Eteläinen matkailija=alue.

Transkriptio

1 56 KESKI-SUOMI. Eteläinen matkailija=alue. Keski-Suomen eteläiseen matkailija-alaan luemme keskiosan Hämettä, jonka keskuksena on Päijänne, maamme suurin sisäjärvi. Siihen kuuluu osa Hämeenläänistä, länsipuolella Päijännettä ja osa Mikkelin lääniä, Päijänteen itäpuolella. Edellisestä läänistä: Korpilahden, Jämsän ja Kuhmoisten pitäjät, jälkimmäisestä: Leivonmäen, Luhangan, Joutsan, Hartolan ja Sysmän pitäjät. Lähtökohtana pidämme, samoin kuin edellisessäkin esityksessä, Jyväskylän kaupungin, joka on alueen pohjoispuolella. III. Matkailijareitti.* Jyväskylä Leivonmäki Joutsa Hartola Sysmä. Jyväskylä Leivonmäki.** Ensimmäisen osan matkaa Haapakoskelle, 7 kilm Jyväskylästä, sopii tehdä joko maitse tie eroaa oikealle Kuopioon menevästä maantiestä Tourajoen yli vievän sillan luona, tahi mieluummin laivalla (katso Toimi ja Vellamo laivojen kulkuvuoroja paikkakunnan * Mitään erityistä selontekoa järvimatkasta emme voi tehdä, koska näistä pitäjistä vaan Sysmä on suuremman vesijakson, Päijänteen rannalla. Lyhempiä järvimatkoja voi kyllä maamatkan ohella tehdä. ** Tämä matka sisältyy turistimatkaan Jyväskylästä Mikkeliin (= Turistleden Jyväskylä S:t Michel), joka on julkaistuna Suomen Matk. Yhd. vuosikirjassa vuodelta 1897.

2 KOTASALMI, LÄHELLÄ PUUKKOISIA, KUHMOISISSA. KOTAKOSKI, PUUKKOISTEN KYLÄSSÄ, KUHMOISISSA.

3 KESKI-SUOMI. 57 sanomalehdissä). Haapakosken sahan (omist. Finl. Wood. Comp.) luona johtaa pitkä silta yli mainitun kosken, jonka kautta pohjoisesta tulevat vedet laskevat Päijänteesen. Haapakosken seudut ovat suurenmoisia. Vaahtoavan virran itäpuolella kohoaa jyrkkänä tylynnäköinen: Kanavuori, jolta on laaja näköala yli Päijänteen ja Leppäveden. Täältä jatketaan maantietä myöten, joka kiertää aivan Leppäveden rantoja Oravisaaren kylään, jossa korkealla hiekkaharjulla Leppäveden rannalla Aijasahon kestikievari, missä on useampia lämpimiä huoneita. Talonväki on ystävällistä ja rattoisaa. Hyvä yöpymäpaikka. Jonkunmatkaa eteenpäin täältä alkaa omituinen maimaisema. Kahdenpuolen tietä on korkeat vuoriharjut ja syviä, kapeita kuiluja. Kappaleen matkaa Vihijärven suurelta talolta kulkee maantie kilometrin pituiseen, kahden korkean vuoriharjanteen väliseen laaksoon. Nämä vuoret, joiden tummilla harjoilla kasvaa lopulta vaan joku vaivainen petäjä, jättävät viimein niin kapean solan, että maantie töintuskin mahtuu lomasta luikertamaan. Molemmin puolin on aivan jyrkät, satoja jalkoja korkeat kallioseinät, joitten välissä matkustaja rattaineen näyttää kovin pieneltä. Vuorella on pieni järvi, josta kevättulvan aikana pursuaa koski alas jyrkännettä. Saavutaan sitten Rutalahden kylään, joka on Päijänteen Rutalahden pohjukkeessa. Maisema, jonka keskuksena on pitkä soukka lahti ja korkeat vuoriharjanteet sen molemmin puolin, metsineen asumuksineen, tekee omituisen, syvän vaikutuksen. Kylässä on saha; jonkunlaiseksi liikepaikaksi on tämä aikojen kuluessa muodostunut. Useita siistiä taloja löytyy sekä pieni sievä majatalo, joissa matkailija saa kortteerin. [Rutalahti on Korpilahden pitäjää (katso siv. 75) ja Hämeenläänin itäisimmässä sopukassa.] Lähellä majataloa on laivasilta, johon matkustajalaiva (= Jämsä, katso kulkuvuoroista) Jyväskylästä tullen poikkee kello 2:n aikana aamulla, 2:n tunnin matkalla sieltä. Joka päivä poikkee täällä myös»kaima» laiva, joka välit

4 58 KESKI-SUOMI. tää liikettä Jyväskylän Korospohjan välillä (katso kulkuvuoroja Jyväsk. sanomalehdistä). Maantiematkaa Jyväskylästä tänne on 43 km. Kortassalmelle Puulaveden rannalla on täältä 30 km maantiematka. Rutalahdesta kääntyy maantie kaakkoonpäin Leivonmäelle. Tämä tie on jotenkin hyvää, etenkin Leivonmäkeä lähempämä. Hyvin mäkistä se kuitenkin on. Mäkien huipuilta näkee laajalta sydänmaan luontoa. Suurimman osan matkaa kulkee tie Rutajärven rantaa. Tämä synkän kaunis järvi, monine saarineen ja kolkkoine rantoineen on saanut tuon omituisen synkän leiman siitä että sen vesi on muutama vuosi sitten laskettu: lukuisat luodot ovat kohonneet vedestä näkyviin ja samoin kivirouhiot saarten rannoista. Järvi kokonaisuudessaan tekee kolkon vaikutuksen- Sitten päättyy pitkä metsätaival ja tie nousee korkealle mäelle. Tällä mäellä on Leivonmäen kirkonkvlä. Leivonmäen pitäjä. Leivonmäki on pieni sydänmaan pitäjä, joka käsittää melkein yksinomaan harvaanasuttuja korpimaita. Pitäjän pohjoisosa lienee enemmän viljeltyä ja vaihtelevampaa: siellä on pieniä korpijärviä, joitten ympärille on kertynyt Havumäen kyläkunta. Sensijaan tarjoo kirkonkylän mäkiseutu mitä omituisinta, suurenmoisinta nähtävää. Leivonmäen kirkonkylä on hyvin korkealla mäellä. Sen korkein kohta on noin 700 jlk. merenpintaa korkeammalla. Näköala on suurenmoinen ja laatuaan kerrassaan omituinen. Kirkonkylän mäkiseutu kohoo kuin korkea kumpu suunnattoman laajan metsäkorven keskeltä. Näköala on tavattoman laaja, ympäröivät metsämaat näyttävät suurelta suolta. Mäet, joita kuitenkin on kaikkialla ympäristössä, ovat suh-

5 KESKI-SUOMI. 59 teellisesti niin matalia ett'eivät kykene laajaa näköpiiriä häiritsemään. Sieltä täältä pilkottaa metsän sisästä taloja, jotka ovat siellä kuin korven höysteenä. Etäisyydessä kohoaa paikottain jättiläiskunnaita. Kirkonkylän korkeimmalta paikalta, joka on pohjoisinna, pappilan maalla ja jonne näkötorni aijotaan rakentaa, on 40 km näköala joka puolelle. Pohjoisessa välkkyy Päijänteen lahti, idässä Puulavesi, etelässä ihana Suonteenselkä ja lännessä aivan mäen juurella 20 km pituinen Rutajärvi monine tummine saarineen. Rutajärvi on 14 jlk. korkeammalla kuin Päijänne ja laskee siihen pienien koskien kautta. Se on hyvin matala järvi, tavallinen syvyys 4 syltä, syvin kohta 7 à 8 syltä. Järven halki kulkee omituinen 3 km pitkä soma hiekkarantainen harjanne, jolta on kaunis näköala molemmin puolin. Tänne on noin 2 km venematka kirkonkylän rannasta. Pitäjän pappilasta, korkealla kirkonkylän mäellä, on erittäin laaja näköala seudun yli. Kirkkoherra A. O. Blomberg ottaa vastaan matkailijan mitä ystävällisimmin, aina altisna avullaan ja neuvoillaan. Majatalo on siisti, siinä on useita huoneita ja on sopiva yömajaksi. Mukavia nelipyöräisiä rattaita on saatavissa. Matka Mikkeliin. Täältä on yksi kyytiväli Kortessalmelle. Hyvä ja tasainen maantie vie läpi hiljaisen erämaanmetsän, silloin tällöin avautuu somia näköaloja Suonteen lahdelmille. Kortessalmelta lähtee laiva kello 6 aamulla Otavan rautatieasemalle. Matka kestää tavallisesti 4 1 / 2 à 5 tuntia ja matkustaja ennättää parhaaksi jatkamaan päiväjunalla Mikkeliin. Matka Jyväskylästä Leivonmäen kautta Mikkeliin kestää siis klo 12:sta yöllä klo l:een seuraavana päivänä. Matkakustannukset tekevät yhteensä 8 mk. 50 p. Maantie on tasainen ja kova polkupyörätie. Laivamatka Puulavedellä on mitä hauskin, laiva mutkistelee sinne tänne kapeita salmia, kauniiden saarien lomitse. Leivonmäeltä pääsee toistakin tietä Puulan rannalle. Ensin 40 km maamatka Kangasniemen kirkolle, mistä sään-

6 60 KESKI-SUOMI. nöllinen laivaliike Otavan rautatieasemalle. Tie Kangasniemelle on tosin mäkistä, mutta vaihtelevaa. Vielä kolmaskin tie on»pyöräilijällä» valittavana: Puulaveden läntisen rannan maantie. Majatalot täällä eivät juuri ole kehuttavia. Otavan luona on suuri, kelpo majatalo, mistä on telefooni asemalle ja Mikkeliin. Rutalahden ja Mikkelin välillä on myös puhelin. Leivonmäeltä Joutsaan on maantiematkaa 22 km. Tie kulkee hauskoja lehtoisia maita ja on mitä parhainta polkupyöräilijälle. Joitakuita taloja on tällä välillä. Tulemme viimein metsäisten seutujen läpi viljellyille, aukeille maille ja olemme Joutsan kirkolla. Joutsan pitäjä. Joutsa on eteläisen Keski-Suomen kauneimpia pitäjiä. Sen läpi laskee laaja Mäntyharjun vesireitti, joka jakaa pitäjän pieniin osiin ja anastaa toisen puolen sen alueesta. Suonteenjärvi, johon Puulavesi laskee, on suuri kaunis, saarekas järvi pitäjän itäosassa. Sen itäisin kolkka on Hirvensalmen pitäjässä. Suontiestä laskevat vedet kauniin väylän kautta, joka on milloin leveä, milloin taas aivan kapea. Suupuolellaan muodostaa se erittäin kaunisrantaisen Viherinvirran (ktso siv. 62), joka laskee Rautaveden itäiseen haaraan n. s. Viherijärveen. Täältä alkaa kaunis, kapea väylä jossa on Myllykoski. Väylä katkaisee Joutsan ja Hartolan välisen tien Joutsan kirkon luona (ktso siv. 61). Vedet laskevat Angesselkään ja sieltä pitkän, kapean Laukiansalmen kautta Rautaveteen. Angesselkä on tunnettu syvyydestään, Makiaisten

7 VIHERIVIRTA, JOUTSASSA. JOUTSEN KIRKONKYLÄ.

8 KESKI-SUOMI. 61 kallion kohdalla ei kukaan vielä ole onnistunut sitä mittaamaan *. Angesselkä laskee toistakin reittiä etelään, nimittäin Jääsjärveen, jonne se tulee Säynätveden ja Oravisalmen kautta. Tätä reittiä pääsee kanottimatkailija Joutsan kirkolta Hartolan kirkolle mistä vesireitti jatkuu Sysmän kautta (ktso siv. 64) Päijänteesen. Hauska turistimatka. Joutsan kirkonkylä on sisä-suomen miellyttävimpiä kirkonkyliä. Se on mitä viehättävimmällä paikalla kahden puolen salmea, joka yhdistää Mäntyharjun reitissä olevan Viheriselän ja Angesselän. Kirkonkylän molemmat osat yhdistää maantiesilta toisiinsa. Joutsan Hartolan välinen maantie näet kulkee kirkonkylän läpi. Salmen pohjoispuolella on kirkko ja kylän suurin osa. Talot ovat somasti, lehtipuiden suojaamina ryhmittyneet mäkien törmille, maantien molemmin puolin. Eri mäellä on pitäjän puukirkko mäntyjen suojassa. 5 km pohjoiseen kirkolta on Joutsan Rauhala niminen pappila, metsien keskellä, pienen, tyynen sydänmaanlammen rannalla. Tie sinne kääntyy maantiestä noin 3 km pohjoiseen kirkolta, painautuu notkoon ja kiertää kauniin koivikon kautta, Koirlammin rantaa hiljaiseen pappilaan. Saman verran etelään päin kirkolta on kappalaisen talo, samoin luonnonihanalla paikalla Angesselän rannalla. Tie sinne, joka kääntyy vajaan kilometrin eteläpuolella kirkkoa maantiestä, kulkee kauniin petäjämetsän läpi. Joutsan kirkolla on telefooni Heinolaan. Apteekki ja pieni Majatalo. Joutsasta Korpilahdelle, noin 60 km kirkkojen väliä. Tie on syrjämaantie, jota kyllä saattaa ajaa polkupyörälläkin. Se poikkee noin 7 km pohjoiseen Joutsan kirkolta Leivonmäen maantiestä. Kulkee enimmäkseen viljelemättömien seutujen kautta, muutamia suurempiakin taloja on tosin * Taruna kerrotaan, että Angesselkä vie syvyyteen sen, joka sen syvyyttä yrittää mittaamaan. Ihmisiä, jotka ovat sinne hukkuneet, ei ole koskaan löydetty.

9 62 KESKI-SUOMI. tien varrella. Korkeita mäkiä on välillä, joilta on laajoja näköaloja. Seuraavaan Tammijärven kievariin on Joutsan kirkolta 25 km. Se on lähellä Päijänteen Tammilahtea, mistä on laivaliikettä Sysmään (katso»lainettaren» kulkuvuoroja Jyväsk. sanomal.). Tammijärven kievarista, joka on Luhangon pitäjässä, vielä 2 penikulmaa pohjoiseen, tulemme jälleen Päijänteen rannalle Korospohjaan, mistä on joka päivä laivaliike Korpilahdelle ja Jyväskylään (katso»kaiman» kulkuvuoroja). Maantiematkan Joutsasta Korpilahdelle voi lyhentää noin 2 penink. kulkemalla vesimatkaa Angesselän ja Tammiselän yli. Joutsan kirkolta Kangasniemelle, 48 km. Enimmäkseen asumattomia seutuja, osaksi ovat ne luonnonihania. Seuraavaan majataloon: Kälään, joka on siisti kievari, on tie aivan hyvä, siitä eteenpäin on se hiukan huonompaa. Kälässä haaraantuu tie Hirvensalmelle. Joutsan kirkolta Hirvensalmelle, noin 60 km. Joutsan kirkolla haaraantuu maantie, pohjoinen haara vie Kangasniemelle ja Hirvensalmelle, toinen Mäntyharjuun. Seuraavaan kievariin: Kälään on niinkuin yllä mainittiin hyvä maantie. Sieltä 23 km Hirvensalmen rajalle, Tuukkalan kestikievariin. Hirvensalmen kirkonkylä on erittäin kaunis. Kortesalmelta Otavaan kulkevat laivat poikkeavat toisilla vuoroilla täällä (katso Puula ja Ilmari laivojen kulkuvuoroja). Maantie Hirvensalmelta Otavaan seuraa erittäin luonnonihanaa, korkeata harjannetta, jonka kahden puolen on pieniä sieviä metsäjärviä. Joutsasta Mäntyharjulle, 64 km maantiematka. Kauniita seutuja. 5 km kirkolta erittäin ihana Viherin virta, jonka yli on maantiesilta. Kauniit näköalat avautuvat kahden puolen sillalta (ktso siv. 60). ' Tie on hyvä polkupyöräajolle. Ensimäinen kievari: Honkaa, jonne on 16 km, mistä rapakivitie alkaa. Ahvenniemen kievariin 18 km. Täällä yhtyy maantie Hartolasta tuovaan tiehen. Ahvenniemestä on 30 km Mäntyharjun kirkolle.

10 KESKI-SUOMI. 63 Joutsasta Hartolaan, 23 km, hyvää tietä. Aluksi hauskoja seutuja Hartolan rajalle, missä on Oravisalmen (ktso siv. 61) lauttauspaikka. Keskellä salmea on pitäjien rajakivi: Oravikivi. Täältä jatkuu tie iloisten lehtometsien halki Hartolaan. Hartolan pitäjä. Seudut, jotka ovat maantien varsilla, ovat enimmäkseen yksitoikkoisia. Pitäjän varsinaiset kauneudet ovat tavattavissa Rautaveden ja Jääsjärven ympäristöissä. Etenkin viimemainittu on hyvin kaunis, suuri järvi, lahdekas ja täynnä kauniita saaria. Matkailija, joka kulkee Mäntyharjun vesireittiä Joutsan ja Hartolan välillä, tulee kulkemaan tämän luonnonihanan järven yli. Jääsjärvestä laskee Mäntyharjun reitti edelleen koskirikkaana Päijänteeseen (ktso ed. Hartolasta Sysmään). Kun pohjoisesta päin tulemme Hartolaan näyttävät seudut yksitoikkoisilta, viljellyiltä aukeoilta. Kahden puolen näitä näemme komean näköisiä taloja ja rotukarjaa käyskentelee laitumilla. Ensiksi näemme pitäjän pappilan suurten peltomaiden takana. Se on kauniilla paikalla Rautaveden rannalla, jonka selät välkkyvät pappilan suuren puutarhan ja komean koivikon takaa. Hartolan kaunisasemaisimpia kartanoita. Näitä viljeltyjä aukeita sitte jatkuu, kun kuljemme etelään kirkon seuduille. Kirkonkylä on hajalleen rakennettu viljelyksien väleille. Kirkko on pieni puukirkko. Siellä täällä näkyy suuria kartanoita ja muhkeita viljelyksiä. Pohjoisesta tullen on vasemmalla Fredriksgårdin eli Tallinmäen kartano sekä komea Echo'n kartano, (omist. O. v. Gerdten) jonne johtaa komea allé kirkolta. Oikealla Kirkkalan ja Koskipään kar-

11 64 KESKISUOMI. tanot (omist. O. v. Gerdtenin perilliset) Echon ja Koskipään kartanot ovat alaltaan suurimmat Keski-Suomessa, kumpikin yli 20,000 tynnyrin alaa. Majatalo, Koskipään kartanon vieressä, kirkon likellä, siisti, sopiva yökortteeriksi. Maantiet. Hartolan eteläpuolella on maantieverkko hyvin mutkikas ja sekava, jotain karttaa on käytettävä, jos haluamme saada näistä maanteistä tarkemman selvän: Kirkon eteläpuolella, Koskipään majatalon luona haaraantuu maantie kahdeksi. Lounainen haara vie Sysmään: Sysmän tie, Kaakkoinen m. m. Heinolaan: Heinolan tie. Viimemainitusta haaraantuu 2 km Koskipäästä länteenpäin tie joka vie Mäntyharjun ja Hietasen asemille Savonradalla sekä Mikkeliin, samoin noin peninkulman matkalla Koskipäästä, tie Nuoramoisten (Nuoramoisiin Koskipäästä 20 1 / 2 km) kautta Sysmään. Hartolasta Mikkeliin on maantiematkaa 9 peninkulman vaiheille. Tätä matkaa voi hieman lyhentää, jos lähtee Echo'n kartanon rannasta Vehkalahteen pienessä höyryveneessä, joka joka päivä kulkee tätä väliä. Laivan omistaa Echo'n kartanon-herra O. v. Gerdten, joka on antanut erityisen luvan matkailijoille kulkea siinä. Hauskimmaksi tulisi kenties kanoottimatka Mikkeliin, Suonteen ja Puulaveden yli Otavaan, joka on Mikkelin likeisin asema. Vesimatka Hartolasta] Sysmään on erittäin hupainen kanoottimatka. Vesireitti laskee Päijänteeseen monen pikkukosken kautta, jotka kaikki ovat lohirikkaita, eivätkä ole vuokrattuja. Helposti voi kantaa kanoottia niiden koskien ohi, joista ei saata laskea. Jääsjärvi laskee noin 1 peninkulman pitkän joen kautta Joutsjärveen. Tällä välillä ovat useimmat noista luonnonihanista, kalarikkaista koskista: Hotila (omist. Koskipään kartano) jonka rannalla on suurenpuoleinen mylly, Kirveskoski (samannimisen talon oma). Joutsjärvestä laskee joki Nuoramoisjärveen seuraavien koskien kautta: Nuoramoinen (Olkolan talon oma, kuten seuraavakin, Olkola, Nuoramoisjärvestä Virtain, maantiedossa

12 KESKI-SUOMI. 65 tunnettu Tainiovirran nimellä, kosken kautta Majuveteen, jonka rannalla on Sysmän kirkko. Majuvesi on taasen pienen salmen kautta Päijänteen yhteydessä. Maantie Hartolasta Sysmään, 24 km, on erinomainen polkupyörätie. Mäkiä on tuskin ensinkään ja niin vähäpätöisiä, että koko matkan saattaa ajaa yhtämittaa, kertaakaan nousematta pyörältä. Seudut ovat hauskoja lehtomaita ja enimmäkseen asuttuja: tuon tuostakin on tien varrella pikkutaloja ja mökkejä. Pian olemme Sysmän kirkonkylän mäkitörmillä. Sysmän pitäjä. Sysmä on Päijänteen rannikkopitäjä, sen läntinen raja kulkee Päijänteen keskitse. Rannikkoseudut ne juuri ovat, jotka pitäjän kauneinta osaa edustavat. Päijänne näet pirstoo Sysmän rannan hajallisiksi niemekkeiksi ja saariksi, sekä pujottelee pitkiä, kauniita lahtia sen kunnaiseen mantereeseen. Otamme ensin huomioon pitäjän mantereen puoleisen osan, missä myös on paljo luonnonkaunista. Suuren osan sisäpitäjän luonnonkauneudesta näemme, kun laskemme vesireittiä Hartolasta Sysmään. Tästä reitistä, jossa m. m. on kaunis Joutsjärvi, Nuoramoisjärvi ja Majuvesi, olemme juuri vastikään maininneet. Pohjoisimpana pitäjässä on Vanjärvi, jonka rannat ovat erittäin kauniit ja suureksi osaksi viljellyt. Tämän rannalla on huomattava paikka, korkea Viljaminvuori, lähellä Hartolan rajaa. Mäen huipulta, jonne nykyjään on rakennettu näkötorni, on mitä ihanin näköala. Se alenee aivan jyrkästi kahden puolen, juurella on järvi, toisella puolella taasen syvä laakso. Sitä peittää kaunis, raivaamaton sekametsä: suuria petäjiä ja tuuheita koivuja. 5

13 66 KESKI-SUOMI. Näemme laajalti joka puolelle: viljeltyjä seutuja somine asumuksineen. Etäältä näkyy Päijänteen aukeata vettä. Aivan likellä näemme kauniin järven, jonka saaret ovat kuin kukkaiskoreja. Kaunis, pitkä niemi pistäikse järven selänteelle. Vanjärven eroittaa kapea kannas pitkästä, kapeasta Päijänteen lahdesta, joka on nimeltä Liikolanlahti. Matkailijan, joka Hartolasta pyrkii Sysmään, sopii Joutsjärven rannalla poiketa oikeaan kääntyvälle maantielle, joka luikerrellen pienten järvien välissä muutamia kilometriä johtaa Taipalen kylään Liikolan lahden sisimmässä pohjukassa, Viljaminvuoren juurella. Käytyään mainitulla vuorella sopii ottaa venheen jostakin rannalla olevista taloista ja kulkea pitkin tätä erittäin kapeaa, luonnonihanaa, noin peninkulman pitkää Päijänteestä pistävää lahtea, Särkilahden kylään. Tällä matkalla on Salmentaus, lähellä rantaa olevan talon maalla, noin 1 / 2 kilometriä talosta, mitä merkillisin luola. Äkkijyrkkään vuorenseinään on syntynyt halkeama, niin kapea että täysikasvuinen mies syrjittäin voi tunkea sisään. Kulettuaan noin 4 metriä kääntyy tämä rako suorakulmaisesti, jatkuu saman verran toiseen suuntaan, laskeutuu alaspäin syvän askeleen ja silloin avautuu neliskulmainen sileiden kallioseinäin ympäröimä, tavallisen huoneen kokoinen kammio, jonka katon muodostavat mahdottomat, vuoresta särkyneet ja toisiinsa kiilaantuneet kallionlohkareet, joiden raoista päivänvalo tunkeutuu luolaan. Särkilahdelta, noin peninkulma maantieltä, sievän Rannan (omist. maanviljelijä Streng) ja Saurenkylän kartanon (omist. översti Streng) ohitse tulemme kirkonkylään. Sysmän kirkon seudut. Sysmän kirkko on aukealla paikalla, Majuveden rannalla. Se on vanha, valkoiseksi kalkittu kivikirkko, vanhimpia Suomessa. Kellotapulissa säilytetään paljon pyhimysten kuvia katoliselta ajalta sekä kirkon alttarin alla haudattuja vanhoja ritarien kypäreitä. Kirkonkylä on hyvin rakennettu ja alaltaan jotenkin laaja. Useista suuremmista rakennuksista mainittakoon komea,

14 KESKI-SUOMI. 67 uusi pankkitalo. Täällä löytyy apteekki, postikonttori, telefonicentraali sekä useita kauppapuoteja. Majatalo, Käenmäki nimeltään, on erillään muista rakennuksista, korkealla mäellä. Sillä on eri rakennus, jossa on useampia siistiä huoneita. Hyvä yökortteeri. Sysmän kirkolta vie maantie Heinolaan, jonne on noin viisi peninkulmaa. Tästä tiestä eroaa noin 3 kilometriä kirkolta tie länteen, joka kulkien Tainionvirran yli, Virtain kartanon (omist. kunnallisneuvos Tandefelt) kohdalla ja jatkuu Nikkaraisten kylän läpi pitkin kahden pienemmän järven yli rakennettua siltaa Käkisalmelle. Tämän toisella puolen jatkuu tie kapeata, Päijänteen poikki ulottuvaa, 8 kilometrin pitkää saarta myöten, joka paljon muistuttaa Punkaharjua, Pulkkilan salmelle ja sen toisella puolella Asikkalaan. Tämä saari muodostaa luonnollisen sillan etelä-päijänteen yli ja tämä tie oli ennen laivalikkeen vilkastumista hyvin paljon käytetty. Noin 12 kilometriä Sysmän kirkolta saapuu tie Nuoramoisten kylään, missä on majatalo, samannimisen, ravuista erittäin rikkaan kosken partaalla (ktso siv. 64). Kosken toisella puolen on kaunisasemainen Uuden Olkkolan kartano (omist. maanvilj. Nyström) sekä vähän tuonnempana Vanhan Olkkolan ja Nordlund'in (omist. rouva Vallán) upeat kartanot. Nuoramoisten kylästä on noin 4 peninkulmaa maantietä Heinolan maaseurakunnan kirkon ohi Heinolaan. Toinen erittäin hyvä maantie kulkee Nuoramoisten kylästä Kalkkisiin Asikkalan pitäjässä, josta on tunnin höyrylaivamatka Heinolaan. Matkaa Nuoramoisista Kalkkisiin 10 km. Kalkkisista kulkee usean kerran päivässä laivoja Heinolaan. Erittäin ihana vesimatka. Sysmän rannikko ja saaristo. Sysmän kirkolta on puoli peninkulmaa vasemmalta näkyy Hovilan kartano (omist. maanviljelysneuvos O. Schildt) Päijänteen Suopellon lahteen, missä on laivasilta ja hyvä majatalo Suopelto, jossa on telefooni ja postiasema. Muutamia kertoja viikossa kulkee höyrylaiva kirkonkylässä olevasta Rantalan sillasta Suopeltoon, ensin Majuveden ja sitten kapeiden salmien kautta. Viehät-

15 68 KESKI-SUOMI. tävä matka. (Katso»Lainetar» laivan kulkuvuoroja J:kylän sanomalehdissä.) Suopellonlahden muodostaa suuri Tehinselkä, joka on Päijänteen suurin aukea. Sysmän hauskin, viehättävin osa on epäilemättä juuri Suopellonlahden ympäristö. Se on mantereen ja Päijätsalon muodostama lahti, jonka rannoille ja kauneille saarille monta sievää huvilaa on rakennettu ja yhä rakennetaan. Rannat ovat lehtoiset ja kauniit; puiden lomista pilkistävät nuo somat huvilat somine uimahuoneineen ja laitureineen, joitten päässä kiikkuu pieniä purjevenheitä. Koko maisema iloisine huviloineen tekee miellyttävän vaikutuksen. Tämän lahden suussa, noin kaksi kilometriä majatalosta, josta saadaan venhe, kohoaa jyrkästi rannasta mahtavana, pyöreänä metsäkumpuna Päijätsalon metsävuori, jolta on laaja, kaunis näköala: Yhdeltä puolelta leviää, niin pitkälle kuin silmä kantaa, laaja Tehinselkä monine saarineen, luotoineen ja sen takana häämöittävät Asikkalan, Padasjoen, Kuhmoisten ja Luhangon korkeat kummut. Toisella puolen, ihan vuoren juurella on Suopellon lahti huviloineen, sen takana kirkonkylä ja vielä taaempana, noin parin peninkulman päässä, vaan aivan selvästi näkyvänä, Nuoramoinen. Näiden välissä välkkyvät monet pienet järvet ja vesireitit hopeanhohtoisina vöinä. Erittäinkin tyyninä kesäiltoina auringon laskiessa on tämä näköala viehättävä. Korkeimmalle paikalle rakennetaan parhaillaan näkötornia. Suopellosta on vilkas jokapäiväinen laivaliike Lahteen ja Jyväskylään sekä kaikille väliasemille. Paitsi sitä on täältä laivaliikettä Luhankaan ja Tammipohjaan (ktso siv. 69). Tällä matkalla kulkee laiva Sysmän rannikkoa. Teemme selkoa tästä rannikosta, sen mukaan kuin laiva kulkee, Tammipohjaan saakka: Suopellon lahden suussa on monta kaunista saarta ja kauniita niemekkeitä, jotka olisivat somia huvilanpaikkoja, ne kun ovat suuren Tehinselän rannalla. Tehinselällä näkyy korkeana, mahtavana, Vesuviuksen muotoisena huippuna tuo korkea Päijätsalon vuori, joka kohoaa

16 KESKI-SUOMI. 69 kaikkea ympäristöä korkeampana. Se on aina ollut Sysmään purjehtijoille parhaana tienosoittajana. Laiva kulkee aluksi Kähärin saaren, Töijänsalon ja Juuressaaren itäpuolta kauniiden maisemien ohi. Kun aavaa Tehinselkää on kuljettu, kääntyy laiva Haapasalon ohi itäänpäin ja kauniita järvimaisemia avautuu jälleen eteemme: saarekasta, idyllistä järviseutua. Näiden takana on omituisen kaunis Judinsalo, mantereen likellä. Laivapysäkki. Täällä on jyrkän mantereen ja sen viereisen saaren välillä tavattoman kapea salmi. Niiden rantojen tuuheat koivut koskettavat molemmin puolin toisiansa ja peittävät näköalan salmen jatkolle. Sieltä kääntyy laiva taas kulkemaan jonkun matkaa samoja jälkiä, kiertää Juutinsalon ympäri kulkemaan Kotkatselän yli ja tulee hyvin saarekkaaseen suureen lahteen, jonka rannalla on Luhangon kirkko. Päijänne pirstoo mantereen näillä seuduin tuhansiksi kaistaleiksi, sokkeloiksi ja saariksi ja pistäytyy syvinä lahtina kaikkialle. Luhangan kirkko kylineen näyttää jo laivalla tullessa varsin somalta korkealla mäen rinteellä, mistä on kaunis näköala saarekkaalle Päijänteelle. Luhanka on pieni sydänmaan pitäjä, joka ennen kuului Sysmään. Kun sen asujamet kävivät siellä kirkossa luuhankaisilla veneillänsä, ruvettiin heitä sanomaan luuhankalaisiksi ja heidän kotiseutunsa sai nimen Luhanka. Luhangon kirkolta viepi tie Pytynpohjan ympäri Tammilahteen, jonne voi myös kulkea laivalla tai veneellä. Tässä koskettaa laivaliike Joutsan Korpilahden välistä maantietä. Putkilahden kylään, Korpilahden pitäjässä, on Tammilahdesta 7 km, mistä taasen Korospohjan laivapysäkille saman verran matkaa (ktso siv. 70).