Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslaista. Ympäristöministeriö kevät 2017 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus syksy 2017

Transkriptio

1 Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslaista Ympäristöministeriö kevät 2017 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus syksy 2017

2 Suunnittelutarveratkaisu ja alueellinen suunnittelutarveratkaisu FM, YKS 571 Elina Saine Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

3 136 Rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueen ulkopuolella Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueen ulkopuolella on, että: 1) rakennuspaikka täyttää 116 :n vaatimukset; 2) rakentaminen täyttää sille 117 :ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset; 3) rakentaminen täyttää 135 :n 3 6 kohdassa asetetut vaatimukset; 4) teiden rakentaminen tai vedensaannin taikka viemäröinnin järjestäminen ei saa aiheuttaa kunnalle erityisiä kustannuksia; sekä 5) maakuntakaavasta tai yleiskaavasta johtuvat 33 ja 43 :n mukaiset mahdolliset rajoitukset otetaan huomioon. Mitä 135 :n 2 momentissa säädetään, koskee rakentamista myös asemakaava-alueen ulkopuolella. Mitä 135 :n 3 momentissa säädetään, koskee rakentamista sellaisella asemakaava-alueen ulkopuolisella alueella, jolla purkaminen on luvanvaraista. ( /1129) 3

4 116 Rakennuspaikkaa koskevat vaatimukset Asemakaava-alueella rakennuspaikan sopivuus ratkaistaan asemakaavassa. Rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään neliömetriä. Rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Lisäksi rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta. Rakennuksen etäisyydestä asemakaava-alueen ulkopuolella toisen omistamaan tai hallitsemaan maahan ja sillä olevaan rakennukseen säädetään asetuksella. POPELY Elina Saine 4

5 117 Rakentamiselle asetettavat vaatimukset Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Rakennus on suunniteltava ja rakennettava ja rakennuksen muutos- ja korjaustyöt tehtävä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutos toteutettava siten, että rakennus täyttää siihen yleisesti ennakoitavissa oleva kuormitus ja rakennuksen käyttötarkoitus huomioon ottaen 117 a 117 g :ssä tarkoitetut olennaiset tekniset vaatimukset. ( /958) Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä. Rakentamisessa tulee lisäksi muutoinkin noudattaa hyvää rakennustapaa. POPELY Elina Saine 5

6 135 Rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueella Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että: 1) rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen; 2) rakentaminen täyttää sille 117 :ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset; 3) rakennus soveltuu paikalle; 4) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen; 5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä 6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista. Edellä 125 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitettuja korjaus- ja muutostöitä koskevaa lupaa ratkaistaessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä rakennusluvan edellytyksistä säädetään. Jos rakennuslupahakemuksen mukainen rakentaminen edellyttää rakennuksen purkamista, luvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, mitä 139 :ssä säädetään purkamisluvan edellytyksistä. ( /1129) POPELY Elina Saine 6

7 33 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamista koskeva rajoitus. Rakentamisrajoituksen aluetta voidaan kaavassa erityisellä määräyksellä laajentaa tai supistaa. Alueella, jolla rakentamisrajoitus on voimassa, ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos maakuntakaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Haittaa arvosteltaessa ei oteta huomioon omistussuhteissa maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty maakuntakaavan toteuttamista varten. Jos maakuntakaavan aluevaraus pääasiallisesti vastaa rakennuslain (370/1958) mukaisen seutukaavan aluevarausta, ei vastaavasti myöskään seutukaavan hyväksymisen jälkeen omistussuhteissa tapahtuneita muutoksia oteta huomioon. Maakunnan liitto voi, jos se maankäytön järjestämisen turvaamiseksi on tarpeen, kieltää käyttämästä aluetta, jolla kaavaehdotuksen tai hyväksytyn kaavan mukaan on rakentamisrajoitus, kaavaehdotuksen tai kaavan vastaiseen rakentamiseen. Rajoitus ei koske jo olevaan asuntoon kuuluvan talousrakennuksen rakentamista eikä maa- ja metsätalouden harjoittamista varten tarpeellista rakentamista. Rajoitus on voimassa enintään kaksi vuotta. ( /28) POPELY Elina Saine 7

8 43 Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Haittaa arvosteltaessa ei oteta huomioon omistussuhteissa yleiskaavan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty yleiskaavan toteuttamista varten. Yleiskaavassa voidaan määrätä, ettei yleiskaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus). Tällöin ei sovelleta, mitä 1 momentissa säädetään. Yleiskaavassa voidaan myös määrätä, ettei maisemaa muuttavaa toimenpidettä saa suorittaa ilman 128 :ssä tarkoitettua lupaa (toimenpiderajoitus). Yleiskaavassa voidaan erityisellä määräyksellä kieltää käyttämästä rakennustoimintaan tarkoitettua aluetta enintään viiden vuoden aikana muuhun rakentamiseen kuin maatalouden ja muiden siihen verrattavien elinkeinojen tarpeita varten (määräaikainen rakentamisrajoitus). Tässä pykälässä säädetyistä rajoituksista johtuvasta lunastus- ja korvausvelvollisuudesta säädetään 101 ja 140 :ssä. POPELY Elina Saine 8

9 16 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Kunta voi oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä osoittaa suunnittelutarvealueeksi myös alueen, jolla sen sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä. Yleiskaavan tai rakennusjärjestyksen määräys alueen osoittamisesta suunnittelutarvealueeksi on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. Rakennusluvan erityisistä edellytyksistä tässä pykälässä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella säädetään 137 :ssä. Suunnittelutarpeesta ranta-alueella säädetään 72 :ssä. POPELY Elina Saine 9

10 MRL 137 Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella (1. mom) Sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 :ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle 2) ei aiheuta on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. 10

11 Mitä suunnittelutarveratkaisujen edellytysten täsmentyminen tarkoittaa? Lähtökohtana on ollut säännöksen selkeyttäminen, tarkoitus ei ole muuttaa pykälän tulkintaa Perusteluihin mukaan yleiskaavoituksen rooli edellytysten täyttymisen toteamisessa Tarve kunnallisteknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamiseen Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuus sekä liittymät Palvelujen saavutettavuudella tarkoitetaan julkisten ja yksityisten palvelujen sijoittumista suhteessa asuinalueiden sijoittumiseen Selkeämpiä edellytyksiä ohjata rakentamista niissä kunnissa, joissa halua / tarvetta sitä tehdä Esittäjän nimi alatunnisteeseen 11

12 MRL 137 Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella (2. mom) Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, saa rakentaa jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen sekä jo olevaan maaseutuyritykseen kuuluvan maa- ja metsätalouden tai sen liitännäiselinkeinon (lisäys ympäristövaliokunnassa) harjoittamista varten tarpeellisen rakennuksen. Rakennuslupa voidaan 1 momentin estämättä myöntää myös rakennuksen korjaamiseen tai asuinrakennuksen vähäiseen laajentamiseen. 12

13 MRL 137 Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella Yhtenäistäminen ranta-aluetta koskevan säännöksen kanssa Maataloustoiminnassa käytettävät erilaiset tuotanto- ja varastorakennukset ja eläinsuojat Metsätaloudessa käytettävien koneiden konesuojat Puiden kuivaukseen ja varastointiin tarvittavat rakennukset Liitännäiselinkeinoksi voidaan katsoa esim. maatilatalouden yhteydessä harjoitettava aamiaismajoitustoiminta ja sen tarvitsema majoitustila, kuten erillinen nukkuma-aitta. Ei saa jatkossakaan johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia 13

14 MRL 137 Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella (4.-6. mom) 3 momentti on kumottu L:lla /1129. Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Edellä 1 momentissa säädettyjen edellytysten olemassaolon ratkaisee rakennuslupamenettelyn yhteydessä tai erillisessä menettelyssä kunnan päättämä viranomainen. Rakennuslupaa suunnittelutarvealueelle tai suunnittelutarveasiaa muutoin ratkaistaessa noudatetaan asianosaisten ja viranomaisten kuulemisessa sekä päätöksessä ja siitä ilmoittamisessa soveltuvin osin, mitä 173 ja 174 :ssä säädetään poikkeamismenettelystä. ( /476) POPELY Elina Saine 14

15 137 a Alueellinen päätös rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella Jos kyläalueella tai muulla maaseutualueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, kunta voi tehdä päätöksen 137 :n 1 momentissa säädettyjen rakennusluvan erityisten edellytysten olemassaolosta samalla kertaa useamman kuin yhden rakennuspaikan osalta. Tällainen päätös voidaan tehdä alueella, joka oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on osoitettu kyläalueeksi tai muutoin rakentamiseen soveltuvaksi alueeksi. Päätös voi olla voimassa enintään kymmenen vuotta. Alueellinen päätös ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Alueellista päätöstä tehtäessä noudatetaan asianosaisten ja viranomaisten kuulemisessa sekä päätöksessä ja siitä ilmoittamisessa, mitä 173 ja 174 :ssä säädetään poikkeamismenettelystä. POPELY Elina Saine

16 Erilaisia mahdollisuuksia yleiskaavoituksen käyttöön maaseutualueiden rakentamisen ohjaamisessa Esimerkkejä Jyväskylän yleiskaavoista Perinteinen kyläosayleiskaava Jyväskylän yleiskaava Yleiskaavaa tarkentava kyläselvitys rakentamisen edullisuusvyöhykkeistä Alueellisia suunnittelutarveratkaisuja

17 Yleiskaavaa tarkentava kyläselvitys rakentamisen edullisuusvyöhykkeistä Nyrölän kylänauha-alueen rakentamisen edullisuusvyöhyke POPELY Elina Saine Esittäjän nimi alatunnisteeseen 17

18 Ympäristövaikutusten arvioinnin tekeminen kaavoituksen yhteydessä FM, YKS 571 Elina Saine Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

19 Hanke-YVA kaavamenettelyssä YVA-lain ja YVA-asetuksen muutos toukokuussa 2017 Menettelyyn liittyvät säännökset on lisätty MRL 9 :ään (uusi 3. ja 4. momentti). Maankäyttö- ja rakennusasetukseen on lisätty uusi 30 a (Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin liittyvä kaavan aloitusvaiheen vuorovaikutus) ja 30 b (Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin liittyvä kaavan valmisteluvaiheen vuorovaikutus) Lisäksi on täydennetty sähköistä tiedottamista koskevaa asetuksen pykälää (32 a ) MRA:n muutokset voimaan toukokuussa 2017

20 MRL mom. - Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kun kaava laaditaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) 3 :ssä tarkoitetun hankkeen toteuttamiseksi, hankkeen ympäristövaikutukset voidaan arvioida lain 3 luvun mukaisen menettelyn sijaan kaavoituksen yhteydessä. Hankkeesta vastaavan on tällöin toimitettava mainitun lain 16 ja 19 :ssä tarkoitetut tiedot kaavan laatimisesta vastaavalle viranomaiselle. Yhteysviranomainen vastaa ympäristövaikutusten arvioinnin riittävyyden tarkistamisesta sekä ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaisen perustellun päätelmän tekemisestä. Jos hankkeesta vastaava on sama kuin kyseisen kaavan laatimisesta vastaava viranomainen, ei hankkeen ympäristövaikutusten arviointia voida kuitenkaan tehdä kaavan laatimisen yhteydessä. Tarkempia säännöksiä kaavan vaikutusten selvittämisestä ja hankkeesta vastaavan velvollisuudesta toimittaa tietoja viranomaisille sekä viranomaisten tehtävistä ja yhteistyöstä annetaan valtioneuvoston asetuksella. POPELY Elina Saine

21 Milloin YVA tehdään kaavan yhteydessä? Hankevastaavan ja viranomaisten yksimielinen tahtotila Hankkeesta vastaava voi tehdä yhteysviranomaiselle aloitteen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn korvaamisesta muun lain mukaisella menettelyllä. Yhteysviranomainen ja muun lain mukaisesta menettelystä vastaava viranomainen voivat sopia ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamisesta muun lain mukaisessa menettelyssä, jos siihen on 1 momentissa säädetyt edellytykset. (YVAL 5.3 ) Täyttyvät uusien MRA- :ien mukaisessa menettelyssä aina Ei mahdollista, jos kaavoituksesta vastaava viranomainen on itse hankevastaava Jos hankkeesta vastaava on sama kuin kyseisen kaavan laatimisesta vastaava viranomainen, ei hankkeen ympäristövaikutusten arviointia voida kuitenkaan tehdä kaavan laatimisen yhteydessä. (MRL 9.4 ) 21

22 Yhteismenettelyn alussa on suositeltavaa pitää YVAL 8 :n ennakkoneuvottelu Aloite Hankevastaavan, yhteysviranomaisen tai muun viranomaisen aloite Osallistujat Hankkeesta vastaava ja keskeiset viranomaiset Tavoite Hanketta koskevien viranomaismenettelyjen kokonaisuuden hallinta Hankevastaavan ja viranomaisten hyvä tiedonvaihto ja sujuva menettely Paremmat selvitykset ja asiakirjat 22

23 Selvitysten riittävyys Yhteismenettelyssä selvitysten ja dokumenttien tulee täyttää sekä Maankäyttö- ja rakennuslain, Maankäyttö- ja rakennusasetuksen, YVA-lain että YVA-asetuksen vaatimukset. Sama vaade koskee tiedottamista POPELY Elina Saine

24 Yhteismenettelyssä korostuu Vuorovaikutus eri toimijoiden välillä Erillisselvitysten tekijät YVA:n tekijät Yleiskaavan tekijät Kunnan viranomaiset Valtion viranomaiset Prosessinjohtaja = kunnan kaavoituksesta vastaava viranomainen l. kaavoittaja Projektin- ja prosessinhallinta, menettelytapojen oikeellisuus Riittävä resurssointi vuorovaikutukseen ja projektinhallintaan POPELY Elina Saine

25 Yhteismenettelyn tekijät Hankevastaava Kaavoittaja Prosessinjohtaja ja kaavoituksen asiantuntija Yhteysviranomainen YVA-asiantuntija POPELY Elina Saine

26 Hankkeesta vastaava Hanke-YVA kaavamenettelyssä Kaavan laatimisesta vastaava viranomainen Yhteysviranomainen Suunnitelma ympäristövaikutusten arvioimisesta Kaavan aloitusvaihe, OAS (nähtävilläpito) Viranomaisneuvottelu (lausunnot) Lausunto vaikutusten arvioinnin laajuudesta ja tarkkuudesta YVA-selostus Kaavan valmisteluvaihe (kaavaluonnos) Viranomaislausunnot (neuvottelu) Perusteltu päätelmä 1) Kaavaehdotusvaihe 1) Voidaan kytkeä myös kaavaehdotusvaiheeseen Kaavan hyväksyminen Perusteltu päätelmä = korvaa vanhan lain yhteysviranomaisen lausunnon YVA-selostuksesta YVA-suunnitelma = YVA-ohjelma

27 Yhteysviranomainen Kaavoituksesta vastaava Hankevastaava Hanke-YVA + kaavoitus käytännössä 1/3 Sopiminen yhteismenettelystä YVAL 5 Tekee YVAL 5 3 mom mukaisen aloitteen yhteysviranomaiselle Sopii kaavoittajan kanssa onko edellytykset yhteismenettelylle Järjestää YVAL 8 mukaisen ennakkoneuvottelun hankevastaavan ja kaavoittajan kanssa menettelyistä POPELY Antti Huttunen

28 Yhteysviranomainen Kaavoituksesta vastaava Hankevastaav a Hanke-YVA + kaavoitus käytännössä 2/3 Aloitusvaihe MRA 30 a Toimittaa KV:lle YVAsuunnitelman (arviointiohjelma) Liittää YVA-suunnitelman OAS:aan ja toimittaa sen yhteysviranomaiselle. Ilmoittaa kaavan vireilletulosta. Asettaa OAS:n julkisesti nähtäville. Huolehtii kuulemismenettelyistä, pyytää lausunnot viranomaisilta yhteistyössä yhteysviranomaisen kanssa (erikseen YVAsuunnitelmasta?) Järjestää aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun ja asukastilaisuuden Toimittaa mielipiteet ja lausunnot yhteysviranomai -selle Varaa ao. viranomaisille mahdollisuuden ilmaista kantansa suunnitelmasta. Ei tarpeen, jos kuuleminen kaavan yhteydessä. Huolehtii kuulemisen kattavuudesta yhdessä KV:n kanssa Osallistuu viranomaisneuvotteluun ja asukastilaisuuteen Antaa lausunnon YVAsuunnitelmasta hankevastaaval -le YVA-suunnitelman lausuntoaika = OAS:n kuulemisaika + 30 pv POPELY Antti Huttunen

29 Yhteysviranomainen Kaavoituksesta vastaava Hankevastaav a Hanke-YVA + kaavoitus käytännössä 3/3 Laatii YVAselostuksen Laatii kaavan valmisteluaineiston Toimittaa YVAselostuksen kaavoittajalle Liittää YVA-selostuksen kaavan valmisteluaineistoon ja toimittaa sen yhteysviranomaiselle Asettaa kaavan, YVAselostuksen ja valmisteluaineiston nähtäville. Valmisteluvaihe MRA 30 b Varaa ao. viranomaisille tilaisuuden ilmaista kantansa arviointiselostuksesta. Huolehtii kuulemisen kattavuudesta yhdessä kaavoittajan kanssa Järjestää valmistelu -vaiheen asukastilaisuude n Osallistuu asukastilai -suuteen Toimittaa kannanotot ja lausunnot yhteysviranomaiselle Antaa perustel-lun päätelmän YVA-selostuksesta hankevastaavalle YVA-selostuksen lausuntoaika = nähtävilläoloaika + 60 pv Kaavaehdotus Järjestää kaavaneuvottelun yhteysviranomaisen päätelmän vaikutuksista kaavaan Osallistuu viranomaisneuvotteluun POPELY Antti Huttunen

30 Hanke-YVA kaavamenettelyssä pykälineen Hankkeesta vastaava Kaavan laatimisesta vastaava viranomainen Yhteysviranomainen MRA 30 a YVAsuunnitelma Kaavan aloitusvaihe Lausunto (YVAL 18 ) MRA 30 b YVAA 3 YVAA 4 YVAselostus Kaavan valmisteluvaihe Perusteltu päätelmä (YVAL 23 ) 1) MRA 32 a Kaavaehdotusvaihe 1) Voidaan kytkeä myös kaavaehdotusvaiheeseen + YVAL 18 ja 23 MRA 30 a Aloitusvaiheen vuorovaikutus YVAA 3 YVA-suunnitelman sisältö MRA 30 b Valmisteluvaiheen vuorovaikutus YVAA 4 YVA-selostuksen sisältö MRA 32 a Internet-tiedottaminen Kaavan hyväksyminen Muokannut POPELY Elina Saine

31 Sananen maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutoksesta

32 MRA:n muutokset koskien kaavojen vaikutusten arviointia Muutokset liittyvät SEA-direktiivin täytäntöönpanoon MRA:n kaavaselostuksia koskevien pykälien tarkistukset (MRA 10, 17 ja 25 ), seuraava lisäys: Kaavaselostusta laadittaessa on lisäksi otettava huomioon tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2001/42/EY) 5 artiklan ja liitteen I ympäristöselostusta koskevat vaatimukset. Edellyttää kaavaselostuksissa vaikutusten arvioinnin yksityiskohtaisempaa kuvaamista Muutokset ovat tulleet voimaan

33 Mitä vaikutusten arviointiin liittyvät MRA:n täsmennykset tarkoittavat käytännössä? Tarve selvittää suunnittelualueen oloja ja ympäristöominaisuuksia sekä suunnittelun lähtökohtia ja kaavan toteutusta ohjaavia suunnitelmia nostettu esille yksityiskohtaisemmin Vaikutuksia tunnistettaessa on riittävässä määrin kiinnitettävä huomiota erilaisten vaikutusten välisiin suhteisiin On myös tilanteita, joissa on perustelua kuvata todennäköinen kehitys siinä tilanteessa, että suunnitelmaa tai ohjelmaa ei toteuteta Vaikutusten selvittämisessä tulisi kuvata myös niitä vaikeuksia ja epävarmuustekijöitä, joita vaikutusten selvittämiseen on liittynyt Kuitenkin järki pidettävä kädessä: kaavan tarkkuus ja ohjaustavoite otettava huomioon 33

34 Kiitos! Alueidenkäytönasiantuntija Elina Saine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus