TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJA KOSKEVA OHJE VUONNA 2008

Transkriptio

1 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTO 1 (23) TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJA KOSKEVA OHJE VUONNA 2008

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ Maksurakenteen muutokset vuodesta 2009 lukien MAKSUVELVOLLISET Pääsääntö Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun on velvollinen maksamaan: Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun ovat velvolliset suorittamaan: Poikkeukset maksuvelvollisuuteen Työnantajalla ei ole maksuvelvollisuutta Palkansaajalla ei ole maksuvelvollisuutta Maksuvelvollisuudesta vapautumisen vaikutus palkansaajan työttömyyspäivärahaan Käytännön esimerkkejä tapauksista, joissa työttömyysvakuutusmaksuja ei peritä Töitä teetetään korkeintaan 12 päivää kalenterivuodessa Avoimen yhtiön yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet Eräät osakeyhtiön YEL:n alaiset osakkaat Kotiapulaiset ja kotisiivoojat Henkilö on vakuutettu vapaaehtoisella työajan tapaturmavakuutuksella Työttömyysvakuutusmaksujen perinnän palkkasummarajat YRITYKSEN OSAOMISTAJAT Työttömyysturvalain mukaan yrityksen osaomistaja on Johtava asema Perheenjäsen Välillinen omistaminen; osakkeiden tuottama äänimäärä Esimerkkejä väliyhtiöomistuksen kautta syntyvästä yrityksen osaomistajuudesta Omistussuhteiden muutokset TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN MÄÄRÄT Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu Yrityksen osaomistajista maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu ja osaomistajan palkansaajamaksu Esimerkki työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN PALKKAKÄSITE Työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevana palkkana ei pidetä muun muassa Poikkeukselliset tilanteet MAKSU- JA PERINTÄMENETTELY Työnantaja pidättää palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun palkasta Vakuutusyhtiö perii työttömyysvakuutusmaksut työnantajalta Työttömyysvakuutusmaksun eräpäivät Viivästyskorko ja pakkotäytäntöönpano Lopullisen vakuutusmaksun taannehtiva korjaus Vakuutuslaitoksen itseoikaisu Muutoksenhaku Muutoksenhaulla vahvistetun saatavan vanhentuminen Työnantajan tiedonantovelvollisuus Seuraukset virheellisten tietojen antamisesta tai tietojenantovelvollisuuden laiminlyönnistä Työttömyysvakuutusmaksujen perintään liittyvä tarkastusoikeus Tapaturmavakuutuksen siirtyminen laitoksesta toiseen kesken kalenterivuoden Työttömyysvakuutusmaksujen suorittamisen laiminlyönti Työttömyysvakuutusmaksujen valvontarekisteri NEUVONTA JA OHJAUS...23

3 3 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJA KOSKEVA OHJEISTUS VUONNA 2008 Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 10 :n mukaan Työttömyysvakuutusrahasto ohjaa, kehittää ja valvoo työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettelyn toimeenpanoa. Tämän perusteella Työttömyysvakuutusrahasto antaa vuoteen 2008 kohdistuvia työttömyysvakuutusmaksuja koskevan ohjeistuksen, joka tulee voimaan Aikaisempiin vuosiin kohdistuviin maksuihin sovelletaan kullekin vuodelle annettua ohjetta. 1. YLEISTÄ Velvollisuus suorittaa työttömyysvakuutusmaksuja perustuu lakiin työttömyysetuuksien rahoituksesta (jäljempänä rahoituslaki). Laki on annettu heinäkuussa 1998 ja sitä on sovellettu työttömyysetuuksien rahoitukseen ja työttömyysvakuutusmaksuihin vuoden 1999 alusta. Työttömyysvakuutusmaksut muodostuvat kahdesta osasta - työnantajan työttömyysvakuutusmaksusta ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta. Työttömyysvakuutusmaksujen perintä hoidetaan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen yhteydessä eli sama vakuutusyhtiö, josta työnantaja on ottanut lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, perii työnantajalta sekä työnantajan työttömyysvakuutusmaksun että palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun, joista viimeksi mainitun työnantaja on pidättänyt työntekijän palkasta. Vakuutusyhtiöllä on oikeus vuoden alussa tai sen aikana alkavalta vakuutukselta kantaa työttömyysvakuutusmaksun ennakkoa. Vakuutusmaksu määrätään lopullisena kalenterivuosittain tapaturmavakuutuslain mukaisen vakuutuskauden päätyttyä. Vakuutusyhtiö tilittää työnantajalta perimänsä maksut edelleen Työttömyysvakuutusrahastolle. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto hoitaa työttömyysvakuutusmaksujen perinnän siinä tapauksessa, että työnantaja on laiminlyönyt tapaturmavakuutuslain mukaisen vakuuttamisvelvollisuutensa ja samalla myös työttömyysvakuutusmaksujen suorittamisen Maksurakenteen muutokset vuodesta 2009 lukien Työttömyysvakuutuksen maksurakenteeseen on tulossa muutoksia v alusta. Työttömyyseläke eläkemuotona lakkaa ja ikääntyneiden työttömien toimeentulo turvataan jatkossa työttömyysturvajärjestelmässä ns. jatketulla lisäpäiväoikeudella. Aiemmin eläkejärjestelmässä perityt työttömyyseläkkeen omavastuumaksut siirtyvät työttömyysvakuutukseen (suurtyönantajan omavastuumaksu, josta säädetään rahoituslain 8a luvussa). Omavastuumaksuja peritään työnantajilta, joiden työttömyysvakuutuksen palkkasumma on vähintään 1,5 miljoonaa euroa ja täysimääräinen omavastuumaksu peritään yrityksiltä, joiden palkkasumma ylittää 24 miljoonaa euroa (vuoden 2004 tasossa). Palkkasummarajat tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelain mukaisella palkkakertoimella.

4 4 Työttömyysvakuutusrahasto perii työttömyysturvan omavastuumaksut maksuvelvollisilta työnantajilta 2009 lukien. Muilta osin työttömyysvakuutusmaksujen perintä hoidetaan edelleen lakisääteisen tapaturmavakuutuksen yhteydessä. Rahoituslaissa säädetyn kollektiivisen lisäpäivämaksun perintä on arvioitu alkavaksi v Tapaturmavakuutuslaitokset perivät kollektiivisen lisäpäivämaksun normaalin työttömyysvakuutusmaksun yhteydessä. Lisätietoja suurtyönantajan omavastuusta ja sen merkityksestä työnantajalle saa Työttömyysvakuutusrahaston Internet-sivuilta 2. MAKSUVELVOLLISET Työnantajan maksuvelvollisuudesta säädetään lain (1301/02) 12 :ssä ja palkansaajan maksuvelvollisuudesta lain 15 :ssä. Työttömyysvakuutusmaksu on veroluonteinen maksu. Työttömyysvakuutuksessa on kuitenkin mukana myös vakuutusperiaatetta. Vakuutusperiaate ilmenee lähinnä vapautuksena maksuvelvollisuudesta tietyissä tilanteissa Pääsääntö Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun on velvollinen maksamaan sellainen työnantaja, joka tapaturmavakuutuslain mukaan on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun maksuvelvollisuus koskee myös osaomistajia (ks. jäljempänä erikseen) Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun ovat velvolliset suorittamaan työ- tai virkasuhteessa tai muussa palvelusuhteessa olevat henkilöt, joita koskee työnantajan järjestämä pakollinen tapaturmasuoja. Molempien edellä mainittujen edellytysten tulee täyttyä, jotta maksuvelvollisuus syntyisi. Maksuvelvollisia ovat myös osaomistajat (ks. jäljempänä erikseen). Työ- ja virkasuhde Työsuhteen tunnusmerkit ovat sopimus työn tekeminen toiselle työnantajan johto- ja valvontaoikeus työstä saatava vastike. Virkasuhteella tarkoitetaan julkisoikeudellista palvelussuhdetta, jossa valtio tai kunta on työnantajana ja virkamies tai viranhaltija työn suorittajana.

5 5 Pakollinen tapaturmasuoja Velvollisuus ottaa lakisääteinen tapaturmavakuutus on työnantajalla, jolla on palveluksessaan työ- tai virkasuhteessa työntekijöitä kalenterivuoden aikana yhteensä yli 12 työpäivää. Työpäivillä tarkoitetaan kalenteripäiviä eikä esimerkiksi 8 tunnin työmäärää. Kun kuusi henkilöä työskentelee kahtena päivänä, täyttyy tästä jo 12 työpäivää. Ammattiurheilijoiden tapaturmasuoja on järjestetty erityislainsäädännöllä (laki urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta 575/2000). Heitä ei koske tapaturmavakuutuslain mukainen lakisääteinen tapaturmavakuutus eikä näin ollen myöskään työttömyysvakuutusmaksua peritä Poikkeukset maksuvelvollisuuteen Työnantajalla ei ole maksuvelvollisuutta Työnantaja ei ole velvollinen maksamaan työttömyysvakuutusmaksua seuraavien henkilöiden osalta: 1) työntekijä, joka palvelee meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain mukaiseen kauppa-alusluetteloon merkityssä suomalaisessa aluksessa ja joka ei asu Suomessa, 2) työntekijä, joka on alle 17-vuotias tai 65 vuotta täyttänyt. Ikärajan käytännön vaikutus alkaa täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden ensimmäisestä palkanmaksupäivästä lukien. 3) kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies, 4) avoimen yhtiön yhtiömies, 5) työntekijä, jonka osalta lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa sovellettava vakuutusmaksujärjestelmä ei perustu työnantajan maksamaan palkkasummaan (kiinteämaksuiset, joita ovat mm. kotiapulaiset ja kotisiivoojat), 6) työntekijä, joka päätointaan varten on yrittäjän eläkelain (1272/2006) tai maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukaisesti velvollinen ottamaan sanottujen lakien mukaisen vakuutuksen ja joka työttömyysturvalain 1 luvun 6 :n 1 momentissa määritellään yrittäjäksi, eikä siten ole oikeutettu työnantajan työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitettuihin etuuksiin. (HE 243/2002, RahL:n esityöt) Rahoituslaissa viitataan kumottuihin yrittäjien eläkelakiin ja maatalousyrittäjien eläkelakiin. Uusien eläkelakien voimaan tultua tarkoitetaan niissä säädettyä eläkevakuutusvelvollisuutta. Työttömyyden sattuessa ratkaisun siitä, pidetäänkö henkilöä työttömyysturvajärjestelmässä yrittäjänä, tekee työvoimaviranomainen. Seuraavassa esitetään työministeriön ohjeeseen perustuvia linjauksia. Ohje on kokonaisuudessaan tämän ohjeen liitteenä. Yrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa taikka virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa (Yrittäjän eläkelain 3 1 mom.).

6 6 o Suomessa asuva ja toimiva yrittäjä on vakuutettava vanhuuden, työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta siten kuin yrittäjän eläkelaissa säädetään. Suomessa asumista ei kuitenkaan edellytetä, jos henkilö asuu EU- tai ETA-maassa (Yrittäjän eläkelaki 1 2 mom.). o Pakollinen yrittäjäeläkevakuutus riittää tekemään henkilöstä työttömyysturvalain mukaisen yrittäjän, mutta pelkästään pakollisen vakuutuksen perusteella ei voida päätellä henkilön työllistyvän yritystoiminnassaan päätoimisesti. o Vapaaehtoinen YEL- tai MYEL-vakuutus ei vapauta työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuudesta. o YEL-vakuuttamisvelvollisuudesta vapautettu: Ennen vuotta 2007 yrittäjä on voitu vapauttaa YELvakuuttamisvelvollisuudesta. Tällaista hakemuksesta vakuuttamatta jäävää yritystoimintaa harjoittavaa henkilöä on yleensä pidettävä työttömyysturvalaissa tarkoitettuna yrittäjänä eikä siten työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuutta ole. Vuoden 2007 alusta lukien vapautus on voinut koskea ainoastaan ennen syntynyttä yrittäjää, jolle vapautus on myönnetty vanhan YEL:n aikana. Muut, mukaan lukien jälkeen syntyneet aiemmin eläkevakuuttamisvelvollisuudesta vapautetut, ovat lukien eläkevakuuttamisvelvollisia. Vapauttaminen on ollut mahdollista sillä perusteella, ettei eläkettä enää kerry, koska henkilö on jo saavuttanut täyden eläkkeen. Vuoden 2001 loppuun asti vapautus voitiin myöntää myös aiemmin kertyneen vakuutusturvan perusteella. Yrittäjätoiminnan päätoimisuuden arviointi perustuu ajankäyttöön: yritystoiminnan tai oman työn katsotaan työllistävän henkilön päätoimisesti, jos toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se estää kokoaikaisen työn vastaanottamisen. Yritystoimintaa pidettäisiin sivutoimisena, jos henkilön työssäolon perusteella tai muutoin voidaan päätellä yritystoiminnan vaatiman työmäärän olevan niin vähäinen, ettei se ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle (ks. HE 115/2002). o Yritystoiminnan tuloksellisuudella ei ole suoranaista merkitystä arvioitaessa sen työllistävyyttä, sillä myös heikosti kannattava tai tappiollinenkin toiminta voi työllistää siten, ettei kokoaikatyön vastaanottaminen ole mahdollista. o Alkava yritystoiminta katsotaan lähtökohtaisesti päätoimiseksi. Toiminta voi kuitenkin joskus olla työmäärältään niin vähäistä, että sitä voidaan pitää työttömyysturvalakia sovellettaessa sivutoimisena. o Kun yritystoimintaa on harjoitettu kokoaikatyön ohessa riittävän pitkään, on kyse tyypillisesti sivutoimisesta yritystoiminnasta. Tällöin henkilö on pystynyt työssäolollaan osoittamaan yritystoimintansa sivutoimiseksi. Kymmentä kuukautta kokoaikatyössä voitaneen pitää tähän tarkoituksen riittävän pitkänä aikana. Vastaavalla tavalla myös päätoiminen opiskelu samaan aikaan yritystoiminnan kanssa voi osoittaa yritystoiminnan olevan sivutoimista.

7 7 o Yritystoiminta voi myös olla kausiluonteista. Työttömyysturvalain mukaan kausiluonteisena pidetään yritystoimintaa, jota on luonnonolosuhteiden vuoksi keskimäärin mahdollista harjoittaa yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan vuodessa ja yritystoiminnan tulo ei turvaa eikä ole tarkoitettu turvaamaan ympärivuotista toimeentuloa (esim. marjanviljelijä, sisävesikalastaja). Tällainen henkilö on poikkeuksellisesti oikeutettu työttömyysetuuksiin silloin, kun yritystoimintaa ei sen kausiluontoisuuden vuoksi harjoiteta ja henkilö täyttää muut päivärahan saamisen edellytykset. Koska kausiluonteinen yritystoiminta on päätoimista vain osan vuodesta, työttömyysvakuutusmaksut on poikkeuksellisesti perittävä, vaikka henkilö työllistyykin yritystoiminnassa osan vuotta niin, ettei kokopäiväisen työn vastaanottaminen ole mahdollista. Esimerkkejä: Maksuvelvollisuus on henkilöstä, joka työskentelee kokoaikaisesti työsuhteessa ko. yrityksessä, vaikka muuten ilmoittaisi muussa toiminnassa olevansa yrittäjä. Maksuvelvollisuutta ei ole osakeyhtiön osakkaalla, joka työskentelee päätoimisesti yhtiössään ja jolla on velvollisuus ottaa itselleen YEL-vakuutus (omistaa esimerkiksi yhdessä avopuolisonsa kanssa yli 50 % osakkeista, mutta on lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piirissä). Maksuvelvollisuutta ei ole sivutoimisella työntekijällä, joka on omassa päätoimessaan velvollinen ottamaan YEL- tai MYEL-vakuutuksen. Vapautuminen maksuvelvollisuudesta ulkomailla työskentelyn perusteella Tapaturmavakuutuslaitos voi työnantajan hakemuksesta, kuulemismenettelyn perusteella päättää, että työntekijä ei kuulu työnantajan tapaturmavakuutukseen, jos työntekijä työskentelee ulkomailla eikä työskentely ole tilapäistä. (Tapaturmavakuutuslain 34 ) Tällaisesta työntekijästä ei tarvitse maksaa työttömyysvakuutusmaksuakaan Palkansaajalla ei ole maksuvelvollisuutta Maksuvelvollisia eivät ole seuraavat henkilöt: 1) työntekijä, joka palvelee meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain mukaiseen kauppa-alusluetteloon merkityssä suomalaisessa aluksessa ja joka ei asu Suomessa, 2) työntekijä, joka on alle 17-vuotias tai 65 vuotta täyttänyt. Ikärajan käytännön vaikutus alkaa täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden ensimmäisestä palkanmaksupäivästä lukien. 3) kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies, 4) avoimen yhtiön yhtiömies, 5) perhehoitajalaissa tarkoitettu perhehoitaja, 6) työntekijä, jonka osalta lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa sovellettava vakuutusmaksujärjestelmä ei perustu työnantajan maksamaan palkkasummaan (kiinteämaksuiset, joita ovat mm. kotiapulaiset ja kotisiivoojat),

8 8 7) työntekijä, joka päätointaan varten on yrittäjien eläkelain tai maatalousyrittäjien eläkelain mukaisesti velvollinen ottamaan sanottujen lakien mukaisen vakuutuksen (ks. tämän osalta sivun 4 kohta 6 ja esimerkit). Vapautuminen maksuvelvollisuudesta ulkomailla työskentelyn perusteella Jos työnantaja on vapautettu tapaturmavakuutuslain 34 nojalla pakollisesta tapaturmavakuutusvelvollisuudesta työntekijän ulkomailla työskentelyn johdosta, ei palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuakaan peritä. Eläke ei vapauta työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuudesta Eläkkeellä olevan alle 65-vuotiaan henkilön palkasta peritään sekä palkansaajan että työnantajan työttömyysvakuutusmaksu, ellei yllä mainituista poikkeussäännöksistä muuta johdu Maksuvelvollisuudesta vapautumisen vaikutus palkansaajan työttömyyspäivärahaan (Koskee mm. lastenhoitajia, kotiapulaisia ja kotisiivoojia.) Sekä Kelan maksamasta peruspäivärahasta että työttömyyskassojen maksamasta ansioturvasta säädetään työttömyysturvalaissa (1290/2002). Työttömyysturvalain 1:8 mukaan työttömyysturvalakia ei sovelleta palkansaajaan, joka ei ole velvollinen maksamaan työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 15 :n mukaista työttömyysvakuutusmaksua. Jos työttömyysvakuutusmaksua ei makseta, kuten silloin, jos lakisääteinen tapaturmavakuutus perustuu muuhun kuin palkkasummaan (eli kyseessä on kiinteämaksuinen tapaturmavakuutus), ei työvoimaviranomainen sovella kyseisen työsuhteen osalta työttömyysturvalakia ts. se ei ota kyseistä työsuhdetta huomioon tutkiessaan hakijan oikeutta työttömyysetuuteen. Tämä ei siis kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, ettei hakija saisi työttömyyspäivärahaa. Hän voi saada sitä, jos hänellä on ollut muita työsuhteita ja edellytykset päivärahan maksulle täyttyvät. Esimerkki: Työttömyysturvalaissa (5:3) säädetään työssäoloehdosta. Hakijan on pitänyt olla työssä yhteensä määrätyn ajan tietyllä ajanjaksolla, jotta hänellä on oikeus työttömyysetuuteen. Työssäoloehdon täyttymistä tarkasteltaessa ei Kelan/kassan tarvitse ottaa huomioon sellaista työsuhdetta, jonka palkasta ei ole velvollisuutta maksaa työttömyysvakuutusmaksua. Hallituksen esityksen (HE 76/2004) mukaan nimittäin työssäoloehdossa voidaan ottaa huomioon vain sellainen työ, jota tehdään henkilön kuuluessa lain soveltamisalaan. TVR ja VVV ovat informoineet asiasta sosiaali- ja terveysministeriötä.

9 9 Rahasto suosittelee, että vakuutuslaitos tekee näissä tapauksissa työnantajalle palkkasummaan perustuvan vakuutuksen, mikäli työnantaja sitä pyytää. Tarkempia tietoja asiasta voivat antaa Kela ja työttömyyskassat, jotka tekevät päätökset myönnetäänkö hakijoille työttömyyspäivärahaa vai ei Käytännön esimerkkejä tapauksista, joissa työttömyysvakuutusmaksuja ei peritä Töitä teetetään korkeintaan 12 päivää kalenterivuodessa Työttömyysvakuutusmaksuja ei makseta, jos työnantaja kalenterivuoden aikana työllistää työntekijöitä enintään 12 työpäivää, eikä lakisääteistä tapaturmavakuutusta siten ole otettu. Tällaisella ns. pientyönantajalla ei ole velvollisuutta ottaa lakisääteistä tapaturmavakuutusta eikä näin ollen velvollisuutta työnantajan tai palkansaajan työttömyysvakuutusmaksujen suorittamiseen myöskään ole. Jos tapaturmavakuutuslakiin perustuva pakollinen vakuutus on otettu, vaikka 12 työpäivän vaatimus ei täyty, peritään kuitenkin sekä työnantajan että palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut Avoimen yhtiön yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet Työttömyysvakuutusmaksujen maksuvelvollisuutta ei ole avoimen yhtiön yhtiömiehillä eikä kommandiittiyhtiön vastuunalaisilla yhtiömiehillä. Maksuvelvollisuutta ei ole, vaikka heitä koskisikin pakollinen lakisääteinen tapaturmasuoja. Kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen osalta maksuvelvollisuus kuitenkin on, jos hän työskentelee yrityksessä ja häntä koskee työnantajan järjestämä pakollinen tapaturmasuoja. Esimerkiksi kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies kuuluu pakolliseen lakisääteiseen tapaturmavakuutukseen, jos hänellä yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa on yrityksessä enintään puolta vastaava määräämisvalta. Hänestä ei kuitenkaan makseta työttömyysvakuutusmaksuja rahoituslain nimenomaisen säännöksen perusteella Eräät osakeyhtiön YEL:n alaiset osakkaat Maksuvelvollisuutta ei ole osakeyhtiön osakkaalla, joka työskentelee päätoimisesti yhtiössään ja jolla on velvollisuus ottaa itselleen YEL-vakuutus (omistaa esimerkiksi yhdessä avopuolisonsa kanssa yli 50 % osakkeista, mutta on lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piirissä) Kotiapulaiset ja kotisiivoojat Työttömyysvakuutusmaksuja ei peritä, jos lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksuna on peritty kiinteä vuosimaksu, toisin sanoen vakuutusmaksu ei perustu palkkasummaan. Tällaisia ns. kiinteämaksuisia lakisääteisiä tapaturmavakuutuksia voi käytännössä olla otettu kotiapulaisille ja kotisiivoojille. Kotiapulaisen työhön voi kodinhoidon lisäksi kuulua lapsiperheissä myös lastenhoitoa. (Ks. myös edellä kohta 2.3.)

10 Henkilö on vakuutettu vapaaehtoisella työajan tapaturmavakuutuksella Velvollisuutta työttömyysvakuutusmaksujen suorittamiseen ei ole, kun turva työtapaturmien varalta on järjestetty tapaturmavakuutuslain 57 :n 1 tai 4 momentin mukaisella vapaaehtoisella vakuutuksella. Työnantajaa ei näissä tapauksissa koske tapaturmavakuutuslain mukainen pakollinen vakuuttamisvelvollisuus. Esimerkiksi yrittäjällä tai itsenäisellä ammatinharjoittajalla, jota ei koske pakollinen tapaturmasuoja ja joka on ottanut tapaturmavakuutuslain 57 :n 1 momentin mukaisen vapaaehtoisen työajan vakuutuksen, ei ole velvollisuutta työttömyysvakuutusmaksujen suorittamiseen Työttömyysvakuutusmaksujen perinnän palkkasummarajat 2008 Työttömyysvakuutusmaksujen perinnän palkkasummarajat lasketaan kalenterivuosittain vakuutuksenottajakohtaisesti Y-tunnustasolla, ei vakuutuksittain (ks. myös kohta 4 työttömyysvakuutusmaksujen määrät). Nämä eurorajat ovat riippuvaisia kunkin vuoden työttömyysvakuutusmaksuprosentista, joten ne määrätään vuosittain. Työnantajien työttömyysvakuutusmaksua ei peritä työnantajalta, jos työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva palkkasumma on yhteensä vuonna 2008 enintään euroa. Osaomistajan työnantajamaksua ei peritä, jos yrityksen osaomistajan työnantajamaksun perusteena oleva palkkasumma on enintään euroa. Työnantaja pidättää työntekijöiltään palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut, mutta vakuutuslaitokset eivät peri niitä työnantajalta, jos saman työnantajan palveluksessa olevien palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevat palkkasummat yhteenlaskettuina ovat vuonna 2008 enintään euroa. Työnantaja pidättää osaomistajien palkansaajamaksut osaomistajilta, mutta vakuutuslaitokset eivät peri niitä työnantajalta, jos yrityksen osaomistajien palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevat palkkasummat yhteenlaskettuina ovat enintään euroa. 3. YRITYKSEN OSAOMISTAJAT Rahoituslaissa käytetään ns. yrityksen osaomistajan käsitettä. Lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa mainittua käsitettä ei ole. Työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun maksuvelvollisuus koskee osaomistajia, jotka kuuluvat lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin. Rahoituslain 14 ja 16 sisältävät säännökset yrityksen osaomistajista maksettavista työttömyysvakuutusmaksuista. Mainituissa pykälissä on viittaus työttömyysturvalain 1 luvun 6 :n 2 momenttiin, joka sisältää yrityksen osaomistajan määritelmän. Osaomistajia voi olla osakeyhtiöissä ja muissa yrityksissä tai yhteisöissä.

11 Työttömyysturvalain mukaan yrityksen osaomistaja on 1) osakeyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevä henkilö, joka itse omistaa vähintään 15 % tai joka yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa tai jonka perheenjäsenet omistavat vähintään 30 % osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta, tai 2) osakeyhtiössä työskentelevä henkilö, joka yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa tai jonka perheenjäsenet omistavat vähintään 50 % osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta, tahi 3) muussa yrityksessä tai yhteisössä edellä 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla työskentelevä henkilö, jolla yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa tai jonka perheenjäsenillä katsotaan olevan mainituissa kohdissa sanottua vastaava määräämisvalta. Kohdassa 3 tarkoitettu muu yritys tai yhteisö voi olla mm. avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osuuskunta, asunto-osakeyhtiö tai yksityinen elinkeinonharjoittaja (itsenäinen yrittäjä, ammatinharjoittaja). Elinkeinonharjoittaja ei omista yritysomaisuutta tai harjoita toimintaa minkään oikeushenkilön (esim. Oy, Ky) kautta vaan harjoittaa toimintaa omissa nimissään ja omistaa toimintaan liittyvän omaisuuden yksityishenkilönä. Jos yksityisen elinkeinonharjoittajan samassa taloudessa asuva avopuoliso työskentelee elinkeinonharjoittajan palveluksessa, on hän osaomistaja, koska elinkeinonharjoittajalla on yksin yritystoimintaa koskeva määräysvalta (ks. HE 115/2002). Esimerkiksi kohdassa 3 tarkoitettu osaomistaja voi olla - kommandiittiyhtiön palkkaa saava äänetön yhtiömies tai muu kommandiittiyhtiössä työskentelevä, joka asuu samassa taloudessa vastuunalaisen yhtiömiehen kanssa ja on tämän perheenjäsen. - avoimessa yhtiössä työskentelevä, palkkaa saava henkilö, joka asuu samassa taloudessa yhtiömiehen kanssa ja on tämän perheenjäsen. - yksityisen elinkeinonharjoittajan kanssa samassa taloudessa asuva avopuoliso, joka työskentelee elinkeinonharjoittajan palveluksessa. Myös ns. välillinen omistaminen toisen yrityksen tai yhteisön kautta otetaan huomioon määriteltäessä omistamista tai määräämisvaltaa (ks. kohta 3.2. Välillinen omistaminen; osakkeiden tuottama äänimäärä) Johtava asema Työttömyysturvalain mukaan henkilön katsotaan olevan johtavassa asemassa yrityksessä, jos hän on osakeyhtiön toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen tai jos hän osakeyhtiössä tai muussa yrityksessä tai yhteisössä on vastaavassa asemassa. Hallituksen varajäsen on johtavassa asemassa vain, jos hän osallistuu hallituksen kokouksiin niin usein, että hänellä katsotaan olevan käytännössä samanlainen päätöksentekovalta kuin hallituksen varsinaisellakin jäsenellä. Pelkästään prokura tai muu nimenkirjoitusoikeus ei tuota työttömyysturvalain mukaista johtavaa asemaa yhtiössä.

12 12 Johtavan aseman määritelmä ei ole tyhjentävä. Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenen kanssa vastaavassa asemassa toimivan henkilön voidaan katsoa olevan johtavassa asemassa. Työttömyysturvalain soveltamiskäytännössä on katsottu, että pienessä yhtiössä, jonka kolme osakasta omisti tasaosuuksin (1/3), päätösvaltaa käytettiin yhdessä ja myös niiden omistajien, jotka eivät olleet hallituksen jäseniä tai toimitusjohtajana, katsottiin olevan johtavassa asemassa. Sen sijaan lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa hallituksen jäsenyys ei välttämättä merkitse johtavaa asemaa Perheenjäsen Perheenjäsenenä pidetään yrityksessä työskentelevän henkilön puolisoa ja henkilöä, joka on yrityksessä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu henkilön kanssa samassa taloudessa. Puolison lisäksi perheenjäseniksi katsotaan siis esimerkiksi lapset, vanhemmat ja isovanhemmat, jos he asuvat samassa taloudessa yrityksessä työskentelevän henkilön kanssa. Jos henkilöt väestörekisterin tietojen mukaan asuvat samassa osoitteessa, pidetään heitä lähtökohtaisesti samassa taloudessa asuvina. Ratkaisun pohjaksi on kuitenkin otettava tosiasiallinen tilanne ja yhteinen talous. Aviopuolisoita, jotka välien rikkoutumisen vuoksi asuvat pysyvästi erillään, ei pidetä perheenjäseninä keskenään. Rekisteröidyssä parisuhteessa elävät rinnastetaan aviopuolisoihin. Avopuoliso rinnastetaan aviopuolisoon. Työttömyysturvalain 1 luvun 7 :ssä on selvyyden vuoksi lueteltu avoliiton edellytykset: osapuolia ovat mies ja nainen, heillä on yhteiseksi katsottava talous, he elävät avioliiton omaisissa olosuhteissa ja tällainen asioiden tila ei ole selvästi väliaikainen. Sen sijaan tapaturmavakuutuslaissa perheenjäsenenä ei pidetä avopuolisoa, vaan ainoastaan aviopuolisoa Välillinen omistaminen; osakkeiden tuottama äänimäärä Myös ns. välillinen omistaminen toisten yritysten tai yhteisöjen kautta otetaan huomioon määriteltäessä omistamista tai määräämisvaltaa. Väliyhteisöomistamiselta edellytetään ensinnäkin, että a) henkilö tai hänen perheenjäsenensä tai henkilö yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa vähintään puolet väliyhteisönä olevan osakeyhtiön osakepääomasta tai b) heidän omistamiensa osakkeiden äänimäärä on vähintään puolet kaikkien osakkeiden äänimäärästä taikka c) henkilö itse tai hänen perheenjäsenensä on väliyhteisönä olevan avoimen yhtiön yhtiömies, väliyhteisönä olevan kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies tai väliyhteisönä oleva elinkeinonharjoittaja.

13 13 Väliyhteisöomistamiselta ei sen sijaan edellytetä, että henkilö työskentelisi väliyhteisössä. Henkilöä pidetään yrityksen osaomistajana siis silloin, kun hänellä on edellä kerrottu määräämisvalta väliyhteisössä ja sen kautta tai yhdessä väliyhteisön omistuksen kanssa työttömyysturvalain 1 luvun 6 :n 2 momentissa säädetty määräämisvalta muussa yhteisössä. Jos edellisen lisäksi myös alla olevat kriteerit täyttyvät, on henkilö osaomistaja: 1) henkilö on johtavassa asemassa ja omistaa suoraan ja/tai väliyhtiön kautta yhteensä vähintään 15 % (henkilön itse omistettava väliyhteisöstä vähintään puolet) tai 2) henkilö on johtavassa asemassa ja omistaa yhdessä perheenjäsentensä kanssa suoraan ja/tai väliyhtiön kautta yhteensä vähintään 30 % tai 3) henkilö on johtavassa asemassa ja hänen perheenjäsenensä omistavat suoraan ja/tai väliyhtiön kautta yhteensä vähintään 30 % (henkilö ei siis itse omista mitään) 4) henkilö omistaa suoraan ja/tai väliyhtiön kautta yhteensä vähintään 50 % yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa tai 5) henkilön perheenjäsenet omistavat suoraan ja/tai väliyhtiön kautta yhteensä vähintään 50 % (henkilö ei siis itse omista mitään). Omistamisella tarkoitetaan osakeyhtiössä osakeomistuksen lisäksi myös osakkeiden tuottamaa äänimäärää. Äänimäärällä ei sen sijaan ole merkitystä lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa Esimerkkejä väliyhtiöomistuksen kautta syntyvästä yrityksen osaomistajuudesta Esimerkki 1: Toimitusjohtaja Aalto työskentelee Yritys 1 Oy:ssä, jonka osakkeita hän ei suoraan omista lainkaan. Aalto omistaa kuitenkin Yritys 2 Oy:n osakkeista 60 % ja Yritys 2 Oy omistaa puolestaan Yritys 1 Oy:n osakkeista 20 %. Koska Aalto omistaa väliyhteisön (Yritys 2) osakkeista vähintään puolet ja koska toimitusjohtaja Aallolla on väliomistamisen kautta yli 15 %:n omistusosuus Yritys 1:stä, on Aaltoa pidettävä Yritys 1:n osaomistajana. Jos Aalto ei olisi johtavassa asemassa Yritys 1:ssä, hän ei olisi osaomistaja. Esimerkki 2: Laine työskentelee palkanlaskijana (ei johtavassa asemassa) Yritys 1 Oy:ssä. Hän ei itse omista yhtään Yritys 1 Oy:n osaketta eikä kuulu yhtiön hallitukseen. Sen sijaan Yritys 2 Oy omistaa Yritys 1 Oy:stä 50 % ja Laine puolestaan omistaa yhdessä puolisonsa kanssa Yritys 2 Oy:n (= väliyhtiö) osakkeista 50 %.

14 14 Koska Laine omistaa yhdessä puolisonsa kanssa väliyhteisön (Yritys 2) osakkeista vähintään puolet ja koska Laineella on väliomistamisen kautta vähintään 50 %:n omistusosuus Yritys 1:stä, on Laine Yritys 1 Oy:n osaomistaja. Jos Yritys 2 (väliyhteisö) olisi omistanut Yritys 1:n osakkeista alle 50 %, ei Laine olisi ollut Yritys 1:n osaomistaja, koska hän ei ole johtavassa asemassa. Esimerkki 3: Onko rouva Eronen Firma Oy:n osaomistaja? Rouva Eronen työskentelee Firma Oy:ssä ja on yrityksen hallituksen jäsen. Rouva Eronen ei omista Firma Oy:n osakkeita. Gio Oy omistaa 15 prosenttia Firma Oy:n osakkeista. Rouva Eronen omistaa 25 prosenttia Gio Oy:n osakkeista ja hänen puolisonsa Herra Eronen omistaa 25 prosenttia Gio Oy:n osakkeista. Rouva Erosen väliyhteisön Gio Oy:n kautta tapahtuvaa omistamista ei huomioida, koska hän ei omista puolta väliyhteisö Gio Oy:n osakkeista eikä osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Rouva Eronen ei ole Firma Oy:n osaomistaja. Rouva om. 25 % Gio Oy om. 25 % Herra Eronen Eronen om. 15 % Firma Oy; rouva Eronen työssä ja on hall. jäs. Esimerkki 4: Onko herra Virtanen Mela Oy:n osaomistaja? (kyseessä kaksi väliyhtiötä) Herra Virtanen omistaa puolet Zoa Oy:n osakkeista. Zoa Oy omistaa puolet You Oy:n osakkeista. You Oy omistaa 15 prosenttia Mela Oy:n osakkeista, jossa Herra Virtanen työskentelee. Herra Virtanen on Mela Oy:n hallituksen jäsen. Herra Virtanen ja Zoa Oy eivät omista suoraan Mela Oy:tä. Herra Virtasen katsotaan väliyhteisöjen kautta omistavan 15 prosenttia Mela Oy:stä ja koska hän on yhtiössä johtavassa asemassa, herra Virtanen on Mela Oy:n osaomistaja. Herra Virtanen om. 50 % Zoa Oy om. 50 % You Oy om. 15 % Mela Oy; Herra X työssä ja hall. jäs.

15 15 (Ks. välillisestä omistamisesta myös liitteenä olevat STM:n antamat TTL:n soveltamisohjeet dnro 2/02/2004 ss ) Omistussuhteiden muutokset Kun vakuutusyhtiön tietoon tulee yrityksen omistussuhteita koskeva muutos, perii vakuutusyhtiö työttömyysvakuutusmaksun mahdollisuuksien mukaan omistussuhteen muutoksesta lähtien todellisen omistustilanteen mukaan. Työnantajan tulee ottaa omistussuhteen muutos huomioon muutoksen jälkeisestä palkanmaksusta lähtien. 4. TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN MÄÄRÄT Vuoden 2008 työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksujen määristä on säädetty työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 18 :ssä Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,34 prosenttia palkasta vuonna Maksu peritään jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Vuotta 2008 koskeva maksuprosentti tulee voimaan heti vuoden alusta lukien Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on porrastettu työnantajan maksaman palkkasumman mukaan siten, että vuonna 2008 se on 0,7 prosenttia palkasta palkkasumman euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,9 prosenttia palkasta. Palkkasummaraja tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelain mukaisella palkkakertoimella. Työnantajan on ilmoitettava vakuutusten jakamisesta useampaan yhtiöön, jos työnantajan yhteenlaskettu palkkasumma on enemmän kuin Jos työnantaja on antanut vääriä tietoja tai laiminlyönyt vakuutusmaksun määräämistä varten tarpeellisten tietojen antamisen, vakuutusyhtiöllä on oikeus periä työnantajalta arvioidun vastuun perusteella kohtuullisena pidettävä vakuutusmaksu enintään nelinkertaisena ajalta, jota laiminlyönti tai virheelliset tiedot koskevat (ks. myös kohta 6.6. Työnantajan tiedonantovelvollisuus).

16 Yrityksen osaomistajista maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu ja osaomistajan palkansaajamaksu Työttömyysturvalain 1 luvun 6 :n 2 momentissa tarkoitetusta yrityksen osaomistajasta maksettavat työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut määrätään siten, että ne vastaavat niiden etuuksien rahoitusta, joihin osaomistajat ovat oikeutettuja. Vuonna 2008 yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,70 prosenttia ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 0,12 prosenttia osaomistajalle maksettujen työpalkkojen määrästä Esimerkki työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta Työttömyysvakuutusmaksujen ennakkomaksut vuonna 2008, yrityksen palkkasumma on euroa (yrityksessä ei työskentele osaomistajia). Työnantajamaksu: erä erä erä ,7 % x euroa = euroa 1,1 % x euroa = euroa 1,1 % x euroa = euroa yhteensä euroa. Tarkistuslaskelma: 0,70 % x euroa = euroa + 2,9 % x euroa = euroa yhteensä euroa. Palkansaajamaksu: Työnantajamaksun lisäksi työnantaja perii palkansaajilta jokaisen palkanmaksun yhteydessä palkansaajien työttömyysvakuutusmaksun ja maksaa tapaturmavakuutuslaitokselle koko vuoden palkansaajamaksut yhdessä erässä erä ,34 % x euroa = euroa Maksut tarkistetaan lopullisten palkkasummien mukaan. 5. TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUJEN PALKKAKÄSITE Työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevana palkkana pidetään työ- tai virkasuhteessa saatua palkkaa, tulospalkkiota tai muuta vastiketta, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi korvauksena työstä.

17 17 Tällainen vastike katsotaan palkaksi myös silloin, kun sen maksaa työntekijälle työnantajan sijasta konkurssipesä, palkkaturvalaissa tarkoitettu palkkaturvasta huolehtiva viranomainen tai muu maksaja (sijaismaksaja). Palkkaan luetaan myös työstä maksettava vastike, joka on sovittu osaksi tai kokonaan hyvitettäväksi: 1) yleisöltä saatavilla palvelu- tai lahjarahoilla Yleisöltä saatavilla palvelu- ja lahjarahoilla tarkoitetaan sekä vapaaehtoisia palvelurahoja että etukäteen hinnoiteltuja palvelurahoja. 2) vakuutuskassalaissa tarkoitetun sairauskassan maksamalla päivärahalla, jota työntekijä saa laissa säädetyn tai työehto- tai muussa sopimuksessa sovitun palkan sijasta; taikka 3) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaisella yksityisen hoidon tuella tai vastaavalla muulla valtion tai kunnan maksamalla tuella. Tilanteet, joissa hoitaja on työsuhteessa lapsen vanhempiin, vaikka tuki teknisesti maksetaankin Kelan kautta. Työnantaja vastaa sekä palkansaajan että työnantajan työttömyysvakuutusmaksusta, mikäli hoitajalle ei makseta muuta palkkaa tukien lisäksi. Mikäli hoitajalle maksetaan myös muuta palkkaa, työnantaja pidättää kyseisestä palkasta tuen ja palkan yhteissummaa vastaavan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun. Vastaavasti myös työnantajan työttömyysvakuutusmaksu maksetaan tuen ja palkan yhteissummasta.. Ulkomaan työstä työansiona on pidettävä sitä palkkaa, jota vastaavasta työstä Suomessa olisi maksettava. Jos vastaavaa työtä ei Suomessa ole, työansiona pidetään sitä palkkaa, jonka muutoin voidaan katsoa vastaavan sanottua työtä Työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevana palkkana ei pidetä muun muassa 1) työnantajalta saatua henkilökuntaetua; 2) korkoetua työsuhteen perusteella saadusta lainasta; 3) etua työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan, jos etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä; 4) tuloverolain 66 :ssä tarkoitettua työsuhdeoption käyttämisestä syntyvää etua tai sellaista työsuhteeseen perustuvaa suoritusta, joka määräytyy yhtiön osakkeen arvon muutoksen perusteella; 5) palkkiota, joka annetaan työnantajayhtiön tai sen kanssa samaan konserniin tai muuhun vastaavaan taloudelliseen yhteenliittymään kuuluvan yhtiön viranomaisen valvonnan alaisessa arvopaperipörssissä noteerattuina osakkeina, sijoitustalletuksena tai muulla vastaavalla tavalla, taikka osakkeiden sijasta osin tai kokonaan rahana, edellyttäen, että tällaisen palkkiona saatavan edun arvo riippuu kyseisten osak-

18 18 keiden arvon kehityksestä palkkion lupaamisen jälkeisenä, vähintään vuoden mittaisena aikana; 6) työmatkasta saatua päivärahaa tai muuta kustannusten korvausta (siltä osin, kun ne ovat verottomia); 7) työsopimuslain 2 luvun 14 :n 1 momentissa tarkoitettua odotusajan palkkaa; 8) työsopimuksen tai virkasuhteen päättämisestä maksettavaa korvausta, muuta vahingonkorvausta tai työsuhteen päättymisen yhteydessä maksettavaa korvausta kuten ns. kultaista kädenpuristusta; 9) henkilöstörahastolaissa tarkoitettuja voittopalkkioeriä, jotka on siirretty henkilöstörahastoon tai nostettu käteisenä tai henkilöstörahastosta nostettua rahasto-osuutta; 10) eriä, jotka maksetaan työntekijälle yhtiökokouksen päätöksen perusteella voitonjakona tai käteisenä voittopalkkiona edellyttäen, että käteinen voittopalkkio maksetaan koko henkilöstölle eikä sillä pyritä korvaamaan työehtosopimuksen tai työsopimuksen edellyttämää palkkausjärjestelmää, ja että käteisen voittopalkkion määräytymisperusteet ovat henkilöstörahastolain 2 :n 2 momentin mukaiset ja että yhtiön vapaan pääoman määrä on suurempi kuin yhtiökokouksessa päätettävän käteisen voittopalkkion ja osakkeen-omistajille maksettavien osinkojen yhteismäärä; Kyseisessä tilanteessa edellytetään lisäksi, että voittopalkkion maksamisesta ei ole tehty työnantajaa velvoittavaa sopimusta, että omistajat tekevät sitovan päätöksen käteisen voittopalkkion maksamisesta yhtiökokouksessa tilikauden päätyttyä ja että voittopalkkiot maksetaan tämän jälkeen. Lisäksi edellytyksenä on, että asia käsitellään yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaisella tai muulla vastaavalla tavalla. 11) yhtiön osakkaan nostamaa voitto-osuutta tai osinkoa. Palkkakäsite on yhteneväinen tapaturmavakuutuksen palkkasumman kanssa Poikkeukselliset tilanteet Edellä kerrottu sovittu ulkomaantyön vakuutuspalkka. o Työttömyysvakuutusmaksun perusteena jokin muu palkkasumma kuin työntekijälle maksettu todellinen palkka. Työntekijä saa työstään vastikkeena vain luontoisetuuksia, ei lainkaan rahapalkkaa. o Sekä työnantajan että palkansaajan työttömyysvakuutusmaksujen perusteena käytetään luontoisetujen verotusarvoa. o Palkansaajalta ei pidätetä työttömyysvakuutusmaksua, vaan työnantaja vastaa molempien työttömyysvakuutusmaksujen suorittamisesta, koska työtekijän vastikkeena on vain luontoisetuuksia, ei rahapalkkaa. Praktikkoeläinlääkärit, joiden palkkaus koostuu kunnan maksamasta peruspalkasta ja päivystyskorvauksista sekä praktiikkatuloista. o Sekä työnantajan että palkansaajan työttömyysvakuutusmaksujen perusteena käytetään kunnan maksaman palkan ja eläinlääkärille eläkkeen perusteeksi vahvistettujen palkkioiden (ns. praktiikkatulot) yhteismäärää.

19 19 Lastenhoitajat, jotka ovat työsuhteessa lapsen vanhempiin, mutta osa tai koko palkka maksetaan Kelasta yksityisen hoidon tukena tai muuna valtion tai kunnan maksamana tukena. o Työnantaja vastaa sekä palkansaajan että työnantajan työttömyysvakuutusmaksusta, mikäli hoitajalle ei makseta muuta palkkaa tukien lisäksi. o Mikäli hoitajalle maksetaan myös muuta palkkaa, työnantaja pidättää kyseisestä palkasta tuen ja palkan yhteissummaa vastaavan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun. Vastaavasti myös työnantajan työttömyysvakuutusmaksu maksetaan tuen ja palkan yhteissummasta. 6. MAKSU- JA PERINTÄMENETTELY 6.1. Työnantaja pidättää palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun palkasta Työnantaja pidättää palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun sellaiselta työntekijältä, jota koskee lakisääteinen tapaturmavakuutus, jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Työnantaja vastaa vakuutuslaitokselle myös palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun suorittamisesta. Työttömyysvakuutusmaksua ei saa periä palkansaajalta jälkikäteen. Työttömyysvakuutusmaksussa noudatetaan maksupäiväperiaatetta. Ratkaisevaa on siis palkanmaksun ajankohta, ei se, milloin työ on tehty. Työnantaja on velvollinen palauttamaan palkansaajalle tältä liikaa tai aiheettomasti pidättämänsä työttömyysvakuutusmaksun Vakuutusyhtiö perii työttömyysvakuutusmaksut työnantajalta Lakisääteistä tapaturmavakuutusta harjoittavat vakuutuslaitokset perivät työnantajalta sekä työnantajan että palkansaajan työttömyysvakuutusmaksut. Vakuutuslaitoksella on oikeus vuoden alussa tai sen aikana alkavalta vakuutukselta periä työttömyysvakuutusmaksun ennakkoa. Työnantajan tulee arvioida ja ilmoittaa vakuutusyhtiölle ennakkomaksun perusteena oleva palkkasumma mahdollisimman oikein vastaamaan koko vuoden lopullista palkkasummaa. Lopullinen vakuutusmaksu määrätään kalenterivuosittain. Vakuutuslaitoksen on määrättävä lopullinen työttömyysvakuutusmaksu vakuutuskauden päättymistä seuraavan vuoden aikana. Määräaika asettaa vakuutuslaitoksille velvollisuuden selvittää vakuutusmaksun määräytyminen ja määrätä vakuutusmaksu. Maksun määräämiselle asetetun vuoden määräajan jälkeen vakuutuslaitos voi määrätä vakuutusmaksun viiden vuoden aikana, jos vakuutusmaksua ei ole voitu määrätä tai se on määrätty virheellisin perustein. Mikäli vakuutusmaksua ei ole voitu määrätä tai se on määrätty virheellisin perustein, vakuutusmaksua ei voi määrätä sen jälkeen, kun viisi vuotta on kulunut edellisessä virkkeessä mainitun vuoden päättymisestä.

20 20 Vakuutuslaitokset perivät työttömyysvakuutusmaksut työnantajalta omana erillisenä maksunaan ja suorittavat kertyneet maksut ja työnantajan maksamat viivästyskorot Työttömyysvakuutusrahastolle. Työttömyysvakuutusrahaston ilmoitus työttömyysvakuutusmaksun tasosta voimaan tulleella lailla on säädetty uudesta ilmoitusmenettelystä tapauksissa, joissa työnantajan palkkasumma ylittää ja työnantaja on ilmoittanut jakaneensa tapaturmavakuutuksen useampaan laitokseen (rahoituslain 21 ). Ilmoitusmenettelyä koskevat tarkemmat ohjeet annetaan, kun valvontarekisterin käyttöönotto on edennyt niin, että ilmoitusten antaminen on mahdollista Työttömyysvakuutusmaksun eräpäivät Vakuutuslaitos perii vuonna 2008 erääntyvän työnantajan vuotuisen työttömyysvakuutusmaksun kolmessa erässä siten, että peritään kaikilta työnantajilta koko palkkasummasta 0,7 %. Palkkasumman eurorajan ylittävältä osalta vakuutuslaitos perii työnantajalle määräytyvän maksuprosentin verran siten, että peritään 1,1 % ja peritään 1,1 %. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun 0,34 % vakuutuslaitos perii yhdessä erässä Osaomistajan maksuna peritään 0,12 % (ks. laskelma kohta 4.4.) Viivästyskorko ja pakkotäytäntöönpano Työttömyysvakuutusmaksulle, jota ei ole suoritettu määräaikana, peritään viivästysajalta korkolain (633/1982) 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa. Työttömyysvakuutusmaksu ja viivästyskorko saadaan ulosmitata ilman tuomiota tai päätöstä siten kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetään. Vakuutusyhtiö voi käyttää työttömyysvakuutusmaksujen perintätoimissa samoja menettelyitä kuin lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksujen perinnässä, kuten trattaa Lopullisen vakuutusmaksun taannehtiva korjaus Työttömyysvakuutusmaksujen taannehtivassa korjauksessa noudatetaan samoja menettelytapoja kuin lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksujen osalta Vakuutuslaitoksen itseoikaisu Vakuutuskauden lopulliset työttömyysvakuutusmaksut lasketaan vakuutuksenottajalta (työnantajalta) saadun palkkailmoituksen mukaan. Lopullista maksua voidaan korjata taannehtivasti, mikäli palkkailmoituksella saatuihin tietoihin tulee vielä jälkikäteen muutoksia tai täsmennyksiä tai kun työttömyysvakuutusmaksun määräämisessä on tapahtunut jokin virhe. Kun saatu tieto tai havaittu virhe aiheuttaa muutoksen maksuun, noudatetaan samaa määräaikaa kuin perustevalituksessa eli korjauksia voidaan tehdä kahden vuoden kuluessa sitä seuraavan vuoden alusta lukien, jona saaminen on määrätty tai maksuunpantu. Näin ollen esimerkiksi vuoden 2008 lopullisen työttömyysvakuutusmaksun korja-

21 21 ukset voidaan ottaa huomioon kahden vuoden kuluessa vuoden 2010 alusta lukien eli vuoden 2011 loppuun. Käytännössä korjauksia tehdään siis kulumassa olevalta ja kolmelta edeltävältä kalenterivuodelta Muutoksenhaku Mikäli vakuutuslaitos ei tee itseoikaisua, voi työnantaja valittaa työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta noudattaen, mitä tapaturmavakuutuslain 53 a :n 3 ja 4 momentissa säädetään. Työnantaja voi siis tehdä perustevalituksen mielestään aiheettomasti maksamansa vakuutusmaksun osalta. Määräaika valituksen tekemiselle on kaksi vuotta sitä seuraavan vuoden alusta, jona työttömyysvakuutusmaksu on määrätty tai maksuunpantu. Kirjallinen perustevalitus tehdään ensiasteessa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle, jonka päätökseen voi hakea muutosta vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeuden päätökseen haetaan muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos se myöntää valitusluvan. Jos valitus tehdään ulosmittauksen johdosta, on lisäksi voimassa, mitä verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa perustevalituksesta säädetään. Korjatulle maksulle ei makseta korkoa. Edellä sanottu koskee sekä takaisinmaksua että lisäveloitusta. Eräpäivän jälkeen maksetusta lisäveloituksesta peritään kuitenkin korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa viivästysajalta Muutoksenhaulla vahvistetun saatavan vanhentuminen Työnantajan oikeus saada takaisin työttömyysvakuutusmaksu vanhentuu kymmenen vuoden kuluttua sen maksupäivästä, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Edellytyksenä on, että työttömyysvakuutusmaksu on todettu aiheettomasti suoritetuksi. Vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 10 tai 11 :ssä säädetään. Vanhentumisen katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika. Myös palkansaajan oikeuteen saada liikaa peritty työttömyysvakuutusmaksu takaisin sovelletaan yllä mainittua kymmenen vuoden vanhentumisaikaa Työnantajan tiedonantovelvollisuus Työnantaja on velvollinen antamaan tapaturmavakuutuslain mukaista vakuutusta tehtäessä sekä sen jälkeen vuosittain vakuutuslaitokselle ja Valtiokonttorille työttömyysvakuutusmaksun määräämiseksi ja perimiseksi tarvittavat tiedot maksamistaan palkoista sekä muut tarvittavat tiedot. Työnantajan on myös ilmoitettava vakuutusten jakamisesta useampaan yhtiöön, jos työnantajan yhteenlaskettu palkkasumma on enemmän kuin (ks. myös kohta 4.2.). Työnantaja on myös velvollinen antamaan vakuutuslaitokselle, Valtiokonttorille ja Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle sekä muutoksenhakuelimille sen vaatimia selvityksiä, jotka ovat tarpeen työttömyysvakuutusmaksua koskevan asian käsittelemiseksi.

22 Seuraukset virheellisten tietojen antamisesta tai tietojenantovelvollisuuden laiminlyönnistä Jos työnantaja on antanut virheellisiä tietoja tai laiminlyönyt vakuutusmaksun määräämistä varten tarpeellisten tietojen antamisen, noudatetaan tapaturmavakuutuslain 37 :n säännöksiä. Säännöksen mukaan vakuutuslaitoksella on kyseisissä tilanteissa oikeus määrätä työnantajalle arvioidun vastuun perusteella kohtuullisena pidettävä vakuutusmaksu enintään nelinkertaisena ajalta, jota laiminlyönti tai virheelliset tiedot koskevat. Näin määrätystä vakuutusmaksusta vähennetään työnantajan viimeksi mainitulta ajalta aikaisemmin suorittama vakuutusmaksu. Tämän lisäksi työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan laiminlyö tietojenantovelvollisuutensa tai antaa sen piiriin kuuluvan tiedon virheellisenä voidaan tuomita työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain mukaisen tietojenantovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon (Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 26 b ) Työttömyysvakuutusmaksujen perintään liittyvä tarkastusoikeus Vakuutuslaitoksella, Valtiokonttorilla ja Tapaturmavakuutuslaitosten liitolla on oikeus tarkastaa työnantajan asiakirjoista työnantajan tietojenantovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen oikeellisuus. Niillä on myös oikeus saada poliisilta ja muilta viranomaisilta virka-apua edellä tarkoitettujen tietojen saamiseksi Tapaturmavakuutuksen siirtyminen laitoksesta toiseen kesken kalenterivuoden Lakisääteinen tapaturmavakuutus voidaan siirtää toiseen yhtiöön neljännesvuosittain. Lakisääteinen tapaturmavakuutus voi näin ollen siis alkaa 1.1., 1.4., 1.7. tai uudessa vakuutusyhtiössä. Vakuutuksen on oltava voimassa yhdessä yhtiössä kuitenkin vähintään yhden kokonaisen kalenterivuoden. Mikäli vakuutus siirtyy toiseen yhtiöön muuna ajankohtana kuin tammikuun ensimmäisenä päivänä, on vakuutuksenottaja velvollinen ilmoittamaan uudelle vakuutusyhtiölle palkkasumman koko kalenterivuodelta eriteltynä kahteen osaan; maksetut palkat vuoden alusta siirtoajankohtaan asti ja palkkasumma siirtoajankohdasta kalenterivuoden loppuun Työttömyysvakuutusmaksujen suorittamisen laiminlyönti Työnantaja, joka on laiminlyönyt tapaturmavakuutuslain mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden ja siten myös työttömyysvakuutusmaksujen suorittamisen, on velvollinen suorittamaan työttömyysvakuutusmaksut tapaturmavakuutuslain 36 :ssä säädetyn vakuutusmaksua vastaavan maksun lisämaksuna. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL) perii näissä laiminlyöntitapauksissa työnantajalta sekä lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksua vastaavan maksun että työttömyysvakuutusmaksut enintään nelinkertaisesti korotettuina. Maksut peritään työnantajalta siltä ajalta, jota laiminlyönti koskee, ei kuitenkaan pitemmältä ajalta kuin kulumassa olevalta ja kolmelta viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta. Työnantaja vastaa TVL:lle sekä työnantajan että palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuista. Työnantaja ei voi pidättää palkansaajalta palkansaajamaksua jälkikäteen.