Erilaiset säilöntäaineet

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erilaiset säilöntäaineet"

Transkriptio

1 Erilaiset säilöntäaineet Mustiala Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos

2 Säilöntäaineen tehtävät Kasvientsyymien esto entsyymit hajottavat ja kuluttavat rehun ravintoaineita heti korjuun alettua Haittamikrobien esto varastoinivaiheessa ja syöttövaiheessa (siilo auki) klostridit, enterobakteerit pilaavat rehua vaikka rehu olisi tiivistetty hyvin eikä ilmaa pääse rehuun hiivat, homeet pilaavat rehua, jos happea saatavilla Hyödyllisten mikrobien eli maitohappobakteereiden toiminnan edistäminen Tuottavat maitohappoa, joka happamoittaa rehun eli laskee ph:n => rehu säilyy

3 Säilöntäaineiden muutokset viime vuosikymmeninä Tuoreen rehun (ei esikuivattu) säilöntä muurahaishapolla tunnettu ja varma menetelmä Muutoksia Esikuivatus homeiden ja hiivojen rooli pilaajina kasvaa lämpenemistä estävät säilöntäaineet (hapen vaikutus, aerobinen stabiilisuus tavoitteena) Säilöntäaineiden käyttömukavuuden kehitystarpeet ns. biologiset säilöntäaineet eli ympit (bakteerit) ja entsyymit happosäilöntäaineiden osittainen neutralointi Muut kemikaalit (ei happoja) suora vaikutus haittamikrobeihin

4 Säilöntäaineet Kosteat rehut, joissa luontaista maitohappokäymistä Säilöntäaine tukee ja täydentää maitohappokäymisen vaikutusta Säilörehu Kuivat rehut, joissa ei käymistä tai se on hyvin rajoittunutta Säilöntäaineen tärkeä tehtävä on estää hiivoja ja homeita Säilöheinä, heinä, vilja

5 Pilaajamikrobien esto rehunteossa säilöntäaine ei ainoa vaikuttava tekijä Työvaihe säilörehun teossa Puhdas raaka-aine, huolellinen niitto ja korjuu Esikuivatus Säilöntäaineen käyttö Silppuaminen, tiivistäminen, peittäminen Tasainen ja riittävän nopeasti etenevä siilon rehurintamus Pilaajamikrobien kasvua estävä vaikutus Pilaajamikrobien kontaminaation esto Kuiva-ainepitoisuuden lisääntyminen Happamuus ja muut antimikrobiaaliset estovaikutukset (bakteereja, homeita ja hiivoja tuhoavat) Hapettomuus, osittain happamuus Hapettomuus

6 Säilönnän onnistuminen monta tekijää Kasvin/rehun ominaisuudet Rehuntekijän toimenpiteet esikuivatus, korjuu- ja säilöntämenetelmä Säilöntäaineen valinta Sääolosuhteet

7 Säilörehun säilöntäaineiden EU-hyväksyntä Säilöntäaineiden käyttöturvallisuuden ja tehokkuuden arviointi: EU-rekisteri: Hyväksyntä yksittäisille kemikaaleille, mikrobikannoille ja entsyymeille ei seoksille, joita säilöntäaineet pääasiassa ovat

8 Säilöntäaineiden testaus missä materiaalissa toimii ja millä tavalla EU-hyväksyntä erikseen seuraavissa kasvimateriaaliluokissa Vaikeasti säilöttävä: sokeria alle 1,5 % tuoreessa Keskivaikeasti säilöttävä: sokeria 1,5 3 % Helposti säilöttävä: sokeria yli 3 % Kasvilaji ja esikuivatus vaikuttaa sokeriarvoon Hyväksyntä yleensä käymislaadun perusteella Myös esimerkiksi aerobisen stabiilisuuden (lämpenemisherkkyyden) parantajana tai muun vaikutuksen perusteella, joka osoitettava

9 Säilöntäaineiden tärkeimmät vaikuttavat aineet Hapot ja niiden suolat Muurahaishappo (suolamuoto formiaatti) Muita happoja: propionihappo (propionaatti), bentsoehappo (bentsoaatti), sorbiinihappo (sorbaatti) Muut kemikaalit Natriumnitriitti, heksamiini Biologiset säilöntäaineet Mikrobit Pääasiassa maitohappobakteereita, joista yleisin Lactobacillus plantarum (syyskuu 2016 EU-rekisterissä (Luokka 1 k Silage additives) 36 eri kantaa); Lactobacillus buchneri (11 eri kantaa); Pediococcus pentosaceus (10 eri kantaa), Yhteensä 12 muuta mikrobilajia Entsyymit Sellulaasi, ksylanaasi, amylaasi, β-glukanaasi

10 Säilöntäaineen valinta sopivuus käyttötilanteeseen Mitä säilöntäaine sisältää? kemikaalit bakteerien ja entsyymien tarkat tunnistetiedot Minkälaisen EU:n tehokkuushyväksynnän valmisteen eri komponentit ovat saaneet rehun käymislaatu, lämpenemisherkkyys (aerobinen stabiilisuus), muut tehokkuusväitteet? Valmisteen käyttöturvallisuus? Muu tutkimustieto? Mihin käsittelyyn tehokkuutta verrattu, mikä kasvilaji, mikä kuiva-ainepitoisuus ym.

11 Kasvin ominaisuudet vaihtelevat vaikutus rehun käymislaatuun Kuiva-ainepitoisuus kuiva-ainepitoisuuden lisääntyessä riski virhekäymiselle pienenee; hiiva ja homeongelmat saattavat lisääntyä Sokeripitoisuus pitoisuuden lisääntyminen helpottaa säilöntää Puskurikapasiteetti kuvaa ph:n laskun helppoutta/vaikeutta mitä pienempi sitä helpommin ph laskee ja rehu säilyy paremmin Nitraattipitoisuus nitraatti estää rehua pilaavien klostridien toimintaa

12 Säilöttävyysominaisuuksiin vaikuttavat tekijät Kasvilajin valinta Sokeri Esikuivatus X X Kuivaaine Puskurikapasiteetti Nitraatti X X X X N-lannoitus X X X X Kehitysaste X X X X

13 Esikuivatus lisää sokeripitoisuutta ilmaistuna osuutena tuoreesta rehusta => säilöttävyys paranee (vrt. EU-hyväksyntäluokat) Kuivaainepitoisuus, % Esimerkkitilanne Sokeri tuoreesta, % Sokeri kuivaaineesta, % Niittohetkellä 18 % 1,4 7,8 Esikuivatuksen jälkeen 30 % 2,3 7,6 35 % 2,6 7,4 Oletus, että esikuvatus kuluttaa sokeria

14 Eri kasvilajien säilöntäominaisuudet, niitot 1-3 (Dewhurst ym. 2003, J. Dairy Sci.) Palkokasvit eli apila ja sinimailanen vaativampia säilöttäviä. Koskee myös palkoviljoja. Säilöntä onnistuu kunhan kasvin ominaisuudet otetaan huomioon esikuivatuksessa ja säilöntäaineessa Raiheinä Puna-apila Sinimailanen 0 Rvalk g/kg ka Sokeri g/kg ka Nitraatti mg/kg ka Puskurik meq/kg ka

15 Nurmipalkokasvit ja palkoviljat käymislaadun varmistaminen Happosäilöntäaineet Annostustason nosto Esikuivatus Biologiset säilöntäaineet (bakteerit, entsyymit) Esikuivatus

16 Kuivat rehut - säilöntäaineet Murskevilja Liiallinen kuivuus Tiivistäminen vaikeutuu Kosteus (35 45 %) eli vesi helpottaa tiivistämistä ja estää hapen pääsyä rehuun ja homeiden ja hiivojen kasvua Vesi auttaa säilöntäaineen (hapot, biologiset) leviämisessä Biologiset säilöntäaineet bakteerit tarvitsevat vettä Jyväsäilöntä propionihapolla Kosteuspitoisuuden lisääntyminen Säilöntähapon annostusta lisättävä Murskaus ennen säilöntää Säilöntähapon annostusta lisättävä tasaisen levittymisen saavuttamiseksi

17 Säilöheinän sokeri- ja maitohappopitoisuudet. Säilöntäkäsittelyt: PR painorehu PrH propionihappo, muut maitohappobakteereita (Jaakkola ym. 2010) 50 % KA 60 % KA

18 Eri nurmirehujen kuiva-ainepitoisuus ja säilönnälliseen laatuun vaikuttavat tekijät Rehu Kuiva-aine- Hyvän säilönnällisen laadun edellytykset pitoisuus, % Tuore säilörehu Alle 25 Alhainen ph Hapettomuus Säilöntäaine - Muurahaishappopohjaiset Esikuivattu säilörehu Alhainen ph, suhteessa kuiva-ainepitoisuuteen Hapettomuus Säilöntäaine - Muurahaishappo Happovalmisteen neutralointi? Hapon annostusmäärä? - Muut hapot seoksissa (esim. propioni-, etikka-, sorbiini- ja bentsoehappo ja niiden suolamuodot) - Biologiset säilöntäaineet (maitohappobakteerit, entsyymit) - Biologisten ja suolamuotoisten happojen (esim. natriumbentsoaatti) yhdistelmät Säilöheinä Hapettomuus Suuri kuiva-ainepitoisuus Säilöntäaine - Propioni-, bentsoe- ja sorbiinihappo tehokkaimpia teho riippuu rehun ph:sta - Biologiset säilöntäaineet teho riippuu rehun kuiva-ainepitoisuudesta - Biologisten ja suolamuotoisten happojen (esim. natriumbentsoaatti) yhdistelmät Käsitelty heinä Suuri kuiva-ainepitoisuus Säilöntäaine - Propionihappo Kuiva heinä Yli 85 Suuri kuiva-ainepitoisuus

19 Säilöntäaineiden vaikutustavat haittamikrobeihin ph-vaikutus eli happamuus (hapon dissosioutunut muoto) Säilöntähapot Säilöntäbakteerien tuottamat hapot maitohappo tehokkain Suora vaikutus mikrobeihin: Säilöntähapon ei-dissosioitunut muoto Esim. sorbiini- ja bentsoehappo tehokkaita hiivoja ja homeita vastaan Tietyt kemikaalit kuten Na-nitriitti, joka tehoaa erityisen hyvin voihappobakteereihin (klostridit) Maitohappobakteereiden tuottamat hapot (etikka ja propioni) ja muut yhdisteet Hyödyllisten mikrobien tarvitsemia ravintoaineita ja kasvutekijöitä lisäävä tai vapauttava Entsyymit Irrottavat sokeria maitohappobakteereille kasvikuidusta (sellulaasi, hemisellulaasi) tärkkelyksestä (amylaasi)

20 Orgaanisten happojen vaikutus rehun ph:n laskuun Tehokkuusjärjestys: muurahaishappo > maitohappo >etikkahappo > propionihappo Muurahaishappo laskee tehokkaasti rehun ph:ta Jos osa haposta neutraloitu eli on formiaattina => valmisteen ph vaikutus heikkenee, jos annostusta ei lisätä Propionihappo, bentsoehappo, sorbiinihappo ja vastaavat suolamuodot: suora vaikutus homeita ja hiivoja vastaan tärkeämpi kuin ph vaikutus

21 HAPPO, REHUN HAPPAMUUS, HAITTAMIKROBI => suoran antimikrobisen tehon vaihtelu Estoteho riippuu säilöntähaposta, sen pkaarvosta, ja rehun ph:sta Puolet haposta on dissosioitunut, kun rehun ph on sama kuin hapon pka-arvo Mitä korkeampi ph sitä pienempi osa haposta on dissosioitumatonta ja suora estoteho heikkenee Happo Rehun ph vaikuttaa säilöntähapon tehokkuuteen Mikrobilajeilla eroa pka Propionihappo 4,87 Sorbiinihappo 4,80 Etikkahappo 4,76 Bentsoehappo 4,20 Maitohappo 3,80 Muurahaishappo 3,70 Suola- ja rikkihappo < 1 Hiivat Homeet Bakteerit Voimakas phvaikutus

22 Muurahaishappo Lopettaa tehokkaasti kasvientsyymien toiminnan ja soluhengityksen säilönnän alussa. Usein osa säilöntäaineesta neutraloituna formiaattina tavoiteena käyttömukavuuden lisäys säilöntäteho heikkenee Rehun säilyvyys perustuu osittain maitohappokäymiseen, sillä muurahaishappo ei estä kokonaan maitohappobakteereiden toimintaa annostustaso vaikuttaa Tehokkain vaihtoehto, kun rehu märkää ja sokeripitoisuus pieni Ei paras mahdollinen säilöntäaine yksinään pitkälle esikuivattujen rehujen säilöntään

23 Maitohappobakteerit Edistävät maitohappokäymistä ja ph:n laskua kasvin sokeri => maitohappo => ph laskee Estävät soluhengitystä ja lämpenemistä rehunteon alussa huomattavasti vähemmän kuin muurahaishappo. Toimintavarmuutta rajoittavat riittämätön sokerimäärä suhteessa rehukasvin puskurikapasiteettiin, liian märkä tai kuiva raaka-aine, kasvuston luontaisen mikrobiston vaihtelevuus Toimintavarmuus paranee, kun kuiva-aine yli 25 % Sopiva käyttöalue yleensä % kuiva-ainetta Optimilämpötila ja ph eivät aina toteudu

24 Entsyymit yleensä maitohappobakteereiden kanssa seoksena säilöntäaineessa Edistävät maitohappokäymistä ja parantavat rehun laatua lisäämällä sokerin määrää maitohappobakteerien käyttöön Hyötyä, kun rehuraaka-aineessa vähän sokeria Selluloosa ja hemiselluloosa => => sokerit Tärkkelys sokerit Amylaasi Sellulaasi, hemisellulaasi Kuitu hajoaa säilönnän aikana, mutta sama kuituosa hajoaisi myös pötsissä => ei hyötyä eläimelle ja rehun sulavuudelle

25 Maitohappobakteerien käytön kehitystä 1) Homofermentatiiviset bakteerikannat Lactobacillus plantarum yleisin tehokas maitohapon tuotto hyvä happamuuden edistäjä voi herkistää rehun lämpenemiselle (huono aerobinen stabiilisuus) erityisesti maissirehussa 2) Heterofermentatiiviset bakteerikannat Lactobacillus buchneri tehokas etikkahapon tuottaja estää lämpenemistä voi lisätä kuiva-ainetappioita ja vähentää rehun syöntiä 3) Edellisten yhdistelmät 4) Maitohappobakteeri, joka tuottaa kuitua hajottavaa entsyymiä L. buchneri ferulic acid esterase entsyymi tutkimukset lähinnä maissilla ja muilla viljasäilörehuilla 5) Maitohappobakteeri + entsyymi -yhdistelmät

26 Natriumnitriitti Suomessa 1950-luvulla Kofa- ja Calsifor-suolat: 13 % Na-nitriittiä + 87 % kalsiumformiaattia 1960-luvulta lähtien erilaisia yhdistelmiä ja annostustasoja liuoksena Na-nitriitin lisäksi valmisteissa mm. heksametyleenitetra-amiinia (heksamiini), bentsoehapon, propionihapon ja sorbiinihapon suoloja Suomeen ensimmäinen tuote 2000-luvun alussa Na-nitriitti estää erityisesti klostridien kasvua ja voihappokäymistä Maitohappobakteerit sietävät hyvin Vaikutus tehostuu ph:n laskiessa Eri komponenttien annostustasoon kiinnitettävä huomiota, jotta toimintateho riittävä

27 Syönti-indeksi mitä kautta säilöntäaineet vaikuttavat selkeimmin Kuiva-ainepitoisuus lis. -> % Maitohappo lisääntyy VFA etikkahappo ja muut lisääntyy Vaikutus + Säilöntäaineen vaikutus - Biologiset säilöntäaineet: säilöntä perustuu maitohapon määrän lisääntymiseen Virhekäymien lisää VFA-osuutta D-arvo suurenee + Selkeä virhekäyminen heikentää sulavuutta NDF lisääntyy - Sato Palkokasvi, kokovilja

28 Miksi rehun säilönnällinen laatu ei ole hyvä pohdittava mahdollisia syitä Säilöntäainetta ei käytetty tai käytettiin kuiva-aineeseen sopimatonta säilöntäainetta, esim. biologinen säilöntäaine liian märän rehun teossa Säilöntäainetta ei annosteltu riittävästi tai annostelu ei onnistunut teknisesti Kuiva-aineeseen sopimaton korjuutapa, esim. paaleihin tehty liian märkää rehua, noukinvaunulla liian kuivaa rehua Rehusta ei saatu puristenestettä pois Rehuntekomenetelmällä ei saatu puhdasta rehua Multaa tai muuta epäpuhtautta rehuun: epätasainen pelto, koneiden säädöt, karhotus, siilon täyttö jne

29 Miksi rehun säilönnällinen laatu ei ole hyvä pohdittava mahdollisia syitä Rehuntekomenetelmällä ei saatu ilmaa pois rehusta Rehu liian kuivana siiloon, tiivistys ei riittävää, siilon peittäminen ei kunnossa, paalissa ei riittävästi muovia, muovi rikki, paalien siirtely Siilo/auma/torni avattu liian aikaisin, suositus 6-8 viikkoa säilönnästä. Paalille ei vastaavaa tarvetta, jos se syötetään heti samana päivänä. Ilman pääsy epästabiilin rehuun aiheuttaa jälkilämpenemistä. Rehurintamus ei siilossa/aumassa etene riittävän nopeasti, siilo liian leveä etenemisnopeuteen verrattuna Rehun irrotusmenetelmä jättää epätasaisen leikkuupinnan

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN. 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN. 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos MIKSI SÄILÖNTÄAINETTA REHUUN? KASVIENTSYYMIEN ESTO HAITTAMIKROBIEN

Lisätiedot

Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen

Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen Yliopistonlehtori Seija Jaakkola 15.2.2008 Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Nurmirehun säilyvyyden perusteet

Lisätiedot

Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Jokioinen

Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Jokioinen ARTTURI -verkkopalvelu tukee nurmirehujen tuotantoa ja käyttöä hevosille Nurmen säilöntä ja säilöntäaineet Hevosten nurmirehut hankkeen loppuseminaari Ypäjä 23.4.2009 Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja

Lisätiedot

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI TARKEMPAA REHUNSÄILÖNTÄÄ MAIDON KESKITUOTOS KG/LEHMÄ/UOSI 2015 9700 9200 8700 8200 7700 9361 9321 8709 8639 8634 7200 6700 6898 Tanska Pohjois-Italia Ruotsi iro Suomi EU keskiarvo

Lisätiedot

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Säilöntäaineilla hävikit kuriin 2.3.217 Säilöntäaineet, niiden annostelu ja levitystasaisuus Nurmex-tietoisku 17 Sari Vallinhovi ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilöntäaineilla hävikit kuriin Happamuus nopeasti alas hävikit mahdollisimman

Lisätiedot

Biologinen rehunsäilöntä

Biologinen rehunsäilöntä Biologinen rehunsäilöntä Yrityksellä yksityinen omistuspohja, jolla pitkä kokemus erityisesti biologisista rehunsäilöntäaineista ja hiivavalmisteista Korkealaatuinen laboratorio, jossa työskentelee mikrobiologeja

Lisätiedot

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia Feedtech rehunsäilöntäaineet Maksavat itsensä nopeasti takaisin Kaikki tietävät, että rehu kutistuu kuviuessaan. Mutta harvat

Lisätiedot

Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain

Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain Rehunsäilöntä muuttuu pysytkö mukana? Addcon, Jani Huuha ADDCON The Silage Company Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti

Lisätiedot

Säilörehuhävikki. Hävikin määrittely. Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Potentiaalinen kokonaissato

Säilörehuhävikki. Hävikin määrittely. Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Potentiaalinen kokonaissato Säilörehuhävikki Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Hävikin määrittely Potentiaalinen kokonaissato Varastoitu säilörehu Ruokintapöydälle siirretty rehu Lehmän syömä rehu Ruokintahävikki

Lisätiedot

SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön

SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN Bakteerit hyötykäyttöön NYKYAIKAINEN REHUNSÄILÖNTÄ PERUSTUU BAKTEEREIHIN Säilörehun laadulla voidaan vaikuttaa tuotannon kannattavuuteen merkittävästi. Onnistunut rehunsäilöntä

Lisätiedot

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari 5.1.2017 Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Paljonko 60 lehmän tilalla jää saamatta maidosta rahaa, jos säilörehun käymishappojen

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Biotal-tuotteet parantavat kannattavuutta

Biotal-tuotteet parantavat kannattavuutta Kuka on Biotal? 1983 perustettu Brittiyhtiö entsyymien ja bakteerien perustutkimukseen Botal korvaa kovan kemian luonnon bio-tuotteilla Eläinruokinnan huippuosaaja. Teknologiajohtaja bakteereissa ja entsyymeissä

Lisätiedot

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta. Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta. Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen Nurmen säilönnän haasteiden hallinta Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen Nautaparlamentti, Oulu, 26.7.2012 NURMI PELLOLLA kariseminen puristeneste hengitys virhekäyminen

Lisätiedot

Nurmirehulle Palkokasveille Murskeviljalle Seosrehun lämpenemisen estoon Sikojen liemirehuun Hevosheinälle ja emolehmien erikoiskuivaan Maissille

Nurmirehulle Palkokasveille Murskeviljalle Seosrehun lämpenemisen estoon Sikojen liemirehuun Hevosheinälle ja emolehmien erikoiskuivaan Maissille Nurmirehulle Palkokasveille Murskeviljalle Seosrehun lämpenemisen estoon Sikojen liemirehuun Hevosheinälle ja emolehmien erikoiskuivaan Maissille Heti syötettäville Pitkään säilytettäville Lämpimillä keleillä

Lisätiedot

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage

Lisätiedot

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun

Lisätiedot

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto maria.hellamaki@valio.fi Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä Rehun laatuvaihtelut Viljat, ostoväkirehuseokset Vaihtelu pieni Analysointi vain kun aihetta olettaa että

Lisätiedot

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman 2.2.217 Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Perjantaina 27.1.217, klo 1:-13:3 Paikka Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti Ohjelma: 1: 1: Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa

Lisätiedot

Biotal Iso-Britanniassa

Biotal Iso-Britanniassa Kuka on Biotal? 1983 perustettu Brittiyhtiö entsyymien ja bakteerien perustutkimukseen Botal korvaa kovan kemian luonnon bio-tuotteilla Eläinruokinnan huippuosaaja. Teknologiajohtaja bakteereissa ja entsyymeissä

Lisätiedot

Laadukasta kotimaista rehunsäilöntää

Laadukasta kotimaista rehunsäilöntää Laadukasta kotimaista rehunsäilöntää 00 01 02 03 04 05 06 07 08 SISÄLTÖ Terveemmät eläimet suurempi maitotili...4 Rehuanalyysi ruokinnan suunnittelun perusta Tehokas säilöntä kutistaa energiatappiot Onnistunut

Lisätiedot

Rehunsäilöntäaineet. Valmisteyhteenveto

Rehunsäilöntäaineet. Valmisteyhteenveto Rehunsäilöntäaineet Valmisteyhteenveto 1 JOSERA Nautojen ja sikojen kivennäisrehujen, vasikoiden juomarehujen, rehunsäilöntäaineiden ja erikoistuotteiden valmistaja yli 70 vuoden kokemus onnistuneesta

Lisätiedot

Säilöntähaasteiden hallinta

Säilöntähaasteiden hallinta Säilöntähaasteiden hallinta Mitä rehunsäilönnän aikana tapahtuu? Mitä haasteita uudet kasvit tuovat mukanaan? Mitä apua on säilöntäaineista? 3.11.2014 Vanhempi tutkija Arja Seppälä MTT Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Kemira AIV suomalaiset rehunsäilöntäratkaisut

Kemira AIV suomalaiset rehunsäilöntäratkaisut Kemira AIV suomalaiset rehunsäilöntäratkaisut Sisältö Laadulla on merkitystä...3 Hyvän säilörehun tuottamiseen kannattaa panostaa... 3 Terveemmät eläimet suurempi maitotili... 3 Rehuanalyysi ruokinnan

Lisätiedot

BIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ. Hyvää rehua bakteerien avulla

BIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ. Hyvää rehua bakteerien avulla BIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ Hyvää rehua bakteerien avulla Supersile kostean säilörehun (kuiva-aine alle 30 %) säilöntään tarkoitettu, nopeasti ph:ta laskevia bakteerikantoja sisältävä valmiste. LAADUKKAAT

Lisätiedot

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE? MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE? Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm Valio Oy 7.9.2017 Nurmisäilörehu Suomessa Nautojen ruokinnan perusta Kasvuolosuhteet =>

Lisätiedot

Kehitysasteen ja säilöntäaineen vaikutus valkolupiini-vehnäsäilörehun käymislaatuun ja aerobiseen stabiilisuuteen

Kehitysasteen ja säilöntäaineen vaikutus valkolupiini-vehnäsäilörehun käymislaatuun ja aerobiseen stabiilisuuteen Kehitysasteen ja säilöntäaineen vaikutus valkolupiini-vehnäsäilörehun käymislaatuun ja aerobiseen stabiilisuuteen Walter König 1, Laura Puhakka 1, Marjukka Lamminen 1, Kirsten Weiss 2, Aila Vanhatalo 1,

Lisätiedot

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80 1 (8) Rehuanalyysin tulkinta / märehtijät Rehuanalyysi kertoo rehun kemiallisen koostumuksen, säilönnällisen laadun ja rehuarvot. Tulosten tulkinnassa kokonaisuus ratkaisee, mutta tulkinnan helpottamiseksi

Lisätiedot

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta Korkea maitotuotos nurmisäilörehuun perustuen on Suomalaisen maidontuotannon kilpailukyvyn kivijalka. Nurmen säilönnän haasteiden hallinta Arja Seppälä, AIV-tuotekehityspäällikkö Nurmisäilörehun laatutekijät

Lisätiedot

Säilönnän uudet haasteet

Säilönnän uudet haasteet Säilönnän uudet haasteet Nurmiseminaari Syötekeskus 12.1.2011 Tuomo Linnakallio Sisältö: Säilöntäprosessi ja AIV-säilöntäaineiden vaikutus Säilöntäaineen annostelu Murskeviljan säilöntä Seosrehun säilöntä

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa

Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa Nurmesta Tulosta -hanke Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa Nurmex-tietoisku 8 Marita Jääskeläinen Hävikkejä syntyy eri vaiheessa säilörehuntuotantoa mm. Korjuun ja säilönnän aikana (esim.

Lisätiedot

Valkolupiinin soveltuvuus säilörehuksi

Valkolupiinin soveltuvuus säilörehuksi Valkolupiinin soveltuvuus säilörehuksi Walter König 1, Marjukka Lamminen 1, Emilia König 1, Kirsten Weiss 2, Tero T. Tuomivirta 3, Sonia Sanz Muñoz 3, Hannu Fritze 3, Kari Elo 1, Laura Puhakka 1, AilaVanhatalo

Lisätiedot

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta - Rehun säilönnän perusteet ja säilöntäaineen annostuksen vaikutus rehun laatuun

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta - Rehun säilönnän perusteet ja säilöntäaineen annostuksen vaikutus rehun laatuun Nurmen säilönnän haasteiden hallinta - Rehun säilönnän perusteet ja säilöntäaineen annostuksen vaikutus rehun laatuun Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen Erota toisistaan

Lisätiedot

Säilörehun ruokintahävikit

Säilörehun ruokintahävikit Säilörehun ruokintahävikit Anne Anttila NurmiArtturi neuvojaseminaari ProNurmi Seinäjoki 21.11.2013 Sisältö 1. Mistä hävikki muodostuu? 2. Säilörehun ruokinnallinen laatu 3. Säilörehun irrottaminen, säilytys

Lisätiedot

ERI MAITOHAPPOBAKTEERIEN JA NIIDEN ANNOSTUSTASON VAIKUTUS SÄILÖREHUN KÄYMISLAATUUN JA AEROBISEEN STABIILISUUTEEN

ERI MAITOHAPPOBAKTEERIEN JA NIIDEN ANNOSTUSTASON VAIKUTUS SÄILÖREHUN KÄYMISLAATUUN JA AEROBISEEN STABIILISUUTEEN ERI MAITOHAPPOBAKTEERIEN JA NIIDEN ANNOSTUSTASON VAIKUTUS SÄILÖREHUN KÄYMISLAATUUN JA AEROBISEEN STABIILISUUTEEN Laura Puhakka Maisterin tutkielma Kotieläinten ravitsemustiede Maataloustieteiden laitos

Lisätiedot

Parhaat käytännöt tuoreviljan säilönnässä onnistuminen

Parhaat käytännöt tuoreviljan säilönnässä onnistuminen Parhaat käytännöt tuoreviljan säilönnässä onnistuminen Tuottava itäsuomalainen ja pohjalainen naudanlihantuotanto Tuoreviljaseminaari 23.1 ja 24.1. Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Raaka-aine ja

Lisätiedot

KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA

KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA KARKEAREHUT HEVOSEN RUOKINNASSA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus Hevostilan nurmipäivä; ProAgria Etelä-Suomi, Maatilat menestykseen, Tampere 24.9.2013 C Karkearehut monipuolinen ravintoaineiden lähde

Lisätiedot

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Heinäseminaari, Jyväskylä 2012 27.10.2012 Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Keskimääräinen happamuus ja ravinteisuus 2006-2010 2005-2009 Luonnonmukainen viljely Suure Yksikkö Arvo Viljavuusluokka Arvo

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60 Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut 8.-9.4.2017 Tampere MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60 1 Esityksen sisältö 1. Taustaa hevosten rehuanalyyseille- Miksi analysoida

Lisätiedot

Pötsin hyvinvointiin. Version 1

Pötsin hyvinvointiin. Version 1 Pötsin hyvinvointiin Version 1 - Pötsin ph ja ph:n vaihteluihin vaikuttavat tekijät - Pötsihäiriöt ja niiden taustaa - Biorumin: koostumus, eri raaka-aineiden vaikutukset ja käyttö Pötsin normaali ph:

Lisätiedot

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

OHRAN KEHITYSASTEEN JA SÄILÖNTÄAINEEN VAIKUTUS KOKOVILJASÄILÖREHUN KÄYMISLAATUUN

OHRAN KEHITYSASTEEN JA SÄILÖNTÄAINEEN VAIKUTUS KOKOVILJASÄILÖREHUN KÄYMISLAATUUN OHRAN KEHITYSASTEEN JA SÄILÖNTÄAINEEN VAIKUTUS KOKOVILJASÄILÖREHUN KÄYMISLAATUUN Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Kotieläinten ravitsemustiede Maisterin tutkielma Kaisa-Mari Noponen Syyskuu

Lisätiedot

Nurmen säilöntä ja laatu. Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito

Nurmen säilöntä ja laatu. Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito Nurmen säilöntä ja laatu Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito Huonolaatuinen säilörehu voi huonontaa maidon jalostuskelpoisuutta Valio Oy 18.3.2015 2 Säilörehun itiötuloksen tulkinta

Lisätiedot

Säilörehun tiivistämisen tavoite

Säilörehun tiivistämisen tavoite Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä 27.1.2017 Seinäjoki Areena, Sarkamessut Tiivistymisen onnistuminen NurmiArtturitiloilla Reetta Palva, TTS Työtehoseura Säilörehun tiivistämisen

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Viljakasvuston korjuu ja käsittely tuoresäilöntää varten

Viljakasvuston korjuu ja käsittely tuoresäilöntää varten Viljakasvuston korjuu ja käsittely tuoresäilöntää varten Timo Lötjönen Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 timo.lotjonen@luke.fi Esityksen sisältö: Puinnin ajankohta Puintitekniikka Varastointi-/

Lisätiedot

Hiven FERM-IT. Säilörehulle, jonka kuiva-aine on 20 34 % HIVEN OY. Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja:

Hiven FERM-IT. Säilörehulle, jonka kuiva-aine on 20 34 % HIVEN OY. Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja: Hiven FERM-IT Säilörehulle, jonka kuiva-aine on 20 34 % Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja: pienet ravintoainetappiot hyvä sulavuus suuri tonnisato/ha Kostean rehun

Lisätiedot

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous

Lisätiedot

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on

Lisätiedot

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin Suurin osa mikrobeista on haitattomia ja niitä hyödynnetään elintarviketeollisuudessa Mikrobiologia Haitalliset mikrobit pilaavat elintarvikkeita

Lisätiedot

Varmista säilörehun laatu

Varmista säilörehun laatu Varmista säilörehun laatu 10.11.2016 Jukka Keisanen Piippo Oyj 1942 Yhtiö perustettiin Lempäälässä Kaikki alkoi paperinarusta 1960 Muoviraaka-aineen tulo 1973 Köysi- ja lankatuotanto Outokumpuun 1991 Manilla

Lisätiedot

Karjanlanta nurmiviljelyssä ja rehun laatu

Karjanlanta nurmiviljelyssä ja rehun laatu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus I Agrigood Research Finland I Forskningscentralen för jordbruk och livsmedelsekonomi Karjanlanta nurmiviljelyssä ja rehun laatu Nupit Kaakkoon- hankkeen NURMIVILJELYN

Lisätiedot

Eri säilöntäaineiden vaikutus hernevehnä- ja härkäpapuvehnäkokoviljasäilörehun käymislaatuun ja aerobiseen stabiilisuuteen

Eri säilöntäaineiden vaikutus hernevehnä- ja härkäpapuvehnäkokoviljasäilörehun käymislaatuun ja aerobiseen stabiilisuuteen Eri säilöntäaineiden vaikutus hernevehnä- ja härkäpapuvehnäkokoviljasäilörehun käymislaatuun ja aerobiseen stabiilisuuteen Katja Kuusisto Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos

Lisätiedot

Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi

Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi Tietokortti: Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi Puna-apilan (Trifolium pratense L.) käyttö säilörehunurmissa on lannoitteiden hintojen noustessa tullut yhä houkuttelevammaksi.

Lisätiedot

META-ANALYYSI MUURAHAISHAPON VAIKUTUKSISTA SÄILÖREHUN KÄYMISLAATUUN

META-ANALYYSI MUURAHAISHAPON VAIKUTUKSISTA SÄILÖREHUN KÄYMISLAATUUN META-ANALYYSI MUURAHAISHAPON VAIKUTUKSISTA SÄILÖREHUN KÄYMISLAATUUN Laura Blomqvist Maisterin tutkielma Kotieläintieteen laitos Helmikuu 2010 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI

Lisätiedot

KEHITYSASTEEN JA SÄILÖNTÄAINEEN VAIKUTUS VALKOLUPIINI- VEHNÄSÄILÖREHUN KÄYMISLAATUUN JA AEROBISEEN STABIILISUUTEEN

KEHITYSASTEEN JA SÄILÖNTÄAINEEN VAIKUTUS VALKOLUPIINI- VEHNÄSÄILÖREHUN KÄYMISLAATUUN JA AEROBISEEN STABIILISUUTEEN 1 KEHITYSASTEEN JA SÄILÖNTÄAINEEN VAIKUTUS VALKOLUPIINI- VEHNÄSÄILÖREHUN KÄYMISLAATUUN JA AEROBISEEN STABIILISUUTEEN Marjukka Lamminen Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Kotieläinten

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Luomuseminaari Jyväskylä 8.10.2016 Tähtää valkuaisomavaraisuuden parantamiseen

Lisätiedot

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Elodea-hanke Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Luonnonvarakeskus Vesirutto rehuna Kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset Kuusamojärvi, Toranki ja Yli-Kitka Valuman

Lisätiedot

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Sisältö Termejä D-arvon kehitys 1. ja 2. sadossa Nurmipalkokasvien vaikutus D-arvoon ja valkuaiseen Lannoituksen

Lisätiedot

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista Rovaniemi 20.2.2013 Veikko Maijala Porotalous

Lisätiedot

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus, Jokioinen Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta Hämeenlinna 12.12.2016 Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

Feedtech. Plus + :aa rehunsäilöntä ja ravitsemuspäätöksillä. Rehunsäilöntä-, vasikka- ja lehmätuotteet

Feedtech. Plus + :aa rehunsäilöntä ja ravitsemuspäätöksillä. Rehunsäilöntä-, vasikka- ja lehmätuotteet Feedtech Rehunsäilöntä-, vasikka- ja lehmätuotteet Rehunsäilönnässä on neljä tärkeää tavoitetta. Feedtech -tuotesarja vastaa tutkitusti näihin haasteisiin. Plus + :aa rehunsäilöntä ja ravitsemuspäätöksillä

Lisätiedot

Rehuako vesirutosta?

Rehuako vesirutosta? Rehuako vesirutosta? Vesiruton hyötykäyttö Seminaari Kauttua Hilkka Siljander-Rasi Luonnonvarakeskus Vesikasvit rehuna Käytetty täydentämässä rehuvalikoimaa, kun karjan rehujen viljely ollut vähäistä tai

Lisätiedot

MAITOA SIILO- VAI PAALIREHULLA?

MAITOA SIILO- VAI PAALIREHULLA? MAITOA SIILO- VAI PAALIREHULLA? Seija Jaakkola 1, Eeva Saarisalo 2, Terttu Heikkilä 2, Matts Nysand 2, Antti Suokannas 2, Anna-Maija Taimisto 3 ja Maarit Mäki 4 1 Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen, Kuopio 20.11.2014 4.12.2014 Hannu Känkänen Lämpötilan nousu Lämpenevät

Lisätiedot

Johtamalla hyvää säilörehua

Johtamalla hyvää säilörehua Johtamalla hyvää säilörehua Maitovalmennuksen nurmiseminaari 7.9.2017 Helsinki Perttu Uusitalo, Tupamäen tila Esityksen koonti: tilan nurmiasiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Tilatietoja Kahden

Lisätiedot

VOIKUKAN VAIKUTUS SÄILÖREHUN SÄILÖNTÄLAATUUN JA REHUARVOIHIN

VOIKUKAN VAIKUTUS SÄILÖREHUN SÄILÖNTÄLAATUUN JA REHUARVOIHIN VOIKUKAN VAIKUTUS SÄILÖREHUN SÄILÖNTÄLAATUUN JA REHUARVOIHIN Terhi Rahkonen Opinnäytetyö Huhtikuu 2011 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara- ja ympäristöala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t)

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste

Lisätiedot

Helmi Mikkonen Marita Puikkonen Erkki Joki-Tokola Liisa Myllykoski. rehun säilöntäaineiksi

Helmi Mikkonen Marita Puikkonen Erkki Joki-Tokola Liisa Myllykoski. rehun säilöntäaineiksi Helmi Mikkonen Marita Puikkonen Erkki Joki-Tokola Liisa Myllykoski Heran fermentointituotteiden soveltuvuus rehun säilöntäaineiksi Helmi Mikkonen, Marita Puikkonen, Erkki Joki-Tokola ja Liisa Myllykoski

Lisätiedot

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Raisioagron risteily 4.2.2016 Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen pääpaino on kasvavan naudan ruokinnassa. Rehun tuotantokustannus ja peltoviljelyssä

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Hevosten nurmirehujen korjuutekniikka ruohosta rehuksi. Antti Suokannas Kotieläintuotannon tutkimus, Vihti

Hevosten nurmirehujen korjuutekniikka ruohosta rehuksi. Antti Suokannas Kotieläintuotannon tutkimus, Vihti Hevosten nurmirehujen korjuutekniikka ruohosta rehuksi Kotieläintuotannon tutkimus, Vihti antti.suokannas@mtt.fi Historiaa ei kannata unohtaa Tapio Heikkilä www.welger.com www.nh.com Niitto Kuivumisnopeus

Lisätiedot

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus Jokioinen Mistä nauta saa valkuaista? Typpi Nurmisäilörehu ja vilja tärkeimmät lähteet! Valkuaistäydennysrehut:

Lisätiedot

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %

Lisätiedot

LIETELANNAN JA KARHOTUKSEN VAIKUTUS SÄILÖREHUN LAATUUN

LIETELANNAN JA KARHOTUKSEN VAIKUTUS SÄILÖREHUN LAATUUN LIETELANNAN JA KARHOTUKSEN VAIKUTUS SÄILÖREHUN LAATUUN Matts Nysand 1, Antti Suokannas 1, Eeva Saarisalo 2, Terttu Heikkilä 2, Lauri Jauhiainen 3, Anna-Maija Taimisto 4 ja Seija Jaakkola 2,5 1 MTT Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Maxammon ruokintateknologia

Maxammon ruokintateknologia Maxammon ruokintateknologia Maxammon Maxammon teknologia on käytössä laajalti Euroopassa Uusiseelanti Irlanti Skotlanti Ranska Italia Espanja Hollanti Norja Ruotsi Viljaa enemmän ruokintaan, turvallisesti

Lisätiedot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

TIMOTEI-NURMINADAN JA PUNA-APILAN KASVUASTEEN JA MUURAHA- ISHAPON ANNOSTASON VAIKUTUS SÄILÖREHUN RASVAHAPPOKOOSTUMUK- SEEN

TIMOTEI-NURMINADAN JA PUNA-APILAN KASVUASTEEN JA MUURAHA- ISHAPON ANNOSTASON VAIKUTUS SÄILÖREHUN RASVAHAPPOKOOSTUMUK- SEEN TIMOTEI-NURMINADAN JA PUNA-APILAN KASVUASTEEN JA MUURAHA- ISHAPON ANNOSTASON VAIKUTUS SÄILÖREHUN RASVAHAPPOKOOSTUMUK- SEEN Maataloustieteiden laitos Kotieläinten ravitsemustiede Maisterin tutkielma Erja

Lisätiedot

Herne säilörehun raaka-aineena

Herne säilörehun raaka-aineena Herne säilörehun raaka-aineena Kaisa Kuoppala, Luke Jokioinen Katariina Manni, HAMK Mustiala Marketta Rinne, Luke Jokioinen 2 Etunimi Sukunimi Uusvanha herne Herne on perinteinen kasvi, jonka viljely osataan

Lisätiedot

Mitä hiiva on? Märehtijän ruokinta

Mitä hiiva on? Märehtijän ruokinta Mitä hiiva on? 1860 luvun loppupuolella Louis Pasteur tunnisti hiivan eläväksi, mikroskooppiseksi, yksisoluiseksi organismiksi, joka aiheutti alkoholikäymisen ja taikinan nousemisen Pian tuli mahdolliseksi

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja

Lisätiedot

Kerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali

Kerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali Kerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke kesä-syksy 2015 Laura Kannisto, Maritta Kymäläinen Kerääjäkasvien koeruudut Koeruudun koodi A2 A3

Lisätiedot

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila- Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg

Lisätiedot

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Maissin viljelyn perusvaatimukset Maissin viljelyn perusvaatimukset Essi Tahvola ProAgria Pohjois-Savo Maissi (Zea mays L.) on C4-kasvi kaukaisilta mailta Sopeutunut lyhyeen päivän pituuteen ja matalaan CO 2 pitoisuuteen Yöttömät yöt sekoittavat

Lisätiedot