MUUTOKSET KAAVOITUS- JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYISSÄ

Transkriptio

1 MUUTOKSET KAAVOITUS- JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYISSÄ Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslaista - koulutustilaisuus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Markku Siira, alueidenkäyttöryhmä 1

2 Mitä tässä esityksessä käydään läpi? Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittamiseen (KARALUSU) liittyvät säännösmuutokset: Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Ranta-alueita koskevat erityiset säännökset Kaavoitusmenettely ja vuorovaikutus (kaavaprosessi) Markku Siira, POPELY 2

3 Muuttuvat / täydentyvät / poistuvat /uudet MRL:n pykälät (1) Yleiskaavoitus 38 Kiellot yleiskaavaa laadittaessa 42 Yleiskaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan 44 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena 73 Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset Asemakaavoitus 50 Asemakaavan tarkoitus 52 Asemakaavan hyväksyminen 55 Asemakaavan esitystapa 57 Asemakaavamääräykset Markku Siira, POPELY 3

4 Muuttuvat / täydentyvät / poistuvat /uudet MRL:n pykälät (2) Ranta-alueita koskevat erityiset säännökset 73 Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset 77 Viranomaisneuvottelu (kumottu) Kaavoitusmenettely ja vuorovaikutus 63 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 64 Neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (kumottu) 66 Viranomaisneuvottelu MRA 30 Mielipiteen esittäminen kaavaa valmisteltaessa Markku Siira, POPELY 4

5 Yleiskaavoitus MRL 38 Kiellot yleiskaavaa laadittaessa vanha 2. mom. Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus ovat voimassa enintään viisi vuotta. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi kunta voi pidentää aikaa enintään viidellä vuodella ja alueellinen ympäristökeskus kunnan hakemuksesta erityisestä syystä sen jälkeen vielä enintään viidellä vuodella. uusi 2. mom. Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus ovat voimassa enintään viisi vuotta. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi kunta voi pidentää aikaa enintään viidellä vuodella ja erityisestä syystä sen jälkeen vielä enintään viidellä vuodella. - toimivallan muutos Markku Siira, POPELY 5

6 Yleiskaavoitus MRL 42 Yleiskaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. uusi 4. mom. Jos yleiskaava on ilmeisen vanhentunut, asemakaava voidaan perustellusta syystä laatia tai muuttaa sisällöltään 1 momentin säännöksestä poiketen. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että asemakaava sopeutuu yleiskaavan kokonaisuuteen ja otettava huomioon, mitä 39 :ssä säädetään yleiskaavan sisältövaatimuksista. Markku Siira, POPELY 6

7 Yleiskaavoitus MRL 42 Yleiskaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan Yleiskaavan vanhentuneisuuden kriteerejä Ohjaako tarkoituksenmukaisella tavalla, ovatko olosuhteet muuttuneet? Yleiskaavan ikä -ei selkeää yksiselitteistä rajaa, esim. säilyttämistä ja suojelua painottava vanhakin kaava voi olla edelleen sisällöltään tarkoituksenmukainen Ristiriita myöhemmin laaditun maakuntakaavan kanssa Viranomaisten kannanotot Lähtökohta kuitenkin aina ensisijaisesti yleiskaavan tarkistaminen eikä asemakaavojen laatiminen yleiskaavojen vastaisesti Markku Siira, POPELY 7

8 Yleiskaavoitus MRL 42 Yleiskaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan Perusteltuja syitä Vaikutukset mahdollista arvioida ilman kytkentää laajempaan yleiskaavalliseen tarkasteluun Parhaillaan laadittavana olevan yleiskaavan linjaukset ja sisältö Yleisperiaate Yleiskaavan keskeisten tavoitteiden ja periaatteiden kanssa ristiriidassa olevaa ratkaisua ei asemakaavalla tai asemakaavan muutoksella voitaisi hyväksyä, esim. Yleiskaavassa osoitetun viheryhteyden katkaiseminen Yhdyskuntarakenteen kehittämiseen liittyvä yleiskaavasta poikkeava merkittävä ratkaisu Markku Siira, POPELY 8

9 Yleiskaavoitus MRL 44 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena vanha Yleiskaavan käytöstä rakennusluvan perusteena ranta-alueella säädetään 72 :ssä ja suunnittelutarvealueella 137 :ssä. uusi Rakennuslupa rakennuksen rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentissa säädetyn estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Määräys ei voi koskea aluetta, jolla maankäytön ohjaustarve edellyttää asemakaavan laatimista. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Yleiskaavan käytöstä rakennusluvan perusteena ranta-alueella säädetään 72 :ssä ja tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena säädetään 77 a :ssä. Markku Siira, POPELY 9

10 Yleiskaavoitus MRL 44 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena Rakennus (Enintään kaksiasuntoinen asuinrakennus) Säännös koskee omakoti- ja paritalojen lisäksi myös muuta pienimuotoista asuinrakentamista ja myös mittakaavaltaan ja ympäristövaikutuksiltaan maaseudulle soveltuvaa työpaikka- ja palvelurakentamista. Asemakaavan laatimisen tarve Perussäännös MRL 51 :ssä. Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Yleiskaavaa ei voi käyttää suoraan luvan myöntämisen perusteena tilanteissa, joissa on kysymys mittakaavaltaan ja vaikutuksiltaan kaupunkimaisesta rakentamisesta. Tämä koskee siis esimerkiksi: olemassa olevien asemakaava-alueiden laajentamista kerrostalorakentamista tiiviisti ja tehokkaasti toteutettuja pientaloalueita kunnallistekniikan ja liikennejärjestelyjen toteuttamisen kannalta merkittävämpää työpaikka- ja palvelurakentamista Markku Siira, POPELY 10

11 Asemakaavoitus MRL 50 Asemakaavan tarkoitus uusi 2 mom. : Asemakaavan muutos voidaan laatia myös vaiheittain. Kaavamuutos ja myös muutoksenhaku koskee vain käsiteltyä teemaa Mietittävä tilanne, jossa soveltuu. Ei sovellu tilanteeseen, jossa vaikutukset ulottuvat laajalti myös muihin kaavan teemoihin. Soveltuvia tilanteita voisivat olla esimerkiksi käyttötarkoituksen muutokset, rakennusoikeuden korottaminen tai useiden pienialaisten asemakaavojen suunnitteluperiaatteiden yhtenäistäminen tietyn teeman osalta. Näissäkin tapauksissa on varmasti tilanteita, joissa vaikutusten perusteella vaiheittainen kaavan muuttaminen ei ole mahdollista. Esimerkkejä: liike- tai toimistorakennuksen muuttaminen asuinkäyttöön, kaavojen rakennussuojelua koskevien määräysten yhtenäistäminen, kansallisen kaupunkipuiston rajauksen osoittaminen asemakaavassa, pysäköintiä koskevien normien yhtenäistäminen. Vaiheittaisesta asemakaavamuutoksesta, rakennuskielto koskee kunnan määräämää aluetta kokonaisuudessaan, ei vain kyseessä olevaa teemaa. Markku Siira, POPELY 11

12 Asemakaavoitus MRL 52 Asemakaavan hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Valtuuston päätösvaltaa voidaan muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen osalta johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. MRL 55 Asemakaavan esitystapa (muutos 3. mom.) Asemakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Asemakaavassa määrätään kadun ja muun yleisen alueen nimi samoin kuin kunnanosan ja korttelien numerot. Kadun ja muun yleisen alueen nimi ja edellä mainitut numerotiedot voidaan muuttaa myös kunnan erillisellä päätöksellä siten kuin kuntalaissa säädetään kunnan päätöksenteosta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asemakaavan esitystavasta, asemakaavaan liittyvästä selostuksesta ja erillisellä päätöksellä muutettujen tietojen merkitsemisestä kaavaan. (Muutetaan tapaa antaa asetuksenantovaltuudet) Markku Siira, POPELY 12

13 Asemakaavoitus MRL 57 Asemakaavamääräykset muutos 1. mom: Asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset). Asemakaavamääräykset voivat koskea myös haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista. Pykälän 1 momentista on poistettu viittaus 71 e :ään, jonka mukaan vähittäiskauppaa koskevista asemakaavamääräyksistä säädetään lisäksi 71 e :ssä. Pykälä 71 e on kumottu. Markku Siira, POPELY 13

14 Ranta-alueita koskevat erityiset säännökset MRL 73 Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset Laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa lomaasutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. uusi 2. mom. Laadittaessa kaavaa alueelle, johon kuuluu olemassa olevaa kyläaluetta, ei kyläalueella sovelleta mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään edellyttäen, että virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys otetaan huomioon Markku Siira, POPELY 14

15 Mikä on kyläalue? Useista rakennuksista koostuva kylämäinen maaseudun taajama. Kylällä ei tarkoiteta kuitenkaan kiinteistönmuodostamislaissa säädettyä rekisterikylää. Kyläalueen laajuus ratkaistaan aina erikseen jokaisen yleiskaavan yhteydessä. Määrittelyongelmia aiheuttavat varmasti erityisesti nauhamaiset tie- ja jokivarsiin sijoittuvat kylät. Myös näissä tilanteissa on pyrittävä löytämään kylän ydinalue. Kilometreittäin jatkuva nauhamainen taajama ei ole tässä pykälässä tarkoitettu kyläalue. Useimmiten paikallisesti on vakiintunut käsitys siitä, mitä alueita varsinaiseen kylään kuuluu Kylämäistä yhdyskuntarakennetta (YKR) kuvaavat alueet on muodostettu siten, että taajama-alueen ulkopuolisen ruudun (250 m x 250 m) ja sitä ympäröivien kahdeksan ruudun rakennusten (ei loma-asunnot) yhteenlaskettu lukumäärä on vähintään kuusi. Lisäksi alueella asuu vähintään 40 asukasta. Markku Siira, POPELY 15

16 Mikä on kyläalue? Markku Siira, POPELY 16

17 Ranta-alueita koskevat erityiset säännökset MRL 77.Viranomaisneuvottelu. Pykälä on kumottu. Rantayleis- ja -asemakaavoja valmisteltaessa neuvottelun järjestämisen tarve arvioidaan samalla tavoin kuin valmisteltaessa muitakin yleis- ja asemakaavoja. Viranomaisneuvotteluista säädetään 66 :n 2 momentissa. Markku Siira, POPELY 17

18 Kaavoitusmenettely ja vuorovaikutus MRL 63 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma uusi 2. mom. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske vaikutukseltaan vähäistä asemakaavan muutosta. Suunnitelmaa osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista ei tarvitse laatia silloin, kun kyseessä on vaikutukseltaan vähäinen asemakaavamuutos. MRL 64 Neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Pykälä on kumottu. Säännöksen soveltaminen on jäänyt käytännössä melko vähäiseksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen roolin muuttuessa entistä enemmän kunnan yhteistyökumppaniksi, ei neuvottelua koskeva säännös ole tarkoituksenmukainen. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 18

19 Kaavoitusmenettely ja vuorovaikutus MRL 66 Viranomaisneuvottelu muutos 2. mom. Valmisteltaessa muuta kaavaa, joka koskee vaikutuksiltaan valtakunnallisia tai merkittäviä maakunnallisia asioita tai joka on valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä, kunnan on oltava yhteydessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kunnan kesken on järjestettävä neuvottelu tällaisen kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten, maakunnallisten ja muiden keskeisten tavoitteiden toteamiseksi. Yhteydenpito ja neuvotteluvelvoite elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa rajattaisiin kaavoihin, joissa käsitellään vaikutuksiltaan valtakunnallisia tai merkittäviä maakunnallisia kysymyksiä tai jotka olisivat valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeitä. Markku Siira, POPELY 19

20 Kaavoitusmenettely ja vuorovaikutus MRA 30 Mielipiteen esittäminen kaavaa valmisteltaessa uusi 4. mom. Jos valmisteltavana on vaikutukseltaan vähäinen asemakaava tai vaikutukseltaan vähäinen asemakaavan muutos, osallisille voidaan varata tilaisuus mielipiteensä esittämiseen samalla, kun ilmoitetaan vireilletulosta. Tällöin ilmoitusta ei tarvitse julkaista sanomalehdessä. ( /298) Markku Siira, POPELY 20

21 Muutokset : MRL 63 MRL 64, kumottu Kaavaprosessin vaiheet KAAVA VIREILLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Mielipiteet MRA mom MRL 66 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Mielipiteen esittäminen kaavaa valmisteltaessa Kaavaehdotuksen julkinen nähtävillä olo Tarvittaessa 2. viranomaisneuvottelu Kaavaehdotuksen hyväksyminen Mielipiteet Muistutukset Valitukset Päätös lainvoimainen Markku Siira, POPELY Kaava tulee voimaan (Muista ilmoitus)