työtehoseura Säilörehun tiivistämisen

Lisätiedot

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä

Lisätiedot