Rakennetun ympäristön neuvottelupäivä Vaasa Mirkka Saarela Ympäristöministeriö

Transkriptio

1 Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslaissa Rakennetun ympäristön neuvottelupäivä Vaasa Mirkka Saarela Ympäristöministeriö

2 Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslaissa Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen, MRL:n muutokset voimaan YVA-lainsäädännön uudistaminen, MRL:n muutokset voimaan Valituslupajärjestelmän käyttöönotto rakentamis- ja ympäristöasioissa, HE eduskunnan käsittelyssä, tavoitteena lain voimaantuloa vuoden 2018 alussa Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen, valtioneuvoston päätös tulossa Maakuntauudistuksesta johtuvat MRL:n muutokset valmistelussa 2

3 Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslaissa Kolmiulotteisesta kiinteistönmuodostamisesta johtuvat muutokset valmisteilla, HE eduskunnalle alkuvuodesta 2018 Lisäksi ympäristöministeriössä on käynnistetty maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelu. Ensimmäisessä vaiheessa laajennetaan tietopohjaa erilaisten selvitysten kautta. Ympäristöministeriö on myös järjestänyt sidosryhmätilaisuuksia ja kaksi verkkoaivoriihtä, joilla on kerätty mahdollisimman laajasti näkemyksiä alueidenkäytön suuntaviivojen uudistamisesta. 3

4 MRL:n voimaan tulleet muutokset

5 KARALUSU: Muuttuneet / poistuneet /uudet MRL:n pykälät (1) Yleiskaavoitus ja hajarakentaminen 38 Kiellot yleiskaavaa laadittaessa 42 Yleiskaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan 44 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena 73 Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset 137 Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella 137 a Alueellinen päätös rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella (uusi) Vähittäiskauppa 71 a Vähittäiskaupan suuryksikkö 71 b Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle 71 c Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen 71 e Vähittäiskauppaa koskevat asemakaavamääräykset 5

6 KARALUSU: Muuttuneet / poistuneet /uudet MRL:n pykälät (2) Asemakaavoitus 50 Asemakaavan tarkoitus 52 Asemakaavan hyväksyminen 55 Asemakaavan esitystapa 57 Asemakaavamääräykset 63 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Aurinkopaneelit 126 a Toimenpideluvanvaraiset toimenpiteet Maisematyölupa 128 Maisematyölupa Lomarakennuksen muutos pysyväksi asunnoksi 129 a Rakennusjärjestyksen määräys vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muuttamisesta (uusi) Määräys kadunpitovelvollisuuden toteuttamiseksi 179 Määräys kadunpitovelvollisuuden toteuttamiseksi (kumotaan) 6

7 KARALUSU: Muuttuneet / poistuneet /uudet MRL:n pykälät (3) ELY-keskusten rooli ja tehtävät 18 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät 64 Neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 66 Viranomaisneuvottelu 77 Viranomaisneuvottelu (kumotaan) 191 Valitusoikeus kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä 192 Valitusoikeus rakennus- ja toimenpidelupapäätöksestä sekä maisematyölupa- ja purkamislupapäätöksestä 193 Valitusoikeus poikkeamispäätöksestä ja suunnittelutarveratkaisusta 7

8 Yleiskaavoitus ja hajarakentaminen 38 Kiellot yleiskaavaa laadittaessa Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus ovat voimassa enintään viisi vuotta. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi kunta voi pidentää aikaa enintään viidellä vuodella ja erityisestä syystä sen jälkeen vielä enintään viidellä vuodella. 42 Yleiskaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan Jos yleiskaava on ilmeisen vanhentunut, asemakaava voidaan perustellusta syystä laatia tai muuttaa sisällöltään 1 momentin säännöksestä poiketen. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että asemakaava sopeutuu yleiskaavan kokonaisuuteen ja otettava huomioon, mitä 39 :ssä säädetään yleiskaavan sisältövaatimuksista. 8

9 Yleiskaavan vanhentuneisuuden kriteerejä Ohjaako tarkoituksenmukaisella tavalla, ovatko olosuhteet muuttuneet? Yleiskaavan ikä / ei selkeää rajaa esim. säilyttämistä ja suojelua painottava vanhakin kaava voi olla edelleen sisällöltään tarkoituksenmukainen Ristiriita myöhemmin laaditun maakuntakaavan kanssa Viranomaisten kannanotot Lähtökohta kuitenkin aina ensisijaisesti yleiskaavan tarkistaminen eikä asemakaavojen laatiminen yleiskaavojen vastaisesti 9

10 Perusteltuja syitä Vaikutukset mahdollista arvioida ilman kytkentää laajempaan yleiskaavalliseen tarkasteluun Parhaillaan laadittavana olevan yleiskaavan linjaukset ja sisältö Yleiskaavan keskeisten tavoitteiden ja periaatteiden kanssa ristiriidassa olevaa ratkaisua ei asemakaavalla tai asemakaavan muutoksella voitaisi hyväksyä, esim. Yleiskaavassa osoitetun viheryhteyden katkaiseminen Yhdyskuntarakenteen kehittämiseen liittyvä yleiskaavasta poikkeava merkittävä ratkaisu 10

11 MRL 44 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena Rakennuslupa rakennuksen rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentissa säädetyn estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Määräys ei voi koskea aluetta, jolla maankäytön ohjaustarve edellyttää asemakaavan laatimista. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Yleiskaavan käytöstä rakennusluvan perusteena ranta-alueella säädetään 72 :ssä ja tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena säädetään 77 a :ssä. Käsite kaksiasuntoinen asuinrakennus > rakennus Yleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennuslupaan oikeuttavana kaavana myös rakennuspaineisilla alueilla, jos yleiskaavassa on tätä asiaa koskeva määräys Määräys ei kuitenkaan voi koskea aluetta, jolla maankäytön ohjaustarve edellyttää asemakaavan laatimista 10 vuoden määräaika poistuu koskien yleiskaavan määräystä siitä, että sitä voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena 11

12 Enintään kaksiasuntoinen asuinrakennus > rakennus: Säännös koskee omakoti- ja paritalojen lisäksi myös muuta pienimuotoista asuinrakentamista ja myös mittakaavaltaan ja ympäristövaikutuksiltaan maaseudulle soveltuvaa työpaikka- ja palvelurakentamista Asemakaavan laatimisen tarve: Perussäännös MRL 51 :ssä Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Yleiskaavaa ei voi käyttää suoraan luvan myöntämisen perusteena tilanteissa, joissa on kysymys mittakaavaltaan ja vaikutuksiltaan kaupunkimaisesta rakentamisesta. Tämä koskee siis esimerkiksi: olemassa olevien asemakaava-alueiden laajentamista kerrostalorakentamista tiiviisti ja tehokkaasti toteutettuja pientaloalueita kunnallistekniikan ja liikennejärjestelyjen toteuttamisen kannalta merkittävämpää työpaikka- ja palvelurakentamista 12

13 MRL 73 Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleisja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset Laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa lomaasutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: ) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Laadittaessa kaavaa alueelle, johon kuuluu olemassa olevaa kyläaluetta, ei kyläalueella sovelleta mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään edellyttäen, että virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys otetaan huomioon

14 Mikä on kyläalue? Useista rakennuksista koostuva kylämäinen maaseudun taajama. Kyläalue -käsite on jo ollut aikaisemmin MRL 44 :ssä Kyläalueen laajuus ratkaistaan aina erikseen jokaisen yleiskaavan yhteydessä Määrittelyongelmia aiheuttavat varmasti erityisesti nauhamaiset tie- ja jokivarsiin sijoittuvat kylät. Myös näissä tilanteissa on pyrittävä löytämään kylän ydinalue. Kilometreittäin jatkuva nauhamainen taajama ei ole tässä pykälässä tarkoitettu kyläalue. Useimmiten paikallisesti on vakiintunut käsitys siitä, mitä alueita varsinaiseen kylään kuuluu 14

15 MRL 137 Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella (1. mom) Sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 :ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle 2) ei aiheuta on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Lähtökohtana on ollut säännöksen selkeyttäminen, tarkoitus ei ole muuttaa pykälän tulkintaa 15

16 MRL 137 Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella (2. mom) Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, saa rakentaa jo olevaan asuntoon tai maatilaan kuuluvan talousrakennuksen sekä jo olevaan maaseutuyritykseen kuuluvan maa- ja metsätalouden tai sen liitännäiselinkeinon (lisäys ympäristövaliokunnassa) harjoittamista varten tarpeellisen rakennuksen. Rakennuslupa voidaan 1 momentin estämättä myöntää myös rakennuksen korjaamiseen tai asuinrakennuksen vähäiseen laajentamiseen. Yhtenäistäminen ranta-aluetta koskevan säännöksen kanssa Maataloustoiminnassa käytettävät erilaiset tuotanto- ja varastorakennukset ja eläinsuojat Metsätaloudessa käytettävien koneiden konesuojat Puiden kuivaukseen ja varastointiin tarvittavat rakennukset Liitännäiselinkeinoksi voidaan katsoa esim. maatilatalouden yhteydessä harjoitettava aamiaismajoitustoiminta ja sen tarvitsema majoitustila, kuten erillinen nukkuma-aitta. Ei saa jatkossakaan johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia 16

17 137 a Alueellinen päätös rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella Suunnittelutarveratkaisu voidaan jatkossa tehdä myös alueellisena. Se voi siis koskea useampaa kuin yhtä rakennuspaikkaa. Päätös voidaan tehdä alueella, joka oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on osoitettu kyläalueeksi tai muutoin rakentamiseen soveltuvaksi alueeksi. Päätös voi olla voimassa enintään kymmenen vuotta. Alueellinen päätös ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristötai muita vaikutuksia. 17

18 Vähittäiskauppa 71 a Vähittäiskaupan suuryksikkö Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan tässä laissa yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. 71 b Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa osoitettujen keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella riittävällä tarkkuudella. 71 c Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu palvelujen saavutettavuus huomioon ottaen ole perusteltu. 71 e Vähittäiskauppaa koskevat asemakaavamääräykset Pykälä on kumottu. 18

19 71 a Vähittäiskaupan suuryksikkö Lain 9 a luvun vähittäiskaupan suuryksikköjen säännökset koskevat yli kerrosneliömetrin suuruisia vähittäiskaupan myymälöitä. Tätä pienemmät myymälät eivät enää ole vähittäiskaupan suuryksiköitä lukuun ottamatta 71 d :ssä tarkoitettuja myymäläkeskittymiä. Lain 71 a :ää sovelletaan myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan alkaen. 19

20 71 b Keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoitus ja 71 c suuryksiköiden sijoittaminen Enimmäismitoitusvelvoite on poistettu maakuntakaavan keskustatoimintojen alueilta (71 b ). Velvoite ottaa huomioon kaupan laatu perusteena sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö muualle kuin keskusta-alueelle on poistettu (71 c ). Muutoksen tavoite on, että kaupan laatua koskevia määräyksiä ei enää käytetä. Sijoitettaessa suuryksikkö keskusta-alueiden ulkopuolelle on aina otettava huomioon kaupan palvelujen saavutettavuus. Lainmuutos ei muuta voimassa olevien kaavojen oikeusvaikutuksia. Vähittäiskaupan suuryksikön ensisijainen sijaintipaikka on edelleen keskusta-alue ja jatkossa voi edelleen olla tilanteita, joissa kaavojen tai vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien sisältövaatimusten täyttymiseksi on tarpeen käyttää kaupan laatua ja kokoa koskevia määräyksiä. 20

21 71 e Vähittäiskauppaa koskevat asemakaavamääräykset Tämänkään säännöksen kumoaminen ei muuta voimassa olevien kaavojen oikeusvaikutuksia. Säännöksen kumoamisesta huolimatta voivat asemakaavan sisältövaatimukset hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan kuitenkin edelleen edellyttää, että asemakaavassa tarkastellaan myös kaupan laatuun ja kokoon liittyviä kysymyksiä esimerkiksi päivittäistavarakaupan palvelujen saatavuuden ja toimivan kilpailun kehittymisen turvaamiseksi. 21

22 Asemakaavoitus 50 Asemakaavan tarkoitus Uusi 2 mom.: Asemakaavan muutos voidaan laatia myös vaiheittain. 52 Asemakaavan hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Valtuuston päätösvaltaa voidaan muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen osalta johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. 55 Asemakaavan esitystapa Muutetaan tapaa antaa asetuksenantovaltuudet 57 Asemakaavamääräykset Poistetaan viittaus 71 e :ään, joka kumotaan 63 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Uusi 2 mom.: Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske vaikutukseltaan vähäistä asemakaavan muutosta. 22

23 Asemakaavan laatiminen vaiheittain Koskee käytännössä asemakaavamuutoksia: kaavamuutos ja myös muutoksenhaku koskee vain käsiteltyä teemaa Mahdollisia tilanteita on kuvailtu siten, että tällaisia osakokonaisuuksia voivat olla esimerkiksi käyttötarkoitusten muutokset, rakennusoikeuden lisääminen tai useiden pienialaisten asemakaavojen suunnitteluperiaatteiden yhtenäistäminen tietyn teeman osalta Myös näitä tilanteita koskee luonnollisesti periaate, jonka mukaan muutoksen merkittävät vaikutukset on arvioitava. Jos siis rakennusoikeuden lisääminen vaikuttaa esimerkiksi liikenteeseen, on nämä vaikutukset arvioitava. Rajoittavana tilanteena on tuotu esille se, että jos vaikutukset ulottuvat laajalti muihin kaavassa käsiteltyihin asioihin, silloin tällainen vaiheittainen asemakaavan muuttaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Kannattaa suhtautua aika ennakkoluulottomasti tähänkin uudistukseen. Sitä kohtaan on tunnettu aika paljon kiinnostusta eri puolilla. Yksi tilanne, mihin se voi hyvin soveltua on esimerkiksi paloina tehtyjen asemakaavojen pysäköintinormien yhtenäistäminen. 23

24 Asemakaavan laatiminen vaiheittain ja rakennuskielto MRL 53 :n 1 momentti: Alueelle, jolle asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä, kunta voi määrätä rakennuskiellon. => Myös silloin, kun kyse on vaiheittaisesta asemakaavamuutoksesta, rakennuskielto koskee kunnan määräämää aluetta kokonaisuudessaan, ei vain kyseessä olevaa teemaa. MRL 53 :n 3 momentti: Rakennuskielto on voimassa myös alueella, jolle on hyväksytty asemakaava tai asemakaavan muutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. => Tämä koskee myös vaiheittaista asemakaavamuutosta ja tällöinkin aluetta kokonaisuudessaan, ei vain kyseessä olevaa teemaa. 24

25 Aurinkopaneeli 126 a Toimenpideluvanvaraiset toimenpiteet Edellä 126 :n mukainen toimenpidelupa tarvitaan sellaisen rakennelman tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, pystyttämiseen tai sijoittamiseen taikka rakennuksen ulkoasun tai tilajärjestelyn muuttamiseen seuraavasti: 13) kaupunkikuvaan tai ympäristöön merkittävästi vaikuttavan aurinkopaneelin tai - keräimen asentaminen tai rakentaminen. Jos 1 momentin 1 10, 12 tai 13 kohdassa tarkoitettu toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan tai katusuunnitelmaan taikka maantielain tai yleisistä teistä annetun lain (243/1954) mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan toimenpidelupaa ei tarvita. Kunta voi rakennusjärjestyksessä määrätä, että toimenpidelupaa ei kunnassa tai sen osassa tarvita 1 momentin 1 10, 12 tai 13 kohdassa tarkoitettuun toimenpiteeseen, jos toimenpidettä voidaan pitää vähäisenä. 25

26 Miksi aurinkopaneeleja koskeva säännös lisättiin MRL:iin? Selkeyttää sitä, että toimenpidelupa tarvitaan vain kaupunkikuvaan tai ympäristöön merkittävästi vaikuttavasta toteuttamisesta Kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta herkät alueet Myös vaikutukset naapurikiinteistöihin, esim. heijastusvaikutukset Suuren mittakaavan toteutukset edellyttävät lähtökohtaisesti toimenpidelupaa. Laajat aurinkovoimalat saattavat edellyttää myös rakennuslupaa. 26

27 Maisematyölupa 128 Maisematyölupa Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus): 1) asemakaava-alueella; 2) ranta-asemakaava-alueella, jos ranta-asemakaavassa niin määrätään; 3) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, lukuun ottamatta puiden kaatamista yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitetulla alueella; eikä 4) alueella, jolla on voimassa 53 :ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty. 27

28 Maisematyölupiin liittyviä periaatteita Yleiskaavojen maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi katsotaan M-alueiden lisäksi myös MU- ja MY-alueet Myöskään metsänuudistukseen liittyvä maanmuokkaus ei tarvitse maisematyönlupaa Metsänkäsittelyyn liittyvä suojelumääräys on edelleen mahdollinen tilanteissa, joissa se kaavan sisältövaatimusten täyttymisen kannalta on perusteltu Vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin ei jatkossakaan tarvittaisi maisematyölupaa. Tämä koskee esim. asemakaavaalueiden pihapuiden kaatamista. Tarkoitus, että sovelletaan vain säännöksen voimaan tulon jälkeen hyväksyttäviin kaavoihin 28

29 Vapaa-ajanasunnon muuttaminen pysyvään asumiseen 129 a Rakennusjärjestyksen määräys vapaa-ajanasunnon käyttötarkoituksen muuttamisesta Kunta voi osoittaa rakennusjärjestyksessä alueet ja edellytykset, joilla vapaa-ajanasunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön ei edellytä poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua ennen rakennuslupaa. Rakennusjärjestyksen määräys voi koskea sellaisia alueita, joilla käyttötarkoituksen muutos ei aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 29

30 Vapaa-ajanasunnon käyttötarkoituksen muuttamiseen liittyviä näkökohtia Rakennusjärjestyksen määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai asemakaavassa on toisin määrätty Muilla alueilla kunta voisi siis rakennusjärjestyksessä määrätä, että vapaa-ajanasunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön ei edellytä suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamispäätöstä. Ei koske uusia asuinrakennuksia. Myös edellytyksistä voitaisiin määrätä rakennusjärjestyksessä (esim. rakennuspaikan koko ja jätevesihuollon järjestäminen) Ei koske pysyvän asumisen asuinrakennukselle säädettyjä teknisiä vaatimuksia Rakennusjärjestystä laadittaessa myös vaikutukset arvioitava. Ei saa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 30

31 ELY-keskusten tehtäviä koskevat muutokset ELY-keskusten kuntien alueiden käytön suunnittelua ja rakennustoimen järjestämistä koskeva ohjaustehtävä poistettiin. (MRL 18 ) ELY-keskusten kuntien alueidenkäyttöä ja rakentamista koskeva valvontatehtävä rajattiin vaikutuksiltaan valtakunnallisiin ja merkittäviin maakunnallisiin asioihin. (MRL 18 ) Yleis- ja asemakaavoja koskevien, ELY-keskusten ja kuntien välisten viranomaisneuvottelujen tarvetta rajattiin. (MRL 66 ja 77 ) 31

32 ELY-keskusten valitusoikeutta koskevat muutokset ELY-keskusten valitusoikeus rajattiin ELY-keskusten toimialaa koskeviin asioihin kaavojen, rakennusjärjestysten, suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamispäätösten osalta. Purkamisluvissa valitusoikeus koskisi vain valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä rakennuksia. Maisematyölupia koskeva valitusoikeus poistettiin. (MRL ) 32

33 Vaikutuksiltaan valtakunnalliset tai merkittävät maakunnalliset asiat? Esimerkiksi valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin liittyvät kysymykset, valtakunnallista tai maakunnallista merkitystä omaavat luonnon ja kulttuuriympäristön arvoihin liittyvät asiat sekä kaupunkiseutujen merkittävät taajamarakennetta, liikennejärjestelmää ja virkistysalueita koskevat vaikutuksiltaan usean kunnan alueelle ulottuvat ratkaisut. 33

34 Ympäristöministeriön nettisivuilla ym.fi on koottuna kysymyksiä ja vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin. Ne löytyvät osoitteesta: FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Maankaytto_ja_rakennuslaki/Kysymyksia_ja_vasta uksia_muutoksista_maankaytto_ja_rakennuslakiin 34

35 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

36 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamisen lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin (2014) tulokset Tavoitteet ovat ohjanneet alueidenkäyttöä kestävään suuntaan edistämällä ja varmistamalla valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottamista kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteet ovat parantaneet kaavojen laatua ja selkeyttäneet kaavaohjausta. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ohjausvaltaa selvennetään kuntien maankäyttövallan ja -vastuun lisäämiseksi. Vastataan alueidenkäytön tulevaisuuden haasteisiin ja edistetään kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa Ei muutoksia maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyyn oikeusperustaan tai oikeusvaikutuksiin 36

37 Valmisteluprosessi Asian valmistelu yhteistyöryhmässä Alueidenkäyttöön vaikuttavien keskeisten ilmiöiden ja tulevaisuuden haasteiden tarkastelu Alustavat tavoiteaihiot Sidosryhmäseminaari ja webropol -kysely SOVA-lain mukainen ympäristöarviointi valmistelun rinnalla Luonnos valtioneuvoston päätökseksi Luonnos lausunnoilla Lähes sata lausuntoa, joista on laadittu lausuntoyhteenveto Palautteen analysointi ja huomioon ottaminen luonnoksen työstämisessä ehdotukseksi Ehdotus valtioneuvoston päätökseksi Ympäristöministeriön selvitys eduskunnalle Käsittely ympäristövaliokunnassa Keskustelu täysistunnossa Valtioneuvoston päätös

38 Alueidenkäyttöön vaikuttavat keskeiset haasteet Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Kulttuuriympäristöjen arvojen säilyttäminen Elinkeino- ja yritysrakenteiden nopea uudistuminen Kaupungistuminen ja yhdyskuntarakentamisen keskittyminen Palvelujen keskittyminen ja digitalisoituminen Väestön ikääntyminen 38

39 Tavoitteiden uudistamisen periaatteet Tavoitteet ovat sisällöltään maankäyttö- ja rakennuslain 22 mukaisia; valtakunnallinen merkittävyys ja selkeä alueidenkäytön ulottuvuus Otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 1 :n yleiset tavoitteet ja 5 :n alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet Tavoitteet koskevat aidosti valtakunnallisia asioita, jolloin paikallisille maankäyttöratkaisuille jää tarvittavaa liikkumatilaa Tavoitteet eivät ole päällekkäisiä erityislainsäädännön kanssa Tavoitteet eivät sisällä konkreettisia infrastruktuurihankkeita Tavoitteet ovat mahdollisimman täsmällisiä, yksiselitteisiä ja keskenään johdonmukaisia Tavoitteita ei sidota tiettyihin suunnittelutasoihin tai viranomaisiin Tavoitteita ei jaeta yleis- ja erityistavoitteisiin Tavoitteissa ei nimetä erikseen tiettyjä hallinnollisia alueita tai luonnonmaantieteellisiä aluekokonaisuuksia Tavoitteiden toteutumista ja vaikuttavuutta voidaan seurata 39

40 Ehdotus valtioneuvoston päätökseksi 1 Alueidenkäytön ratkaisuilla vaikutetaan tulevaisuuteen 1.1 Alueidenkäyttö tukee siirtymistä vähähiiliseen yhteiskuntaan 1.2 Luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön kestävää käyttöä edistetään 1.3 Alueidenkäytöllä luodaan mahdollisuuksia elinkeinojen uudistumiselle 1.4 Kaupungistuminen tarjoaa mahdollisuuksia ja luo haasteita 2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden lähtökohdat 2.1 Tavoitteiden oikeusperusta 2.2 Tavoitteiden merkitys kansainvälisten velvoitteiden ja sopimusten täytäntöönpanossa 2.3 Maakuntauudistus 3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 3.1 Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen 3.2 Tehokas liikennejärjestelmä 3.3 Terveellinen ja turvallinen elinympäristö 3.4 Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat 3.5 Uusiutumiskykyinen energiahuolto 4 Tavoitteiden keskeiset vaikutukset 5 Tavoitteiden oikeusvaikutukset 6 Päätöksen voimaantulo ja toimeenpano 7 Muutoksenhaku 40

41 Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Edistetään koko maan monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä. Luodaan edellytykset elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle sekä väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle. Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. Suurilla kaupunkiseuduilla vahvistetaan yhdyskuntarakenteen eheyttä. Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta. Edistetään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä viestintä-, liikkumis- ja kuljetuspalveluiden kehittämistä. Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueet sijoitetaan siten, että ne ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavissa. 41

42 Tehokas liikennejärjestelmä Edistetään valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja verkostoja sekä varmistamalla edellytykset eri liikennemuotojen ja -palvelujen yhteiskäyttöön perustuville matka- ja kuljetusketjuille sekä tavara- ja henkilöliikenteen solmukohtien toimivuudelle. Turvataan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien liikenne- ja viestintäyhteyksien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien satamien, lentoasemien ja rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. 42

43 Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Uusi rakentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin. Ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille jätetään riittävän suuri etäisyys tai riskit hallitaan muulla tavoin. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset, kemikaaliratapihat ja vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelyratapihat sijoitetaan riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Otetaan huomioon yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tarpeet, erityisesti maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvataan niille riittävät alueelliset kehittämisedellytykset ja toimintamahdollisuudet. 43

44 Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä. Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta. Luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Huolehditaan maa- ja metsätalouden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsäalueiden sekä saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kannalta merkittävien alueiden säilymisestä. 44

45 Uusiutumiskykyinen energiahuolto Varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja sen edellyttämien logististen ratkaisujen tarpeisiin. Tuulivoimalat sijoitetaan ensisijaisesti keskitetysti usean voimalan yksiköihin. Turvataan valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävien voimajohtojen ja kaukokuljettamiseen tarvittavien kaasuputkien linjaukset ja niiden toteuttamismahdollisuudet. Voimajohtolinjauksissa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä. 45

46 Lisätietoja: 46

47 Valituslupa ympäristöasioissa HE 43/2017 on nyt eduskunnan käsittelyssä, lain voimaantulon tavoite: vuoden 2018 alusta

48 Neljän lain muutoksenhakujärjestelmät muuttuvat valituslupaperusteisiksi Valituslupajärjestelmä pääsääntönä otetaan käyttöön ympäristönsuojelulain, vesilain ja maa-aineslain sekä maankäyttöja rakennuslain mukaisissa päätöksissä samalla kertaa (yksi HE) Valittaminen hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallintooikeuteen edellyttää valituslupaa Korkein hallinto-oikeus ratkaisee ensin, saako valittaja valitusluvan Jos ei valituslupaa ei varsinaista asiaratkaisuakaan, hallinto-oikeuden päätös jää voimaan Jos valituslupa myönnetään KHO antaa ratkaisun myös itse asiaan

49 Millä perusteella KHO myöntää valitusluvan? Valituslupa on myönnettävä, jos syyt (HLL 13 ): 1) Tärkeää lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi (prejudikaattiperuste); 2) asiassa on tapahtunut ilmeinen virhe; tai 3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy. HaO HaO HaO KHO myöntää valitusluvan ja ratkaisee asian Käytännössä jonkinlainen kokonaisarviointi KHOssa, kategorioiden käyttö ei ole tiukkaa

50 Tilastotietoja KHOssa ratkaistiin (2015) 760 kpl HEn piirissä olevien lakien mukaisia asioita. Keskimääräinen käsittelyaika oli noin 12 kk. Vain pieni osa KHOon etenevistä (noin %?) asioista saanee valitusluvan KHOn päätös asioissa, joissa valituslupaa ei myönnetä, saadaan arviolta pari kuukautta aiemmin kuin varsinaiseen asiaratkaisuun etenevien asioiden päätökset. Niissä maankäyttö- ja rakennuslain asiaryhmissä, joissa valituslupajärjestelmä on jo käytössä, ratkaistiin vuonna asiaa keskimäärin 7,7 kuukaudessa. Näistä niissä asioissa, joissa valituslupa oli myönnetty (15 % asioista), keskimääräinen käsittelyaika oli 9,1 kuukautta. Niissä asioissa, joissa valituslupaa ei ollut myönnetty (85 % asioista) asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 7,4 kuukautta. 50

51 KIITOS!!!