Keski=Suomi. Keski-Suomi, joka tähän saakka on ollut matkailijaliikkeelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski=Suomi. Keski-Suomi, joka tähän saakka on ollut matkailijaliikkeelle"

Transkriptio

1 Keski=Suomi. Keski-Suomi, joka tähän saakka on ollut matkailijaliikkeelle hyvin vähän tunnettu, on rikas vaihtelevasta luonnonkauneudesta, säilyneistä, riistaisista metsistä, kalarikkaista järvistä, joista ja koskista. Tämä on ala, jonka lukemattomat vedet, kiertelevinä reitteinä kokoontuvat Päijänteeseen ja laskevat sieltä Suomen lahteen saakka. Keski-Suomi on kaikenlaisen urheilun maa. Täällä, jos missään, pääsee tutustumaan maamme jylhän kauniiseen luontoon, sillä mikä maallemme, sen luonnolle on omituista, se on täällä ehjimpänä, alkuperäisiinpänä omaisuutena. Mikä näille seuduille ja sen tulevalle matkailijaliikkeelle kuitenkin on arvokkainta ovat juuri nuo lukuisat vedet, jotka pitkinä, hajallisina reitteinä ulottuvat sinne tänne ja joita pitkin soutamalla pääsee miltei kaikkialle näkemään Keski-Suomen luonnonsalaisuuksia ja omituista kauneutta. Tämä on siis etenkin kanoottiurheilun alue, koska»palkovene» on kevyt ja sitä käy helposti kantaminen maakannaksien poikki. Keski-Suomen maantieverkko on laaja ja kiertelee kaikkialla. Joka ei halua vesimatkoja tehdä, voi matkustaa maitse polkupyörällä, sillä maantiet ovat alueellamme aivan yleisesti hyvässä kunnossa. Tämänlaisella matkalla voi aivan hyvin nauttia luonnonkauneudesta, sillä onhan tunnettu että maantiet tavallisesti kulkevat korkeilla paikoilla, joilta

2 KESKI-SUOMI. kauniita näköaloja avautuu. Keski-Suomessa ne kiertelevät usein vesien rantoja niin että maa- ja vesimatkan vaihtaminen usein on mahdollinen ja muutenkin lyhempiin venematkoihin on tuontuostakin tilaisuutta. Kulkuneuvot ovat niin hyvät kuin konsanaan Suomessa. Matkailijan, joka on tottunut mukaviin kulkuneuvoihin, eikä henno mukavuudestaan luopua, ei juuri tarvitse sitä tehdäkään, joskin häneltä paljon jää näkemättä, johon varsinaisella turistilla on tilaisuutta. Haapamäen Suolahden rautatie on nykyjään valmistunut, kuten tunnettu. Pääsemme siis Keiteleen rannalle saakka aikamme mukavimmalta kulkuneuvolla. Lahden asemalta taasen pääsee kesäiseen aikaan joka päivä mukavissa höyrylaivoissa Jyväskylään saakka, yli Päijänteen. Samoin on säännöllinen laivaliike Keiteleellä: Suolahdelta Viitasaarelle, mistä on muutaman tunnin maantiematka Savon Nilakkaveden rannalle, sieltä on taasen säännöllinen laivaliike Nilakkaveden ja lisveden yli Savon radalle. Samoin on säännöllinen laivakulku Puulavedellä, jonne Päijänteen rannalta on muutaman peninkulman maantiematka. Mukavia ja nopeita kulkuneuvoja meillä siis on Keski- Suomessa. Varsinainen matkailija, jossa palaa urheiluhalli luopuu mukavuuksistaan ja hänen täytyy niin tehdäkin, jos mieli päästä välittömästi nauttimaan luonnosta ja siitä hauskuudesta joka on täällä tarjolla. Hän matkailkoon joko polkupyörällä, jalkaisin tahi soutupelillä! Edullisinta matkailijalle olisi asettua joksikin aikaa asumaan jonkun kauniin ja kalarikkaan vesireitin varrelle, missä alituisesti olisi tilaisuutta kalastukseen, metsästykseen ja moneen muuhun urheiluun. Siihen on tilaisuutta tarjolla, koska kaikkialla on siistejä ja suuriakin taloja, joihin otetaan kesävieraita vastaan. Jalkamatkailija on miltei paraiten tilaisuudessa tutustumaan luontoon. Hän voi välttää maantiematkoja kulkemalla oikoteitä ja tuontuostakin soudattaa järvien ja jokien poikki. Keski-Suomen kansa on altista ja ystävällistä:

3 MAANTIEMAISEMA KUHMOISISSA.

4 KESKI-SUOMI. opastajia ja soutajia on miltei aina saatavissa jotenkin halvasta palkkiosta. Seuraavassa saa matkailija lähempiä tietoja Keski- Suomen eri seuduista, kulkureiteistä ja paikoista, joilla hänen maksaa vaivaa poiketa. Teemme pitäjistä selkoa ainoastaan siihen katsoen, mikäli ne matkailijalle ovat jostain arvosta, jättäen aivan huomioonottamatta ne toisarvoiset seudut, jotka eivät ole matkailijalle mistään arvosta. Älköön meitä siis syytettäkö puolueellisuudesta ja kuvaustamme epäsuhteellisuudesta. Matkailijaalaamme kuuluvat seuraavat pitäjät: Pohjoiseen matkailijaalueeseen (s. o. Laukaan kihlakuntaan): Laukaa, Konginkankaan ja Sumiaisten kappelit, Wiitasaari, Pihtipudas, Kivijärvi, Karstula, Saarijärvi, Uurainen, Petäjävesi. Eteläiseen m. alaan: Leivonmäki, Joutsa, Hartola, Sysmä, Luhanka, Korpilahti, Jämsä, Kuhmoinen. Tiedonantomme esitämme seuraavassa järjestyksessä : Keskusasemana olemme pitäneet Jyväskylän kaupungin, mistä matkasuunnitelmia tehdään eri haaroille. Meillä on neljä pääreittiä: 1) Jyväskylä Kivijärvi, 2) Jyväskylä Pihtipudas, 3) Jyväskylä Sysmä, 4) Jyväskylä Kuhmoinen. Jokaisesta pitäjästä kerromme erityisesti ja ovat ne taas keskuksena uusille, pienemmille matkasuunnitelmille ympäristöön. Maa- ja vesimatkoista, noilla neljällä reitillä, teemme eri selon, kuitenkin viittaamme edelliseen, milloin ne yhtyvät ja milloin niitä voi vaihtaa toisiinsa. Teemme ensin selkoa Haapamäen Suolahden radasta ja sitten Keski-Suomen sydänkaupungista: Jyväskylästä, joka on näiden reittien keskustana.

5 KESKI-SUOMI. Haapamäen Suolahden rautatie. Tämä 119 km. pitkä rata, joka yhdistää Keiteleen rannalla olevan Suolahden Vaasanradan kanssa, ja jonka varrella, 79 km. edellämainitulta radalta, on Jyväskylän kaupunki, kulkee erittäin mäkisten seutujen läpi. Ylen kalliiden rakennuskustannusten välttämiseksi on sentähden tällä radalla rakennussuunnitelma täytynyt tehdä vähän toisenlaiseksi, kuin tätä ennen Suomessa rakennetuille radoille. Niin ovat nousut täällä paljoa jyrkemmät, kuin muilla radoilla nim. 1 m. 50 metrin matkalla ja käyrät 300 m. säteellä ja siis jyrkemmät kuin tätä ennen rakennetuilla radoilla, jolla korkein sallittu nousu on ollut 1 m. 80 metrillä ja käyrä 500 m. säteellä. Nämä asianhaarat ovat myös vaatineet raskaampaa kiskoitusta ja tavallista painavampien, väkevämpien veturien hankkimisen. Rata alkaa Haapamäen asemalta Vaasan radalla, kääntyy itään päin ja kulkee noin 10 kilom. matkan metsämaiden ja soiden kautta, kunnes vasemmalta alkaa näkyä muutamia Keuruunselän lahtia (Kivilahti, Vinalahti) ja salmia (Kortessalmi), joitten ohi ja paikoin poikki kulettuaan juna saapuu Keuruun asemalle, Keuruun kirkonkylässä, 16 km. Keuruun kirkonkylä kauniilla paikalla, Keuruun selän pohjoispäässä, Lapinsalmen varrella, on suuri ja hyvin rakennettu. Kirkonkylässä on majatalo, postikonttori ja apteekki. Vasemmalla asemalta näemme»korkealla Kippovuorella», josta on kaunis näköala, pitäjän uuden komean tiilikirkon, oikealla tasangolla taasen vanhan puukirkon ja tapulin vanhanaikuisine, omituisine muotoineen ja leikkauksineen. Täällä yhtyvät luoteiseen päin Ähtäriin, koilliseen päin Multian kautta Saarijärvelle, itäänpäin Jyväskylään, eteläänpäin Kuorehvedelle ja länteenpäin Ruovedelle menevät maantiet. Kirkonkylästä laivaliikettä eteläänpäin pitkin Keurunselkää: Mäntän tehtaalle ja Kolhon asemalle. Keuruun vesistön maisemat ovat viehättäviä. Kansa sanoo, että siellä on sata saarta ja tuhat nientä. Keuruun

6 KESKI-SUOMI. pitäjä on tunnettu kauneistä paikoistaan ja puhtaasta suomen kielestään, jonka tähden täällä oleskelee paljo kesävieraita, etenkin niitä, jotka haluavat oppia suomen kieltä. Keuruu asemalta jatkuu rata kauniin Lapinsalmen yli 33 metriä pitkää rautatiesiltaa myöten (sillalta kaunis näköala), metsäisten seutujen läpi, joitten yksitoikkoisuutta vaan keskeyttää silloin tällöin puitten välistä pilkistävä metsälampi, Asunnon pysäkille, 27 km. Noin 2 km. pysäkiltä Riihimäen majatalo korkealla mäellä, jolta lavea sydänmaan näköala. Asunnan pysäkiltä kulkee rata Hämeenselän poikki mäkisten ja metsäisten seutujen läpi, kunnes se lähellä Petäjäveden kirkonkylää, kulettuaan 35 metriä pitkää rautatiesiltaa myöten Jämsänveden yli, saapuu Petäjäveden asemalle, 44 km. Asemalta vasemmalle näkyy Petäjäveden kirkko ja 1 ½ km. päässä on hyvä majatalo useampia huoneita. Kirkonkylän seudut ovat hyvin luonnonihania: Sen somat hauskat talot ovat hajalleen rakennetut vaihtelevien mäkien törmille kapean, kauniin Jämsänveden rannalle. Erittäin kauniilla paikalla, tämän veden rannalla on pappila ja vastaisella rannalla pitäjän vanha, tumma puukirkko. Täällä yhtyy Keuruulta Jyväskylään vievään maantiehen äsken mainitulta Multian kautta Saarijärvelle vievältä tieltä, Kuivasmäen kylän kautta kulkeva tie sekä Jämsästä tuleva maantie, joka seuraa kapeaa vesireittiä, mikä Jämsänjoen kautta laskee Päijänteeseen Jämsän pitäjässä. Tämä vesireitti on hyvin luonnonihana, hauskan kanoottimatkan voimme tehdä Jämsän kautta Päijänteelle. (Ktso Jämsä.) Petäjäveden asemalta lähdettyään kulkee rata kauniiden seutujen kautta, seuraten pari kilometriä kauniin Huhtiaj arven rantaa, sitten Koskensaaren rauta- ja lastuvillatehtaan (omist. kaup. Joh. Waltonen) ohi Kintauden asemalle, 53 km. Täältä kiertää rata kauniin Kintauden järven rantaa, kulkee sitten Vesanganjärven poikki pitkää kapeata niemeä myöten ja saapuu mainitun järven rannalla olevalle Vesangan pysäkille, 67 km. Täältä jatkuu rata luikerrellen kor-

7 6 KESKI-SUOMl. keiden mäkien välissä olevia notkopaikkoja sekä seuraten Ruokapuoleisen ja Kölmiöjärven rantoja, kunnes se, noin 2 km. Jyväskylästä, Korkeakosken tehtaan (omist. kaup. neuv. Parviainen) läheisyydessä tekee äkkimutkan koilliseen päin, jolloin kaunis näköala avautuu yli kaupungin ja Jyväsjärven. Nyt laskeutuu rata jyrkästi korkeaa, osaksi Jy- 'väsjärveen rakennettua ratavallia myöten, Mattilan kartanon ja useampien pikkurakennusten ohi; samalla puolella vähän etäämpänä näkyvät seminaarin rakennukset korkealla mäellä. Tulemme kaupunkiin ja juna kulkee soman Rantapuistohuvilan ja kaupungin rantalaitureiden ohi Jyväskylän asemalle. (Katso sivuja 7, 10.) Rata jatkuu sitten aluksi Jyväsjärven rantaa myöten ja menee Toimijoen syvän uoman yli komeassa rautatiesillassa (kats. siv. 13). Vasemmalta näkyy Jyväskylän pitäjän kirkko metsikkomäeltä ja Kankaan paperitehdas Lohikosken syvästä uomasta (katso siv. 12). Sitten nousee rata Seppälän synkälle kankaalle. Seuraten maantien suuntaa tällä kankaalla kulkee rata matalan mäntymetsän läpi. Etäämpänä on kiviröyhiöitä, niittymaita ja pari pientä taloa sydänmaanjärvien rantamilla, kunnes mäkiset maat taasen alkavat. Kun rata on kulkenut maantien poikki, tulemme viljellyille alueille varakkaan näköiseen Leppäveden kylään, joka on samannimisen järven rannalla (katso siv. 39). Erään lahden takana maantien varrella kohoaa muhkeana järvilinna (kartano, jonka omist. tuom. Hjelt). Seudut ovat viljeltyjä, maanlaatu on jotenkin viljavaa. Paljon niittymaita kuitenkin on, jotka odottavat viljelystä. Metsä on kaikkialla köyhää niin pitkältä kuin silmä näkee. Taas alkaa louhikkoa, pieniä järviä siellä täällä. Radalle on aukaistu tie Ketunkankaan läpi, pitkä leikkaus, joka on kysynyt paljo työtä. Näemme sitten kauniin Vuojärven ja Laukaan kirkon sen takaa. Seutu on hyvin viljeltyä, Kankaanpään kartanon (omist. maanv. Ekqvist) aluetta. Kohta olemme Laukaan asemalla, metsäisellä rinteellä. Täältä on muutamia kilometriä Laukaan miellyttävään kirkonkylään. (Kats. siv. 35). Laukaan asemalta jatkuu rata

8 KESKI-SUOMI. ensin Vuojärrven rantaa myöten, joutuen sitten karulle taipaleelle. Harvaa, ketettyä koivumetsää, niittymaita, ihmisasuntoja harvassa. Mutta pian avautuu mitä kauniin näköala. Rata lähestyy Saraveden rantaa ja kulkee sitä myöten Kuusaankoskelle (katso siv. 37), joka inahtavina kuohuina purkaa Saarijärven ja Viitasaaren suuret reitit edemmäksi Vatianjärvestä Saraveteen (kts. siv. 38), jonka rannalla on Laukaan kirkko ja josta Laukkavirta vie ne edemmäksi Leppäveteen ja Haapakosken kautta Päijänteeseen (kts. siv. 13, 39.) Vähän matkaa Kuusaankoskelta, jonka rannalla muutamia asumuksia (kts. siv. 37), on Kuusaan asema. Nyt joutuu rata halkaisemaan synkkää metsäistä erämaata, kun ensin alussa pikku viljelykset ja asumukset sekä niittymaat ovat jättäneet silmään väikkyviä kuvia. Pian olemmekin asumattomalla salolla, jota kirves on rikkonut ja haaskannut jättämällä jälelle vain heikkoa metsää. Näemme soita ja rämeitä, välissä hiekkakankaita ja jonkun suonsilmän. Kun rata on kiertänyt Keiteleen yhteydessä olevan Suojärven rannalle rupee jo Suolahteakin näkymään. Olemme taaskin asutuilla ja viljellyillä seuduilla. Vasta alulla on viljelys ja asutus täälläkin, pari taloa vain. Keiteleen avara lahti ja Äänekoskelle (kts. siv. 36) tekeillä oleva haararata osoittavat minne liike on jatkuva. Kaikki edellyttää että Suolahdesta vielä on tuleva vilkas liikepaikka. Jyväskylä. Keski-Suomen sydämmessä, suuren männikköharjun suojaamalla lakeudella, joka viettää Jyväsjärveen, on pieni, vaatimaton Jyväskylän kaupunki, joka tähän saakka on ollut suuren maailman pyrintöjen syrjässä.

9 8 KESKI-SUOMI. Jyväskylä on saanut kaupungin oikeudet v Suureksi se ei vielä ole ehtinyt kasvaakaan; vaillinaiset kulkuneuvot ovat tähän asti hidastuttaneet sen liikettä ja kehitystä. Se on muodostanut pienen, eroitetun yhteiskuntansa, jonne muukalainen ihankuin sattumoisin on eksynyt. Koska Jyväskylä on Päijänteen pohjoisessa päässä, on laivaliike ollut kesäiseen aikaan ainoana liikkeen välittäjänä etelään. Laivakulku on siitä syystä muuttunut mitä vilkkaimmaksi. Joukko matkustaja- ja tavaralaivoja on tätä liikettä vieläkin välittämässä kesillä. Joka päivä ovat ne säännöllisesti toimessa. Talviseen aikaan on kaupunki ollut kuin haudattuna kinoksien keskelle. Mitään suurempaa liikkeenvälittäjää ei siis ole ollut, muuta kuin kesillä etelään. Muutos on kuitenkin perinpohjin tapahtunut: Haapamäen Suolahden rautatie on avattu liikenteelle. Pääsy Jyväskylään ja yleensä Keski-Suomeen on alkanut ja avaa matkailijaliikkeelle uusia, arvokkaita aloja. Jyväskylän kaupunki on kuten mainittiin Jyväsjärven rannalla, joka järvi on Äijälän salmen kautta yhteydessä Päijänteen pohjoisimman kolkan kanssa. Kaupungin ala viettää hieman järveen päin, sen ylin osa jyrkkenee kauniiksi metsäharjuksi. Kaupunki on pieni, se kasvaa kuitenkin nopeasti. Asukkaita on siinä 3,000 verran. Sen rakennukset ovat enimmäkseen vaatimattomia puurakennuksia, jotka kuitenkin ovat säännöllisiä ja siistejä ja näyttävät puiden suojassa varsin somilta. Omituisia ovat leveät, suorat, kivittämättömät kadut, joiden päässä näkee pienen maiseman. Varsin viehättävä on kaupunki kesäiseen aikaan pienine puutarhoineen ja istutuksineen. Matkailija on siihen aina ihastunut ja mielellään siellä jonkun aikaa viivähtänyt. Kaupungin kauneimpia paikkoja on Jyväskylän harju. Se kasvaa kaunista tuuhevaa mäntymetsää ja on säännölliseksi puistoksi perattu sekä varustettu risteilevillä käytävillä, joitten varsilla tuontuostakin on istuimia. Harju on molemmilta puoliltaan äkkijyrkkä ja sen korkeimmalta harjan-

10 KESKI-SUOMI. teelta, jonka päällitse leveä, luonnollinen tie kiertää, on mitä kaunein näköala länteen ja itään. Kaunein ja laajin on näköala Ihantolan näkötornista, joka on harjun pohjoisessa päässä. Sieltä näkee peninkulmittani joka suunnalle. Idässä näkyy: harjun juurelta kaupunki ja sen takaa Jyväsjärvi, jonka pintaa alukset ja purjeveneet halkovat ja Äijälän salmi. Kaukaisen Päijänteen selät välkkyvät tummien metsäharjanteiden välissä. Pohjoisessa näemme soman vesistön: Tuomiojärven, Palokkajärven ja etäisinnä AIvajärven. Niiden ympäristöt ovat viljeltyjä ja asuttuja. Etelässä näemme itse harjun ja korkean Rönnimäen sen takana. Koko näköala on vaihteleva ja eloisa. Etelässä katkaisee harjun Keuruun maantie ja tämän katkelman jyrkän hiekkahaudan reunalta näemme seminaarin komeat rakennukset, sekä Jyväskylän esikaupungin n. k.»mäkimatin mäen» harmaine sikin sokin rakennettuine hökkeleilleen. Mäen korkeimmalla törmällä kohoaa soma kaksikerroksinen rakennus tuuhevien puiden suojaamana (omist. lehtori W. Wegelius). Kaupungin rannassa, laivasiltojen yläpuolella on pieni tuuhea koivikkopuisto mäellä, jonka ohi juna kiitää. Se on n. s. Rantapuisto, missä on sievä huvila, joka somana tornina kohoo yli puiden latvojen. Se on samalla ravintola*), jonka sali on hienosti ja kodikkaasti sisustettu. Kesän helteisinä päivinä tarjoo se hauskan ja viileän olinpaikan komeiden koivujen siimeksessä. Kaupungin etelä puolella on Lounaispuisto. Sitä ympäröi kauniit lehtipuut ja se on runsaasti istuimilla varustettu. Siellä on suuri laulu- ja soittolava sekä puhuja-kathederi. Pieni kahvila on siellä myöskin. Puistossa vietettiin Suomen ensimäinen yleinen, laulujuhla v Katso käyt. tied. ant. sivu 10.

11 10 KESKI-SUOMI. Erityisellä alueella, kaupungin eteläpuolella, on Seminaari. Sen uljaat kivirakennukset, kauniit puistot, istutukset ja oma puutarha tekevät mahtavan vaikutuksen. Laitoksen alue on luonnoltaan vaihteleva, se muodostaa mäentöyräitä, notkoja ja tasaisia paikkoja, joille rakennukset ovat somasti järjestetyt. Kaunis männikköharju on alueen eteläpäässä ja männikköpuisto, jonka keskellä on pieni lampi, on länsipuolella. Kaikki on mallikelpoisesti järjestettyä ja hoidettua. Käytännöllisiä tiedonantoja. Tulo junalla. Asema on kaupungin laidassa, Jyv. järven rannalla. Vastassa: ajureita ja kantajia. Ajurien taksa asemalta kaupunkiin 50 p. Kaupunginpiirissä 25 p. Tunninajo 2 mk. Tulo laivalla laitureihin aivan kaupungin rannassa; ajureja ja kantajia. Huoneita matkustajille: Seurahuoneella, (torin varrella) Hotelli Wahlgrenilla (Asemakadun varrella), Rouva Girsenillä ja Raittiusravintolassa (Waasan kadun päässä laiv. ran. yläp.) Ravintoloita: Seurahuone, Hotelli Wahlgren, Rantapuisto ja Raittiusravintola. Kylpyjä: Useampia kylpyhuoneita rannassa m. m. kaupungin suurin, yleinen. Lämpimiä kylpyjä: Flink (Waasankad. van-.), Lähteelä (Rantakad. v.) y. m. Pankkeja: Suomenpankki, Yhdyspankki, Pohjoismaiden osakepankki, Kansallispankki (haarakonttoreja). Lääkemyymälöitä: Kiljanderin apteekki. Aspelin'in Rohdoskauppa. Valokuvaustarp. kauppa: Aspelinln rohdoskauppa. Polkupyörien korjauspaja: O. Manner (Kauppakadun varrella.)

12 KESKI-SUOMI. 11 Telegraaffi on, paitsi asemalla, myös kaupungissa (Hallituskadun varrella.) Telefooni: Jämsän kautta Tampereelle, missä se on yhteydessä interurbana (= kaupunkien välisen) telefooniverkon kanssa. Pohjoiseen Wiitasaarelle saakka. Jyväskylän ympäristö. Tulo laivalla Jyväskylään : Päijänteen pohjoisin kolkka, joka on aavan Ristinselän jatkoa, on kaunista järviseutua johon silmä ehdottomasti kiintyy. Somia taloja ja kaupunkilaisten kesähuviloita näemme siellä täällä saarilla ja niemekkeillä. Ensin näemme Kalasaaressa Päijänteen purjehdusseuran paviljongin. Itään jää suuri, korkea Wuorissalon saari, jonka pohjoispäässä on kaunis huvila Maattokanta (omist. h:ra Säthren). Pohjoispuolella kulkuväylää on tuuheassa koivuniemessä Wäinölä niminen huvila (omist. Lehtori,J. Länkelä.) Kaikesta voi päättää, ettei kaupunki enää ole kaukana. Äijälän salmen kautta, jonka rannat sahoilleen, * kylineen antavat vilkkaan kuvan, tulemme sitte Jyväsjärvelle. Sen rannat ovat viljeltyjä ja asuttuja. Eteläpuolella Äijälän lahtea näemme suuren Suikula nimisen talon (omist. Kauppaneuvos Parviainen. Eteläpuolella näemme Äijälän (omist. hra,1. Törnroos.) Huomio kiintyy Jyväskylän kaupunkiin, jonka kokonaisuudessaan näemme edessämme. Se on soma, sopusointuinen maalaiskaupungin kuva. Kirjavat puurakennukset ovat siinä niin somina tuuheiden puiden suojassa. Kaupungin keskellä näemme soman göthiläisen tiilikirkon, torilla. Jokuinen tiilirakennuskin siinä ylvästelee m. m. * Sahan omistaa Kauppaneuvos Johnsson.

13 12 KESKI-SUOMI. Kaupungintalo. Eteläpuolella töröttävät uljaat seminaarirakennukset. Rannassa on liikettä ja eloa. Edestakaisin puhahtelee veturi vaunuineen aseman edustalla. Laiturien luona on laivoja, purjeveneitä. Rantatörmän koivikossa toivottaa sievä huvila: Tervetuloa! Tämän sopusointuisen, vilkkaan kuvan takana kohoo tummana taustana Jyväskylän harju, ikäänkuin suojelevana haltijana. J:kaupungin ympäristöt: Kaupungin ympäristöllä on kuitenkin vielä paljo katseltavaa, sekä lähempänä että kauvempana. Näiden seutujen kauneimpia, omituisimpia paikkoja on Lohikoski, syvä mahtava jokilaakso, jonka pohjassa virtaa ryöppyävä joki, (tämän kautta laskee muuan vesireitti Jyväsjärveen). Se on omituinen jo senkin tähden, että se on poikkeuksena seudun luonnosta. Siinä on jotain etelämaista, luonnonmullistusten muodostamaa. Tänne pääsee sekä maa- että vesimatkaa. Maamatkaa on vaan kilometrin verta kaupungista pohjoiseen vievää maantietä. Jyväskylän hautausmaan kohdalla haarautuu tie Lohikoskelle vieden männikön läpi. Heti kuulemillekin kosken kohinaa Tie kulkee aivan jyrkän jokiäyränteen reunaa, joka jyrkkänä kuin seinä laskeutuu jokeen. Se on hyvin rehevä kasvullisuudeltaan: lehtipuita ja harvinaisia kasvilajeja tapaamme täällä. -- Jokiuoman vastaisella rinteellä on suuri mahtava paperitehdas korkeine rakennuksineen ja niistä etelään tehtaanisännistön rakennukset, huvitornineen. Kun kuljemme edemmäksi tietä pitkin tulemme sillalle, joka vie joen yli ja tehtaalle sekä sieltä edemmäksi Tourulan kylään. Tehtaaseen, missä on paljo katseltavaa, pääsemme isännistön välityksellä, joka tarjoo erityisen oppaan tarkoitusta varten. Joki tekee mutkan tehtaan alueella, tässä mutkassa on tasainen penger joka keskellään kohoo omituiseksi kukkulaksi. Sen huipulla on soma paviljonki; kukkula on saanut kuvaavan nimen: Sokeritoppa.

14 KESKI-SUOMI. 13 Vesimatka Lohikoskelle on hauskempi. Soutajan saamme kaupungista. Soudatamme itsemme ensin Lutakonniemen ympäri Toimijoelle, jonka tyyntä pintaa pitkin vene hauskasti soluu. Rannat ovat asuttuja. Kuljemme rautatie- ja maantiesillan alitse, Tourulan nahkatehtaan ohi. Kappaleen edempänä on kaupungin hautausmaa vasemmalla puolella. Ja sieltä jonkun matkaa saavumme Lohikoskelle. Lohikosken yläpuolelta saattaa jatkaa jokimatkaa, jolloin tulemme Palokkajärvelle, (ktso sivu 16) jonka rannat ovat asuttuja. Vieläkin edemmäksi soudamme ja saavumme joelle, joka laskee yläpuolella olevasta Alvanjärvestä Palokkaan. Tämän joen rannalla on kaunisasemainen maaseurakunnan Jokela niminen pappila: korkealla rantamäellä. Vesireittiä myöten pääsemme vieläkin edemmäksi pohjoiseen. Haapakoskelle pääsee sekä veneellä että»vellamo» ja»toimi» laivoilla useasti päivässä. Matka kestää noin 1 tunnin. Tämä matka on hupaillen, saamme näet tutustua Jyväskylän pitäjän kauneimpiin paikkoihin (ktso sivu 11). Haapakoski laskee Päijänteen pohjoisimpaan, kauniiseen lahteen. Se on pitkä kapea lahti, jonka itäinen ranta on korkea ja jylhä, mutta tuontuostakin pilkistää asumuksia metsästä. Tällä matkalla näemme Äijälän salmen seudut, useita somia taloja ja huviloita (ktso siv. 11) joitten laitureihin pikkuhöyry poikkee. Tulemme ensin Väinölän rantaan sitten Vuorissalon päässä olevalle Muuttokanta nimiselle huvilalle (ktso siv. 11). Vuorissalon omituisuutena mainittakoon, että sen korkealla kattilanmuotoisella vuorella on pieni lampi. Saari on rikas harvinaisista hyönteisistä. Tulemme Huutokallion niemeen, missä on soma huvila (omist. Maist. Hassell). Laiva tekee mutkan ja kääntyy pohjoiseen, Haapakosken pitkään lahteen. Länsipuolella Haapakumpu (omist. Pohjois Päijänteen uittoyhtiö.) Haapakoskea (ktso siv. 39) rannalla on suuri höyry ja vesisaha (omist. Finlands Wood Company) sekä koivusaha (omist. F. & J. Salvesen). Virrassa on kolme koskea Ylinen, Keskinen ja Vaajankoski. Ylisen varrella on huvila (omist. kaupp. Sorsa), Keskisen varrella kalastusyhdistvksen

15 14 KESKI-SUOMI. paviljonki. Keskinen ja Vaaja ovat parin kivenheiton matkalla toisistaan. Ylinen putous on noin kilometrin matkalla näistä. Kauniit korkeat rannat ovat kosken molemmin puolin. Kosket ovat lohirikkaita. Kalastukseen on pyydettävä lupa Haapakosken kalastusyhdistykseltä. Kosken itärannalla kohoo jättiläismäinen korkea, jylhä Kanavuori. Kaunis, laaja näköala on sen korkeimmalta kohdalta, näemme Päijännettä saarineen, salmilleen peninkulmien laajalta. Tässä näköalassa on jotain suurenmoista, mutta samalla jotain karua ja synkkää. Seudut kasvavat pientä, köyhää mäntymetsää. Sitä näkyy riittävän niin pitkältä kuin silmä kantaa. Näköala on siis jotain aivan omituista. Näiden jylhien, yksitoikkoisten tummien värien välissä näemme Päijänteen hopeisena välkkyvän. Kokonaiskuvassa on jotain kaunista, joka tekee syvän vaikutuksen mieleen. (Muun muassa näkyy J:kylän kaup., Laukaan kirkko y. m. y. m.) Kanavuorelle rakennetaan parhaillaan näkötornia. Jyväskylästä pohjoiseen päin 4 km verran kaupungista on Ronninmäki, Waasan läänin korkein kohta. Tämä mäki, jota kansa sanoo Juurakkomäeksi, kohoo vähitellen ympäristöstä loivaan, vaikka korkein kohta on jyrkempi. Sen rinteellä, maantien puolella on omituisia kivilouhikkoriviä, joita geologit ovat otaksuneet muinaiseksi merenrannaksi. Kaupungin ja Ronninmäen välillä olevan maantien varrella on Korkeakoski, jonka varrella on saha (Kauppaneuvos Parviaisen omistama.) Tämän pikkukosken yli, korkeaa harjannetta kulkee Keski-Suomen rata (ktso siv. 6) katkaisten maantien kappaleen matkan päässä, juuri vähää ennen kaupunkiin tuloaan. Muita huomattavia paikkoja Jyväskylän lähistöllä on kenties Taulumäen harju, noin km kaupungista pohjoiseen. Tämän harjun päässä, maantien varrella on Taulumäen kirkko. Mutta itse harju jää länsipuolelle maantietä, se on Jyväskylän harjun jatkosta, mutta raivaamattomampi, ja sen päällitse kulkee kivinen polku kierrellen hauskasti viileässä männikössä, mistä puiden latvojen lomista Tuomio-

16 KBSKT-SUOMI. 15 järvi kimaltelee aivan harjun juurella. Tässä männikössä on omituinen Hongisto niminen huvila, (omist. Pastori Luoma) jonka tornista on soma, todella kaunis näköala saarekkaalle Tuomio- ja Palokkajarvelle, jotka kapea metsäkannas toisistaan eroittaa. Muut vähemmin huomattavat paikat, jotka ovat etäämmällä Jyväskylän kaupungista, mainitaan tuonnempana matkailureittien yhteydessä. Pohjoinen matkailijaalueemme. Pohjoinen matkailijaalueemme käsittää Laukaan kihlakunnan, tuon Hämeen maakunnan pohjoisen kuhnakkeen. Se on Waasanläänin itäisin osa noin 62 ja 63 35' pohjoisen leveyspiirin välillä ja ulettuu pohjoisesta etelään 17 peninkulman vaiheille, sen suurin leveys idästä länteen on noin 10 peninkulmaa. Suomen selkä eroittaa sen pohjoisessa Haapaveden kihlakunnasta, joka jo on Pohjanmaata ja kuuluu Oulun lääniin. Luoteisessa eroittaa myös Suomenselkä kihlakuntamme Waasaniäänin Pietarsaaren kihlakunnasta ja lännessä sekä lounaisessa Suomen- ja Hämeenselät Kuortaneen kihlakunnasta. Etelässä rajoittuu se Jämsän kihlakuntaan, joka on HänVeenlääniä. Idässä kohdistuu se Savon, sen kolmeen läntiseen kihlakuntaan nimittäin Mikkelin, Rautalammin ja Kuopion. Ensimainittu on Mikkelin-, jälkimäiset Kuopionlääniä. Maanlaadultaan on tämä alue epätasaista, aivan toisenlaista kuin tuolla puolen Suomenselän: Tasankoja näemme harvoin, mäkiä ja harjanteita, joitten välissä vesistöt kiertelevät, on alueemme kaikkiallinen luonne. Joka paikassa uudistuu tämä kuva. Suuret tiheät metsät, joissa vielä paikoittain hyvinkin säilyneitä kohtia tapaa, jylhät kiviröykkiöt, pienet suot ovat tavallisia.

Eteläinen matkailija=alue.

Eteläinen matkailija=alue. 56 KESKI-SUOMI. Eteläinen matkailija=alue. Keski-Suomen eteläiseen matkailija-alaan luemme keskiosan Hämettä, jonka keskuksena on Päijänne, maamme suurin sisäjärvi. Siihen kuuluu osa Hämeenläänistä, länsipuolella

Lisätiedot

KESKI-SUOMI. 33. Matkailijareitti. Jyväskylä Laukaa Sumiainen Konginkangas Wiitasaari Pihtipudas.

KESKI-SUOMI. 33. Matkailijareitti. Jyväskylä Laukaa Sumiainen Konginkangas Wiitasaari Pihtipudas. KESKI-SUOMI. 33 matkustaja oijasta kulkemalla Pyhäjärven yli (ktso kartasta). Edellinen käy päinsä ehkä vielä paremmin Möttösen kohdalla. Järven eteläpäässä on majatalo. Kiimasjärvi laskee useampain, perättäisten

Lisätiedot

I. Matkailijareitti. A. Maantiematka:

I. Matkailijareitti. A. Maantiematka: 16 KESKI-SUOMI. Alueemme on järvien, lampien, jokien ja pikku koskien maa. Ne muodostavat lukemattomia vesireittejä, jotka yhtyvät ja purkavat vetensä Päijänteeseen, sekä sieltä edemmäksi ja lopulta Kymiä

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Hirviniemi HIRVINIEMI

Hirviniemi HIRVINIEMI Hirviniemi HIRVINIEMI 62 09,3' N 29 09,5' E Kaunis niemenkärki pitkän ja kapean järvenselän etelärannalla. Kallioiden vieressä pieni ja viihtyisä lahden poukama. Lisäksi kalliossa on kiinnityslenkit. Satamaan

Lisätiedot

LUONTOLAUKAA KODAT&LAAVUT

LUONTOLAUKAA KODAT&LAAVUT LUONTOLAUKAA KODAT&LAAVUT Hyvä lukija Kaikkialla ympärillämme, kuten luonnossa on pieniä asioita,jotka tuovatiloa arkipäivään.niinsuomen ihana luonto vuodenkiertoineen ja kaikkine uusine ihmeineen tuovatmeille

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E

N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus

Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus 29.0.205 Simo Tarvainen pelastusjohtaja .Helsinki 2.Länsi-Uusimaa 3.Keski-Uusimaa 4.Itä-Uusimaa 5.Varsinais-Suomi 6.Kanta-Häme 7.Päijät-Häme 8.Kymenlaakso

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Taikinajärven harju Tolvajärvellä. Tolvajärvi. raja-karjalainen matkailunähtävyys. ja retkeilyseutu

Taikinajärven harju Tolvajärvellä. Tolvajärvi. raja-karjalainen matkailunähtävyys. ja retkeilyseutu Taikinajärven harju Tolvajärvellä Tolvajärvi raja-karjalainen matkailunähtävyys ja retkeilyseutu Hanki Rautat e i d e n rengasmatka kesämatkailun ihannelippu. 18 erilaisia matlcayhdistelmää junilla ja

Lisätiedot

Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3

Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3 Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3 Vanhuspalvelulain seurantaindikaattoreiden toteutuminen Keski-Suomessa 2013 Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013 Suluissa

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee

Lisätiedot

MUITA SAVON SUUNNAN JOKIREITTEJÄ (36 kpl)

MUITA SAVON SUUNNAN JOKIREITTEJÄ (36 kpl) MUITA SAVON SUUNNAN JOKIREITTEJÄ (36 kpl) Heinävesi 1. Petruma Kermajärvi Lähtö: Jokilahti 89,4 Kohde: Kuusrannanselkä 80,1 Korkeusero: 9,3 m Matka: n. 2 km Petrumanjärvestä voi pudottautua vesiteitse

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

RENGASMATKOJA LAIVALLA.AUTOLLA. /ja JUNALLA »UJANIIE

RENGASMATKOJA LAIVALLA.AUTOLLA. /ja JUNALLA »UJANIIE RENGASMATKOJA / LAIVALLA.AUTOLLA /ja JUNALLA»UJANIIE \6r Kiertomatka A 1: Vaasa(linjaauto ) Virrat(laiva) Tampere (juna)helsinki(juna)vaasa Kiertomatka A 2: Vaasa(linjaauto )Virrat(laiva) Tampere (juna)

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

RIL-Seniorit, Slovenia Kroatia 4.5. 9.5.16

RIL-Seniorit, Slovenia Kroatia 4.5. 9.5.16 RIL-Seniorit, Slovenia Kroatia 4.5. 9.5.16 1. päivä 4.5.16 Saapuminen Sloveniaan ja Bledin retki Saapuminen Ljubljaanan lentokentälle. Suomea puhuva RIL-matkalaisille tuttu oppaamme Marketa Sindelova ja

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Kuinka kaukana Länsirannasta asut?

Kuinka kaukana Länsirannasta asut? Porvoon kaupunki 22.9.2014 LÄNSIRANNAN KAAVATYÖN ALOITUSVAIHEEN INTERNETKYSELYN TULOKSET Länsirannan ranta-alueen asemakaavan tavoitteiden asettamista varten tarvitaan tietoa alueen käyttäjien toiveista.

Lisätiedot

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje Talot tonttien mukaisesti Laatu- ja ympäristöohje KIRKONVARKAUS Pursialasta lin Mikkeustasta k s e k Anttolasta Venesatama enk atu Rantareitti Jokaiselle Kirkonvarkauden asuntomessualueen osalle Suomi,

Lisätiedot

MUITA PERISUOMALAISIA JOKIREITTEJÄ (19 kpl)

MUITA PERISUOMALAISIA JOKIREITTEJÄ (19 kpl) MUITA PERISUOMALAISIA JOKIREITTEJÄ (19 kpl) 1. SUUREN KYMIJOEN VARRELLA Lähtö: Aholan Lomalaidun Kohde: Vastila n. 3-4 metriä Matka: n. 15 kilometriä Aika: 14.6.2000 Suomi Meloo tapahtuman eräs osuus.

Lisätiedot

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Maakuntien suunnittelujärjestelmä Kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa Maakunnalliset

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia Imatra Savonlinna Punkaharju SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia matkasuunnitelmia. RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA 1925. Allaviitotut matkasuunnitelmat ovat aiotut ohjeiksi kesämatkoja suunniteltaessa ja voidaan

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

REFERENSSILUETTELO SUUNNITTELUKOHTEISTA vv. 1997-2015

REFERENSSILUETTELO SUUNNITTELUKOHTEISTA vv. 1997-2015 Sivu 1 / 14 3.3.2015 REFERENSSILUETTELO SUUNNITTELUKOHTEISTA vv. 1997-2015 2014-2015 Ritasjärven vesiosuuskunta, Hyvinkää, rak.suunnittelu Palopuro-Kaukas Vesi- ja viemäriverkosto, 320 tal. / 35 km / 100

Lisätiedot

Keskisuomalaista bussiliikennöintiä VOIMASSA 1.6.2015-31.5.2016 JYVÄSKYLÄ-JÄMSÄ-TAMPERE

Keskisuomalaista bussiliikennöintiä VOIMASSA 1.6.2015-31.5.2016 JYVÄSKYLÄ-JÄMSÄ-TAMPERE Keskisuomalaista bussiliikennöintiä VOIMASSA 1.6.2015-31.5.2016 UUSI VUORO! JYVÄSKYLÄ-JÄMSÄ-TAMPERE M-P M-L* M-P 10.00 JYVÄSKYLÄ 9.00 14.20 X Säynätsalo th K X X Muurame vt 9 E X X Korpilahti, Petäjävesi

Lisätiedot

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja?

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Piirteitä keskisuomalaisen maaseudun vanhasta ja uudemmasta rakennuskulttuurista - Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla, Jyväskylä 30.1.2014 Arkkitehti

Lisätiedot

KESKI-SUOMI KUTSUU! jakanut luonnonkauneuksia niin runsaasti,ettei. voi muuta kuin vaieta ja ihmetellä."

KESKI-SUOMI KUTSUU! jakanut luonnonkauneuksia niin runsaasti,ettei. voi muuta kuin vaieta ja ihmetellä. ÄIJÄLÄN SALMEN KALITTA JYVÄSKYLÄÄN KESKI-SUOMI KUTSUU! Matkustakaa Päijänteeltä edelleen Keiteleen rantamille ja Keski-5uomen pohjoisiin pitäjiin, missä "Luonnotar on anteliaalla kädella jakanut luonnonkauneuksia

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA KESKI-SUOMEN HIIHTO RY MATTI HARJU 14.11.2013 LÄHDE: KESKI-SUOMEN HIIHDON HISTORIAT, HIIHTOKALENTERIT, HAASTATTELUT KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA - 30-LUVULLA SUOJELUSKUNTAVIESTIT PAIKKAKUNNALTA

Lisätiedot

Päijänteelle! J-ijoüsfiooi. JYVÄSKYLÄ-PÄIJÄNTEEN LAIVA O.Y Puhelin Jyväskylä 10 33. Juhlakerros. JYVÄSKYLÄ Puh. vaihde 19 90

Päijänteelle! J-ijoüsfiooi. JYVÄSKYLÄ-PÄIJÄNTEEN LAIVA O.Y Puhelin Jyväskylä 10 33. Juhlakerros. JYVÄSKYLÄ Puh. vaihde 19 90 IMSKYLA Päijänteelle! Edullisia»Päijänne rengasmatkalippuja» saatavana asemilta, matkatoimistoista ja laivoista. JYVÄSKYLÄ-PÄIJÄNTEEN LAIVA O.Y Puhelin Jyväskylä 10 33 J-ijoüsfiooi JYVÄSKYLÄ Puh. vaihde

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Tervetuloa! Varkauden-Pieksämäen seutu. Sisältö:

Tervetuloa! Varkauden-Pieksämäen seutu. Sisältö: Varkauden-Pieksämäen seutu Sisältö: Tervetuloa! Tule kokemaan iloisia hetkiä Savon sydämeen! Täällä voit nauttia kiireettömästä yhdessäolosta perheesi kanssa tai osallistua elämyksellisiin aktiviteetteihin.

Lisätiedot

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS

ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS 1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix

Lisätiedot

TREKKAUS ETELÄ-KREETALLA

TREKKAUS ETELÄ-KREETALLA TREKKAUS ETELÄ-KREETALLA Eteläisen Kreetan patikointipolut kulkevat pitkin merenrantoja, yli rantakivikkojen, pyörtäen pienten hiekkaisten lahdenpoukamien ympäri. Ne sukeltavat yllättäen katajapensaita

Lisätiedot

Pelastuslaitos, henkilöstö ja työurat. Maarit Nurmijoki-Matilainen Henkilöstöpäällikkö Keski-Suomen pelastuslaitos

Pelastuslaitos, henkilöstö ja työurat. Maarit Nurmijoki-Matilainen Henkilöstöpäällikkö Keski-Suomen pelastuslaitos Pelastuslaitos, henkilöstö ja työurat Maarit Nurmijoki-Matilainen Henkilöstöpäällikkö Keski-Suomen pelastuslaitos Keski-Suomen pelastuslaitos Henkilöstö 3/2012 Henkilöstömäärä Päätoimiset 300 henkilöä

Lisätiedot

Kelotähti. Saariselkä

Kelotähti. Saariselkä Kelotähti Saariselkä Kelotähti - Saariselän uusi keskipiste. Kelotähti on rakennettu Saariselän keskustaan paikalle, jossa kunnioitettavaan ikään ehtinyt kelovanhus aiemmin kurotti kohti revontulia. Nyt

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

HW/NKÄÄN TAU//URH ILUS UDUN KARTTA.

HW/NKÄÄN TAU//URH ILUS UDUN KARTTA. r \ I HW/NKÄÄN TAU//URH ILUS UDUN KARTTA. Hiihtoladut on merkitty punaisilla kangasliuskoilla. Asemalta laduille johtava tie on viitoitettu. Hyvinkää hiihtomaastona Hyvinkää sijaitsee Salpausselän ja Lohjanselän

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET

KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Lausunto Kaupunkirakennepalvelut Liikenne- ja viheralueet 22.3.2013 Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

XXV SUUNTO GAMES VIROSSA 28.-29. 09. 2013 KILPAILUOHJE

XXV SUUNTO GAMES VIROSSA 28.-29. 09. 2013 KILPAILUOHJE XXV SUUNTO GAMES VIROSSA 28.-29. 09. 2013 KILPAILUOHJE AIKA JA PAIKKA: 28.-29. 09. 2013. Koitjärve, Anijan kunta, Harjumaa AIKATAULU: 28. 09. perusrata, lähtö klo 13.00 29. 09. lyhennetty perusrata (sarjoilla

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

cvalok. v. Näsi} aava:.;ak:;a. Tule ihailemaan TORNIONLAAKSOA LÄNSI-LAPPIA Kesäyön auringon valossa!

cvalok. v. Näsi} aava:.;ak:;a. Tule ihailemaan TORNIONLAAKSOA LÄNSI-LAPPIA Kesäyön auringon valossa! aava:.;ak:;a. cvalok. v. Näsi} Tule ihailemaan TORNIONLAAKSOA JA LÄNSI-LAPPIA Kesäyön auringon valossa! Karjamaja ja kesänaveltoja Ylitorniolla. MIKSI TORNIONLAAKSO HOUKUTTELEE vuodesta vuoteen yhä kasvavan

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA. Kauppalan keskusta Nurmes 2010

ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA. Kauppalan keskusta Nurmes 2010 ARVIO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOIDOSTA Katuvalaistus Koivukatujen hoito Siisteys Istutukset Kadut Puistojen hoito Liikennejärjestelyt Opasteet Sadevesiviemäröinti Yleisilme Jalkakäytävät Rakennusten kunto

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Elämän ILON Viikot - Hyvä käytäntö henkisen hyvinvoinnin tukemiseksi työpaikalla

Elämän ILON Viikot - Hyvä käytäntö henkisen hyvinvoinnin tukemiseksi työpaikalla Elämän ILON Viikot - Hyvä käytäntö henkisen hyvinvoinnin tukemiseksi työpaikalla ENWHP Verkostotapaaminen 8.12.2010 Hotel GLO, Espoo Sello Maria Hallman-Keiskoski TtL,Ylihoitaja, terveyden edistäminen

Lisätiedot

4. Historialliset tiet

4. Historialliset tiet 4. Historialliset tiet Muinaisten huomattavien kulkuteiden jäännökset ovat muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä (Muinaismuistolaki 2 ). Lain tarkoittamien teiden lähtökohtana pidetään

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Kytäjä-Usmi Ulkoilualue 1 Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet tarjovata loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn, pyöräilyyn, grillaukseen,

Lisätiedot

COUPE Uusi Coupe on harvinaisen siro vaunu. Ajajalla ja matkustajalla on runsaasti mukavaa tilaa. Katon ääriviivat tekevät vaunun matalan ja

COUPE Uusi Coupe on harvinaisen siro vaunu. Ajajalla ja matkustajalla on runsaasti mukavaa tilaa. Katon ääriviivat tekevät vaunun matalan ja COUPE Uusi Coupe on harvinaisen siro vaunu. Ajajalla ja matkustajalla on runsaasti mukavaa tilaa. Katon ääriviivat tekevät vaunun matalan ja miellyttävän näköiseksi. Suuri ja pehmeä istuin on siirrettävä.

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA MAANANTAI 9:00-12:00 KESÄAAMUN MAASTOPYÖRÄILYRETKI Nauti raikkaasta kesäaamun tuulesta sekä Oulun kaupungin kauniista luonnosta korkealuokkaisen maastopyörän ohjaksissa. Retki lähtee kauppatorilta ja jatkuu

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Entinen vaakuna MIKKELI. valkokylkisten riippakoivujen. kaunis kaupunki. Nykyinen vaakuna. Sanomalehtimiesretkeily. Mikkeliin 18. 6. 1938.

Entinen vaakuna MIKKELI. valkokylkisten riippakoivujen. kaunis kaupunki. Nykyinen vaakuna. Sanomalehtimiesretkeily. Mikkeliin 18. 6. 1938. Entinen vaakuna MIKKELI valkokylkisten riippakoivujen kaunis kaupunki Nykyinen vaakuna Sanomalehtimiesretkeily Mikkeliin 18. 6. 1938. siinä onhan ja Mikkelin kaupungin kirkko. Mikkeli ei ole vain Mikkelin

Lisätiedot

Vähäjoki KAARINA. TURKU Linnankatu. Vanhalinna. Ravattula. Loukinainen. 1 km. Halistenkoski. Halistentie. Koroisten muinaismuistoalue.

Vähäjoki KAARINA. TURKU Linnankatu. Vanhalinna. Ravattula. Loukinainen. 1 km. Halistenkoski. Halistentie. Koroisten muinaismuistoalue. km alistenkoski Vähäjoki Koroisten muinaismuistoalue alistentie Liedon Vanhalinna Vierasvenesatama Turun Linna Saaristomeren melontareitti, Sininen Reitti TURKU Linnankatu Puutarhakatu Puistokatu Aninkaistenkatu

Lisätiedot

Väliarvioinnin aineisto

Väliarvioinnin aineisto Väliarvioinnin aineisto Hankkeiden lkm Hakumenettelyt maakunnittain 60 50 40 30 20 8 49 14 8 Maakuntaliitot kilpailuttaneet 226 hanketta, joista noin puoleen hanke-ehdotuksia (117 hanketta) 43 Hankkeita,

Lisätiedot

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

OSASELVITYS: Tutkimuksessa mukana olleiden soiden ojitustilannekartoitus

OSASELVITYS: Tutkimuksessa mukana olleiden soiden ojitustilannekartoitus Jyväskylä 31.12.2010 KESKI-SUOMEN LIITTO/TURVA-HANKE OSASELVITYS: Tutkimuksessa mukana olleiden soiden ojitustilannekartoitus Ojituskartoituksen työmenetelmä: - Suokohtaisina kartoitusalueina käytettiin

Lisätiedot

Lepoa hoivaamisesta loma omaishoitajalle 5vrk

Lepoa hoivaamisesta loma omaishoitajalle 5vrk Lepoa hoivaamisesta loma omaishoitajalle 5vrk Kaikille löytyy sopivia reittejä patikoida ja samalla antautua luonnon rauhoittavaan syleilyyn. Nuotiopaikat, laavut ja kahvilat toivottavat kulkijan virkistävälle

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

Pelkosenniemen kylät ja luonto

Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kirkonkylä ja kunta Sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa Kunnan asukasluku on 963 (31.8.2012) Pinta-ala on 1 881,73 km2, josta 45,39 km2 on vesistöjä Väestötiheys

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus Kiitos veteraanit -toimikunta Piirikoordinaattori: Jaakko Harjumäki, jaakko.harjumäki@lions.fi, 040 164 9030 PDG: Toivo Lehtinen, toivo.lehtinen@pp.inet.fi,

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys

Lisätiedot

KAIKKI REITIT MERKITTY REITTI

KAIKKI REITIT MERKITTY REITTI KAIKKI REITIT MERKITTY REITTI Reitit on merkitty maastoon keltaisella värillä. Polku on helppoa ja soveltuu näin ollen myös vähemmän maastopyöräilykokemusta omaaville. Reittiopasteet sijaitsevat leirintäalueella

Lisätiedot

TRIUVARE AJO-OHJEET JA PYSÄKÖINTI

TRIUVARE AJO-OHJEET JA PYSÄKÖINTI 12.9.2014 1(7) TRIUVARE AJO-OHJEET JA PYSÄKÖINTI Käyntisoite Takojankatu 1c B 13 33540 Tampere Sisäänkäynti Tursonkadun puolelta sisäpihan kautta Pysäköinti - Punaisella merkityillä kaduilla maksuton pysäköinti

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010

URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010 1 URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010 Pirkanmaan maakuntamuseo/ulla Lähdesmäki, Teemu Tiainen Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009 Työssäoppimispaikkamme oli Fuengirolassa. (Costa del sol) Kaupunki: Fuengirola Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Lähin lentokenttä: Málaga

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

As Oy Jyväskylän Aholankulma. Runkotie 3 A, 40320 Jyväskylä

As Oy Jyväskylän Aholankulma. Runkotie 3 A, 40320 Jyväskylä Keskustan ja luonnon läheisyydessä Jyväskylän Aholaitaan, vain kivenheiton päähän keskustasta ja lenkkipoluilta, nousee omaleimainen kerrostalojen korttelikokonaisuus As. Oy Aholankulma, jonka viehättävänä

Lisätiedot

Väliväylä Kannuskoski - Pyötsiä 9 km

Väliväylä Kannuskoski - Pyötsiä 9 km Kannuskoski - Pyötsiä 9 km Sulunkoski, niva / I- N 60 57.179' E 27 09.474' (WGS84) Kivisessä koskessa on oikeassa reunassa oleva suora ja kapea kivetön ränni. Kyykoski, I N 60 57.221' E 27 09.632' (WGS84)

Lisätiedot

JJlat6aif ija. Kesäksi K^ski-Suomeen!

JJlat6aif ija. Kesäksi K^ski-Suomeen! }U Matkailijat huotn.l Turister obs.! Suomen Matkailijayhdistyksen Jyväskylän osaston julkaisema. Ilmestyy tarpeen mukaan. JJlat6aif ija Tietoja Keskisuomessa matfeustatiille. Jaetaan ilmaiseksi rautatieasemilla,

Lisätiedot