HALLITUKSEN ESITYS MRL:N MUUTTAMISESTA

Transkriptio

1 HALLITUKSEN ESITYS MRL:N MUUTTAMISESTA Rakennetun ympäristön neuvottelupäivä Tropiclandia Ylitarkastaja Ari-Pekka Laitalainen, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

2 Kaavoituksen ja rakentamisen sääntely kevenee huomattavasti Ympäristöministeriö Tiedote Hallitus on antanut tänään eduskunnalle esityksen maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Lakiin on tulossa useita muutoksia, jotka helpottavat kaavoitusta ja rakentamisen luvitusta. Keskeiset uudistukset koskevat vähittäiskaupan suuryksiköiden sääntelyä, hajarakentamista, asemakaavoitusta sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten roolia. 2

3 Kyseessä on tärkeä ja odotettu uudistus, jonka myötä moni asia helpottuu. Yritysten toimintaedellytykset paranevat, rakentaminen vauhdittuu ja kunnat voivat sujuvammin kehittää aluettaan. Valtion viranomaiset taas voivat keskittyä laajempiin kokonaisuuksiin, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo. Kaupan suuryksikön kokoraja tuplaantuu Lakiesityksen mukaan vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja nousee 2000:sta 4000 kerrosneliömetriin. Maakuntakaavassa vähittäiskaupan enimmäismitoitus pitää jatkossa osoittaa vain keskusta-alueen ulkopuolella. Myös jatkossa vähittäiskaupan suuryksiköt tulee ensisijaisesti sijoittaa keskusta-alueelle. Jos palvelujen saavutettavuus voidaan taata, voi suuryksikön sijoittaa kuitenkin myös muualle. Jos suuryksikkö sijoitetaan keskustan ulkopuolelle, ei kaupan laatua enää tarvitse ottaa kaavoituksessa huomioon. 3

4 Helpotusta kylärakentamiseen Mahdollisuus ohjata rakentamista suoraan yleiskaavalla laajenee sellaisissa kylissä, joissa on rakentamispaineita. Sama koskee kyläalueiden ulkopuolista haja-asutusaluetta. Myös kylien ranta-alueiden nykyistä tiiviimpi rakentaminen helpottuu. Maatilan lisärakentaminen on jatkossa aiempaa helpompaa. Suunnittelutarveratkaisua ei enää tarvita maatilaan kuuluvalle rakennukselle, jota tarvitaan maa- ja metsätaloudessa. Tällainen rakennus voi olla esimerkiksi tuotanto- ja varastorakennus tai eläinsuoja. Vapaa-ajan asunnon voi jatkossa muuttaa pysyvään asumiskäyttöön entistä joustavammin. Kunta voi osoittaa rakennusjärjestyksessään sellaiset kaavoittamattomat alueet, joilla muutoksen voi tehdä ilman, että tarvitaan poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua. 4

5 Kuntien kehittämiseen vauhtia, ELY-keskusten rooli muuttuu Asemakaavoituksesta tulee ketterämpää, kun uudistuksen myötä asemakaavaa voi muuttaa vaiheittain. Mahdollisuus on tällä hetkellä olemassa vain maakunta- ja yleiskaavojen kohdalla. Jos yleiskaava on ilmeisen vanhentunut, voi asemakaavan myös perustellusta syystä laatia tai muuttaa vastoin yleiskaavaa. ELY-keskusten rooli muuttuu konsultoivaksi. Ne eivät jatkossa enää ohjaa kuntien alueidenkäyttöä ja rakennustoimen järjestämistä. Samalla ELY-keskusten valvonta- ja valitusoikeutta rajataan. Oikeus koskee jatkossa ainoastaan ratkaisuja, joilla on valtakunnallisia tai maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia. 5

6 Mitä asiakokonaisuuksia MRL:n muutos koskee Hajarakentamisen helpottaminen Kaavoitusmenettely Vähittäiskaupan sääntely ELY:n rooli ja tehtävät HE:n esityksen tavoitteena on sujuvoittaa kaavoituksen ja rakentamisen päätösprosesseja. Pyritään lisäämään rakentamisen mahdollisuuksia ja siten vaikuttamaan rakentamisen määrään. Matti Rantala, E-P ELY-keskus 6

7 Keskeiset keinot: ELY:n rooli ja tehtävät muuttuvat Kaavoitusmenettelyä kevennetään Yleiskaavan ohjausvaikutusta joustavoitetaan Yleiskaavan käyttöä laajennetaan Kylien ranta-alueiden loma-asuntokaavat Rakennusjärjestyksen käyttöalaa laajennetaan Matti Rantala, E-P ELY-keskus 7

8 Keskeiset keinot Suunnittelutarveratkaisujen kriteerejä selvennetään; Maisematyöluvan tarve yleiskaavan M-alueella poistetaan; ranta-asemakaava-alueilla vain jos määrätty; Vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjausta kevennetään. Matti Rantala, E-P ELY-keskus 8

9 ELY:n roolia ja tehtäviä muutetaan: Alueidenkäytön ohjaustehtävä muuttuu edistämiseksi; Alueidenkäytön valvonta kohdennetaan vaikutuksiltaan valtakunnallisiin ja merkittäviin maakunnallisiin asioihin; Valitusoikeuteen ja oikaisukehotuksen antamiseen ei merkittäviä muutoksia. Muutettavan toimialaa koskevan 18 :n johdosta valitusoikeus kuitenkin selvemmin rajautuisi valtakunnallisiin tai maakunnallisesti merkittäviin asioihin; ( Maakuntauudistuksen yhteydessä voi muutoksia tulla valitusoikeuteen) Viranomaisneuvottelut kohdennetaan vaikutuksiltaan valtakunnallisiin tai merkittäviin maakunnallisiin kaavoihin. Matti Rantala, E-P ELY-keskus 9

10 Kaavoitusmenettelyn kevennetään: Asemakaavan päätösvalta voidaan siirtää valtuustolta johtosäännöllä kunnanhallitukselle tai lautakunnalle; Asemakaava voidaan hyväksyä myös vaiheittain; OAS ei tarpeen vaikutuksiltaan vähäisessä asemakaavamuutoksessa; Neuvotteluvelvoite OAS:n riittävyydestä poistuu; Viranomaisneuvottelujen tarve ja kohdentaminen Matti Rantala, E-P ELY-keskus.fi 10

11 Yleiskaavan ohjausvaikutusta joustavoitetaan: Jos yleiskaava ilmeisen vanhentunut, voidaan asemakaava perustellusta syystä laatia poiketen yleiskaavasta jolloin asemakaavan on sovelluttava yleiskaavan kokonaisuuteen ja yleiskaavan sisältövaatimukset huomioitava lähtökohtana aina vanhentuneen YK:n tarkistaminen eikä asemakaavojen laatiminen yleiskaavojen vastaisesti. Ratkaistava: Vanhentuneisuuden arviointi? Vanhakin kaava voi olla sisällöltään tarkoituksenmukainen Mikä on perusteltu syy asemakaavalla poiketa YK:sta? Ristiriita myöhemmin laaditun maakuntakaavan kanssa Matti Rantala, E-P ELY-keskus 11

12 Yleiskaavoituksen käyttöä laajennetaan: 1. MRL 44 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena Poistetaan laista kyläedellytys ja edellytys ettei kylään saa kohdistua merkittävää rakentamispainetta sekä väljennetään rakennuksen määritelmää è yleiskaava-alue voi koskea myös kaupunkiseutujen alueita; määräys asuinrakennusten ohella myös muista rakennuksista Määräys ei voi koskea aluetta, jolla maankäytön ohjaustarve edellyttää asemakaavan laatimista. yleiskaavamääräyksen voimassaoloaika poistuu Matti Rantala, E-P ELY-keskus 12

13 Mikä on kyläalue? Useista rakennuksista koostuva kylämäinen maaseudun taajama Kyläalueen laajuus ratkaistaan aina erikseen jokaisen yleiskaavan yhteydessä Määrittelyongelmia aiheuttavat varmasti erityisesti nauhamaiset tie- ja jokivarsiin sijoittuvat kylät. Myös näissä tilanteissa on pyrittävä löytämään kylän ydinalue. Kilometreittäin jatkuva nauhamainen taajama ei ole tässä pykälässä tarkoitettu kyläalue. Kiinteistönmuodostamislaissa tarkoitettua rekisterikylää ei voida sellaisenaan katsoa kyläalueeksi 13

14 MRL 73 Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset Laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Matti Rantala, E-P ELY-keskus 14

15 Asemakaavan laatimisen tarve Perussäännös asemakaavan laatimistarpeesta (MRL 51 ): Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Yleiskaava ei voi käyttää suoraan luvan myöntämisen perusteena tilanteissa, joissa on kysymys mittakaavaltaan ja vaikutuksiltaan kaupunkimaisesta rakentamisesta. Tämä koskee siis esimerkiksi: olemassa olevien asemakaava-alueiden laajentamista kerrostalorakentamista tiiviisti ja tehokkaasti toteutettuja pientaloalueita kunnallistekniikan ja liikennejärjestelyjen toteuttamisen kannalta merkittävämpää työpaikka- ja palvelurakentamista 15

16 Asemakaavan laatiminen vaiheittain Koskee käytännössä asemakaavamuutoksia: kaavamuutos ja myös muutoksenhaku koskee vain käsiteltyä teemaa Ei sovellu tilanteeseen, jossa vaikutukset ulottuvat laajalti myös muihin kaavan teemoihin. Soveltuvia tilanteita voisivat olla esimerkiksi käyttötarkoituksen muutokset, rakennusoikeuden korottaminen tai useiden pienialaisten asemakaavojen suunnitteluperiaatteiden yhtenäistäminen tietyn teeman osalta. Näissäkin tapauksissa on varmasti tilanteita, joissa vaikutusten perusteella vaiheittainen kaavan muuttaminen ei ole mahdollista. Esimerkkejä: liike- tai toimistorakennuksen muuttaminen asuinkäyttöön, kaavojen rakennussuojelua koskevien määräysten yhtenäistäminen, kansallisen kaupunkipuiston rajauksen osoittaminen asemakaavassa 16

17 MRL 137 Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella (1. mom) Sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 :ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle 2) ei aiheuta on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista 17

18 MRL 137 Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella (2. mom) Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, saa rakentaa jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen sekä jo olevaan maaseutuyritykseen kuuluvan maa- ja metsätalouden harjoittamista varten tarpeellisen rakennuksen. Rakennuslupa voidaan 1 momentin estämättä myöntää myös rakennuksen korjaamiseen tai asuinrakennuksen vähäiseen laajentamiseen. Yhtenäistäminen ranta-aluetta koskevan säännöksen kanssa Maataloustoiminnassa käytettävät erilaiset tuotanto- ja varastorakennukset ja eläinsuojat Metsätaloudessa käytettävien koneiden konesuojat Puiden kuivaukseen ja varastointiin tarvittavat rakennukset Ei saa jatkossakaan johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia 18

19 Suunnittelutarveratkaisun edellytykset Lähtökohtana on ollut säännöksen selkeyttäminen Perusteluihin mukaan yleiskaavoituksen rooli edellytysten täyttymisen toteamisessa Tarve kunnallisteknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamiseen Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuus sekä liittymät Palvelujen saavutettavuudella tarkoitetaan julkisten ja yksityisten palvelujen sijoittumista suhteessa asuinalueiden sijoittumiseen Selkeämpiä edellytyksiä ohjata rakentamista niissä kunnissa, joissa halua / tarvetta sitä tehdä 19

20 137 a Alueellinen päätös rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella Jos kyläalueella tai muulla maaseutualueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, kunta voi tehdä päätöksen 137 :n 1 momentissa säädettyjen rakennusluvan erityisten edellytysten olemassa olosta samalla kertaa useamman kuin yhden rakennuspaikan osalta. Tällainen päätös voidaan tehdä alueella, joka oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on osoitettu kyläalueeksi tai muutoin rakentamiseen soveltuvaksi alueeksi. Päätös voi olla voimassa enintään kymmenen vuotta. Alueellinen päätös ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 20

21 Rakennusjärjestyksen käyttöala laajenee: 129 a Rakennusjärjestyksen määräys vapaa-ajanasunnon käyttötarkoituksen muuttamisesta pysyvään asumiseen Kunta voi osoittaa rakennusjärjestyksessä alueet ja edellytykset, joilla vapaa-ajanasunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön ei edellytä poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua ennen rakennuslupaa. Rakennusjärjestyksen määräys voi koskea sellaisia alueita, joilla käyttötarkoituksen muutos ei aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Matti Rantala, E-P ELY-keskus 21

22 käyttötarkoituksen muuttamiseen liittyviä näkökohtia Rakennusjärjestyksen määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai asemakaavassa on toisin määrätty Muilla alueilla kunta voisi siis rakennusjärjestyksessä määrätä, että vapaa-ajanasunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön ei edellytä suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamispäätöstä. Ei koske uusia asuinrakennuksia. Myös edellytyksistä voitaisiin määrätä rakennusjärjestyksessä (esim. rakennuspaikan koko ja jätevesihuollon järjestäminen) Ei koske pysyvän asumisen asuinrakennukselle säädettyjä teknisiä vaatimuksia Rakennusjärjestystä laadittaessa myös vaikutukset arvioitava. Ei saa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 22

23 Maisematyölupa 128 : Maisematyölupaa ei tarvita puiden kaatamiseen yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaisella alueella ja Ranta-asemakaava-alueella maisematyölupa tarvitaan vain jos kaavamääräys velvoittaa Matti Rantala, E-P ELY-keskus 23

24 Maisematyölupiin liittyviä periaatteita Yleiskaavojen maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi katsotaan M-alueiden lisäksi myös MU- ja MY-alueet Myöskään metsänuudistukseen liittyvä maanmuokkaus ei tarvitse maisematyönlupaa Metsänkäsittelyyn liittyvä suojelumääräys on edelleen mahdollinen tilanteissa, joissa se kaavan sisältövaatimusten täyttymisen kannalta on perusteltu Vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin ei jatkossakaan tarvittaisi maisematyölupaa. Tämä koskee esim. asemakaava-alueiden pihapuiden kaatamista. Siirtymäsäännös: sovelletaan vain säännöksen voimaan tulon jälkeen hyväksyttäviin kaavoihin 24

25 Toimenpidelupa 126 : Miksi aurinkopaneeleja koskeva säännös lisättiin MRL:iin? Selkeyttää sitä, että toimenpidelupa tarvitaan vain kaupunkikuvaan tai ympäristöön merkittävästi vaikuttavasta toteuttamisesta Kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta herkät alueet Myös vaikutukset naapurikiinteistöihin, esim. heijastusvaikutukset Suuren mittakaavan toteutukset edellyttävät lähtökohtaisesti toimenpidelupaa. Laajat aurinkovoimalat saattavat edellyttää myös rakennuslupaa. Matti Rantala, E-P ELY-keskus 25

26 Vähittäiskaupan erityisten säännösten muutokset: 71 a Vähittäiskaupan suuryksikkö Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan tässä laissa yli kerrosneliömet suuruista vähittäiskaupan myymälää. 71 b Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle Maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. osoitettujen keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella riittävällä tarkkuudella. 71 c Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu palvelujen saavutettavuus huomioon ottaen ole perusteltu. 71 e Vähittäiskauppaa koskevat asemakaavamääräykset, pykälä kumotaan Matti Rantala, E-P ELY-keskus 26

27 Huomioita kaupan pykälien muutoksista Kerrosalan noston takana vähittäiskaupan toimialan kehittämisen tarpeet sekä toimivan kilpailun edistäminen Enimmäismitoituksen poistamista maakuntakaavan keskustatoimintojen alueelta on pidetty yleisesti hyvänä asiana MRL 71 c :n muotoilulla palvelujen saavutettavuus huomioon ottaen tarkoitetaan kaupan palvelujen sijoittumista suhteessa asuinalueiden tai esimerkiksi matkailukeskusten sijaintiin ja palvelujen käyttäjien mahdollisuuksiin saavuttaa nämä palvelut eri kulkumuodoilla. MRL 71 e :n kumoaminen tuli mukaan viime vaiheessa. Kysymyksessä on asemakaavoitusta koskeva vähittäiskaupan laatuun ja kokoon liittyvä täsmentävä säännös. Pykälän kumoamisesta huolimatta voi olla tilanteita, joissa kaavan sisältövaatimusten täyttymiseksi on vielä tarpeen käyttää tämäntapaisia määräyksiä. 27