Kaavoituksen ajankohtaispäivä Turku Mirkka Saarela Ympäristöministeriö

Transkriptio

1 Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslaissa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Turku Mirkka Saarela Ympäristöministeriö

2 Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslaissa Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen, MRL:n muutokset voimaan YVA-lainsäädännön uudistaminen, MRL:n muutokset voimaan Valituslupajärjestelmän käyttöönotto rakentamis- ja ympäristöasioissa, HE eduskunnan käsittelyssä Maakuntauudistuksesta johtuvat MRL:n muutokset, lakiluonnos lausuntokierroksella saakka Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen, luonnos valtioneuvoston päätökseksi lausuntokierroksella saakka 2

3 Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslaissa Kolmiulotteisesta kiinteistönmuodostamisesta johtuvat muutokset valmisteilla, HE eduskunnalle syksyllä

4 KARALUSU: Muuttuneet / poistuneet /uudet MRL:n pykälät (1) Yleiskaavoitus ja hajarakentaminen 38 Kiellot yleiskaavaa laadittaessa 42 Yleiskaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan 44 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena 73 Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset 137 Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella 137 a Alueellinen päätös rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella (uusi) Vähittäiskauppa 71 a Vähittäiskaupan suuryksikkö 71 b Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle 71 c Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen 71 e Vähittäiskauppaa koskevat asemakaavamääräykset 4

5 KARALUSU: Muuttuneet / poistuneet /uudet MRL:n pykälät (2) Asemakaavoitus 50 Asemakaavan tarkoitus 52 Asemakaavan hyväksyminen 55 Asemakaavan esitystapa 57 Asemakaavamääräykset 63 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Aurinkopaneelit 126 a Toimenpideluvanvaraiset toimenpiteet Maisematyölupa 128 Maisematyölupa Lomarakennuksen muutos pysyväksi asunnoksi 129 a Rakennusjärjestyksen määräys vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muuttamisesta (uusi) Määräys kadunpitovelvollisuuden toteuttamiseksi 179 Määräys kadunpitovelvollisuuden toteuttamiseksi (kumotaan) 5

6 KARALUSU: Muuttuneet / poistuneet /uudet MRL:n pykälät (3) ELY-keskusten rooli ja tehtävät 18 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät 64 Neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 66 Viranomaisneuvottelu 77 Viranomaisneuvottelu (kumotaan) 191 Valitusoikeus kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä 192 Valitusoikeus rakennus- ja toimenpidelupapäätöksestä sekä maisematyölupa- ja purkamislupapäätöksestä 193 Valitusoikeus poikkeamispäätöksestä ja suunnittelutarveratkaisusta 6

7 Yleiskaavoitus ja hajarakentaminen 38 Kiellot yleiskaavaa laadittaessa Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus ovat voimassa enintään viisi vuotta. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi kunta voi pidentää aikaa enintään viidellä vuodella ja erityisestä syystä sen jälkeen vielä enintään viidellä vuodella. 42 Yleiskaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan Jos yleiskaava on ilmeisen vanhentunut, asemakaava voidaan perustellusta syystä laatia tai muuttaa sisällöltään 1 momentin säännöksestä poiketen. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että asemakaava sopeutuu yleiskaavan kokonaisuuteen ja otettava huomioon, mitä 39 :ssä säädetään yleiskaavan sisältövaatimuksista. 7

8 Yleiskaavan vanhentuneisuuden kriteerejä Ohjaako tarkoituksenmukaisella tavalla, ovatko olosuhteet muuttuneet? Yleiskaavan ikä / ei selkeää rajaa esim. säilyttämistä ja suojelua painottava vanhakin kaava voi olla edelleen sisällöltään tarkoituksenmukainen Ristiriita myöhemmin laaditun maakuntakaavan kanssa Viranomaisten kannanotot Lähtökohta kuitenkin aina ensisijaisesti yleiskaavan tarkistaminen eikä asemakaavojen laatiminen yleiskaavojen vastaisesti 8

9 Perusteltuja syitä Vaikutukset mahdollista arvioida ilman kytkentää laajempaan yleiskaavalliseen tarkasteluun Parhaillaan laadittavana olevan yleiskaavan linjaukset ja sisältö Yleiskaavan keskeisten tavoitteiden ja periaatteiden kanssa ristiriidassa olevaa ratkaisua ei asemakaavalla tai asemakaavan muutoksella voitaisi hyväksyä, esim. Yleiskaavassa osoitetun viheryhteyden katkaiseminen Yhdyskuntarakenteen kehittämiseen liittyvä yleiskaavasta poikkeava merkittävä ratkaisu 9

10 MRL 44 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena Rakennuslupa rakennuksen rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentissa säädetyn estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Määräys ei voi koskea aluetta, jolla maankäytön ohjaustarve edellyttää asemakaavan laatimista. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Yleiskaavan käytöstä rakennusluvan perusteena ranta-alueella säädetään 72 :ssä ja tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena säädetään 77 a :ssä. Käsite kaksiasuntoinen asuinrakennus > rakennus Yleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennuslupaan oikeuttavana kaavana myös rakennuspaineisilla alueilla, jos yleiskaavassa on tätä asiaa koskeva määräys Määräys ei kuitenkaan voi koskea aluetta, jolla maankäytön ohjaustarve edellyttää asemakaavan laatimista 10 vuoden määräaika poistuu koskien yleiskaavan määräystä siitä, että sitä voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena 10

11 Enintään kaksiasuntoinen asuinrakennus > rakennus: Säännös koskee omakoti- ja paritalojen lisäksi myös muuta pienimuotoista asuinrakentamista ja myös mittakaavaltaan ja ympäristövaikutuksiltaan maaseudulle soveltuvaa työpaikka- ja palvelurakentamista Asemakaavan laatimisen tarve: Perussäännös MRL 51 :ssä Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Yleiskaavaa ei voi käyttää suoraan luvan myöntämisen perusteena tilanteissa, joissa on kysymys mittakaavaltaan ja vaikutuksiltaan kaupunkimaisesta rakentamisesta. Tämä koskee siis esimerkiksi: olemassa olevien asemakaava-alueiden laajentamista kerrostalorakentamista tiiviisti ja tehokkaasti toteutettuja pientaloalueita kunnallistekniikan ja liikennejärjestelyjen toteuttamisen kannalta merkittävämpää työpaikka- ja palvelurakentamista 11

12 MRL 73 Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleisja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset Laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa lomaasutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: ) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Laadittaessa kaavaa alueelle, johon kuuluu olemassa olevaa kyläaluetta, ei kyläalueella sovelleta mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään edellyttäen, että virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys otetaan huomioon

13 Mikä on kyläalue? Useista rakennuksista koostuva kylämäinen maaseudun taajama. Kyläalue -käsite on jo ollut aikaisemmin MRL 44 :ssä Kyläalueen laajuus ratkaistaan aina erikseen jokaisen yleiskaavan yhteydessä Määrittelyongelmia aiheuttavat varmasti erityisesti nauhamaiset tie- ja jokivarsiin sijoittuvat kylät. Myös näissä tilanteissa on pyrittävä löytämään kylän ydinalue. Kilometreittäin jatkuva nauhamainen taajama ei ole tässä pykälässä tarkoitettu kyläalue. Useimmiten paikallisesti on vakiintunut käsitys siitä, mitä alueita varsinaiseen kylään kuuluu 13

14 MRL 137 Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella (1. mom) Sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 :ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle 2) ei aiheuta on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. 14

15 Mitä suunnittelutarveratkaisujen edellytysten täsmentyminen tarkoittaa? Lähtökohtana on ollut säännöksen selkeyttäminen, tarkoitus ei ole muuttaa pykälän tulkintaa Perusteluihin mukaan yleiskaavoituksen rooli edellytysten täyttymisen toteamisessa Tarve kunnallisteknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamiseen Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuus sekä liittymät Palvelujen saavutettavuudella tarkoitetaan julkisten ja yksityisten palvelujen sijoittumista suhteessa asuinalueiden sijoittumiseen Selkeämpiä edellytyksiä ohjata rakentamista niissä kunnissa, joissa halua / tarvetta sitä tehdä 15

16 MRL 137 Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella (2. mom) Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, saa rakentaa jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen sekä jo olevaan maaseutuyritykseen kuuluvan maa- ja metsätalouden tai sen liitännäiselinkeinon (lisäys ympäristövaliokunnassa) harjoittamista varten tarpeellisen rakennuksen. Rakennuslupa voidaan 1 momentin estämättä myöntää myös rakennuksen korjaamiseen tai asuinrakennuksen vähäiseen laajentamiseen. Yhtenäistäminen ranta-aluetta koskevan säännöksen kanssa Maataloustoiminnassa käytettävät erilaiset tuotanto- ja varastorakennukset ja eläinsuojat Metsätaloudessa käytettävien koneiden konesuojat Puiden kuivaukseen ja varastointiin tarvittavat rakennukset Liitännäiselinkeinoksi voidaan katsoa esim. maatilatalouden yhteydessä harjoitettava aamiaismajoitustoiminta ja sen tarvitsema majoitustila, kuten erillinen nukkuma-aitta. Ei saa jatkossakaan johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia 16

17 137 a Alueellinen päätös rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella Suunnittelutarveratkaisu voidaan jatkossa tehdä myös alueellisena. Se voi siis koskea useampaa kuin yhtä rakennuspaikkaa. Päätös voidaan tehdä alueella, joka oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on osoitettu kyläalueeksi tai muutoin rakentamiseen soveltuvaksi alueeksi. Päätös voi olla voimassa enintään kymmenen vuotta. Alueellinen päätös ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristötai muita vaikutuksia. 17

18 Erilaisia mahdollisuuksia yleiskaavoituksen käyttöön maaseutualueiden rakentamisen ohjaamisessa Esimerkkejä Jyväskylän yleiskaavoista Perinteinen kyläosayleiskaava Jyväskylän yleiskaava Yleiskaavaa tarkentava kyläselvitys rakentamisen edullisuusvyöhykkeistä Alueellisia suunnittelutarveratkaisuja 18

19 Vähittäiskauppa 71 a Vähittäiskaupan suuryksikkö Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan tässä laissa yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. 71 b Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa osoitettujen keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella riittävällä tarkkuudella. 71 c Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu palvelujen saavutettavuus huomioon ottaen ole perusteltu. 71 e Vähittäiskauppaa koskevat asemakaavamääräykset Pykälä on kumottu. 19

20 71 a Vähittäiskaupan suuryksikkö Lain 9 a luvun vähittäiskaupan suuryksikköjen säännökset koskevat yli kerrosneliömetrin suuruisia vähittäiskaupan myymälöitä. Tätä pienemmät myymälät eivät enää ole vähittäiskaupan suuryksiköitä lukuun ottamatta 71 d :ssä tarkoitettuja myymäläkeskittymiä. Lain 71 a :ää sovelletaan myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan alkaen. 20

21 71 b Keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoitus ja 71 c suuryksiköiden sijoittaminen Enimmäismitoitusvelvoite on poistettu maakuntakaavan keskustatoimintojen alueilta (71 b ). Velvoite ottaa huomioon kaupan laatu perusteena sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö muualle kuin keskusta-alueelle on poistettu (71 c ). Muutoksen tavoite on, että kaupan laatua koskevia määräyksiä ei enää käytetä. Sijoitettaessa suuryksikkö keskusta-alueiden ulkopuolelle on aina otettava huomioon kaupan palvelujen saavutettavuus. Lainmuutos ei muuta voimassa olevien kaavojen oikeusvaikutuksia. Vähittäiskaupan suuryksikön ensisijainen sijaintipaikka on edelleen keskusta-alue ja jatkossa voi edelleen olla tilanteita, joissa kaavojen tai vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien sisältövaatimusten täyttymiseksi on tarpeen käyttää kaupan laatua ja kokoa koskevia määräyksiä. 21

22 71 e Vähittäiskauppaa koskevat asemakaavamääräykset Tämänkään säännöksen kumoaminen ei muuta voimassa olevien kaavojen oikeusvaikutuksia. Säännöksen kumoamisesta huolimatta voivat asemakaavan sisältövaatimukset hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan kuitenkin edelleen edellyttää, että asemakaavassa tarkastellaan myös kaupan laatuun ja kokoon liittyviä kysymyksiä esimerkiksi päivittäistavarakaupan palvelujen saatavuuden ja toimivan kilpailun kehittymisen turvaamiseksi. 22

23 Asemakaavoitus 50 Asemakaavan tarkoitus Uusi 2 mom.: Asemakaavan muutos voidaan laatia myös vaiheittain. 52 Asemakaavan hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Valtuuston päätösvaltaa voidaan muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen osalta johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. 55 Asemakaavan esitystapa Muutetaan tapaa antaa asetuksenantovaltuudet 57 Asemakaavamääräykset Poistetaan viittaus 71 e :ään, joka kumotaan 63 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Uusi 2 mom.: Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske vaikutukseltaan vähäistä asemakaavan muutosta. 23

24 Asemakaavan laatiminen vaiheittain Koskee käytännössä asemakaavamuutoksia: kaavamuutos ja myös muutoksenhaku koskee vain käsiteltyä teemaa Mahdollisia tilanteita on kuvailtu siten, että tällaisia osakokonaisuuksia voivat olla esimerkiksi käyttötarkoitusten muutokset, rakennusoikeuden lisääminen tai useiden pienialaisten asemakaavojen suunnitteluperiaatteiden yhtenäistäminen tietyn teeman osalta Myös näitä tilanteita koskee luonnollisesti periaate, jonka mukaan muutoksen merkittävät vaikutukset on arvioitava. Jos siis rakennusoikeuden lisääminen vaikuttaa esimerkiksi liikenteeseen, on nämä vaikutukset arvioitava. Rajoittavana tilanteena on tuotu esille se, että jos vaikutukset ulottuvat laajalti muihin kaavassa käsiteltyihin asioihin, silloin tällainen vaiheittainen asemakaavan muuttaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Kannattaa suhtautua aika ennakkoluulottomasti tähänkin uudistukseen. Sitä kohtaan on tunnettu aika paljon kiinnostusta eri puolilla. Yksi tilanne, mihin se voi hyvin soveltua on esimerkiksi paloina tehtyjen asemakaavojen pysäköintinormien yhtenäistäminen. 24

25 Aurinkopaneeli 126 a Toimenpideluvanvaraiset toimenpiteet Edellä 126 :n mukainen toimenpidelupa tarvitaan sellaisen rakennelman tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, pystyttämiseen tai sijoittamiseen taikka rakennuksen ulkoasun tai tilajärjestelyn muuttamiseen seuraavasti: 13) kaupunkikuvaan tai ympäristöön merkittävästi vaikuttavan aurinkopaneelin tai - keräimen asentaminen tai rakentaminen. Jos 1 momentin 1 10, 12 tai 13 kohdassa tarkoitettu toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan tai katusuunnitelmaan taikka maantielain tai yleisistä teistä annetun lain (243/1954) mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan toimenpidelupaa ei tarvita. Kunta voi rakennusjärjestyksessä määrätä, että toimenpidelupaa ei kunnassa tai sen osassa tarvita 1 momentin 1 10, 12 tai 13 kohdassa tarkoitettuun toimenpiteeseen, jos toimenpidettä voidaan pitää vähäisenä. 25

26 Miksi aurinkopaneeleja koskeva säännös lisättiin MRL:iin? Selkeyttää sitä, että toimenpidelupa tarvitaan vain kaupunkikuvaan tai ympäristöön merkittävästi vaikuttavasta toteuttamisesta Kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta herkät alueet Myös vaikutukset naapurikiinteistöihin, esim. heijastusvaikutukset Suuren mittakaavan toteutukset edellyttävät lähtökohtaisesti toimenpidelupaa. Laajat aurinkovoimalat saattavat edellyttää myös rakennuslupaa. 26

27 Maisematyölupa 128 Maisematyölupa Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus): 1) asemakaava-alueella; 2) ranta-asemakaava-alueella, jos ranta-asemakaavassa niin määrätään; 3) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, lukuun ottamatta puiden kaatamista yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitetulla alueella; eikä 4) alueella, jolla on voimassa 53 :ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty. 27

28 Maisematyölupiin liittyviä periaatteita Yleiskaavojen maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi katsotaan M-alueiden lisäksi myös MU- ja MY-alueet Myöskään metsänuudistukseen liittyvä maanmuokkaus ei tarvitse maisematyönlupaa Metsänkäsittelyyn liittyvä suojelumääräys on edelleen mahdollinen tilanteissa, joissa se kaavan sisältövaatimusten täyttymisen kannalta on perusteltu Vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin ei jatkossakaan tarvittaisi maisematyölupaa. Tämä koskee esim. asemakaavaalueiden pihapuiden kaatamista. Tarkoitus, että sovelletaan vain säännöksen voimaan tulon jälkeen hyväksyttäviin kaavoihin 28

29 Vapaa-ajanasunnon muuttaminen pysyvään asumiseen 129 a Rakennusjärjestyksen määräys vapaa-ajanasunnon käyttötarkoituksen muuttamisesta Kunta voi osoittaa rakennusjärjestyksessä alueet ja edellytykset, joilla vapaa-ajanasunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön ei edellytä poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua ennen rakennuslupaa. Rakennusjärjestyksen määräys voi koskea sellaisia alueita, joilla käyttötarkoituksen muutos ei aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 29

30 Vapaa-ajanasunnon käyttötarkoituksen muuttamiseen liittyviä näkökohtia Rakennusjärjestyksen määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai asemakaavassa on toisin määrätty Muilla alueilla kunta voisi siis rakennusjärjestyksessä määrätä, että vapaa-ajanasunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön ei edellytä suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamispäätöstä. Ei koske uusia asuinrakennuksia. Myös edellytyksistä voitaisiin määrätä rakennusjärjestyksessä (esim. rakennuspaikan koko ja jätevesihuollon järjestäminen) Ei koske pysyvän asumisen asuinrakennukselle säädettyjä teknisiä vaatimuksia Rakennusjärjestystä laadittaessa myös vaikutukset arvioitava. Ei saa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 30

31 ELY-keskusten rooli ja tehtävät 18 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää ja ohjaa kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on erityisesti valvottava, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon vaikutuksiltaan valtakunnalliset ja merkittävät maakunnalliset asiat alueidenkäyttötavoitteet, muut alueiden käyttöä ja rakentamista koskevat tavoitteet sekä kaavoitusasioiden ja rakennustoimen hoitoa koskevat säännökset siten kuin tässä laissa säädetään. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus huolehtii sille elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) 3 :n mukaan kuuluvista tehtävistä. 64 Neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kumotaan. 31

32 191 Valitusoikeus kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä Sen lisäksi, mitä kuntalain :ssä säädetään valitusoikeudesta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ja muulla viranomaisella on toimialaansa kuuluvissa asioissa oikeus valittaa kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Valitusoikeus on myös maakunnan liitolla ja kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä tai rakennusjärjestyksellä on vaikutuksia. Samantapainen muutos poikkeamispäätöksiä ja suunnittelutarveratkaisuja koskevaan valitusoikeuteen (MRL 193 ) Erityinen maininta ELY-keskuksesta poistetaan maisematyöluvan valitusoikeutta koskevasta säännöksestä. Rakennuksen purkamista koskevasta päätöksestä ELY-keskuksella on valitusoikeus silloin kun rakennus on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä (MRL 192 ) 32

33 ELY-keskusten roolia koskevat säännökset Neuvotteluissa ja valvonnassa ns. lentokorkeuden nosto ELYt eivät puutu asioihin, joilla ainoastaan paikallisia vaikutuksia Vaikutusten merkittävyyttä arvioitaessa huomioon niiden suuruus ja laajuus, vaikutusalueen muutosherkkyys sekä kaavan tehtävä ja tarkoitus Keskeisiä valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin liittyvät kysymykset, kaupunkiseutujen merkittävät taajamarakennetta, liikennejärjestelmää ja virkistysalueita koskevat vaikutuksiltaan usean kunnan alueelle ulottuvat ratkaisut sekä valtakunnallista tai maakunnallista merkitystä omaavat luonnon ja kulttuuriympäristön arvoihin liittyvät asiat 33

34 ELY-keskusten valitusoikeus Yleisen edun valvonta ja puuttumismahdollisuus merkittävissä asioissa toimialaansa kuuluvissa asioissa Valitusoikeuden rajaamiseen liittyen on huomattava, että ELYkeskuksella voi olla valitusoikeus kaavasta, rakennusjärjestyksestä, poikkeamispäätöksestä ja suunnittelutarveratkaisusta myös ELYkeskukselle muissa laeissa säädettyjen tehtävien perusteella. Esimerkiksi ympäristönsuojelulain mukaan ELY-keskuksen tehtävänä on valvoa ympäristönsuojelulain säännösten noudattamista. Tässä roolissaan ELY-keskuksella olisi edelleen valitusoikeus edellä mainituista päätöksistä myös silloin kun kyse ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävistä asioista. 34

35 Kiitoksia mielenkiinnosta! Ympäristöministeriön nettisivuilla ym.fi on koottuna kysymyksiä ja vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin. Ne löytyvät osoitteesta: FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Maankaytto_ja_rakennuslaki/Kysymyksia_ja_vasta uksia_muutoksista_maankaytto_ja_rakennuslakiin 35